Kuninkaan poliittisen ja katolisen kirkon uskonnollisen vallan vakiinnuttamiseksi Viipuriin rakennettiin kivinen linna. Vallalla olleet maalait korvattiin Ruotsin rauhanlaeilla, vaikka vallanpitäjästä vallitsi erimielisyys. Ruotsin ja Novgorodin välille saatiin rajasopu vasta Pähkinäsaaressa vuonna 1323.
Ruotsin rauhanlakien ulottaminen Karjalaan poiki kirjeen, joka on vanhin Suomessa säilynyt Suomea koskeva virallinen asiakirja. Kyseessä on kuningas Birger Maununpojan laatima suojelukirje, eli turvakirja Karjalan naisille. Vuoden 1316 lokakuun ensimmäiselle päivälle päivätty kirje on laadittu sulkakynällä pergamentille. Kirjeessä todetaan muun muuassa seuraavaa:
"Kaikkien meille alamaisten vaimojen ja naisten, jotka asuvat meidän linnamme Viipurin alaisuudessa eli Karjalan maassa, olkoot aviossa eläviä, leskiä, siveyslupauksen tehneitä tai neitoja, tulee saada nauttia täyttä rauhaa ja turvallisuutta niin kuin itse valtakunnassamme Ruotsissa, yhtä hyvin omaisuuden kuin hengen puolesta, niin että rikkojia kohtaa meidän kuninkaallinen rangaistuksemme mitä ankarimpana."
Ruotsin rauhanlakien ulottaminen Karjalaan poiki kirjeen, joka on vanhin Suomessa säilynyt Suomea koskeva virallinen asiakirja. Kyseessä on kuningas Birger Maununpojan laatima suojelukirje, eli turvakirja Karjalan naisille. Vuoden 1316 lokakuun ensimmäiselle päivälle päivätty kirje on laadittu sulkakynällä pergamentille. Kirjeessä todetaan muun muuassa seuraavaa:
"Kaikkien meille alamaisten vaimojen ja naisten, jotka asuvat meidän linnamme Viipurin alaisuudessa eli Karjalan maassa, olkoot aviossa eläviä, leskiä, siveyslupauksen tehneitä tai neitoja, tulee saada nauttia täyttä rauhaa ja turvallisuutta niin kuin itse valtakunnassamme Ruotsissa, yhtä hyvin omaisuuden kuin hengen puolesta, niin että rikkojia kohtaa meidän kuninkaallinen rangaistuksemme mitä ankarimpana."
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.