voitetun sodan jälkeen venäläiset pidettävän kurissa hamaan ikuisuuteen asti. Iso, sisukas ja vihainen kansa, ettei se nouse ja ota omansa takaisin korkojen kera. Veikkaapan, että kukaan ei Suomen johdossa ajatellut tuona kesänä ½ vuotta pitemmälle. Saksa voittaa ja Suomi siinä mukana ja sitten aurinko paistaa risukasaan ikuisesti.
Sellaiset asiat kuin USAn ja Englannin rooli tulevaisuudessa ei tainnut sekään ajatuksia kiusata, Deutschland uberalles...
Sellaiset asiat kuin USAn ja Englannin rooli tulevaisuudessa ei tainnut sekään ajatuksia kiusata, Deutschland uberalles...
Vastaukset 21
Vanhimmat
Hoettiin ja hoilattiin "lyhyt raja, pitkä rauha". Ei siis kuitenkaan "ikuinen rauha". Se "pitkä" rauha kesti kuitenkin vain 3 vuotta eli 1941 mentiin ja 1944 tultiin.
Nooh olihan ne ennenkin häädetty monta kertaa Laatokan rannoilta ja sen lieppeiltä. Petsamossa toki pysyivät lopulta ihan Ruotsin ja Norjan siunauksella aina vuoteen 1920 jolloin niin sanotut pyhät miehetkin paineli omiensa pariin.
Venäläisten kosto olisi ollut kauhea. Suomi olisi saanut kustantaa Pietarin palatsien jälleenrakennuksen.
Sotakorvaukset oli "vähän" enemmän kuin Pietarin palatsien jälleenrakennus. Kai Neuvostiliitto pani Saksan maksamaan tekemänsä tuhot. Jos ei pannut niin ihmettelen.
Kyllä pani, nimittäin oman miehitysvyöhykkeensä eli Itä-Saksan. Sen BKT:stä ryöstettiin "korvauksiin" neljännes joka vuosi, kunnes vuoden 1953 kansannousu pakotti ryssät lopettamaan rosvoamisensa. Sen jälkeen DDR maksoi "vain" alueellaan olevien miehitysjoukkojen kulut, mutta onnistui kuitenkin kehittämään itselleen itäblokin korkeimman elintason.
.....pani,+nimittäin+oman+miehitysvyöhykkeensä+eli+Itä-Saksan.+Sen+BKT:stä+ryöstettiin+"korvauksiin"+neljännes+joka+vuosi,+.....
== Neukun miehitysvyöhykkeen BKT vaan oli sodan jälkeen niin pieni
Juuri niin. Lasillisesta ei voi ottaa kauhallista. Lännessä oltiin viisaampia. Siellä saksalaisten annettiin panna ensin infrastruktuurinsa kuntoon ja tehtiin sopimus, että liittotasavalta maksaa korvaukset kauppataseensa ylijäämästä. Niinpä BRD pystyi maksamaan huomattavasti suuremmat korvaukset, jotka eivät kuitenkaan rasittaneet kohtuuttomasti sen omaa taloutta, eli kaikki hyötyivät.
”++Ei+neukku+sieltä+saanut+hyvä+jos+1+%+kärsimiensä+tuhojen+arvosta.”
"Veikkaapan, että kukaan ei Suomen johdossa ajatellut tuona kesänä ½ vuotta pitemmälle."
Joutui kuitenkin ajattelemaan Molon lausuntoa:
Lähde: William L. Shirer: Kolmannen Valtakunnan nousu ja tuho II
Siinä kerrotaan kappaleessa Molotov Berliinissä 12.11.1940 seuraavaa:
Ratkaiseva välienselvittely oli siten vain lykätty, mutta ei estetty, ja seuraavana aamuna, kun Hitler ja Molotov jatkoivat neuvottelua, Neuvostoliiton ulkoasiainkansankomissaari oli aivan säälimätön. Ensinnäkin Suomen suhteen, jonka takia molemmat joutuivat pian katkeraan ja ivalliseen kiistaan. Molotov vaati, että Saksan oli vietävä joukkonsa pois Suomesta. Hitler kiisti, että "Suomi olisi saksalaisten joukkojen miehittämä". Joukot olivat vain matkalla Suomen kautta Norjaan. Mutta Hitler halusi tietää aikoiko Neuvostoliitto ryhtyä sotaan Suomea vastaan. Saksalaisten pöytäkirjan mukaan Molotov "vastasi tähän hiukan vältellen" eikä Hitler ollut siihen tyytyväinen.
