Tässä Inan tarina.
https://www.is.fi/perhe/art-2000006032770.html
ps. Itse pelkäsin myös muita ihmisiä pitkälle aikuisikään, aikalailla viime vuosiin asti, aivan kuten Inakin.
https://www.is.fi/perhe/art-2000006032770.html
ps. Itse pelkäsin myös muita ihmisiä pitkälle aikuisikään, aikalailla viime vuosiin asti, aivan kuten Inakin.
Vastaukset 233
Vanhimmat
Niin, maailmassa on paljon ongelmia, niin kiusatun suhteen, kuin muutenkin.
Alkujaan Jumalan lain päämäärä oli rakkaus.
Sen päämäärä on sama myös tänään. Mutta -me- teemme sitten asiat ongelmaksi.
Emme halua, tai osaa rakastaa - sillä jo lapsuudesta ei ehkä ole osattu sisäistää rakkautta, kun isät ja äidit eivät ole tienneet, kuinka opettaa.
Tavallaan ihmisen masentuneisuuskin on käyttämättömän rakkauden syy - lähteenä.
Tämä on katoavan ajan henki. Jopa uskovaisuudessa tässä on paljon oppimista, kuinka sydämemme oppisi Jumalantahdon kokonaisuutta, että se Hengellinen rakkaus saisi vallata itsemme ja sitten jakaisimme sitä toinen toisellemme.
Yritetään sitä. Me vanhemmat, sitten kasvatetaan lapsemme, ohjein, neuvoin ja kertomalla päämäärät. Ja näin ihmiset tulevat siunatuksi.
Itselläni oli ateisinen koti, kova kuriltaan, siis väkivaltainen. En saanut pitää yhteyttä kavereihin, en käydä kylässä ja jopa koulussa, missä äitini oli töissä, niin tavallaan suljettiin välitunneiksikin sisälle.
Siksi elämäntapani on ollut erakoituminen, josta ei pääse edelleenkään ulos.
Harvoin käyn missään. Tavallaan kun on tukahdutettu kaikki lapsuudessa, niin kaikki kulttuuritarjontakin tuntuu tyhjältä.
Mutta, luonto - mikä on toinen kotini ja ystäväni, niistä nautin. Ehkä siksi pihani on täynnä lintuja, oravia, ym. Jos oravan eväät loppuu, se käy portailla viestimässä, että tuohan "ukko" ruokaa. Sieltä katselen maailmanmenoa ja kiitän Herraani.
En ole masentunut, olen kyllä vapaa.
Tyytäreni aikoinaan oli koulukiusattu yläasteen ajan.
Lopulta hänellä meni yöunet eikä aamuisin jaksanut nousta kouluun. Illat hän vietti yksistään kotona ilman kavereita tai harrastuksia.
Opettaja oli nähnyt kiusaamisen mutta oli tilanteessa voimaton ja neuvoton.
Lopulta tyttö ei jaksanut enää nousta aamuisin lähteäkseen kouluun.
Hän piti loput puolivuotta vapaata ysiluokalla ja söi unilääkketä.
Kävi seuraavana vuonna koulun loppuun.
Olen pahoillani tyttäresi puolesta, heidän vuokseen, jotka hänelle on tehnyt niin pahoin.
Vammat mitkä lapsena ja nuoruudessa koettu kiusaaminen identiteettiin, se jättää ikuiset arvet. Ne ei koskaan täysin häviä. Puhuin tilaisuuksien menettämisestä aiemmassa ketjussa, missä keskustelimme... olen aikuisiälläkin lopettanut, erään koulutuksen, henkisen väkivallan vuoksi. Ja se miten se vaikuttaa siihen, miten katsoo itseään, ei luota ja usko, omiin kykyihin, ei usko, että itsestä on samaan kuin muista.
Minulla ei ollut koskaan ketään, joka olisi halunnut kuunnella ja jakaa taakkani, joka olisi halunnut olla ystävä minulle.
Erityisesti olen muuten kaivannut ystävyyttä, ei niinkään sielunhoitajaa... uskovien kanssa kun olen ollut tekemisissä, he tulevat rinnalle sielunhoitajan roolissa, heistä ei todellisiksi ystäviksi ole ollut koskaan... ehkei minustakaan, olen ollut liian vammautunut henkisesti... paradoksi.... sanotaan, ettei saa vaatia muilta mitä itsekään ei pysty antamaan... totta sekin... on vain vaikea opetella rakkautta, kun ei ole koskaan saanut oppia ymmärtämään, miten rakastetaan, on vaikea antaa silloin rakkautta.
Tyttöni on selvinnyt, mutta on jäänyt hieman arkaksi.
Hän on töissä ja asuu miehensä kanssa.
Harrastaa monenlaista.
On kyllä ikävää, jos ei ole ketään kenen kanssa jakaa kiusaamista.
Usein nuoret myös sulkeutuvat kokemuksistaan häpeän vuoksi. Pitävät sisällään asioita.
No en minä kiusaamista haluaisi jakaa ;)
Olen minä jakanut asioita, myöhemmin aikuisiällä... mutta... ystäviä ei ole edelleenkään jäänyt, ihmiset ovat olleet vähän kuin "terapeutteja", jotka ovat halunneet tehdä omaa hengellistä missiotaan avullani.
Ystävuyssuhteetkin ovat erillaisia. Minun ystävyyssuhteeni taas ovat myös sielunhoidollisia puolin ja toisin. Tuo on meille luonnollista. Emme näe sitä muuna kuin syvänä ystävyytenä, koska voimme turvallisesti avautua myös kipeimmistä asioista toisillemme ja yritämme etsiä ja pohtia ratkaisuja yhdessä.
Minusta ystävyys ei ole rajoitteinen niin etteikö siinä voisi olla myös sielunhoidollisia elementtejä mukana vaan se sisältää kaikkea mahdollisia elementtejä tarpeen ja tilanteen mukaan. Ystävyyssuhde joustaa, myötäilee ja elää.
No se on hyvä, että sinulla on ystävyyttä, jossa toteutuu se mitä tarvitset.
Haloo, minulla ei ole yhtään ystävää.
Asia on loppuun käsitelty.
Eikä oo loppuunkäsitelty. Mullakin on asiaa. Anna mun puhua !
Loukkaannuitko? Kirjoitin vain esimerkiksi ja vertailuksi ystävyyssuhteistani että ystävyyssuhteet voivat olla myös sielunhoidollisia. Tarkoitukseni ei ollut kävellä kipusi yli.
Saathan sinä sanoa, en minä sinua kiellä. En vain jaksaisi tiedätkös...
....toivon sinulle kaikkea hyvää, enkä halunnut loukata sanomisillani.
Tällä hetkellä tunnen kokonaisvaltaisesti voimattomuutta, kaikesta... en tiedä onko asioiden käsitteleminen sitten hyvä juttu... minulla on tunteet aika sekaisin jotenkin kaikkineen.
Minä oon hyvä sanomaan, älä minusta huoli, pidän huolen itsestäni. Osaan myös reuhkata.
Enkä minä säry sinun kirjoituksistasi. Tämä lmkaikki kuuluu elämään ja on inhimillistä vain.
Palataan taas jutskaan kun törmäillään ja taoellaan sitten lisää 💪.
Pidä itsestäsi hyvä huoli rakas sisko.
Sano vaan, mikä mielenpäälläsi on.
Minulla on vain ahdistuneisuuskerroin korkealla nyt, älä ota siitä itseesi. En tunne sydämessäni ahdistusta, lähinnä aivojen tasolla kaikki on sekaisin... sydämessä on rauha, mutta aivot yrittävät sanoa... että kaikki menee päin mäntyä.
Ota huomioon, että minulle saattaa tällä toisella puolella olla asioita, jotka "kuohuttavat tunteita" samanaikaisesti, ja saa tuntemaan kestämättömyyden olotilaa... että ei se yksistään näistä kirjoitksista, mutta ärsykkeitä voi tulla niin paljon... asioista... ja koen voimattomuutta ja se "tunnekuohu" nousee niin valtavaksi...
Kaikki on hyvin samaatietä, voit ihan vapaasti sanoa mitä halusit sanoa. :)
Minusta on ihana asia, että sinulla on ystävyyssuhteita, joissa voit jakaa asioita, ja joissa sinulle jaetaan asioita, ja jotka ovat samalla sielunhoidollisia. Se on ainostaan hyvä asia.
Minä vihaan itseäni... tapaani stressata asioita, tapaani käsitellä ongelmia, tapaani olla mikä olen... en todellakaan rakasta itseäni, koska teen kaiken väärinpäin... kaikki mihin kosken, "kuolee"(metafora).
Kunpa minua ei olisi... ja samanaikaisesti ymmärrän, että se, ettei minua olisi, satuttaisi liikaa, ehkä joitakin... ja on väärin sanoa ja rypeä sellaisessa... itsesäälissäkö? mutta minä pilaan kaiken... kaiken. Minussa ei ole mitään hyvää.
Tuo on kaikki ihmisyyteen kuuluvaa. Kaikilla kait meillä on niitä omia "luurankoja"
Kyllä minä sen ymmärrän, ei sinun tarvitse minun edessäni orjailla. Saat olla juuri sellainen kuin olet ja millä päällä satut milloinkin olemaan tai tunnetilassa.
Se on sinun oikeutesi.
Sinulla on liikaa kuormaa ja siksi et jaksa. Ahdistut ristiriitaisuuksista joka taas lisää väsymistä. Olet tuossa kierteessä.
Eikä se tarkoita, että sen takia olisit huonompi tms
Sinulla on vain ollut liikaa kestettävää. Syy ei ole sinun.
Hyvä, että ymmärrät, etkä säikähdä sanomisistani... saatan jossain tunnetilassa sanoa asioita, jotka eivät ehkä ole se täysi todellisuus asioista, toki ne koen sanomisen hetkellä sillä tavoin ja siinä mielessä voi ajatella, sen heijastavan todellisuutta... kuitenkin siitä päästyäni ylitse, en ehkä itsekään katso asiaa juuri sillä tavoin... sanomisiani tällä palstalla, mitä tuotan kirjoituksien kautta, ei aina tarvitse ottaa kirjaimellisesti ja monet voisivat lukea asioita kirjaimellisesti... kun minulle iskee se toivottomuuden tunne, koen... että se luhistaa täysin minut alleen. Että jos juuri siinä tunnetilassa kirjoitan... kirjoitan siitä tunteesta käsin...
Koen kuitenkin sinun ymmärtävän juuri sen seikan ja sillä tavoin, on mukava... luo minusta vakiintunutta mielikuvaa niiden kautta, että voit nähdä siis sanomisten taaksekin hieman.
Kiitos.
Teen aina niin ihmisten kanssa kuuntelen rivienvälejä. Kaikilla kait on tuota samaa mistä kirjoitit, enemmän tai vähemmän elämäntilanteesta ja hetkestä riippuen.
Älä huoli.
