Älykkyys
Älykkyyden määrittely on vaikea, ellei mahdoton tehtävä. Nykytiedon valossa älykkyys voidaan määritellä oppimisen ja sopeutumisen kykynä. Älykkyys ilmenee taitona soveltaa opittua nopeasti, sopeutua uusiin tilanteisiin sekä ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä. Älykkyys on myös nähty kykynä hahmottaa erilaisia suhteita tai taitona käyttää omia yksittäisiä kykyjään. Myös sosiaaliset taidot ovat osa älykkyyden kokonaisuutta.
Harhakäsityksiä
Mittava älykkyysosamäärä on vain osa älykkyyttä ja älykkyys on vain yksi tekijä lahjakkuuden syntymisessä. Yleisiä harhakäsityksiä ovat muun muassa, että vain todellisilla neroilla on korkea älykkyysosamäärä tai että yksilön hallitsema tietomäärä olisi suora kuvaus hänen älystään. Korkea koulutustaso ja suuri tietomäärä ovat kuitenkin saavutettavissa ilman huippuälykkyyttäkin. Myös tavallisessa elämässä on runsaasti älykkäitä ihmisiä, jotka eivät itse tiedosta olevansa erityisen älykkäitä, mutta jotka vain jotenkin selviävät pulmatilanteista muita näppärämmin ja oppivat uutta nopesti.
Ympäristön vaikutus
Älykkyys on ominaisuus, joka osin periytyy ja osin on riippuvainen ympäristön vaikutuksesta. Ympäristön vaikutuksen laajuudesta ei olla yksimielisiä. On kuitenkin selvää, että geenien lisäksi ympäristöllä on oma merkityksensä. Älykkyyttä voi kehittää, mutta se ei yksin tuota hyödynnettäviä tai merkittäviä saavutuksia vaan vaatii rinnalleen myös muuta panostusta.
Älykkyyden testaaminen
Vaikka älykkyydellä ei ole kiistatonta ja yleispätevää määritelmää, sitä on pyritty kuitenkin mittaamaan eri teorioiden valossa. Älykkyystestejä on lukuisia ja eri testit lähestyvät älykkyyttä kukin oman teoreettisen viitekehyksensä kautta.
Cattell & Cattell
Suomen Mensa käyttää Cattell & Cattell Culture Fair -kuviopäättelytestiä, jota pidetään pätevänä yleisälykkyyden mittarina. Testissä ei ole kielellistä tai matemaattista päättelyä, muistia tai vastaavia taitoja kartoittavia osioita, joten testattavan taustalla tai koulutuksella ei ole siinä sanottavaa merkitystä.
Älykkyyden määrittely on vaikea, ellei mahdoton tehtävä. Nykytiedon valossa älykkyys voidaan määritellä oppimisen ja sopeutumisen kykynä. Älykkyys ilmenee taitona soveltaa opittua nopeasti, sopeutua uusiin tilanteisiin sekä ymmärtää ja käsitellä abstrakteja käsitteitä. Älykkyys on myös nähty kykynä hahmottaa erilaisia suhteita tai taitona käyttää omia yksittäisiä kykyjään. Myös sosiaaliset taidot ovat osa älykkyyden kokonaisuutta.
Harhakäsityksiä
Mittava älykkyysosamäärä on vain osa älykkyyttä ja älykkyys on vain yksi tekijä lahjakkuuden syntymisessä. Yleisiä harhakäsityksiä ovat muun muassa, että vain todellisilla neroilla on korkea älykkyysosamäärä tai että yksilön hallitsema tietomäärä olisi suora kuvaus hänen älystään. Korkea koulutustaso ja suuri tietomäärä ovat kuitenkin saavutettavissa ilman huippuälykkyyttäkin. Myös tavallisessa elämässä on runsaasti älykkäitä ihmisiä, jotka eivät itse tiedosta olevansa erityisen älykkäitä, mutta jotka vain jotenkin selviävät pulmatilanteista muita näppärämmin ja oppivat uutta nopesti.
Ympäristön vaikutus
Älykkyys on ominaisuus, joka osin periytyy ja osin on riippuvainen ympäristön vaikutuksesta. Ympäristön vaikutuksen laajuudesta ei olla yksimielisiä. On kuitenkin selvää, että geenien lisäksi ympäristöllä on oma merkityksensä. Älykkyyttä voi kehittää, mutta se ei yksin tuota hyödynnettäviä tai merkittäviä saavutuksia vaan vaatii rinnalleen myös muuta panostusta.
