Polaarien lukeminen

Jos_joku_tietäis

Miten noita taulukoita oikein luetaan? Mitä tarkoittaa:
-Beat angle
-Beat VMG
-Run VMG
-Gybe angle

Graafeissa kai kukin käyrä tarkoittaa sitä, että kun tuon verran tulee tuulta (tosi vai suhteellinen?) tuosta kulmasta, niin sillä nopeudella kulkee. Mutta millä purjeilla? Onko kyseessä maksiminopeus, johon voi päästä optimaalisesti trimmatuilla purjeilla ja juuri oikealla purjesetillä vai keskimääräinen normaalinopeus tavallisilla purjeilla ilman spinnua? Siis huippusuoritus vai sellainen keskiarvo, jonka allejääminen on jo noloa?

24

248

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Polaarit on ennuste tietyn venetyypin (tai yksilön) suorituskyvystä tietyllä purjesetillä. Kertoo ennustetun maksimisuorituskyvyn eri tuulikulmilla, painottuen vastatuuli- ja myötätuulisuunnille.

      Beat angle kertoo optimaalin kryssikulman, eli tuulikulman jolla vastatuuleen kannattaa ajaa.
      Beat VMG kertoo optimaalin VMG:n vastatuuleen
      Run VMG kertoo optimaalin VMG:n myötätuuleen
      Gybe angle kertoo optimaalin lenssikulman, eli tuulikulman jolla myötäiseen kannattaa ajaa.

      Kilpaveneisiin on tapana tehdä ajo-ohjetaulukko eri tuulen voimakkuuksille. Tyypillisimmin vastatuulelle taulukoidaan ja seurataan tavoiteltua venevauhtia. Myötätuuleen vahditaan yleensä suhteellista tuulikulmaa.

      (VMG = velocity made good, eli "keskinopeus" jolla vene lähestyy suoraan vasta/myötätuulessa äärettömän kaukana sijaitsevaa kuviteltua kohdetta. Vektorilaskentaa jossa tuulikulma ja venevauhti pääosissa...)

      • Aloittaja_ketjun

        Ookoo, kiitos!


      • se.totuus

        Kryssikulman ja lenssikulmien määritelmät, jolla polaarit on laskettu kuitenkin vaihtelevat polaarista toiseen, jos käytetyt lähteetkin vaihtelevat. Kaikki venevalmistajat ja venesuunnittelijat eivät siis suinkaan käytä keskenään samoja määritelmiä.
        Kaikissa tapauksissa kyse on kahden vektorin välisestä kulmasta, joista toinen on tuulivektori (joko todellinen tai suhteellinen), ja toinen liittyy joko veneen nopeuden suuntaan tai sitten keulan suuntaan. Yhteensä polaareissa voi siis esiintyä 4 mahdollista kryssikulman määritelmää, ja toiset neljä lenssikulmalle, eli jo tuosta syystä saadaan samallekin veneelle eri polaareita. Lenssillä sorron vaikutus on niin pieni ettei sillä ole väliä, mutta kryssillä se voi olla jo hyvin merkittävä ja siten tuottaa olennaisesti erilaiset polaarit. Tosituulen ja suhteellisen tuulen käyttäminen taas muuttaa polaaria vieläkin enemmän, ja sekä lenssillä että kryssillä.

        Joissakin polaareissa siis esitetään se beat angle, joka veneen lokiin kytketyn tuulimittarin näutössä tulisi olla joko apparentti tai tosituulen kulmana vastaiseen pyrittäessä, ja toisissa taas se kulma mikä saadaan GPS:n trackistä verrattaessa sitä tosi- tai suhteellisentuulen suuntaan.

        Lisäksi tietysti tulee eri polaari eri tuulille ja eri purjekombinaatioille, mutta usein jälkimmäisistä esitetään vain se jolla saadaan paras nopeus tavoitteeseen.


      • Joakim1
        se.totuus kirjoitti:

        Kryssikulman ja lenssikulmien määritelmät, jolla polaarit on laskettu kuitenkin vaihtelevat polaarista toiseen, jos käytetyt lähteetkin vaihtelevat. Kaikki venevalmistajat ja venesuunnittelijat eivät siis suinkaan käytä keskenään samoja määritelmiä.
        Kaikissa tapauksissa kyse on kahden vektorin välisestä kulmasta, joista toinen on tuulivektori (joko todellinen tai suhteellinen), ja toinen liittyy joko veneen nopeuden suuntaan tai sitten keulan suuntaan. Yhteensä polaareissa voi siis esiintyä 4 mahdollista kryssikulman määritelmää, ja toiset neljä lenssikulmalle, eli jo tuosta syystä saadaan samallekin veneelle eri polaareita. Lenssillä sorron vaikutus on niin pieni ettei sillä ole väliä, mutta kryssillä se voi olla jo hyvin merkittävä ja siten tuottaa olennaisesti erilaiset polaarit. Tosituulen ja suhteellisen tuulen käyttäminen taas muuttaa polaaria vieläkin enemmän, ja sekä lenssillä että kryssillä.