>>>ihmiset ovat olleet vähän kuin "terapeutteja", jotka ovat halunneet tehdä omaa hengellistä missiotaan avullani.<<<
Ehkä auttajalla on vaikea auttaa ihmistä, joka kokee auttajan tuolla tavalla.
Jos auttaja vaistoaa sinun ajatuksesi, Hengessä voi kokea asioita, hänellä
voi olla vaikea suhtautua sinuun ja auttaa. Ja auttaja tahtoo tietenkin tehdä
"omaa missiotaan" auttamalla ja tukemalla lähimmäistään. Tämä on selviö.
Auttaja tahtoo tehdä hyvää koska se on Jumalan tahto häntä kohtaan.
Ja jos sinä koet tämän negatiivisena asiana, auttaja voi kokea sen Hengessä
ja auttaminen häiriintyy.
Sellainen "auttaja", joka tekee "auttamistyötään" tai toteuttaa "missiotaan" vain palvellakseen "Jumalan kutsua" mutta ei tiedosta tai ole käsitellyt omia kipupisteitään tai kykene ns. reflektoimaan, eli suhtautumaan itseensä ja omiin motiiveihinsa mahdollisimman objektiivisesti ja itsekriittisesti/ottamaan vastaan kritiikkiä ja miettimään sen aiheellisuutta rehellisesti, ei ole sovelias "auttajaksi" laisinkaan, tiesitkös tätä? Silloin hlö palvelee tosiasiassa omia tarpeitaan ja tulee sokeaksi "autettavansa" tarpeille juurikin siitä syystä, että "autettava" on hänelle objekti, ei missään vaiheessa tasaveroinen ystävä, lähimmäinen, samanarvoinen ihminen. "autettava", joka taas on usein jo niin vereslihalla kokemiensa loukkausten ja kaltoinkohteluiden, ts. traumaattisten kokemustensa ja elämäntilanteidensa takia, ei kestä enää yhtäkään alentuvaa "rinnalla kulkijaa", jonka perimmäinen, vaikkakin usein tiedostamaton, tarkoitus, on oman egon ja hurskauden pönkitys "Jumalan nimissä". Sellaiset ihmiset ovat juuri heitä, jotka tarkoittaessaan hyvää, tekevätkin enemmän vahinkoa. "autettava" ei pääse omille jaloilleen tällaisissa "sielunhoito" suhteissa, sillä se, mitä masentunut ja rakkautta ja hyväksyntää valtavasti kaipaava ihminen tarvitsee, on kokemus omasta arvokkuudestaan juuri sellaisena kuin hän on. Sitä on kuitenkin maailmassa niin vähän tarjolla, että asentunut ja haavoittunut ihminen yrittää piiloutua tuskalta ja uusilta kipeiltä kohtaamisilta esim. sulkeutumalla kotiinsa tai rakentamalla suojakseen jonkin roolin, jota juuri ja juuri jaksaa suorittaa. ApuAuttajako ei ehkä tajunnutkaan, miten syyllistävältä saattaa hänen kirjoittamansa kommentti masentuneesta ja haavoitetusta ihmisestä tuntua, juurikin siksi, että hän ei mahdollisesti ole kyennyt kriittiseen ajatteluun, mihin yleensä useimmat masentuneiksi leimatut ihmiset taas pystyvät keskivertoa paremmin- heillä kun on liikaakin aikaa ajatella. Todellisen sielunhoidon tulee tapahtua asianmukaisissa puitteissa, siten, että auttajan ja autettavan roolit ovat selkeät, eikä ole tarkoituskaan etsiä mitään elämänmittaista ystävyyssuhdetta jottei synny vääränlaista riippuvuussuhdetta auttajaan/rinnalla kulkijaan. Tämä on autettavan ja tukea tarvitsevan tärkeää tiedostaa, vaikka se tuntuisikin vaikealta. Sielunhoitaja voi olla haavoittuneelle hetken aikaa kertomassa siitä, että maailmassa on myös välittäviä ja ystävällisiä ihmisiä, etteivät kaikki ole ensisijaisesti satuttamaan pyrkiviä. Kun taas on kyse siitä, että ihminen kaipaa juurikin sielunkumppania tai ns. sydänystävää, on unohdettava sellainen odotus, että toiset ihmiset olisivat olemassa kuunnellakseen sinun huoliasi ja murheitasi, jollet itse koskaan anna mitään takaisin. On toki joitakin sellaisia ihmissuhteita, joissa voidaan jakaa yhdessä melkein kaikki aamutoimista iltarutiineihin, mutta nämä ovat ikäväkyllä harvinaisempia ja niiden suhteen kannattanee luottaa rukouksen voimaan ja sihen, että hyvä vetää puoleensa hyvää periaate toimii tässä maailmassa. Kliseisesti voisin tiivistää: hymyile, niin maailma hymyilee sinulle" Opi siis hymyilemään itsellesi, edes hetkittäin, niin huomaat, kuinka valkeus loistaa pimeydessä, eikä pimeys ole saanut sitä valtaansa. Jeesus Kristus on kaiken pimeyden kukistaja ja siihen voi masentunutkin luottaa- pitäkää usko Jumalaan, ja ristin täytettyyn työhön, sillä meille on luvattu maailmassa myös ahdistusta ja kaikenkarvaiset menestysteologit a hurmahenget joutaa heittää romukoppaan- hetkellinen hyvä olo ei tuo pysyvää onnea :) Lippu korkealle, kaikki te masennuksen ja yksinäisyyden kanssa kamppailevat (Ja jos tuntuu, että taas yksi teoreetikko siellä luulee jotain tietävänsä, niin en sano tätä korkealta, tiedän omakohtaisesti melko paljon mitä on yksinäisyys, kiusaaminen, kuolema, väkivalta, omaisten menetykset, jne. Itsekin kamppailen täällä, mutta se on valitettavasti se kristityn osa - joka tahtoo Jeesusta seurata, ottakoon ristinsä ja seuratkoon Häntä, miten parhaiten taitaa :)
Kiusaaminen alkoi siittä kun tyttö innostui tuunaamaan vaatteitaan. Hän osti niitä edullisesti kirpputoreilta ja kierrätyksestä ja ompeli niihin omalla tyylillään minun mielestäni hauskoja juttuja.
Esim farkuista leikkasi polven alapuolelta lahkeet pois ja tilalle ompeli skottiruutukankaasta uudet lahkeet.
Erilkoisen ja erillaisen pukeutumisensa vuoksi häntä alettiin kiusaamaan.
Aikuiseksi kasvettuaan tyttäreni kertoi että myös opettajat saattoivat sanoa jotain hankalaa hänen vaatteistaan. Tuossa iässä nuori on herkkä.
Minulle opettaja eräässä palaverissä sanoi että kotona voitaisiin vähän rajoittaa tytön mielikuvituksellista pukeutumista.
Kesti monta vuotta että tyttö pääsi jaloilleen kiusaamisen vuoksi.
Eniten jäinkin ihmettelemään opettajien suhtautumista asiaan. Mikä kouluissa mättää, ettei kiusaamisiin puututa kunnolla opettajien taholta?
Poikaani kiusattiin hetkellisesti ala-asteella, koska hän oli kiinnostunut tähtitieteestä sekä hyönteisistä/ ötököistä ja noiden kanssa kovasti touhusi ja touhuaa edelleenkin isonakin.
Muut pojat kun olivat urheilullisia. Poikaani tönittiin maahan ja käytiin päälle istumaan ja lyötiin yms.
Onneksi huomasin mustelmat. Kerran hän oli niin kipeä lyömisestä ettei aamulla pystynyt kunnolla liikkumaan.
Silloin soitin koululle, mutta mikään ei muuttunut. Olin kouluun yhteydessä monta kertaa lyhyen ajan sisällä, mutta yhteydenottoni eivät tuottaneet tulosta.
Lopulta otin yhteyttä kiusaajien vanhempiin, tuo auttoi hetkellisesti. Otin uudestaam yhteyttä vanhempiin ja haastattelimme poikia porukalla yhdessä vanhempien kanssa pariin kertaan. Tuohon loppui kiusaaminen.
Koulu on melko avuton kiusaamistapauksissa.
Nykyaikana kiusaamisiin kyllä puututaan toisin kuin ennen... ennen ne vain lakaistiin maton alle, ongelmat...se on eri asia, pystytäänkö niihin puuttumaan, saadaanko tulosta aikaan, joskus keskustelut ja palaverit ehkä tuottavatkin tulosta, toisinaan ei ja se tuntuu turhalta palaveeraamiselta...
... minun aikakautena, ei palaveerattu, ja kiusaajat pääsivät pälkähästä, kulttuuri oli sellainen...
... menin kouluun nuorempana, sitä ei voinut jättää kesken, koska ei ollut vaihtoehtoa keskeyttää tai pitää välivuotta... ja kuoletin jonkin osan itsestäni, jotta vain voisin vain kestää... toki myöhemmin jätin sen koulun kesken, aikuisena, kun pystyin jo itse päättämään... etten enää voi ja pysty johonkin.
Oikeastaan ei olisi voitu palaveerata, kun asiaa ei koskaan nostettu esille... opettaja kerran väitti että minä olin luokan häirikkö... ja minun syykseni laitettiin eräskin tapaus, jota en ollut tehnyt.
Minulle muuten eräs pitkäaikainen ystävä kirjoitti kirjeen, että... jotenkin niin "en halua olla enää kaveri" kirje... hän löysi paremmat kaverit... niin kuin aina käy maailmassa ja elämässä, sellaista se on.
Ehkä on parempikin ettei ystäviä ole liiemmin, silloin ei tule myöskään satutetuksi.
Koulun keskeyttämisrstä. Tuosta on nyt 8 vuotta. Koulu oli pakko keskeyttää, koska tyttö nukkuin 1-2 tuntia yössä, eikä koulunkäyminen enää onnistunut. Jossain tapauksissa keskeyttäminen on ainoa vaihtoehto.
Niin kyllähän kiusaamisiin puututaan erillälailla nykyään kuin ennen ja kouluissakin on eroja. Opettajissa on eroja. Kouluhenkilökunnassakin on eroja.
Joissakin kouluissa on nykyään koulupsykologitkin, ei kaikissa.
Mutta yleisesti kuulee, ettei kouluntaholta välttämättä olla kovin aktiivisia kiusaamisen suhteen vieläkään nykyaikana.
Oletko nyt aikuisena saanut purettua tuota kiusaamistasi?
Kyllä minä varmaankin olen sitä joskus purkanut... olen varmaankin yrittänyt uskovien taholta etsiä ymmärrystä ja tukea... muta ei se ehkä ole tuottanut tulosta... olen joskus tarrautunut kuin hukkuva viimeiseen oljenkorteen toisiin uskoviin.. mutta koen, jotenkin... että olenkin käynyt taakaksi niille muille sen kautta... että tavallaan se on jättänyt loppuviimein lisälastia itsellenikin sen kautta.. taakoittuminen kaikesta on varmaan ollut moninkertaista ja usealle taholle.... niin, ne ei sitten ole ehkä solmut auenneet asioista. Koen jotenkin, että käyn raskaaksi muille ihmisille ja tavallaan se rikkinäisyyteni ajaa muita uskovia kauemmas.
