SekulaariSavolainen kysyi "- - minkälaisena jarruna kristilliset pystyvät - -".
Tosiaan tuleva hallitus voi edistää va-liiton tavoitteita enemmän tai vähemmän. Se voi jopa pysäyttää etenemisen lainsäädännön osalta.
Mutta koska viimeksi on tapahtunut lainsäädännössä muutos huonompaan va-liikkeen kannalta?
Tosiaan tuleva hallitus voi edistää va-liiton tavoitteita enemmän tai vähemmän. Se voi jopa pysäyttää etenemisen lainsäädännön osalta.
Mutta koska viimeksi on tapahtunut lainsäädännössä muutos huonompaan va-liikkeen kannalta?
Vastaukset 25
Vanhimmat
Eikö kirkko ole jo nykyään erossa valtiosta ? Verotusoikeus on vielä jäljellä, eikä kirkon verotusoikeudesta ole Ruotsissakaan luovuttu. Koulut alkavat olla uskonnottomia. Mitä vaparit vielä haluavat ?
Eihän se ole perustelu verotusoikeudelle, että Ruotsissa on sama tilanne.
Tuo verotusoikeus on selvin esimerkki siteestä kahden kirkon ja valtion välillä. Sen lisäksi on sitten joukko yksittäisiä tavoitteita, esimerkiksi uskonnollisen ministerinvalan poistaminen samalla tavalla kuin vaikka tuomarinvala on jo poistettu.
Pitääkö uskonnollinen vala vannoa vaikka on uskonnoton ?
Tuo verotusoikeus on Ruotsissa suurempi, luin jostain että siellä muillakin uskonnollisilla yhteisöillä kuin ev.lut kirkolla on verotusoikeus.
Kirkon ja valtion ero on kuin veteen piirretty viiva, milloin voimme sanoa, nyt kirkko ja valtio ovat erossa ?
Lain kirjaimen tasolla ero on nähdäkseni tapahtunut sitten kun sama yhdistyslaki kattaa kaikki järjestöt, ja meillä on Evlut kirkko ry samalla tavalla kuin Tappara ry, SAK ry, Luonnonsuojeluliitto ry jne.
Tietenkin on käytännön siteitä, joita ei ole virallisesti mihinkään kirjattuna. Tyyppiesimerkki on piispojen kutsu linnan juhliin -- missään ei lue, johtuuko se kahden kirkon jäsenmäärästä vai niiden juridisesta asemasta. Näitä on kuitenkin kovin vähän, ja vahva ei-juridinen side on enemmän teoreettinen tilanne.
Verotusoikeus tulee olemaan vaikea asia, kirkko tekee paljon työtä jota valtio tarvitsee. Jos kirkolta otetaan verotusoikeus pois niin kirkko voi irstisanoa sopimuksen valtion kanssa joka velvoitaa kirkon mm. hoitamaan hautausmaat ja hautaustoimen.
- kirkko hautaa vain omat jäsenensä
- hoitaa vain omat hautausmaat
- tarjoaa diakoniaa vain omille jäsenilleen
- tarjoaa kriisiapua vain omille jäsenilleen
- vihkii vain omat jäsenensä, homojen vihkiminen loppuu
ja voi niitä olla muitakin. Loppupeleissä kirkko ei tarvitse valtiota mutta valtio tarvitsee kirkkoa.
Ensiksi+kiitos+järkevästä+keskustelusta.+Tätä+olen+kaivannut.
Kirkkoa tarvitsevat ihmiset jotka uskovat kirkon sanomaan. Kirkon ongelma ei ole jäsenten katoaminen, kirkko tekee omaa työtään resurssien mukaan jos resurssit pienenevät niin toimintaa pienennetään. Onhan meillä paljon uskonnollisia yhteisöjä jotka ovat pienempiä kuin ev.lut kirkko, Amerikassa vielä enemmän.
Ev.lut kirkon vahvuus on hallinnon demokraattisuus, jos seurakuntavaaleissa äänestettäisiin. Lahkoissa on paljon ihmisoikeuksia loukkaavaa toimintaa joita ei pystytä valvomaan, näitä vastaan vapareiden pitäisi taistella, ev.lut kirkko on väärä kohde.
Juu, oletan että verotusoikeuden poistuttuakin evlut kirkko jää maamme suurimmaksi uskonnolliseksi järjestöksi.
Millä tavalla pitäisi puuttua lahkojen toimintaan? Minä en näe mitään suoraa tapaa, ainoa keino on pyrkiä yleisesti vähentämään uskonnollisuutta. Jos lähtöpiste on se, että Raamattu ei ole mikään pyhä kirja eikä ole mitään yliluonnollista, on ovelle koputtavalla Jehovan todistajalla enemmän työtä käännyttämisessä.
Vahva liberaalinen kirkko olisi mielestäni lääke hörhöilyyn, kehottaminen kirkon jäseniä vaikuttamaan toimintaan. Ruotsin ev.lut kirkossa on mm. ryhmä joka pitää Jeesuksen ristinkuolemaa vain symbolisena, raamattu on vain kirja kirjojen joukossa, kertoo aikansa elämästä ja kulttuurista.
Lahkot ovat suljettuja joihin ei pääse vaikuttamaan, kenenkään uskonnollisuutta on vaikea muuttaa, pahimmoillaan sen tukahduttaminen kanavoituu sitten hörhö lahkoihin, syntejä annetan anteeksi verikylvyissä.