        Joissakin polaareissa siis esitetään se beat angle, joka veneen lokiin kytketyn tuulimittarin näutössä tulisi olla joko apparentti tai tosituulen kulmana vastaiseen pyrittäessä, ja toisissa taas se kulma mikä saadaan GPS:n trackistä verrattaessa sitä tosi- tai suhteellisentuulen suuntaan.

        Lisäksi tietysti tulee eri polaari eri tuulille ja eri purjekombinaatioille, mutta usein jälkimmäisistä esitetään vain se jolla saadaan paras nopeus tavoitteeseen.

        On kai niitä sellaisiakin polaareita, jotka näyttävät kölilinjan suhteen. VPP:t, joista suurin osa polaareista tulee, laskee kuitenkin lähes poikkeuksetta kryssikulman veneen etenemisvektoriin eli ottaa sorron mukaan.


      • Aloittaja_ketjun_oon
        Joakim1 kirjoitti:

        On kai niitä sellaisiakin polaareita, jotka näyttävät kölilinjan suhteen. VPP:t, joista suurin osa polaareista tulee, laskee kuitenkin lähes poikkeuksetta kryssikulman veneen etenemisvektoriin eli ottaa sorron mukaan.

        Hetken tuntui selvältä mutta lisäselitysten jälkeen lakkasin ymmärtämästä mitään :(

        Siis käyrät on ideaalisuorituksia ideaalipurjeilla ja ideaalipurjehtijoilla, niinkö?

        Beat angle, ekan selityksen jälkeen ajattelin, että OK, kannattaa koittaa pitää toi suhteellisen tuulen kulma mittarissa. Se tuntui sopivan kokemukseenkin, omalle veneelle n.40 deg. Mutta lisäselitysten jälkeen olen ihan pihalla, terv. lumiukko.


      • Pahoittelut, aikaisempi vastaus oli tuuliyksiköiden osalta epätäydellinen.
        Yleensä mittakirjassa ja polaareissa määreinä käytetään:
        - tuulen voimakkuuden osalta TWS eli tuulen todellinen nopeus solmuina
        - tuulikulmien osalta TWA eli tosituulen suuntaa. Huom tämä on siis eri kuin mitä windex näyttää. Windex näyttää suhteelista tuulikulmaa.
        - beat angle on se TWA jolla saavutetaan maksimi VMG vastatuuleen
        - run angle on se TWA jolla saavuttetaan maksimi VMG myötätuuleen

        Beat angle on tyypillisesti TWA 40 tuntumassa. Sitä vastaava AWA (suhteellinen tuulikulma) on laskettavissa ja jossain 30 asteen hujakoilla. Vastaava boat speed (siis nopeus mitä loki näyttää) on myös laskettavissa ja se on yleensä tarkin ja nopein seurata ja siksi usea kilpakuski seuraakin kryssillä ensisijaisesti lokia (ja tietysti purjelankoja). Tyylieroja tietenkin on.

        Polaarit on ennustettu ideaalisuorituskyky tietylle veneelle, tietyllä purjesetillä ja eri tuulen voimakkuuksilla. Jos kaikki on tiptop, miehistö taitava ja olosuhteet hyvät on ennusteesta mahdollista mennä yli. Vastaavasti on tekijöitä jotka aiheuttaa sen, että tavoitesuorituskykyyn ei ole mahdollista päästä. Tällaisia tekijöitä on mm huonot purjeet, taitamaton miehistö, likainen tai huono pohja, huonon muotoinen köli ja/tai peräsin jne. Ennusteeseen on sitä vaikeampi päästä mitä pahempi allokko tai epävakaampi tuuliolosuhde on.


      • spkoo kirjoitti:

        Pahoittelut, aikaisempi vastaus oli tuuliyksiköiden osalta epätäydellinen.
        Yleensä mittakirjassa ja polaareissa määreinä käytetään:
        - tuulen voimakkuuden osalta TWS eli tuulen todellinen nopeus solmuina
        - tuulikulmien osalta TWA eli tosituulen suuntaa. Huom tämä on siis eri kuin mitä windex näyttää. Windex näyttää suhteelista tuulikulmaa.
        - beat angle on se TWA jolla saavutetaan maksimi VMG vastatuuleen
        - run angle on se TWA jolla saavuttetaan maksimi VMG myötätuuleen

        Beat angle on tyypillisesti TWA 40 tuntumassa. Sitä vastaava AWA (suhteellinen tuulikulma) on laskettavissa ja jossain 30 asteen hujakoilla. Vastaava boat speed (siis nopeus mitä loki näyttää) on myös laskettavissa ja se on yleensä tarkin ja nopein seurata ja siksi usea kilpakuski seuraakin kryssillä ensisijaisesti lokia (ja tietysti purjelankoja). Tyylieroja tietenkin on.