Älykkyyden testaaminen
Vaikka älykkyydellä ei ole kiistatonta ja yleispätevää määritelmää, sitä on pyritty kuitenkin mittaamaan eri teorioiden valossa. Älykkyystestejä on lukuisia ja eri testit lähestyvät älykkyyttä kukin oman teoreettisen viitekehyksensä kautta.
Cattell & Cattell
Suomen Mensa käyttää Cattell & Cattell Culture Fair -kuviopäättelytestiä, jota pidetään pätevänä yleisälykkyyden mittarina. Testissä ei ole kielellistä tai matemaattista päättelyä, muistia tai vastaavia taitoja kartoittavia osioita, joten testattavan taustalla tai koulutuksella ei ole siinä sanottavaa merkitystä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Saisinko kysyä, että miten tuo kirjoitus liittyy ateismiin?
No ei sitten yhtään.
Onko PäämajaMensa-nimimerkin käyttäjä mikkeliläinen mensalainen? Kuulostaa siltä.
radiohaastattelu Jeff Hawkinsin uudesta aivotoiminta teoriasta ja kirjastaan "On Intelligence".
http://www.rni.org/hawkins/Jeff_Hawkins_On_Intelligence .mp3
Silloin kun itse kävin Mensan testeissä, ei ollut käytössä kuviotesti, vaan niinsanottu nonverbaalinen blaa blaa jotain. Siinä on myös paljon mielestäni matemattis-loogiseen lahjakkuuteen kallellaan olevaa.
Tosi on, että älykkyyttä on vaikea mitata. Verrataanpa nyt vaikka luku- ja kirjoitustaidotonta kehitysmaan asukasta vaikkapa Suomessa kasvaneeseen ihmiseen.
Toinen ei ole eläissään pitänyt kynää kädessään, ja toisella on takanaan 9 vuotta peruskoulutusta ja jatko-opinnot siihen päälle. Puhumattakaan siitä, että toisen vanhemmilla on ollut taito lukea, kirjoittaa, esittää teevee-ohjelmia ja syöttää monipuolisempaa ravintoa. Ja ostaa Prismasta älytesteihin valmentava kirja.
Vaan nyt on kysyttävä, että mistäs me alunperin keskustelimmekaan?
Siitä olen samaa mieltä, että koulumenestys ja vastaava ei tosiaankaan korreloi yleiseen älykkyyteen kuin keskitasolla. Motivaatio ja kunnianhimo ovat huomattavasti tärkeämpiä yhteiskunnassa "menestymisen" mittareita.
Tietomäärä ei lisää älykkyyttä. Se voi lisätä viisautta, mutta siihenkin vaaditaan ainakin keskivertoäly...
Ihan meidän suomenkielistenkin kohdalla se ongelma on, koska älykkyyttä on suppealla testillä vaikea mitata ja älykkyys on muutakin kuin loogis-matemaatillista, siitä voimme varmaan olla yhtä mieltä. Jos jollain on hyvä koulumenestys ei hänen älykkyyttään kannata siitä lähteä arvioimaan, koska tyhmäkin voi saavuttaa yhtälailla korkean koulumenestyksen. Ja tyhmä voi saada hyvät tulokset äo-testeissa muutenkin kuin arvaamalla. Mutta eivät ne mitään roskakamaa ole, kyllä ne on koettu ihan ok
mittareiksi loogillis-matemaatillisessa älykkyydessä.
että kun sanot "tyhmä voi saada hyvän tuloksen" tarkoitat, että testien mittaama yleinen älykkyys ei aina näy esimerkiksi yksilön käyttäytymisessä. Ei niin, joskus huippuälyköksi (pään sisäpuolelta mitattuna)luokiteltu ei osaa esimerkiksi käyttäytyä lainkaan fiksusti tai edes asiallisesti ihmisten seurassa. Nykyään korostetaankin ehkä enemmän niinsanotun tunneälyn merkitystä, koska tiimeissä meidän on pystyttävä toimimaan...
Mensan tehtävissä ei ole yhtään sanaa. Ei siis edes yhtä, ei millään kielellä.