Tuo Ruotsin kirkon ryhmä kuulostaa ateismin toiselta voitolta, ks. https://blogiarkisto.kotimaa24.fi/43d0638bc06d/blogit/vanhat/article/?bid=131&id=37655
En oikein näe vahva liberaali kirkko olisi lääke. Se kuulostaa -- anteeksi vain -- samalta kuin juottaa lapsille olutta, jotta heistä ei tulisi heroiinin käyttäjiä.
Uskoa ja ateismia on monenlaista kuten havaitset. Lapsuuden kotini oli ateistinen, uskoimme kommunismiin, Karl Marxiin, Leniniin, Taisto Sinisaloon, rauhaan, rakkauteen Suomen ja Neuvostoliiton välillä.
Tämän lapsuuden uskoni sitten hylkäsin teini-ikäisenä, uskovaista minusta ei kuitenkaan tullut, hehän olivat samanlaisia kuin kommunistit. Niinpä pidän uskontoja sinänsä oikeina paitsi jo ne johtavat hörhöilyyn. Venäjästäkin on kommunismin jälkeen tullut uskonnollinen Putin on sanonut "kommunismi oli kristinuskon esiaste", en ole samaa mieltä, se vain näyttää kuinka uskontojen kielto ei toimi.
Siitä olemme erittäin samaa mieltä, että uskontojen kielto ei toimi. Ja enemmänkin: vaikka toimisi, se olisi joka tapauksessa väärin.
Vapaa-ajattelijain liitto kannattaa uskonnonvapautta.
Kirkko saa pääosin hautuastoimeen alton budjetista 114 miljoonaa euroa. Kirkollisveron tuotto on 900 miljoonaa. Diakoniarahasto antoi viime vuonna 1,32 miljoonaa euroa... Mitä se se tekeekään kirkollisveron tuotost?
Tässä ei lainkaan keskusteltu ketjuni aloituskysymyksestä.
Kuvitteellinen esimerkki: Va-liitto ehdottaa, että luovutaan uskonnollisesta ministerinvalasta. Jos nyt olisikin päätetty ottaa käyttöön eduskunnan puhemiehen vala, se olisi ollut askel taaksepäin. Mikä siis on viimeisin tällainen peruutusaskel?
Noo, vaikka koulun toiminnan opetussuunnitelman valakunnallisten perusteiden mukaan pitäisi olla mm. uskonnollisesti "sitouttamatonta", toinen OPH:n paperi tammikuulta 2018 sanoo, että uskonnollisia tilaisuuksia ja toimituksia kuitenkin voi edellleen järjestää koulupäivään (tietyin ehdoin), (vaikka se sanoo myös, että voi olla järjestämättä).
En kelpuuta. Oikeustila on tuollainen jo aiemmin, mutta nyt se sanottiin erittäin selkeästi auki ja käytännössä tuo uusi ohje on selkänoja vapaa-ajattelijoille. Se, että koulussa voi olla jotain uskonnollista, on ollut selvää vaikkapa perustuslakivaliokunnan lausuntojen pohjalta; aiemmin ei ollut sanottu auki ettei tarvitse olla mitään uskonnollista.
Tammikuun paperi on parempi kuin entinen OPH:n paperi, mutta toisaalta se ei ole linjassa OPS-perusteiden "sitouttamattomuuden" kanssa. Sikäli takaisku, vaikka vanhaan, vuoden 2014 pl-linjausta noudattaakin.
Se tuskin missään aiheuttaa käytännössä askelta taaksepäin. En siis usko löytyvän koulua, jossa tuon ohjeen perusteella olisi otettu uudelleen käyttöön esimerkiksi koululaisjumalanpalvelukset tms.
Minulle tulee lähivuosilta mieleen ainakin yksi esimerkki: nuorisolaki muuttui vuonna 2016 niin, että kunnan yhteistyötahojen listaan lisättiin nimenomaisesti seurakunta. Käytäntö ei välttämättä muuttunut, mutta se betonoitiin kiinni lakiin. Seurakunnat lisättiin lakiin valiokuntakäsittelyssä.
Tarkoittaako se käytännössä ev.-lut. seurakuntia?
No periaatteessa ei: "- - valiokunta korostaa seurakuntien, uskontokunnasta riippumatta - -", kertoo ao. mietintö. Eri asia on mitä tuo sitten käytännön todellisuudessa tarkoittaa. Tuohan on vähän ristiriitaistakin, jos paikallinen seurakunta on konservatiivinen ja lain tavoitteena on mm. "edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa".
Eurooppa-tasolla kirkot yrittävät tosissaan saada aikaan toivomiaan taka-askelia! Katoliset, herätyskristilliset, protestantit, luterilaisetkin...
Tiede- ja kulttuuriministeri hehkutti, miten nuorisoasioita valmistellaan yhteistyössä kirkon kanssa...
Valtion rahoitus budjetista noussee 116 miljoonaan ( 2 miljoonaa), mutta sitä perustellaan inflaatiokorotuksena, ei tasokorotuksena.
Nähdäkseni se on ihan aidosti inflaatiokorotus.
Rahoituksen tasosta voi toki keskustella, mutta ei minusta tuo millään muotoa ole piilotettu tasokorotus.