        Polaarit on ennustettu ideaalisuorituskyky tietylle veneelle, tietyllä purjesetillä ja eri tuulen voimakkuuksilla. Jos kaikki on tiptop, miehistö taitava ja olosuhteet hyvät on ennusteesta mahdollista mennä yli. Vastaavasti on tekijöitä jotka aiheuttaa sen, että tavoitesuorituskykyyn ei ole mahdollista päästä. Tällaisia tekijöitä on mm huonot purjeet, taitamaton miehistö, likainen tai huono pohja, huonon muotoinen köli ja/tai peräsin jne. Ennusteeseen on sitä vaikeampi päästä mitä pahempi allokko tai epävakaampi tuuliolosuhde on.

        Hyvä kommentti, kiitos!

        Harvoin vene niin vakiokunnossa on, että se voisi hyödyntaa jostan valmiiksi laskettuja polaareita. No, saahan siitä hypoteettisen tavoitenopeuden, jota ei yleensä pysty saavuttamaan.

        Yritin kerran laskea venekohtaisen polaaridatan ikäänkuin historiaan perustuvaksi piiskuriksi. Suoritusdataa oli kyllä kerättynä eri kilpailujen ajalta melko runsaasti, mutta ei sittenkään riittävästi, eikä mittausdatan laatu ollut riittävää. Epäonnistuin surkeasti.


      • eiseniinvaikeaa
        Enevpk1 kirjoitti:

        Hyvä kommentti, kiitos!

        Harvoin vene niin vakiokunnossa on, että se voisi hyödyntaa jostan valmiiksi laskettuja polaareita. No, saahan siitä hypoteettisen tavoitenopeuden, jota ei yleensä pysty saavuttamaan.

        Yritin kerran laskea venekohtaisen polaaridatan ikäänkuin historiaan perustuvaksi piiskuriksi. Suoritusdataa oli kyllä kerättynä eri kilpailujen ajalta melko runsaasti, mutta ei sittenkään riittävästi, eikä mittausdatan laatu ollut riittävää. Epäonnistuin surkeasti.

        Minulla on kohtuullisen hyvät purjeet ja kohtuullisen sileä pohja. Ei siis kumpikaan tekijä mitenkään parasta racer-tasoa. Mutta kyllä niillä ihan hyvin voi hyöydyntää veneelle (one-off ja ORCi-mittakirja) laskettuja polaareja. Osaan antaa anteeksi itselleni huolimattomuutta ja veneelle epäideaalisia olosuhteita. Joskus kuitenkin menee ihan polaarienkin mukaan.

        Ennen polaarien hankkimista ORC:lta harkitsin kyllä omien polaarien laatimista omien mittausten pohjalta, mutta jo ennen aloittamista totesin muuttujia ja epätarkkuuksia olevan liikaa ja dataa lopulta kuitenkin liian vähän. Kaikki tuulensuunnat kaikilla tuulenvoimakkuuksilla on aika mahdoton rasti mitattavaksi.


      • ilmainen.neuvo
        Aloittaja_ketjun_oon kirjoitti:

        Hetken tuntui selvältä mutta lisäselitysten jälkeen lakkasin ymmärtämästä mitään :(

        Siis käyrät on ideaalisuorituksia ideaalipurjeilla ja ideaalipurjehtijoilla, niinkö?

        Beat angle, ekan selityksen jälkeen ajattelin, että OK, kannattaa koittaa pitää toi suhteellisen tuulen kulma mittarissa. Se tuntui sopivan kokemukseenkin, omalle veneelle n.40 deg. Mutta lisäselitysten jälkeen olen ihan pihalla, terv. lumiukko.

        "Beat angle, ekan selityksen jälkeen ajattelin, että OK, kannattaa koittaa pitää toi suhteellisen tuulen kulma mittarissa. Se tuntui sopivan kokemukseenkin, omalle veneelle n.40 deg."

        Aika vaikea uskoa, että suhteellisen tuulen kulma mittarissa tulisi olla veneelläsi 40 astetta. Niin hitaat veneet ovat todella harvinaisia.
        Oletkohan varma että ymmärrät oikein mikä ero on suhteellisella ja todellisella tuulella?
        Mikäli et, kannattaisi aloittaa siitä ennen kuin murehdit polaareja.