"Mitään sotaa ei saa syttyä Itämeren piirissä", Hitler vaati. "Se rasittaisi raskaasti Saksan ja Neuvostoliiton suhteita", hän uhkasi lisäten hetkistä myöhemmin vielä uhkauksen painoa sanomalla, että sellainen voisi aiheuttaa "arvaamattomia seurauksia". Mitä muuta Neuvostoliitto sitten Suomesta halusi? Hitler tiedusteli ja hänen vieraansa vastasi Neuvostoliiton haluavan "saman mittakaavan järjestelyt kuin Bessarabiassa" -joka tarkoitti ehdotonta Venäjään liittämistä. Hitlerin vastavaikutus on mahtanut saattaa jopa tämän häiriintymättömän neuvostoliittolaisenkin levottomaksi, sillä tämä kiiruhti kysymään Johtajan "mielipidettä siitä asiasta".
Diktaattori vastasi vuorostaan hiukan vältellen sanoen vain "ettei Suomea vastaan saanut käydä sotaa, koska sellainen selkkaus voisi johtaa kauaskantoisiin seurauksiin".
"Tämä asenne on tuonut uuden tekijän tähän neuvotteluun", Molotov jyräytti vastaan.
Keskustelu oli käynyt niin kiihtyneeksi, että Ribbentrop, joka siihen mennessä oli varmaan käynyt hyvin pelokkaaksi, keskeytti sanoakseen saksalaisen pöytäkirjan mukaan, että "ei ollut mitään syytä tehdä Suomen asiasta kiistakysymystä. Kenties oli tapahtunut vain väärinkäsitys".
Paljon on muisteltu sitä mitä kaikkea ja miten paljon Mannerheim joi mutta vähemmän on puhuttu siitä mitä hän söi sota-aikana. Tuksin sitä mitä tavan kansa, lanttua ja sen sellaista. Kyllä Kluilla tai jossain kaupassa piti Vapaaherralle olla aina valmiina sisäfilettä ja parasta kyljystä sekä Saksasta ja Italiasta tuotuja herkkuja.
Siitä on kyllä ravintolan emäntä kirjoittanut krjan. Aivan tavallisia kotiruokia säöivät, kuten silakka- tai kaalilaatikkoa. Ei siitä mitään kummempaa luksusta löydy vaikka Tarkkispoika agendana mukaan taas ehdottelee!
Hehehe vai kaalia muka siellä vedettiin ;)
Ei nyt kumminkaan mitään sen ajan tavallista kotiruokaa, vaikka kuinka yrität valehdella.
Marsalkalle tarjoiltavan ruoan tuli olla hyvää, ei kovin monia ruokalajeja kerrallaan, ja kevyttä. Lounaalla tarjottiin aina yksi ruokaryyppy, alkuruokana oli leikkeleet, munakas tai kohokas, pääruokana esim. lammasta ja riisiä, kaalikääryleitä, joskus harvoin jopa silakkalaatikkoa, jälkiruokana kahvi. Ruokajuomana oli olut. Päivällisellä tarjottiin kaksi snapsia, joista toisesta marski itse kuitenkin usein kieltäytyi”,
Rintamamiehet saivat ohravelliä, silakkalaatikko olisi ollut melkoinen juhla-ateria.
” Hehehe vai kaalia muka siellä vedettiin ;)
Ei nyt kumminkaan mitään sen ajan tavallista kotiruokaa, vaikka kuinka yrität valehdella.”
Ei sota-aikana ravintolassa muuta tarjottu eikä marski liioin muuta odottanut. Hän oli sotinut aiemmin pitkään kentällä ja siellä ei ruoka ollut edes kotiruuan veroista!