Joka taas taakoittaa sinua lisää ja kiristää solmuja. Pirullinen kierre.
Musiikkia sinullekkin eli Samuli Edelman ja Jippu "Pimeä onni ".
Niin... siis samaatietä ja herätkää on sama nikki,
Osasin sitä epäillä.
Enkä ole 😂 olen nainen ja hän on mies. Älä ota tuota kappaletta niinkuin mies laittaisi sen naiselle.
Laitoin sen vain kuunneltavaksi. Hyvin vähän kuuntelen kevyttä musiikkia.
Kauheeta, jos olisin kirjoittanut ne pervot naisjutut tänne, mitä Herätkää on kirjoittanut 😂
En minä nyt mikään lesbo sentään ole !!olen todella tavallinen uskovainen, aika rauhallinen ja hyvin tavallinen nainen.
Mutta en minäkään luota palstaan 😣
Vihjasit kuitenkin kappaleellasi jotain, et vain heittänyt sitä tänne...
biisin otsikko nimittäin on Pimeä onni.
Tuo biisi on hyvä biisi, tykkään jipusta ja edelmanista, laulajina. Jippu on nykyään uskovainen, ei ole ollut vielä tuohon aikaan varmaankaan kun on laulanut tuon biisin edelmanin kanssa.
Jotenkin se kuvastaa jotain tunnetilaa kaveruudesta....että kaverit pitävät yhtä vaikka muu maailma ympärillä rakoilee.
Ja kun toisella on vaikeaa, haluaa viedä hänet suojaan ja piiloon pahalta maailmalta vaikka sinne autoon ruosteiseen ja lohduttaa höntä pimeän talven yli niin kauan että tulee kevät, elämän kevät jolloin pimeys ja ahdistus ovat jääneet taakse.
Sinä olet hyvä tässä, kannattaa laittaa biisejä enemmänkin... :)
minun pitää taas mennä, en vastaile vähään aikaan.
time is out.
ps. olet oikea luontainen lahjakkuus :)
mutta nyt en kerkeä enempiä.
Kiitos ajastasi, virtuaalisesta sellaisesta.
Juu juu, hyvä vaan että on muuta tekemistä.
Palataan taas..
Jeesusta kiusattiin elämänsä ajan. Maailma itse on fobiainen.
Uskovat nuoret joutuvat usein kiusatuiksi.
Kerätään 13-30-vuotiaat kristityt yhteen ryhmään!
Tykkää: facebook.com/Uskovaisetnuoret
UN on yhteiskristillinen 13-30 -vuotiaiden palvelutyö, jonka tuottavat nuoret itse. UN:n näky on rohkaista jokaista nuorta Jeesuksen seuraajaa pysymään Jumalan Sanassa ja elämään julkisesti Jeesukselle, jotta kaikilla olisi hyvä olla eikä ketään jätettäisi yksin!
● Alaryhmät ●
▫Rukous ja ylistys: facebook.com/groups/rukousjaylistys/
▫Opetukset/Teologia: facebook.com/groups/un.teologia/
▫Kahvikulmaus: facebook.com/groups/un.kahvikulmaus/
► Uskovaiset nuoret LIVE -radio-ohjelma ►
uskovaisetnuoret.fi/live
Katseltuani sydämen asialla - sarjan jakson televiissiosta, niin siinähän se taas tuli. Tuo pömpöösi kappale, joka on tullut usein mieleeni sinua muistellessani L_S
The Hollies - He Ain't Heavy, He's My Brother
Olen vain hoilatessani, unohtumattomalla tenorillani, sijoittanut brother sanan sijalle Sister.
Tuonkin kautta sinä vain irvailet ja vaikka et irvailisikaan, niin... sanomasi ei vakuuta.
Et tiedä minusta mitään, että voisit usein muistella minua kyseisen kappaleen kautta.
Se ei oikein iskenyt kultasuoneen.
Vaikka en lihassa tunnekaan, sinä epäilijä, hengessä tunnen. Aivot narikkaan, anna tunteiden viedä..
Kaikki on vain leikkiä sinulle... olen todellinen ihminen, en mikään virtuaalipersoona.
Täällä me ollaan kaikki virtuaalipersoonia, kunnes toisin todistetaan.
Tunnen kuitenkin syvästi, persoonan, kaiken taustakohinan takaa. Se olet sinä rakkaani. Kärsinyt, taistellut ja voittanut.. ihastuttava siskoni...
Musiikkia sinulle,
Tik, tak; kyyneet.
Ja sä petät ja sä tuut ja sä meet...
Myönnettäköön että muutaman kerran olen, typeryyksissäni, niin tehnyt, ja minulle on tehty niin. Kylväminen ja niittäminen. Se on ainoa laki. Sitä ei tarvitse noudattaa, se seuraa kuin varjo kintereillä.
Mutta sinua, sisko, en ole pettänyt, enkä leiki tunteillasi. Rakastan sinua. Syvästi.
Ei sen laulun sanoma minkä tahdoin sinulle kertoa, ollut siinä kertosäkeessä oikeastaan... mutta siitä löytyi hyviäkin sanoituksia aiheeseen... tiesin laittaessani sen biisin, ettei se kuvaa asiaa mitenkään täydellisen hyvin, mutta kunhan laitoin... kuten se ego juttu... ja se miten kirjoitat asioista...
Ethän sää tonttu ole voinut pettää kun ette ole edes yhdessä!
Kerroppa onko sinulla ihan romanttisia tunteita L.S.ään? Yritätkö vikitellä häntä ottamaan yhteyttä tms vai mikä tässä on nyt suoraan sanoen kyse ??
Tiedän. Tiedän. Mikään singasong ei voi täysin välittää ajatuksiamme. Emmekä myöskään saa tarkkaa selkoa kirjoitustemme perusteella. Emmekä myöskään saa selkoa toisistamme vaikka tapaisimme oikeassa elämässä.
Elämä on, mutta tässä virtuaalitodellisuudessa on se hyvä puoli, että voi kiihoittaa itseään potenssiin kaksi, ja siltikin tuntea olevansa nummero uno.
Tämä ei tietenkään tarkoita etten tuntisi niin kuin tunnen. Sinä olet kuvastin minusta, ja minä sinusta, mutta sen tiesitkin.
Ihastuttava sammaatietä. Ihanaa että olet liittynyt seuraamme. Vastaus kysymykseesi on seuraavassa värssyssä.
Missä näet ihastuttavan ?! Olet raivostuttava lepertelijä. Huoh yritän ymmärtää. Luoja anna minulle enemmän ymmärrystä!!!
Enkä tiennyt, enkä ole mikään kuvastin sinusta.
Eikä uskovainen vikittele naista jolla on jo mies !
Siksi kysyin, että vikitteletkö L.S ää vai millä mielellä kirjoittelet, koska en luota motiiveihisi.
Minua huolettaa, että sinulla on pahat aikeet häntä kohtaan.
Niin mutta kun olet. Tuot paljon iloa elämääni. Minulla on sinullekin yksi laulu esitettävänä. Läydät sen täältä https://youtu.be/_vWEjYpOtJI
L_S llä mitään miestä ole. Kunhan höpöttää. Aikeeni kuitenkin häntä kohtaan ovat sangen säädyllisiä..
Se tosin se kuvastin jutska oli älässälle.. Tosin voit toki soveltaa sitä itseesikin,,, niin mikäpä ettei?
Varmasti tuonkin iloa, niillä hormooneillani. Epäilyttävää jo tuo ilon tuominen...tieten sekin liittyy johonkin pervoiluun 😨
Ihan hirvittää ajatus ilon tuottamisesta sinulle.
Mitä tarkoitat säädyllisillä aikeilla L.S.ää kohtaan?
Tai sama mitä vastaat. En minäkään luota palstaan. Vedätys paikka kun mennään henk.kohtaisuuksiin.
Ällöttäväksi mennyt ja pahaksi. Etova paikka 😣
Kaukana Jumalasta.
EI !!!
Kyllä. Iso kyllä. Iloiset tunteeni ovat säädyllisyyden läpitunkemia. Silloin kun tunnen niitä sinua kohtaa oi sammaatietä.
Minä tunnen sinua kohtaan vain sisarellista, puhdasta, rakkautta. Emme saa viäntää kieroon pyhiä pyrkimyksiä, emme pyyteettömiä ajatuksia..
Pidä pyhät pyrkimyksesi ihan omana tietonasi. Häivyn. Hyvää illan jatkoa.
Älä jätä. Miten nyt minun ja älässän käy? En pidä tästä ollenkaan nyt..
Kappale sinullekkin Juha Tapion "Rakastettu"
Kiitos tästä. Tätä Juha Tapion kappaletta en muista ennen kuunnelleeni. Olihan siinä Johanna Kurkelakin. Kumpiakin kuuntelin yhteen aikaan.
Tässä kappaleessa on kieltämättä jotain samankaltaisuutta omaan elämänkaareeni sivuavaa.
Niin tuli mieleen, kun aloituksessa on kirjoitettu "kiusatusta" .
Niin ihminen voi olla kiusattu monella tapaa ja uskovainen tuntea kiusauksia.
Juha Tapio lauloi riisutusta miehestä.
Kun ihminen elää kiusauksiksaan ja kiusattuna maailmassa ja häntä riisutaan alastomaksi, on lohduttavaa tietää olevansa rakastettu. Jumala rakastaa ihmistä hänen menneisyydestä huolimatta tai juuri siksi.
Niin juuri. Kuorit minua kuin sipulia. Kiusattuna on kamalaa olla, eikä kiusaajaankaan elämä mukavaa ole.
Suurkiusaaja itse, tuo vanha vihtahousu, kuorii lopultakin ihmisen vereslihalle.
Maailma on näyttämö myös kaikelle väärinymmärrykselle. Onhan keskuudessamme myös ammattimaisia mielensä pahoittajia. Nyt kun näin sanon, en tarkoita sinua enkä minua, vaan ällässää.
En minä tosissani L_S, uskon kertomuksiisi täysin, ja tiedän kärsimyksesi määrän.
Sinun pitää sanoa mitä tarkoitat tai tarkoittaa mitä sanot. Et voi antaa löysää ja kiristää silmukkaa yhtä aikaa.
Ei yhtä aikaa, mutta vuoron perään.
Kuin kissa, hiirenhännän vetoa?
Tavallaan, mutta sitä me harrastetaan kumpikin tasapuolisesti.
Teetkö sen tietoisesti, tarkoituksellisesti?
Hyvä kysymys. En, olkoonkin että joskus, jossain kohtaa, naurattaa vietävästi. Silloinkaan en naura toiselle osapuolelle, vaan tilanteen abstraktisuudelle. Äkkinäiset suunnanmuutokset taas, ovat suoria ja välittömiä reagoimisia toisen sanomisiin.
Tuollaista se vuorovaikutus on muun muassa.
Jaaha, täällä herätkää taas vauhdissa.