      • neuvoja
        Aloittaja_ketjun_oon kirjoitti:

        Hetken tuntui selvältä mutta lisäselitysten jälkeen lakkasin ymmärtämästä mitään :(

        Siis käyrät on ideaalisuorituksia ideaalipurjeilla ja ideaalipurjehtijoilla, niinkö?

        Beat angle, ekan selityksen jälkeen ajattelin, että OK, kannattaa koittaa pitää toi suhteellisen tuulen kulma mittarissa. Se tuntui sopivan kokemukseenkin, omalle veneelle n.40 deg. Mutta lisäselitysten jälkeen olen ihan pihalla, terv. lumiukko.

        Kun seuraavan kerran purjehdit, laita joku kirjaamaan ylös ennen ja jälkeen vendan sekä keulan suunta kompassista, että GPS:n (tai plotterin) ilmoittama tosikulkusuunta (bearing), molemmat samoihin aikoihin, ennen ja jälkeen vendan.
        Vertaa montako astetta ne muuttuivat vendassa. Huomaat että bearing muuttui enemmän, sen muutos sisältää kaksinkertaisen sortokulman ja on niiden summan verran isompi.
        Kumman muutoksen puolikas on se mitä olet pitänyt nousukulmana?
        Kumpikin muutos on yleensä huomattavasti suurempi kuin apparenttikulma tuulimittarissa, varsinkiin kevyessä tasaisessa kelissä ilman hidastavaa aallokkoa.

        Polaareissa esiintyy kaikkia vaihtoehtoja beat anglelle, vaikka GPS:n bearingin mukaan määritellyn muutoksen puolikas on niissä tavallisin.

        Sen jälkeen alat ymmärtämään asiasta jo jotain, kunhan ymmärrät myös suhteellisen ja todellisen tuulen eron.


      • NytMeniVaikeaksi
        neuvoja kirjoitti:

        Kun seuraavan kerran purjehdit, laita joku kirjaamaan ylös ennen ja jälkeen vendan sekä keulan suunta kompassista, että GPS:n (tai plotterin) ilmoittama tosikulkusuunta (bearing), molemmat samoihin aikoihin, ennen ja jälkeen vendan.
        Vertaa montako astetta ne muuttuivat vendassa. Huomaat että bearing muuttui enemmän, sen muutos sisältää kaksinkertaisen sortokulman ja on niiden summan verran isompi.
        Kumman muutoksen puolikas on se mitä olet pitänyt nousukulmana?
        Kumpikin muutos on yleensä huomattavasti suurempi kuin apparenttikulma tuulimittarissa, varsinkiin kevyessä tasaisessa kelissä ilman hidastavaa aallokkoa.

        Polaareissa esiintyy kaikkia vaihtoehtoja beat anglelle, vaikka GPS:n bearingin mukaan määritellyn muutoksen puolikas on niissä tavallisin.

        Sen jälkeen alat ymmärtämään asiasta jo jotain, kunhan ymmärrät myös suhteellisen ja todellisen tuulen eron.

        "Kumman muutoksen puolikas on se mitä olet pitänyt nousukulmana?"

        Olen aina luullut, että nousukulmalla tarkoitetaan tuulimittarin osoittamaa kulmaa, ei kompassisuuntien tai tosisuuntien kulmaa tuulensuuntaan. Olenko siis ymmärtänyt väärin?


      • katso.plotterista
        NytMeniVaikeaksi kirjoitti:

        "Kumman muutoksen puolikas on se mitä olet pitänyt nousukulmana?"

        Olen aina luullut, että nousukulmalla tarkoitetaan tuulimittarin osoittamaa kulmaa, ei kompassisuuntien tai tosisuuntien kulmaa tuulensuuntaan. Olenko siis ymmärtänyt väärin?

        Molemmat. Tosin se tuulimittarin suhteellinen tuulikulma ei kerro käytännön kannalta oikein mitään. Se, millä on käytännön merkitystä, on tosisuuntien (COG) mukaan laskettu, jossa on siis sorto mukana.


    • Joakim1

      Kilpailuissa pärjäävät pääsevät hyvin lähelle ORC-polaareitaan keskimäärin. Itse laskin tallennetusta mittaridatasta koko kisan keskimääräistä eroa polaareiden targetteihin. Hyvin menneessä kisassa oltiin 99-100% polaareista ja hiukan huonommissakin 95% yläpuolella.

      Harvemmin kisaavat jäävät helposti kisoissa kymmeniä prosentteja. Tämä tulee pääosin venevauhdista. Siis polaareihin silloin pääse kuin satunnaisesti ja toisaalta joissain tilanteissa jäädään puoleen tavoitteesta.