”Marsalkalle tarjoiltavan ruoan tuli olla hyvää, ei kovin monia ruokalajeja kerrallaan, ja kevyttä. Lounaalla tarjottiin aina yksi ruokaryyppy, alkuruokana oli leikkeleet, munakas tai kohokas, pääruokana esim. lammasta ja riisiä, kaalikääryleitä, joskus harvoin jopa silakkalaatikkoa, jälkiruokana kahvi. Ruokajuomana oli olut. Päivällisellä tarjottiin kaksi snapsia, joista toisesta marski itse kuitenkin usein kieltäytyi”,”
Todellisuudessa kaukana tuosta ja sen havaitset itsekin jos oikeasti vaivaudut hankkimaan tavintolapäällikön kirjan.
”Rintamamiehet saivat ohravelliä, silakkalaatikko olisi ollut melkoinen juhla-ateria.”
Aivan oikein. Marskista poiketen Josef Stalin söi taatusti ihan samaa kuin rintamamies!?
Torniainen muistelee. Ja vaikka usein syötiinkin melko arkisesti, oli marsalkka kuitenkin aina kiinnostunut siitä, mitä oli tarjolla. Hän piti arkioloissa vaatimattomista ruoista, usein kansanomaisistakin, mutta vierastarjoilun suhteen hän oli tarkka ja vaativainen.
”Ihan+oikein+jo+pani.+Neukun+miehitysvyöhykkeen+BKT+vaan+oli+sodan+jälkeen+niin+pieni,+että+sillä+ei+maailmoja+rakennettu.+Ei+neukku+sieltä+saanut+hyvä+jos+1+%+kärsimiensä+tuhojen+arvosta.”
Japani ja Saksa vaurastuivat pelkästään jenkkien avulla ja armollisuuden ansiosta.
Suomi koki melkoisen talousihmeen metsäteollisuuden ja idänkaupan ansiosta.
” Japani ja Saksa vaurastuivat pelkästään jenkkien avulla ja armollisuuden ansiosta.”
Tuo on pelkkä kuviteltu tekosyy! Japani on reeaka-aineköyhä maa, joka kehitti merkittävän teollisuuden, joka valmistaa lukuisia menestyviä automerkkejä. Sodan jälkeen syntyi menestyvää kodin elektroniikkaa, loistavia kameroita, kiikareita jne.
Saksa valmistaa autoja, kodinkoneita, kulutuselektroniikkaa jne! Ei kannettu vesi kaivossa pysy kuten neukkuparka pian havaitsi pöllittyään kokonaisia tehtaita laitteineen Saksasta.
Ei 75 vuotta sodan jälkeen näiden mainittujen maiden menestys enää todellakaan riipu ”jenkkien armollisuudesta” tai Venäjän taantuminen pelkäksi raaka-ainemyyjäksi sen armollisuuden puutteesta!
Stallarin vahvuuksiin ei todellakaan kuulu tosiasioiden tunnustaminen!
Neuvostoliitto olisi hajotettu Saksan voittaessa. Neuvostoliiton väkiluku oli 1939 alussa 167-169 miljoonaa ja tästä vain hieman yli puolet oli etnisiä venäläisiä. Heitä oli siis vähemmän kuin etnisiä saksalaisia Euroopassa!
Tosi on että saksalaiset typerästi sössivät voiton mahdollisuuden kun eivät käyttäneet hyväksi vähemmistökansojen halua päästä irti venäläisten alistuksesta.
----Paljon on muisteltu sitä mitä kaikkea ja miten paljon Mannerheim joi mutta vähemmän on puhuttu siitä mitä hän söi sota-aikana. Tuksin sitä mitä tavan kansa, lanttua ja sen sellaista. -----
Vorschmack oli m-heimin herkku ja on hyvää. Sitä saa paraista kaupoista vieläkin. Ei ole tavallista kotiruokaa.
Klubilla alkuruokana oli leikkeleet, munakas tai kohokas, pääruokana esim. lammasta ja riisiä, kaalikääryleitä, joskus harvoin jopa silakkalaatikkoa. Muikku, lohi ja kuha kuuluivat myös Marskin suosikkeihin. Puurot olivat lempiruokia myös tattarista valmistettu.
Ryti ja Mannerheim olivat varmoja länsivaltojen voitosta.