Kiusatuista tuli mieleeni tuo Saviksemme. Hän on tietysti omanlaisensa persoona ja voi aika ajoin ottaa voimillekin, mutta tajusin parisen päivää sitten, että hänkin on eräänlainen, rankankin uskonnon uhri ja jutut siksi sen mukaiset. Mutta on veljellä siellä pohjalla myös omat pyhät pyrkimyksensäkin.
Kun joutuu kiusatuksi, se on uhrista todella ahdistavaa, se on henkistä väkivaltaa.
Tulee ymmärtää leikinlaskun ja kiusaamisen raja ja se raja ei kuljekaan siinä, mitä leikinlaskija itse rajana pitää vaan siinä, kuinka kohde sen kokee! Kun ajattelee tuota kohdetta ensisijaisesti, ei tarvitse sitten jälkeenpäin sanoa "anteeksi".
Tulee elää niin, ettei jälkiviisaita anteeksipyytelyitä tarvita.
Tosikiusaajathan eivät anteeksi pyytelekään, tai pyri korjaamaan aiheuttamaansa vahinkoa ja vahinkoahan ei voi korjatakaan. Ei anteeksipyytely ole kuin kiusaajan omaa halua päästä omasta syyllisyydentunteestaan! Kiusatulle itselleenhän on voinut jo jäädä syvätkin, elämän iän arat haavat, kuten Inankin kohdalla.
Minulla on eräskin tuttu, joka mielellään sanoo hyvinkin loukkaavasti ja sitten heti "pyytää anteeksi, emmä tarkoittanu", jotta oma mieli puhdistuisi! Mutta sanottu on sanottu. Huomasin kerran yllättäen, kun hän taas sivalsi, erään asian, jota en ollut tullut hänen kohdallaan ajatelleeksi. Hän ikäänkuin erehdyksessä avasikin omaa sisintään ja tajusin, että hänellä on vuosikymmeniä ollut itsestäni jopa hyvinkin pahansuopia ajatuksia. Hän vahingossa kertoi enemmän kuin aikoikaan.
Usein on niin, että tällainen ihminen myös salassa, selän takana pyrkii vahingoittamaan toista, joten mietinkin jo, mitä kaikkea hän tekopyhän ystävyytensä takana onkaan mahtanut itselleni tehdä.
Kuinka kiusattu voi toipua? En tiedä. Kiusattu on täynnä veristen ruoskan iskujen kirveleviä haavoja, eivät ne anteeksipyynnöillä parane. Ehkäpä lämpimällä ystävyydellä, sillä, että kunnioittaa toista sellaisena kuin hän on, ei osoittele hänen vajavuuksiaan vaan levittää lämpöä kuin balsamia hänen haavoilleen.
Tämänhän me olemme velkaa kaikille kärsiville ihmisille.
Jaakob 4: 6,17
6 ... Sentähden sanotaan: "Jumala on ylpeitä vastaan, mutta nöyrille hän antaa armon".
17 Joka siis ymmärtää tehdä sitä, mikä hyvää on, eikä tee, hänelle se on synniksi.
*
Erittäin hyvä kirjoitus. Varsinkin tuo: Tämänhän me olemme velkaa kaikille kärsiville ihmisille.
Asiassa on myös toinen puoli. Jos aikoo käydä, tässä tapauksessa täällä, vastavuoroista keskustelua toisten kanssa, on sanomisia kärjistettävä silloin. Kovin pitkälle ei päästä, kyllähän sinä tietysti oikeassa olet, asenteella. Täällä ei myöskään voi oikeasti haavoittaa ketään kovinkaan pahoin, koska lyöty ei tunne lyöjäänsä, ja asioitten näin ollen ei voi oikeasti loukkaantuakaan.
Oikeassa elämässä sen sijaan, kaikki sanomiset ja tekemiset on valikoitava tarkkaan. Oikein sanoit siinäkin, että jos on kiusannut pahoin jotakuta, ei siinä myöhempien aikojen anteeksipyytelyt enää auta. Niin kuin taiteilija Kana sanoi koulukiusaajalleen myöhemmin. Kun tämä tuli selittämään jotain kun Kana oli jo teeveestä tuttu. Hän sanoi yksinkertaisesti :Älä tule mulle avautuun.
Jos haluaa auttaa kiusattuaan, niin luulen että parempi tapa on avittaa kiertoteitse. Niin ettei avitettava saa ehkä koskaan tietää mistä tuo oikeaan osunut avitus oikein tulikaan.
Se on sama mitä teitse apu tulee, kunhan saa avun.
Pääasia, että ihminenvusta tulee autetuksi.
Niin pä. Luin vasta äsken tuon avauksen artikkelin Iinasta. Ihmetytti vähän, että hän sittemmin ryhtyi kaveeraamaan kiusaajiensa kanssa. Olihan joku heistä tosin pyytänyt anteeksikin. Luulisi kuitenkin, että yksinkertaisinta olisi jättää muistuttelijat, entinen elämä taakse, ja etsiä uudet ystävät. Ehkä ne pelotkin helpottuisivat.
Voiko ihminen muuttua?
Muuttuuko ihminen ja mihin suuntaan, sitä tiedä en. Omasta puolesta voin todistaa (väkevästi) sen olevan jossain määrin mahdollista.
Muistan kuinka kakarana kiusasimme erästä tyttöä. Kiusaaminen ei ollut fyysistä, mutta henkistä. Vuosien jälkeen en ymmärtänyt enää yhtään, miksi? Miksi olin mukana, ja minkä vuoksi juuri sitä tyttöä kiusattiin. Vuosien jälkeen näin hänet vilaukselta, hänestä oli kasvanut oikein kauniin näköinen nuori nainen. Hän ei huomannut minua, ja kävelin nopeasti ohi, mutta muistan kuinka iloiseksi tulin. Ajattelin että hän näytti, toivottavasti, unohtaneen kiusaajana. Toivoin niin, että hänellä olisi kaikki hyvin.
Nykyään minua hävettää suunnattomasti että olin mukana sellaisessa. Joskus olen ajatellut, että jos vielä jossain törmäisin häneen pyytäisin sydämestäni anteeksi. Toisaalta en haluaisi repiä hänen sieluaan vanhoilla muistoilla, niin luultavasti parempi näin.
olen tehnyt sitä jollekulle, että olen loukannut ja pyytänyt anteeksi alati ja siihen on sitten kyllästytty täysin ja totaalisesti... en usko, että tekoni oli tahallista... en osaa edes sanoa, miksi käyttäydyin niin, se oli huonoa käytöstä... toinen ihminen ei ehkä uskonut anteeksipyyntöjen sitten viimein olevan edes aitoja... enkä varmaan anteeksi saanut tai en ole kokenut saaneeni... en tiedä mitä sitten se toinen osapuoli olisi asiasta mieltä... asioita ei kait sitten sovittu koskaan... tai ehkä se ei jättänyt siihen toiseen syviä arpia, enemmän itseeni, koska... tein väärin ja olin ilkeä, enkä osannut käyttäytyä, kuten olisi pitänyt osata.... jotenkin niin.
niin kun kirjoitat, että se kiusaaja, tekee sen anteeksipyyntelyn, oman itsensä vuoksi... niin... ehkä osittain niinkin... koska, kaikesta selvittämättömästä asioista, joista ei ole kokenut saavansa... niin, se jää jonnekin... ehkä ei osaa enää antaa itselleenkään anteeksi.
Sinun täytyy, sinun on pakko. Antaa itsellesi anteeksi, jos aioit jatkaa eteenpäin. Ja sitä minä toivon niin paljon sinun kohdallasi.
Ei täällä kukaan ilkeä ole, toinen on vain heikompi toista. Hienosti sanottu, mutta sekin on valetta. On olemassa oikeasti ilkeitä ihmisiä, mutta sinua en laske heidän joukkoonsa. Enkä itseänikään.
Sinä olet hankala ihminen älässä. Todella hankala, mutta ehkä juuri siksi olen niin sinussa kiinni. Enkä haluaisi päästää irti. Koskaan.
Minä olen hankala ihminen, varmaankin niin.
Olen ajatellut sinun pitävän minua pahana ja että et pidä minusta ihmisenä.
Voi vitsi miten ihana tulkitsija tämä Jippu on... mulla on ollut jokin ihmeellinen Jipun kuuntelukausi meneillään muutenkin viimeaikoina...
https://www.youtube.com/watch?v=xNvR95Jc0p4
Juu en. Oli minullakin Jippukausi, siitä on tosin muutama vuosi. Tämä oli se mitä kuuntelin alvariinsa. Hynysen tekstiin https://youtu.be/Y4_FAh-1nNY Niin juu, et uskalla avata linkkejä. Tuonelan koivut
Hui... en osannut odottaa... ymmärsin ehkä sanomasi, sen takaa, jos sillä jotain halusit viestiä.... mutta huh.... olipa se pläjäys. Jännä juttu, miten musiikki vaikuttaa niinkuin ihan sisimpään... tuli oikeasti sellainen... efekti, että... sen synkkyys... nostatti jonkinlaista ihan huonoa oloa... olenkohan hölmö?
Ja lopuksi tuli ihan kylmät väreet... jälkijunassa...
Olen varmaan ihan bimbo.
Anteeksi... jo etukäteen... jos musiikki oli jotain mistä pidit, jokaisella kait makunsa... se oli aika synkkä ja sen sanoma... kertoi jostain kauheasta paikasta...
Onhan se synkkä kuin hauta. Mutta mielenkiintoiset sanat. Sen sijaan tämä on sinulle minulta. Tässä ja nyt https://youtu.be/bNvrhwsVeIk Ai niin et uskalla avata linkkiä. En osaa elää
"Itkemättömät itkut"
Tämän laulun myötä
Levollista yötä.
Siinä oli kyllä ajatuksia herättävät sanat, siinä hynysen biisissä... ne oli sanoitukselliset sillä tavoin.... .mielenkiintoiset... kyllä kyllä... olet oikeassa ja olen sammoo mieltä asiasta, että ne on sellaiset taidokkaat ja niissä on ajatusta...
Tuo Jipun biisi on kaunis.
Kyllä kyllä. Kuuntelen itkut vielä. Sitten nukkumaan. Hyvää yötä.
Kauniit sanat tässäkin.
Hyvää yötä.
Joo. Se on sama kappale mitä usein kuuntelen iltaisin. Jep. Samankaltaista makua näemmä. Jatkan kuuntelua. Öitä.
Edellinen siis sammaatietä nimimerkille...
He he. Oli kyllä täsmäisku sammaatietä. En edes tajunnut. Mutta hyvä kuitenkin. Ihan hyvään saumaan.
Ajattele jos olisin ottanut yhteyttä silloin aikaisemmin kun keskustelimme täällä ja kaipasit ystävää 😨
Hups....L.S.lle oli edellinen viesti. Miten se tähän kohtaan tuli 😉
He he (:
No he he...niinpä 😂
Olet sinä vaan aikamoinen friidu, gimma, tms. Vaikka keskimääräinen ikä onkin melkein ohitettu.
Jos ällässää ei olisi, voisin melkein rakastua sinuun..