      ORC Club -mittakirjoissa saattaa olla paljonkin epätarkkuuksia, jolloin polaarit voivat jopa useita prosentteja liian kovia. ORC Internationalissa polaarit ovat tarkempia.

      Sitten on venevalmistajien ja suunnittelijoiden laskemia polaareita. Jotkut niistä ovat luotettavia, toiset melko epätarkkoja ja kolmannet selvää markkinointimateriaalia, joissa targetit ovat täysin epärealistisia. Jälkimmäinen selviää helposti vertaamalla ORC-polaareihin juuri ko. venetyyppiä tai jotain melko samankaltaista.

    • Sortaa

      Ei nyt mene oikein kulmat jakeluun. TWA on eri asia kuin polaarien beat angle. TWA on tosituulen kulma suhteessa veneen keskilinjaan. Beat angle on TWA+sorto...

      • ei.aina

        Beat angle on joskus (ja ehkä jopa useimmiten) TWA+sorto, muttei todellakaan aina.

        Joskus run angle on kevyelle myötäiselle < 90 astetta, jolloin on aika helppo päätellä että se on laskettu joko AWA + sorto tai sitten pelkkä AWA. Silloin myös beat angle on AWA:n mukaan laskettu, ja < 30 astetta eikä todellakaan tarkoita että TWA pitäisi nostaa niin pieneksi.

        Toisinaan taas beat ngle on laskettu ilman sortoa, jolloin se käy suoraan vertailutiedoksi tuulimittarin näyttöön. Näin varsinkin silloiin jos polaarit on veneesä tehtyjen mittausten tulosta.
        Aika harvassa veneessä tuulimittari näyttää tosituulen kulmaa suhteessa todelliseen kulkusuuntaan sorto huomioiden, mutta kyllähän sellainenkin nykyään voi löytyä, koska se on muista anturitiedoista laskettavissa, kunhan laskenta saa tiedon sekä GPS:n nopeusvektorista että keulan suunnasta. Yleensä kuitenkaan keulan suunnan tietoa (hyrrä- tai magneettikompanssista) ei laskennalle anneta, jolloin tuulianturin AWA on suhteessa veneen keskilinjaan kunhan se on asennettu oikein, eikä sitä voida korjata suhteessa kulkusuntaan.


      • Joakim1

        Ei TWA ole mitenkään yleisesti juuri tosituulen kulma suhteessa veneen keskilinjaan. Polaareissa TWA on lähes aina suhteessa liikevektoriin ja "Beat Angle" on vain se TWA, jolla tulee paras VMG.

        Mittaristoissa TWA:n merkitys on merkkikohtaista ja riippuu myös veneessä olevista antureista ja mittariston asetuksista.

        Perusmittareissa (Raymarine ST30-70, Navman, jne.) sortoa ei koskaan lasketa, mutta ei myöskään korjata tuulimittarin virheitä kaalistuksen ja upwashin suhteen. Nämä ovat yleensä erimerkkisiä, joten korjaamaton TWA saattaa olla lähempänä kulmaa liikevektoriin kuin kölilinjaan. Näin ainakin mun ST60:ssa on.

        Hienommissa mittareissa sitten AWA- ja TWA-laskentaa korjataan. Sorto arvioidaan kallistumasta tai jopa mitataan. Korjattu liikevektorin mukainen kulma on useimmissa TWA, joissain voi olla muita termejä.

        Jotta TWA ja VMG olisivat tarkkoja, pitää mittaristo olla todella hyvin kalibroitu. Tuurilla voi tietysti saada oikeat arvot jossain kelissä muutenkin.

        Suomessa onneksi virrat ovat vähäisiä, joten SOG ja COG toimivat hyvin vertailuissa polaareihin. Muutaman vendan jälkeen voit trackista mitata TWA:n muutaman asteen tarkkuudella, jos tuuli on kohtuu stabiili. Nopeudenkin voit mitata trackista, mutta siinä kalibroitu loki on kyllä parempi. Pitää myös muistaa, että polaarit ovat aina veden suhteen. Suomessakin on helposti puolen solmun virtoja, joilla on jo suuri vaikutus loki vs. SOG.

        Trackistä voi tietysti myös mitata VMG:n arvoioituun tosituuleen ja verrata sitä polaarien arvoihin. Polaarit eivät anna armoa vendoista, joten VMG jää helposti reilusti alle polaarien.