Ei näillä perusteilla voi täällä keheenkään rakastua.
Se olisi illuusioon "rakastumista".
Hyvä että olet L.S tuossakin mielessä olemassa niin minä saan olla rauhassa. Vai mitä Herätkää sanoo? Eteneekö nyt suunnitelmiesi mukaan tilanne vai junnaako paikoillaan?
Mikä on seuraava siirtosi?
Kyllä sinä kiihoitat minuakin kummasti.
Asiat on tällä hetkellä pysähtyneisyyden tilassa. Etenen aina tilanteen mukaan. Heti kun älässä tekee seuraavan siirtonsa, tartun tilaisuuteen välittömästi. Jos taas siirtoa ei tule. . Olen kyllä pettynyt silloin.
Miten KIIHOTAN ?? Yarkoitatko jotain seksuaalisuuteen liittuvää?
Joo-o. Toisinaan olen melkein erektiossa kun olen kanssasi tekemisissä. Harvinaisempaa, mutta kuitenkin.
Ilmeisesti johtuu jostain aivotoiminnan häiriöstä, että tunnet tarvetta kirjoittaa tänne tuollaisia.
Onko sinulla psyykenlääkitys?
Rakkaani, ei ole. Mutta totuus, sitä vaaditaan salaituimpaan saakka. Ilman totuutta, ei ole rakkauttakaan. Se mitä sanon sinulle on totuus.
No mitä sitten? Olenko toiminut jotenkin niin, että se pukkaa hien otsalle? En ole toiminut sillä tavoin, että... musiikkia olen kyllä tänne palstalle laittanut ja muutenkin kirjottanut aika pintaa syvemmältä olevia asioita....
Huomasin tätä ketjua katsellessa, että se on pilattu... aihe olisi tärkeä.
Aivan kuten Aurooraborealliksenkin ketju pilattiin aikaisemmin...
Jatkakaa keskustelua aloituksen aiheesta, olkaa hyvät.
Pesen käteni. Minua ihan ällöttää....en halua olla osallisena psykoligispatologisiin vinsahtaneisiin koukeroihin enkä sen välikappale.
No niin sammaatietä. Jouduit taas piinapenkkiin. Alan selittää. (: (: hi hi
Miksi sinä sitten sen minulle "kostat" ?
Sano sano. Anna tulla nyt vaan...
Kun hän veti herneen, niin selitän tämän sinulle L_S. Sammaatietä vastaus oli minulle. Seuraavassa ajatteli sanoneensa liikaa, ja veti puolet takaisin, mikä taas viittasi minun edellisöiseen yllättymiseeni. Näin toimien hän sai kuitattua myös viestini huumorilla, kun pidin hetken aikaa hänen lähettämäänsä viestiä sinun viestiäsi.
Melko monimutkaista mutta loogista.
? en ymmärrä. En ymmärrä muistakaan teidän jutuistanne mitään.
Enkä kosta, en käyttäydi niin. Kostaminen ei kuulu tapoihini. Häivyn mieluiten. En halua olla enää tässä aloituksessa, ketjussa.
Jokainen itse valitsee mihin osallistuu, se on meidän oikeutemme ja minä en halua osallistua enää tähän.
Ei haittaa. Eihän sammaatietäkään ymmärrä meidän jutuistamme mitään..
Ai jassoo... sehän sopineekin se lähteminen ketjun aiheeseen hyvin... lähdehän vaan, ei ole mitään uutta tämän auringon alla :)
Mutta ajatteleppas, että minä en jätä sinua koskaan. Se on paljon se.
Liekö kuule ymmärrän itsekään niistä jutuista yhtään mitään... ei niissä olekaan mitään järkeä, että olisi tarvis kenenkään mitään ymmärtääkään.
Ärsyttää suunnattomasti tämä... "meidän ihmisten tapa toimia", miten kaikesta tulee vain irvokasta loppuviimein.
Sanos muuta. Antaa virran viedä vaan. Turha vedellä johtopäätöksiä sammaatietäkään tykönään.
Mutta älä huolehdi hänestä, kyllä hää sieltä takaisin tulee taas.
Viekö virtasi, tuonelan porteille?
Jossa koirat ulvovat ja
käärmeet ovat matkan varrella,
valmiina pistämään.
Onko sillä tiellä,
valaistunut munkki,
joka johdattaa tietä rantaa kohden.
Viimeisen tervehdyksen virta vie.
En minäkään ymmärrä. Ämä on sinun versiosi ja käsityksesi, joka ei ollut totta.
En vain tykkää että höpistään kiihottumisista ja rakkaudesta. Ei tässä sen kummempia koukeroita ole.
En tykkää lähentelystä.
niin... ehkä... Jeesus voi muuttaa, kaiken... ja herätkää nimmarikin tuosta tokenee ja heräileepi pikkuhiljaa, pois sieltä tuonelan koivujen varjoista... ehkä hän vaatii aikaa ja toivoa paremmasta.
ps. luulen että herätkää tekee tuota jostain syystä tahallisesti, ihan typerää... mutta jotenkin, en usko hänen olevan tuollainen, mitä hän kirjoittaa... kunhan kirjoittaa puuta heinää, minkä lie ilon siitä saa.
Ihan runo älässä. Todella. Todettakoon taas. Rakastan runojasi.
Minua inhottaa...hän tulee ällösti iholle.
On minua lähennelty oikeassakin elämässä ällösti. Se on ahdistavaa. Menen ihan kananlihalle ja voin pahoin 😨
Kuin joku niljakas käärme laittaisi hänet tekemään tuota. Voin huonosti myös hengessäni. En tykkää yhtään. En saata olla sellaisessa saastaisuuden hengen ilmaöiirissä.
Sinä olet ihan "pahvi"... mutta kyllä minä meitä pieniä pahvipäitä aika hyvin ymmärrän ja tiedän, että Jeesus rakastaa pahvipäitäkin... kuten itseänikin on rakastanut.
tuo oli herätkää nimmarille, mutta sopinee myös samaatietä nimmarille... ja sopinee ihan samall tavoin itsellenikin.
senkin "pahvipäät"... :)
Minulla olisi niin paljon sanottavaa. Myös näitten kolmikantaisten keskustelujen hyvää tekevistä vaikutuksista. Sitä paitsi. L_S tuntee minut melko hyvin. En ole ihan niin niljakas kuin luulet.
Haluan myös pyytää sinulta anteeksi. Niin typerää kuin se onkin. Tarkoitan jälkikäteen pahoittelut.
Asia on ok. Hyvää illanjatkoa teille.
Samaa toivotan. Hyvää iltaa sinulle.
Minäkin olen huolissani, etenkin sinun ajankäytöstäsi.
Joten, menehän jatkamaan, sitä mikä on todellisesti tärkeää.
Kiitos, kaikesta.
Illanjatkot kaikille, myös samaatietä nimmarille.
Hyvin tuotiin trio maaliin. Olen ylpeä meistä. Kiitos L_S kiitos Samaatietä.
Sinulle Herätkää, voin kertoa, että tuo kiusaamanne tyttö ei tule milloinkaan unohtamaan, mitä te olette tehneet hänelle, mikäli kiusaaminen on ollut vakavaa. Tuo kiusaaminen on jättänyt jäljet häneen, joista hän ei pääse eroon, vaikka kykenee kenties elämään niiden asioiden kanssa tai on ne työntänyt pois tietoisuudestaan. Näin se vain on ja yleensä koulukiusaaminen on mahdollinen alku monenlaiselle yhteiskunnalliselle syrjäytymiselle, työpaikkakiusaamiselle, yleisestikin syrjinnälle tässä läpimädässä yhteiskunnassamme, sillä kerran kiusattuna ja itsetunto murennettuna, on hyvin vaikeaa enää nousta sellaiseen sosiaaliseen itseluottamukseen, mikä löytyy kiusaamisen välttäneiltä ja kouluyhteisön hyväksynnän saaneilta henkilöiltä. Kiusaajat haistavat kiusatun, olivat he sitten minkäikäisiä tahansa, näin se vain on. Jos kiusattu lähtee vastarintaan, hän saa varautua siihen, että hänet pyritään kaikin keinoin murskaamaan ja hiljentämään ja esimerkiksi savustamaan ulos työpaikaltaan. Että toivon että te joka ikinen jotka olette osallistuneet joskus jonkun ihmisen kiusaamiseen, olette löytäneet itseltänne selkärangan ja menneet pyytämään tuolta kiusatulta ihmiseltä anteeksi, kasvotusten, ettekä ole paenneet "häpeänne" taakse, sillä se on pelkuruutta ja vastuun pakoilua! Itse en tule koskaan toipumaan lapsuus ja nuoruus aikaisista kokemuksistani, joiden vaikutukset ulottuvat pitkälle aikuisikään asti ja tulevat seuraamaan minua hautaan. Kiusaaminen jota olen elämäni aikana kohdannut, aiheutti lopulta yhteiskunnallisen syrjäytymisen, vaikeita mielenterveydellisiä ongelmia (=vakavaa masennusta, itsetuhoisuutta, traumatisaatiota,persoonallisuushäiriön,ahdistuneisuushäiriön,aloitekyvyttömyyden,päihdeongelmia,vääriin ihmissuhteisin ajautumisen muutaman mainitakseni..)ja työkyvyttömyyden. Sydän syrjälläni pelkään joka päivä oman lapseni puolesta kun hän menee päiväkotiin ja aikanaan kouluun. Osaatteko yhtään kuvitella, miltä se tuntuu?! Tuskinpa vain. Ihan oikein siis on, että kykenette kiusaajat tuntemaan edes sitä häpeää, mutta kiusaamisenne kohdetta ei auta mikään muu, kuin suora anteeksipyyntö, eikä sekään mitenkään hyvitä riittävästi mahdollisia kiusanteon jälkiseuraamuksia, jotka voivat uhrille olla hyvinkin kauaskantoiset ja pysyvät.
Kiitos kirjoituksesta, se oli niin käsinkosketeltavan aito.
Kirjoituksesi rehellisyys, millä tavoin paljastat sisimpäsi... se on niin kaunista.
Ne traumat mitä kiusaaminen voi aiheuttaa, vaikuttaa usein kiusatuksi tulleen omaan käyttäytymiseen... ja sitten miten se kiusatuksi tullut käyttäytyy jossain tilanteessa, onkin epänormaali muiden mielestä, aiheuttaa luultavasti sen kierteen.
Esimerkiksi... jos ihmisen silmistä sanotaan jotain, hän ei pysty sen jälkeen ehkä katsomaan muita ihmisiä... koko ajan tarkkailematta itseään tai ehkä katsookin pois päin, tai ei katso ihmisiin päin puhuessa... ja se voi näyttää kummalliselta muiden mielestä... ihmisten sosiaalinen käyttäytyminen... ihmisen pitää olla tietyllä tavalla sinut itsensä kanssa, jotta voi muiden kanssa toimia sosiaalisesti hyväksyttävästi(muiden ihmisten silmissä).
Mainitussa kiusaamisessa ei ollut kysymys pitkäaikaisesta tapahtumasta. Olihan hänellä, kiusatulla, myös puolustajansa jotka saivat meidät idiootit suuntaamaan tarmomme melko nopeasti kehittävämpiin toimintoihin. Tämä ei tietenkään ole mikään puolustus, vain tarkennus.
Elämä kouluttaa lopulta meitä kaikkia. Myöhempinä aikoina sain kyllä itsekin tuta mitä on olla kiusattavana, ja piirien ulkopuolella. Uskon myös ymmärtäväni jotain siitä, mitä sinä tunnet oman lapsesi kohdalla. Olinhan itsekin arka lapsi päiväkodissa ja vielä alaluokillakin. Myöhempinä aikoina sitä itseluottamusta tuli, liiankin kanssa. Mutta kuten totesin, kyllä elämä kukkonsa kynii. Aina. Luulen, että parasta mitä voit lapsellesi tehdä, on luottaa häneen. Opettaa itsenäiseksi, eikä olla liian suojeleva. Olen varma että hän selviää kyllä. Pahinta mitä vanhempi voi lapselle tehdä on juurruttaa, tahtomattaankin, omat pelkonsa lapseensa.
Kiitos että kerroit omia kokemuksiasi täällä. Se on totta, että pitkäaikainen kiusaaminen altistaa myöhemmässä elämässä vakaville ongelmille. Niistä pienimpiä ei ole se, niin kuin totesitkin, että eräät on tarkkoja vainuamaan haavoittuneen ihmisen. He osaavat kyllä roolinsa, ja tietävät mistä naruista vedellä että saavat ihmisen silloin alistettua. Tämä on valitettavan totta.
Nyttemmin kun olen oppinut ymmärtämään sitäkin puolta, mitä tarkoittaa kiusattuna oleminen, olen oikeassa elämässä yrittänyt elää ihmisiksi. Siitäkin huolimatta olen joskus joutunut tilanteeseen, että joku on saanut aivan hysteerisen kohtauksen kun olen heittänyt, mielestäni, aivan kohtuullisen herjan. Meitä syntymässä peljästyneitä, joihin luen itsenikin, on niin monenlaisilla elämänkohtaloilla revitty, että ihmisten kanssa saa olla todella varovainen. Toisaalta ihan pieni ystävällinen ele voi pelastaa monen päivän.
Niin, en nyt tiedä oliko ajatuksistani mihinkään, mutta toivon elämäsi olevan jollain tavalla seesteisempää tulevaisuudessa. Haluan myös rukoilla taivaallista Isää, että lapsesi tulevat päivät tulisi olemaan täynnä iloa ja riemua, ja hänelle myös paljon hyviä ystäviä.
Ja sitten ihmiset joita ei ole kiusattu, heidän ajatusmallinsa on vain... miksi se ei käyttäydy normaalisti? kiusaajat voivat ihmetellä jopa "miksi se ei vain puolusta itseään... miksi se ei sano mitään"... ja ei sellaisella hetkellä ole muuta kuin aivan lukossa ja toimintakyvytön.
Jos joku vyöryttää sydämen päälle ison kiven, jonka siirtämiseen ei omat voimat riitä... tarvitaan suoranainen ihme, että kuntoutuu ja ehkä hiukan hyviä kokemuksia ja ihmisiä, jotka ottavatkin sinut vastaan ihmisenä ja ovat ystävällisiä ja osoittavat, että olet tärkeä heille ja tärkeä ihmisenä...
Oi L_S! Sinä se olet aina vaan yhtä ihana!
Älähän viitti... sie ku lirkuttelet jokkaiselle... joten sanojesi painoarvo tuossa tapauksessa, jossa annat ylistäviä kommenttejasi on jotain number zero..
Eiku ihan oikeasti! Ajattelin jo kyllä päästää sinut rauhaan minusta. Mutta mutta. Tämä ja tuo oli vielä pakko sanoa.
Niin... niinhän sinä rauhaan jätät... niin olet tehnyt, "ystävä".
Ystävyys on kyllä mielenkiintoinen elementti, kun ei kiinnosta toisen kuulumiset vuosikausiin... heh, ja ... tänne tulee hölmöilemään...
No, menehän rauhaasi. :) koska, et ymmärtäisi kuitenkaan koskaan, ja olen sen hyvin ymmärtänyt... mutta et koskaan myöskään voi ymmärtää, miten se sattuu, ettei todellisesti ja aidosti välitetä... muuta kuin palsta hirnuillessa, jotain... "turhanpuhumista"...
Hi hi (: (: (: Ihana ihan ihquu olet! Vaikka vaikenisinkin, ystäväsi olen iankaikkisesti!
Mene vain ihan rauhassa herätkää -nimmari. :)
ehkä... kenties, löydän ystäviä, jotka aidosti osaavat välittää, ei vain virtuaalihenkilöinä...
Asia on "pihvi"... ja elämä on strömsöötä.... ja ja ja ... ;)
Eikö miehesi ole sinun hyvä ystäväsi?
Et voi tosissasi sanoa ettenkö muka välittäisi sinusta. Totisesti välitän. Rukouksiini sinut suljen ihana tyttöseni, liljankukka kesäheinä jne jne
Voi pauliina rakas... onko sinulla ystäviä?
Mikä mies älässällä muka on? En ole kuullutkaan..
Hoi älässä! Meidät on psljafttettu, eiku paljastettu. Ollaan kuulemma yksi ja sama henkilö. Ollaanko me?
Rakas, ihana, kultaseni, pulmuseni, ihanaiseni, olen saanut omistaa ihania ystäviä. Pikku pellervoni, hunajaiseni, en koskaan valehtelisi sinulle. Lempeä letukkani, letkistä vain korvasi ja kuule kuinka kuiskaan korvaasi palleroiseni : "Minulla on monta ystävää ja hyviä ihmissuvteita, joista saan nauttia kiitollisuuden kera." Noin siinä tuli vastaukseni hymytyttöni. Ja Herätkää ihana uljas herrasmies lökäpöksyissään ja hikisessä paidassaan, sinä komistus ja raavas karvainen karju, olet rakkain ruikulimaha jota maa päällään kantaa. Leivo rieskasi vapaasti pulleilla sormillasi ja hymyile harvoilla hampaillasi. Olet ihanan paksu. Uuuuhhh...
ollaan.
Tää olikin hyvä ;D heh. hyvä juttu.
Uskottava se sitten kait on. Sitä olen aina epäillytkin(: Tämän päälle on hyvä mennä tuutilullaa.
Ollaan.
Ota kaikki alteregosi mukaasi.
Oikeasti hyvä. Nauroin katketakseni. Nauran vieläkin..
Nyt L.S äkkii, hyppää kyytiin, sotketaan karkuun ja jätetään tuo kiusaaja herätkää nauramaan.
Me tultiin pelastamaan sut porukalla.
No eikä olla. Valehtelin. Anteeksi. Saanko anteeksi?
Stop tykkänään! Vaikka naurankin kyyneleet silmissä, kyllä minä näen..
? pelastamaan mistä? tämähän on vain nettikirjoittelua, herätkää on virtuaalihenkilö.
Tämän kerran, kunhan ei tule tavaksi. Huh. Kylläpäs tuntuu taas olla ja elää yksikössä. Hyvältä.
Kaikesta huolimatta, sekopäi kirjoitti kyllä niin mojovan satiirin että oksat pois..
Kiva.. kiitos :)
Yksiö on ihan kiva, eikös. Hirveätä jos alkaa olla kovin monta henkilöä "auton kyydissä", jos haluaa ajaa yksin ja rauhassa.... se on painajainen.
Kaikki hyvin? Eiköhän sitten mennä peiton alle.
Näin se juuri onkin. Jotain rajaa sentään..
On aika mennä nukkumaan. hyvää yötä, voi hyvin.
Pahalta alteregolta tietysti. Minä sentään olen luuta ja verta ja nahkaa. Aito ihminen. Hyppää nyt.
Kaikki on hyvin Nyt, kiitos kysymästä.
Mennään vain. Mennään kaikki saman peiton alle 😈
Voi hyvin älässä. Öitä. Pauliinalle kans hyvät yöt..
En hyppää, hassuttelija.
Minä pysyn ihan turvallisesti maankamaralla. :)
Höppänä... en minä kenenkään toisen peiton alle ole menossa, ihan oman peiton sisällä nukun... arvasin tuon, että... asiat voi nimittäin lukea niin, että niissä näkee vihjauksia jostain kielletystä... ja ihmiset ovat mestareita näkemään kaikessa jotain sellaista.
Hyvää yötä pauliina :)
Ja senhän sinä osaat ? Taidon kirjoittaa juuri niin, huomattu ollaan L.S eikun Herätkää.
Huh huh Pauliina. Herätkää ja L_S on eri persoonat, kaksi eri ihmistä. Mies ja nainen. Sanon tämän viimeisen kerran.. Piste
Sano vielä. Älä mene. Sano vielä kerran ihanalla bassollasi. Ei sen näin pitänyt mennä.
Tämä kaunis laulu, ehkä se on särkyneiden äänellä sanoitettu.
https://www.youtube.com/watch?v=OOEKUWINuWw
On kyllä kaunis ja puhutteleva
Muutamia lohdullisia kappaleita :
Peitetyt kyyneleet : https://www.youtube.com/watch?v=zoeuJ-VIqr8
Itkemättömät itkut : https://www.youtube.com/watch?v=L3XtDNSyPRs
Roikutaan Jeesuksessa loppuun asti.
ps 91: 14 "Koska hän riippuu minussa kiinni, niin minä hänet pelastan; minä suojelen hänet, koska hän tuntee minun nimeni.
15 Hän huutaa minua avuksensa, ja minä vastaan hänelle, minä olen hänen tykönänsä, kun hänellä on ahdistus, minä vapahdan hänet ja saatan hänet kunniaan.
16 Minä ravitsen hänet pitkällä iällä ja suon hänen nähdä antamani pelastuksen."
Kiitos kun vastasit ketjuun.
Laulujen sanat kertovat kyyneleistä ja surusta, mutta myös toivosta, jonka Jumala antaa.
Amen. Kiitos sinulle vastauksesta.
Sain itse lohdutusta kiitoksestasi ja pystyin taas itkemään ja sitten pystyy taas iloitsemaankin, kun este poistuu ja ihmissuhteet toimivat paremmin, koska ei ole murheen murtama.... ketjureaktio.
Matt 5 :4 Autuaita murheelliset: he saavat lohdutuksen. [Ps. 126:5; Jes. 61:2,3; Joh. 16:20; Ilm. 7:17] ( Jumalan Pyhän Henkensä kautta antama lohdutus on todellakin parasta ! )
Hiljaa : https://www.youtube.com/watch?v=wEl--aASq_Q
Tämäkin oli muistaakseni ihana. Epäonnistuminen : https://www.youtube.com/watch?v=RySEiW7fuS0
Paljon Jumalan siunausta ja lohdutusta !