      • Sortaa

        Jaa. Jos tuulimittari mittaa tuulen suuntaa anturilla, joka referoi veneen keskilinjaan, ja sitä korjataan veneen nopeudella, jota mitataan lokilla, joka mittaa veneen keskilijan suuntaista nopeutta, ja näistä lasketaan TWA, niin miten se saadaan veneen kulkusuunnassa (course)? Voitko selittää?

        Sen ymmärrän, että tuuliaturi, joka mittaa AWSää ja AWAa, näkee tietenkin myös sorron. En jaksa laskea, miten paljon 4 asteen sorto muuttaa AWA tai AWS lukemia, mutta mutuna väitän, ettei paljoa. Saa osoittaa toisin.

        Mitä tulee kommentteihinS upwashista ja kallistuksen vaikutuksesta, nuo on ihan ilmaan heitettyjä stetsonvakioita, niillä ei ole mitään todistusvoimaa.


      • Nettipurjehtija

        Kyllä TWA lasketaan GPS:n avulla . Omien polaarien mittaaliseen olen käyttänyt iregatta ohjelmaa.


      • NytMeniVaikeaksi
        Joakim1 kirjoitti:

        Ei TWA ole mitenkään yleisesti juuri tosituulen kulma suhteessa veneen keskilinjaan. Polaareissa TWA on lähes aina suhteessa liikevektoriin ja "Beat Angle" on vain se TWA, jolla tulee paras VMG.

        Mittaristoissa TWA:n merkitys on merkkikohtaista ja riippuu myös veneessä olevista antureista ja mittariston asetuksista.

        Perusmittareissa (Raymarine ST30-70, Navman, jne.) sortoa ei koskaan lasketa, mutta ei myöskään korjata tuulimittarin virheitä kaalistuksen ja upwashin suhteen. Nämä ovat yleensä erimerkkisiä, joten korjaamaton TWA saattaa olla lähempänä kulmaa liikevektoriin kuin kölilinjaan. Näin ainakin mun ST60:ssa on.

        Hienommissa mittareissa sitten AWA- ja TWA-laskentaa korjataan. Sorto arvioidaan kallistumasta tai jopa mitataan. Korjattu liikevektorin mukainen kulma on useimmissa TWA, joissain voi olla muita termejä.

        Jotta TWA ja VMG olisivat tarkkoja, pitää mittaristo olla todella hyvin kalibroitu. Tuurilla voi tietysti saada oikeat arvot jossain kelissä muutenkin.

        Suomessa onneksi virrat ovat vähäisiä, joten SOG ja COG toimivat hyvin vertailuissa polaareihin. Muutaman vendan jälkeen voit trackista mitata TWA:n muutaman asteen tarkkuudella, jos tuuli on kohtuu stabiili. Nopeudenkin voit mitata trackista, mutta siinä kalibroitu loki on kyllä parempi. Pitää myös muistaa, että polaarit ovat aina veden suhteen. Suomessakin on helposti puolen solmun virtoja, joilla on jo suuri vaikutus loki vs. SOG.

        Trackistä voi tietysti myös mitata VMG:n arvoioituun tosituuleen ja verrata sitä polaarien arvoihin. Polaarit eivät anna armoa vendoista, joten VMG jää helposti reilusti alle polaarien.

        Just tuonne ylemmäs hämmästelin, että olen aina luullut nousukulmasta puhuttaessa tarkoitettavan tuulimittarin osoittamaa suhteellisen tuulen kulmaa. Nyt tässä jo useampikin sanoo, että se olisi jotain muuta.
        Tosituulen kulmahan on yleensä isompi kuin apparentti, koska veneen oma vauhti eteenpäin vaikuttaa jälkimmäiseen, eikö? Mun havaintojen mukaan ero on 10-15 astetta, kun olen vaihtanut tuulimittarissa asetusta True/Apparent. Jos polaari ilmoittaa TWA:ksi n. 40-45 astetta, niin voiko siitä sitten päätellä, että n. 30 asteeseen suhteellista pitäisi pyrkiä? Tuntuu aika jyrkältä.


      • NytMeniVaikeaksi kirjoitti:

        Just tuonne ylemmäs hämmästelin, että olen aina luullut nousukulmasta puhuttaessa tarkoitettavan tuulimittarin osoittamaa suhteellisen tuulen kulmaa. Nyt tässä jo useampikin sanoo, että se olisi jotain muuta.
        Tosituulen kulmahan on yleensä isompi kuin apparentti, koska veneen oma vauhti eteenpäin vaikuttaa jälkimmäiseen, eikö? Mun havaintojen mukaan ero on 10-15 astetta, kun olen vaihtanut tuulimittarissa asetusta True/Apparent. Jos polaari ilmoittaa TWA:ksi n. 40-45 astetta, niin voiko siitä sitten päätellä, että n. 30 asteeseen suhteellista pitäisi pyrkiä? Tuntuu aika jyrkältä.