Nimimerkit L..S ja Herätkää ovat melko varmasti sama henkilö. Pelleilee täällä ajankulukseen ja pelaa likaista peliään.
Ahaa! Tämä olikin ihan uutta tietoa..
Varma tieto. Totuus.
Olisi kauheen kiva, jos ihmiset kirjoittaisivat ihan omana itsenään, eikä pelleilisi ja kirjoittaisi useampana persoonana.
Älä epäile Pauliina. Usko ainoastaan. Me ollaan kaksi eri persoonaa. Ja kaksi eri persoonaa on myös älässä ja herätkää hemmo
Samaatietä = Herätkää
Helluntaipalsta on toisille myös leikkikenttä.
Täälläkin riittää ahdistelijoita, manipuloijia ja kiusaajia.
Täällä on varmasti myös ilkeitä kuin sairaitakin ihmisiä, jotke leikkivät toisten kustannuksella.
Aikuisia ihmisiä
Pahuutta on monenlaista. Ja myös nk. uskovaisia ,jotka eivät ole hengessään tehneet kaikesta synnistään parannusta.
Liha ei voi parannusta tehdä, mutta henki voi: synnintunnossa, katumuksessa ja uskossa Jeesukseen. Vaikka lihalla siis onkin synnin taipumus ja olemus - ja sekin ilmaisee itseään myös uskovissa,- on kuitenkin myös ihan erityisesti Jumalan Itsensä ilmoittamat 10 käskyä, johon liittyy käsky: "älä tee huorin". Eli haureuden synti eri versioin.
Tästä synnistä ei nicki "herätkää" ole tehnyt parannusta, ihan syvintä henkeään myöten. Haureus on meidän jokaisen, kristitynkin yksi lihan taipumuksista, mutta vaikkakin tietäen syvimmiltämme omaavamme myös tämän synnin, ei ole tekopyhää jos suitsee tällaista käytöstään. Haureuden synnin hedelmän ja oksiston ei tulisi sallia niin rehoittaa kuin tuo "veljemme" tekee. Hän ei tietenkään ajattele kuinka voi loukata puhtaita Jumalan lapsia.
Ymmärrän Samaatietä pahan olosi. Kun luin tätä ketjua, huomasin, että täällä oli melkoisen villi meno, sillä siitä mistä puhuu, mitä nostattaa, tuo myös sen hedelmän muille. Jipu tuoneloineen ja muine keksittyine ja sairaine juttuineen ei ole mitään hengellistä ravintoa, itse en koskaan kuuntele.
Haureuden henki, eri versioin siis "varasti huomion" ja itse kiusattujen asia työnnettiin sivuun. Palauttakaamme aihe paikalleen. Sinäkin jouduit eräänlaisen, pienen kiusanteon / sopimattoman "leikinlaskun" kohteeksi, mutta oman henkesi reaktio osoittaa, että sinulla on puhdas mieli. 🐇
Aihe käsittelikin kiusaamista. Onkin kauhistuttavaa kuinka nyt hyökätäänkin järkyttävällä tavall minua herätkää--hemmoa vastaan, ja onpa tästä osansa saanut myös L_S sekä ystävämme Samaatietä. Olkoonkin, että satiiri on aina paikallaan.
Rakkautta täynnä oleva julkinen kirjeenvaihtomme pyritäänkin nyt vetämään lokaan vakiintumattomien taholta. Onhan niissä toki ollut yhtä ja toista vaikeaselkoista, joita nyt vakiintumattomat vääntävät kieroon parhaan kykynsä mukaan, väittäen jopa kyseessä olevan synkkä yksinpuhelu, tahi peräti irstailu. Tämä ei käy veljemme ja siskomme!
On toki myös selvää se, että Samaatietä on joutunut ojentamaan minua julkisesti moneen kertaan. Otan moitteet vastaan, ja myönnän, että olen liian usein toiminut kiihkon ja himon vallassa, ja päästänyt joskus jopa käärmees valloilleen. Tästä haluan tehdä parannusta. Olen kuitenkin vakuuttunut, että kolmikanta on ollut siunattu, ja antanut monelle lohtua elämän taistoissa. Puhumattakaan meistä kolmesta, jotka olemme saaneet olla Jumalan työtovereina tässä siunatussa työssä.
Pidä käärmees housuissas ja jätä Samaatietä rauhaan. Hän on puhdas Jumalan lapsi.
Ettekä te ole mikään kolmi-, neli-, viisi- tai kuusikanta. Yrität näillä okkulttisilla sanoillasi sitoa näitä uhrejasi sinuun.
Puhdaspa hyvinkin, kuin kyyhkynen, julman maailman keskellä. Hän on Herran lähettiläs, valvomassa meidän heikkojen hairahduksia, ja myös älässän puhtautta hyökkäysten kohdatessa.
Se mitä nyt puhut et viisaudesta sano.
Minä en ole mikään lähettiläs vaan tavallinen uskovainen ihminen, joka näkee että tässä on nyt jokin vialla niinkuin muutkin sen näkevät.
Perkeleen vallat jylläävät ja ivaavat.
Saatanakin tuntee raamatun ja yrittää eksyttää monia tekeytyen muuksi kuin on.
Jeesuksen Kristuksen nimessä se on niin että haureudenhenki on sidottu kertakaikkiaan eikä sillä ole valtaa uskoviin.
Kyllä, mutta mitä jos sinulla nyt kuitenkin on pipo vähän liian tiukalla? Ymmärrän, että hengessä voit kokea ahdistusta, mutta johtuuko se ennemminkin omista seksuaalisista patoutumista, vai yksinomaan Jumalan ilmoituksesta?
Ei johdu minun tiukkapipoisuudestani. Sinä puhut kuin itse petkele nyt sanoessasi " onko Jumala todellakin sanonut niin"
Älä laita minun syykseni, väittämällä että haureudellinen käytöksesi johtuisi tiukkapipoisuudestani.
Ei vaan itse perkele kiusaa sinua himon houkutuksilla joka houkuttelee haureuteen pian muitakin.
On Jumalan sanan pilkkaa väheksyä Hänen käskyjään.
Älä istu siellä missä pilkkaajat istuvat.
En minä ole sinulle vihainen Herätkää vaan hengelle, joka kiusaa sinua. Minä vihaan sitä.
Tuli muuten myös minun mieleeni tuo, onko Jumala todellakin.. Tämä todistaa mielestäni, että olet täysin oikeassa. Olen himojeni orja. Minun on tehtävä parannus synneistäni.
En toki yritä sälyttää yllesi omia syntejäni. Sinä olet niistä vapaa Jeesuksen Kristuksen nimessä ja Pyhässä veressä. Tässä ja nyt. Katkaisen kaikki sinun siteesi minuun. Ole vapaa.
Ymmärrän siskoni. Tiedän että et vihaa minua.
Anteeksi ulkopuolisen mielipide, mutta nähdäkseni Samiksella ei ole ongelmia tai patoutumia tuolla saralla, vaan sinulla itselläsi.
Voisitko lopettaa seksuaalisen oksentelusi foorumin naisten niskaan. Sait pari uhreiksesi, mutta on meitä muitakin, jotka olemme jo huomanneet mitä sinun oman, avaran piposi alla muhii. Se henki pilkkasi Samaatietä!
Kerroit taannoin katselevasi pornoa. Erilaiset haureuden ihmiset tuntuvatkin koskettavan sinua puheineen, kuvineen. lauluineen. Ne menevät sinuun kuin häkä, koskettavat haureudenhenkeäsi, oli itse sanoma siellä sitten vaikka teennäisen hengellinenkin tai itse asiaa: suoraa pornoa.
MUlla ei ole ollutkaan muuta sidettä sinuun kuin kehenkään muuhunkaan uskovaan, en ole muuta kokenutkaan.
Eikä sinun tahdossasi ole katkaista tai yhdistää ihmisten välisiä sidoksia. Meillä ei ole sota näkyväisiä vastaan vaan näkymättömiä.
Mutta meillä on myös vastuu uskovaisina hoitaa toisiamme taivaantiellä eli sellainen sidos uskovilla on keskenään, eikä mikään liirumlaarum sidos.
Huoh. Inhoan noita henkiä, jotka eksyttävät sisaria ja veljiä pois Jumalan rakkaudesta.
Rakkaus on sitä, että pyrkii pitämään Hänen sanansa.
Emmehän me siihen aina kykene. Kaikkihan me hairahdumme ja joudumme tai oikeastaan saamme tehdä parannusta, Jumalan armosta.
Ei Hän hylkää vaikka ojentaa.
Nämä tietyt asiat joihin viittasit, ilmeisesti tarkoitat Jippua, on veteen piirrettyjä viivoja. Jippu ennen, Jippu nyt.
Mitä taas itseeni tulee, niin olet oikeassa. Toisaalta mitä enemmän olen oksentanut täällä, siskojen niskaan, kuvainnollisesti, sitä vähemmän olen tuntenut halua katsoa piip tai ryhtyä piip.
Tämä on tietenkin paradoksi, eikä se ole oikein sisariani kohtaan.
Ei hylkää hän vaikka koettelee. Tämän sovellan sammaatietä nimimerkkiin. Olet kyllä ihanan tiukka mielipiteissäsi. Sinua ei vedätetä millään sidoksilla. Ihailtavaa puhdasoppisuutta. Myönteisessä mielessä.
En ymmärtänyt Jippu- kirjoitustasi. En minä muuta nyt ymmärräkkään kuin että tuo viheliäinen henki on tiukassa ja se on kieroutunut lonkeroidensa kanssa sinne jo kauan niin kauan että jo uskovaisena kasvusi on sen myötä lähtenyt vinoon.
Se on ollut siellä jo kauan ja siittä on vaikea päästä koska se on muokannut jo persoonallisuuttasi aikoja sitten.
Kun uskovan pitäisi olla uusi luomus.
Korvaakohan se jonkun...se on tehnyt itsensä tärkeäksi ja tarpeelliseksi sinulle 😣
Inhottava henki. Käyttää hyväkseen sinun jotain tarvettasi. Olisiko ihan lapsesta asti nähnyt jonkin tyhjiön tai tarpeen..
Niin häikäilemättömiä ne on. Haluavat tuhota ihmisen tekeytymällä hyvää tuottaviksi ja naamioitumalla tarpeellisiksi. oikeasti ne tekevät kamalimpia vahinkoja keinoja kaihtamatta. Vihaan niitä.
Äläkä nuoleskele. En ole yhtään puhdasoppisempi kuin kukaan muukaan tai synnittömämpi tms
Nyt sekoitat. Vastasin kiusahenhengelle nimimerkille , siinä Jippu jutskassa.
Muutoin olet yllättävän syväluotaava. Luulen myös, että haureuden henki on ollut minussa lapsesta saakka. Välillä pimennossa, toisinaan taas hyvinkin nähtävissä. En pidä siitä. Se vääristää kauniit kasvoni, ja silmäni. Myös sisäisen olemukseni riutuu ja rääkkäntyy tuon kourissa.
Voin sekoittaakkin, en ymmärrä miten täällä nämä järjestelyt menee, vastausvuorot. Olen muutoinkin teknillisesti ihan pöllö.
Senhän sinä tiedätkin tietenkin että Jeesus rakastaa sinua juuri tuollaisena riippuvuuksineen päivineen.
Ei ihminen voikkaan omin voimin pystyä taistelemaan niitä vastaan. Se tie vie vain henkiseen väsymiseen.
Jeesus tietää kaiken ja ymmärtää. Jumalan armoon turvaamalla saamme kulkea ihan heikkoina. Onneksi voimme luovuttaa kaiken Hänelle. Liha on mikä on, saastunut. Hengenteoilla voimme kuolettaa lihan. Jumalan hengen avulla, joka uskovissa on ja luottaa siihen.
Riippuuvuudet pitävät sidoksissa. Moni pyrkii omin voimin taistelemaan niitä vastaan ja riutuvat entistä enemmän.
Ei tuolla hengellä ole sinuun valtaa kun Jeesus on sinussa, kunhan kiusaa ja yrittää härkkiä.
Eriasiaa. Harvemmin mies, käyttää sanoja "ihana" ja "kaunis". Välillä olen miettinyt oletko nainen tai mies.
Olen tietoinen tuosta mitä kerroit. Olen joskus ajatellut, että kyseessä on demoni joka on ajettava ulos. Voi se myös olla eräänlainen rusikoiva saatanan enkeli. Niin tai näin, kysymys on samasta asiasta. Kerran yöllä, kun olin taas oikein pannut ällässää, pitkään ja hartaasti, sanallisesti. Niin tunsin yhtäkkiä perkeleellisen läsnäolon ympärilläni. Äärimmäinen synkkyys ja pahuus. Vähän aikaa ajattelin sen olevan älässä, mutta pian ymmärsin sen johtuvan itsestäni.
Mitäs muuta? Niin, olen tuon kuullut joskus aikaisemminkin. Tosi mies ei käytä tuollaista kieltä. Olen sen kuitenkin huomannut uppoavan naisiin, ihan hyvin. Ehkä olen sitten ämmämäinen mies.
Käytkö seurakunnissa tms ? Onko sinulla uskovia ystäviä?
Käytkö töissä?
Totisesti. En ole käynyt seurakunnissa sen jälkeen, kun pyysin päästä nuoleskelemaan erään viattoman tytön piip. Pidän nykyään saarnoja itselleni. Olen myös heivannut itseni ulos kaikista ystävyyssuhteista. Olen myös nykyään tyhjäntoimittaja.
Käytätkö päihteitä?
En käytä alkomahoolia. En myöskään huumeita enkä psyykelääkkeitä
"Kerran yöllä, kun olin taas oikein pannut ällässää, pitkään ja hartaasti, sanallisesti. Niin tunsin yhtäkkiä perkeleellisen läsnäolon ympärilläni. Äärimmäinen synkkyys ja pahuus. Vähän aikaa ajattelin sen olevan älässä, mutta pian ymmärsin sen johtuvan itsestäni."
Naisten keskustelu herätkään kanssa on tätä, ilm. enemmän tai vähemmän.
No, saastainen saastukoon, mutta pyhä pyhittyköön.
Miltähän L_S:tä tuntuu lukea tällaista kun herätkää, nöyräksi ja katuvaksi tekeytyneenä panee nyt Samaatietä...? Ja Samis on viaton ja kohtelias, yrittää ymmärtää...
Tämä ketju lienee herätkää-pervon hotellihuone. Jätkä puhuu "jumalansanaa" ja samalla tumputtaa.
Ja kiusatut on työnnetty sivuun, he eivät mahdu herätkään leveään minä-minä-kolmiosänkyyn.
Sinun kyllä pitäisi.
Olet antanut minulle liikaa valtaa. En minä kaikkeen pysty. L_S ymmärtää kyllä, niin toivon, että kirjoittelemiseni hänen kanssaan ei ollut manipulointia, ei myöskään pervoilua. Se ns. paneminenkin tuli sivutuotteena. Varsinaisen hyvän ja Pyhän poispantavana perkuujätteenä.
Olet tietenkin väärässä. Raittiysseurassa on paljon kevyempää.
Siinäpä tumputtakoon, jos kotonaan tumputtaa eikä tule tänne. Onhan niitä sellaisiakin, jotka tumputtaa menemään vaikka kengännauhoille. Ei sitä tiedä kuka on tumputtanut ketäkin. Semmosia pervoja maailmaan mahtuu.
Jokin sairaalloisuus se on. Joitakin kiihottaa viattomuuskin ja joitakin kipu.
Sillä saralla Herätkää on pervo. Seksuaalisesti nyrjähtänyt.
Kenties kenties. Yhdellä yhtä, toisella toista.
Yritätkö edes pyrkiä eroon pervoilusta tai nautitko siittä täysin siemauksin ja elät sille? Määritteleekö se elämäsi ja identtiteettisi?
Joskus se on ollut hallitseva ja ohjannut käyttäytymistäni. Nykyään tuntuu siltä, että se on häipynyt taka-alalle yhäti enempi. Mitä vähemmän on ihmisten kanssa tekemisissä, sitä vähemmän himot jyllää.
Asian kääntöpuoli on lisääntyvä piip katselu ja se toinen piip. Nyt on aika hyvä olla, ja toisin kuin luulisi en nytkään piip, vaan olen hyvinkin seesteisessä tilassa.
Kummallista. Luulisi että mitä enemmän on ihmisten kanssa tekemisissä niin sitä vähemmän jää aikaa pyöriä oman pään sisällä ja omissa riippuvuuksissa.
Päinvastoin. Mitä enemmän, sitä enemmän näkee naisia antautuvaisia. Vaikka ei antatuvaisiakaan, niin naisia kumminkin. Kyllä silloin tekee yhäti enemmän mieli.
Sen sijaan, esimerkiksi täällä nyt, kaikki aika menee positiiviseen aivomyrskyyn. Tämähän on kuin ristisanatehtävän täyttämistä.
Mutta nälkä tulee. Mitä tänään syötäisiin? Olen lähdössä kauppaan. Suositteleppa hyvät jarrut, ruuan muodossa iltapuhteeseen.
Hankala uskoa kirjoittamaasi. Mitä ne armeijassa syöttivät, hrrnekeittoa...
Hyvää loppuiltaa!!
Jarru oli kuulemma jälkiruuassa. Hyvää iltaa.
Minä en käsitä, miksi nämä kiusatut eivät toimita viestejä poliisille ja nosta oikeusjuttuja kunnianloukkauksesta.
Millaisia näiden lasten vanhemmat ovat, kun eivät puolusta lapsiaan. Ovatkp he niin ahdistuneita itse, että lapsi ei voi kääntyä heidän puoleensa. On vanhastaan tiedossa, että koulu hyssyttelee koulukiusaamistapaukset, koska koulun maine kärsii.
En empisi hetkeäkään, jos omalle lapselle tapahtuisi jotain rikollista koulussa, poliisille ilmoitus ilman muuta.
Aikuiset ihmiset osaavat puolustautua ja hakea apua. MeToo-kampanja on auttanut aikuisia naisia häirintätapauksissa, kyllä lapsillekin pitää löytyä apu ja osoite, jonka puoleen kääntyä. Koulu on menettänyt otteensa. Se jopa suosii kiusaajia, koska heidän kimppuunsa käyminen saattaisi muuttua opettajiin kohdistuvaksi häirinnäksi ja kiusaamiseksi.
Turhaan tähän uskoa ja jumalisuutta vedetään., Aina on väärin käydä toisten kimppuun, missä mielessä tahansa.
Väkivalta lasta kohtaan tulisi aina olla rangaistava teko, vaikka tekijä itsekin olisi lapsi.
Tekijä ymmärtää loukkaavansa syvästi nuorta ihmistä ja myös hänen ja hänen vanhempiensa kuuluu kantaa lain edessä vastuu rikoksestaan.
Ja kiusatut ovat edelleen yksin ketjussa, kun nämä syrjäyttäen miespuolinen huomiohuora päättää vetää omaa showtaan.
On kylmää touhua. Todella kylmää.
Kylläpäs puhut rumia. Menehän pesemään suusi saippualla.
Matkalaisille.
https://www.youtube.com/watch?v=iwZnCWPNglA
Ootko vastassa jos mä pääsen maahan luvattuun.
Ihana. Suloinen biisi kaiken rivouden ja rumuuden vastapainoksi. Kiitos ihastuttava L_S... Niin sitä toivon..
Kaunis laulu, joskin hiukan ahdistava. Itselläni oli aikoinaan todella syvä ahdistus, tuntui aivan fyysinen kipu rinnassa, siihen aikaan tällainen laulu olisi todella kolahtanut.
Monien ahdistusten kautta olen nyt tässä, tällaisenani. Ajattelen kyllä kuolemaa, mutta kuolema ei tule, ennenkuin sitten ajallaan. Olen lukuisia kertoja käynyt kuoleman rajalla ja aina sieltä palannut elämään. Olen kuollut monta kertaa.
Tämän kalevalaisen, muinaissuomalaisen kertomuksen kuulin kauan sitten, pienenä lapsena kansakoulussa, opettaja kertoi ja tämä vaikutti siitä lähtien omaan kuolemankäsitykseeni.
Sibelius / Karajan - Tuonelan Joutsen:
https://www.youtube.com/watch?v=HjyLWoJvtME
Joutsenen selässä pitkin kuolemanvirtaa... perille.
.
Uskovalle pelastusvarmuus on taattu, ei tarvitse arpoa.
Helluntailainen "uskovien pelastusvarmuus" on uusi, vasta 1700-luvulla kristinuskoon tuotu harhaoppi, johon ei pidä tuudittautua.
Tämä harhaoppi johtaa huolettomuuteen, parannuksesta piittaamattomuuteen ja valvomattomuuteen ja tätähän helluntailaisuus on, aina enenevine harhoineen ja synnin hyväsymisineen, sillä samaan harhaoppiin kuuluu myös harhaoppi ja -luulo "uskovan synnittömyydestä". Joten synnitön voi vapaasti tehdä syntiä!
Pelastustoivo on raamatullinen opetus.
.
Pelko pelastumattomuudesta on saatanan juoni.
Sinä et taida olla uskovainen? Minulle, tuo laittamani Luvattu maa biisi, oli kylläkin toivoa tuova, eikä yhtään ahdistava, luvattu maa on paikka, jonne uskovat odottavat pääsevänsä.
Sibeliuksen soitanta oli kyllä hien... tykkään musiikissa sanoista kuitenkin, kait niillä koen, että kerrotaan asioita, jotka jollain tavalla koskettaa kuulijaa.
Ei pelätä tarvitse, mutta kyseenalaistaa voi ja kuuluukin.
Sanoihan itse Paavalikin: josko minäkin pääsisin ylösnousemukseen. Toisessa kohtaa taas: Koetelkaa itseänne, oletteko uskossa.
Ihan eriasia olla kiusauksissa kuin antaa kiusauksille vallan ja siirtyä tekoihin.