        Kyllä. Tyypillisesti TWA n 45 ja AWA n 30 astetta.
        Tuulikulman mittauksessa ja havainnoinnissa on epätarkkuutta jonka takia yleensä ajetaan langoilla ja seurataan lokista venevauhtia. Jos vauhti jää selvästi tavoitteesta löysätään vähän skuutteja ja ajetaan vastaavasti lankojen opastamana hiukan alemmas. Vastaavasti jos vauhtia riittää voidaan kiristää ja nostaa kurssia.
        Ensin vauhti ja sitten vasta nousu. Ei siis kannata vendan jälkeen nostaa suoraan AWA 30:een vaan hakea venevauhti ensin alemmalla kurssilla.


      • Judde
        NytMeniVaikeaksi kirjoitti:

        Just tuonne ylemmäs hämmästelin, että olen aina luullut nousukulmasta puhuttaessa tarkoitettavan tuulimittarin osoittamaa suhteellisen tuulen kulmaa. Nyt tässä jo useampikin sanoo, että se olisi jotain muuta.
        Tosituulen kulmahan on yleensä isompi kuin apparentti, koska veneen oma vauhti eteenpäin vaikuttaa jälkimmäiseen, eikö? Mun havaintojen mukaan ero on 10-15 astetta, kun olen vaihtanut tuulimittarissa asetusta True/Apparent. Jos polaari ilmoittaa TWA:ksi n. 40-45 astetta, niin voiko siitä sitten päätellä, että n. 30 asteeseen suhteellista pitäisi pyrkiä? Tuntuu aika jyrkältä.

        Piti oikein kaivaa muistin virkistykseksi kuva omasta mittaripanelista ja katsoa mihin apparentkulmaan mennään kun perstuntumalla kryssii hyvin. Kyllä se selvästi alle 30 astetta on, ehkä jotain 27. Sileässä vedessä allekin.


      • Ssppss
        Judde kirjoitti:

        Piti oikein kaivaa muistin virkistykseksi kuva omasta mittaripanelista ja katsoa mihin apparentkulmaan mennään kun perstuntumalla kryssii hyvin. Kyllä se selvästi alle 30 astetta on, ehkä jotain 27. Sileässä vedessä allekin.

        "Kyllä se selvästi alle 30 astetta on, " Tuulimittarista mutta veneen kulkusuunnassa yli 30*, pikemmin 40 * jos on aallokkoa.


      • Joakim1
        Sortaa kirjoitti:

        Jaa. Jos tuulimittari mittaa tuulen suuntaa anturilla, joka referoi veneen keskilinjaan, ja sitä korjataan veneen nopeudella, jota mitataan lokilla, joka mittaa veneen keskilijan suuntaista nopeutta, ja näistä lasketaan TWA, niin miten se saadaan veneen kulkusuunnassa (course)? Voitko selittää?

        Sen ymmärrän, että tuuliaturi, joka mittaa AWSää ja AWAa, näkee tietenkin myös sorron. En jaksa laskea, miten paljon 4 asteen sorto muuttaa AWA tai AWS lukemia, mutta mutuna väitän, ettei paljoa. Saa osoittaa toisin.

        Mitä tulee kommentteihinS upwashista ja kallistuksen vaikutuksesta, nuo on ihan ilmaan heitettyjä stetsonvakioita, niillä ei ole mitään todistusvoimaa.

        Tuulimittarin AWA-asteikkolla nollakohta on veneen kölilinjalla, mutta toisaalta tuulimittari liikkuu veneen kulkusuuntaan, ei kölilinjan suuntaan. Jos on sortoa, ei siis laskettu TWA ja TWS päde sen paremmin kölilinjalle kuin kulkusuunnallekaan.

        Esimerkki:

        12 solmun tuuli, 6 solmun venevauhti ja 40 asteen TWA (kulkusuunta, ko. lukuihin pystyy esim. Inferno 31). Tuossa vektorilaskenta antaa AWS 17,03 solmua ja AWA 26,9 astetta, jolloin AWA on siis kulkusuuntaan ei kölilinjaan nähden. Oletetaan sorroksi 4 astetta ja laitetaan AWA kölilinjan suhteen. Nyt siis tuulimittari mittaa 4 astetaa pienemmän AWA:n eli 22,9 astetta. Tuosta se sitten laskee TWA:ksi 34,4 astetta ja TWS:ksi 11,75 solmua. Eli ei tullut 12 solmua eikä 36 astetta, joka olisi ollut kölinlinjalta tosituuleen.

        Kulkusuunnan mukainen TWA menee täysin oikein, jos AWAa korjaa sorrolla. Muuta ei tarvitse tehdä, JOS AWA on oikein.

        Valitettavasti AWA ei ole oikein. Suurin syy tähän on purjeet, jotka muuttavat virtauskenttää tuulimittarin kohdalla. Tuulimittari on upwash-alueella, jossa suhteellinen tuulikulma on suurempi kuin vapaassa virtauksessa. Upwash siis tekee AWAan "korjauksen", joka on samaan suuntaan kuin tuo sorron vaatima korjaus olisi, jos tavoitteena on saada TWA kulkusuunnan suhteen. Myös suuruusluokka on sama, mutta riippuu purjeista, niiden trimmauksesta ja tuulianturin sijainnista.

        Kisaveneissä on usein korkea (1 m tai enemmän) pystysuora jalka tuulianturilla, jotta purjeiden vaikutus olisi mahdollisimman pieni. Tavallisissa tuuliantureissa tuulimittari on aivan liian lähellä purjeita.

        Upwashin vaikutuksen näkee tuulimittarissa ehkä selkeiten siinä, että kovalla tuulella reivatuilla ja latistetuilla purjeilla ajettaessa TWA menee epätodellisen pieneksi. Tuossa esimerkissäni upwashin häviäminen sai mittarin näyttämään 34 asteen TWA:ta, kun todellinen oli 40.

        Ko. ilmiö on hyvin selkeä veneissä, joissa on tavallinen tuulianturi eikä mittaristossa ole upwash-korjausta. Näyttää melko OK kevyessä ja keskituulessa, mutta kovassa TWA on aivan liian pieni.


    • HukkaPallo

      Asiaa juurikaan tietämätön: onko nuo polaarit laskettu useista eri tekijöistä tietokoneella, vai onko kokeiltu ihan käytännössä? Onko vedenalaisesta osuudesta mukana vain rungon muoto, vesilinja yms perusjutut? Köli ja peräsin ei vissiin ole mukana laskennassa, kun joku aiemmin kirjoitti että jos on huono kölin ja peräsimen muoto niin on yksi syy ettei päästä optimiarvoihin? Vai saako veneen kölin ja peräsimen vaihtaa paremman muotoisiin ilman että Lys tms arvo muuttuu?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Stefu ja blörffi tuli helikopterilla hämeenlinnan Aulangolle

      Nyt äkkiä paparazzit paikalle kun show jatkuu.. ei helpota mitä pellejä 😂
      Kotimaiset julkkisjuorut
      121
      5670
    2. Pikkutyttö hakkasi Tynkkysen

      Pikkutyttö hakkasi Tynkkysen (PS) kun ei pitänyt tämän poliittisesta suun soitosta. Tynkkynen nostaa syytteen asiasta kuten on mahdollista. Mutta aiem
      Maailman menoa
      312
      3349
    3. Lähden taas tänää kotoani pois, kiukkuinen Sofia lataa tekstiä Instassa.

      On vihainen kun on Seiskassa kannessa hänen ruhjeistaan ja haukkuu toimittajan ja lehden aivan lyttyyn.
      Kotimaiset julkkisjuorut
      73
      2216
    4. Onko Kankaanpää keissi lavastus?

      Siis vähän samaan tapaan kuin vihreiden puoluetoimiston ikkunaan ilmestyy hakaristejä aina sopivasti juuri vaalien alla?
      Maailman menoa
      330
      2167
    5. Mies mitä luulet

      miten paljon meillä olis seksiä,jos alettas olemaan?
      Ikävä
      82
      1704
    6. Onkos tietoa minkälaisista kodeista nämä pidätetyt tulevat?

      Vähän vaikuttaa siltä, että eivät kovin hyvistä kodeista.
      Kankaanpää
      48
      1591
    7. Saisinpa nainen olla sun kanssas vielä joskus

      Rakastan sua hiljaa toivoen et päädyttäis yhteen. Kaikkea hyvää ihanalle ja pidä huoli itsestäsi 🍀❤
      Ikävä
      68
      1579
    8. Eka rokottamaton linnaan 93 vuotiaan taposta

      Rokottamatoton kotihoitaja tappoi pirteän 93 vuotiaan vanhuksen tartuttamalla "tahallaan" oletetun korona viruksen :) https://www.iltalehti.fi/korona
      Maailman menoa
      251
      1502
    9. Ähtärin puukotus

      Ketä puukotettu ähtärissä viime yönä??
      Ähtäri
      31
      1405
    10. Miks mä vieläkin

      Mietin sua, miten sä voit tulla ajatuksiin kokoajan, ei tajua ei.. Eiks sen ois jo pitänyt mennä ohi.
      Ikävä
      62
      1298
    Aihe