... muitten divisioonien ja prikaatien taival oli paljon kepeämpi.
Menehtyneet (taisteluissa) sotilaat 1.6-4.9.44
JR 7: 818 miestä
JR 49: 738 miestä
Er.Pataljoona 12: 28 miestä
HeimoP 3: 68 miestä
27.Tyk.K. 17 miestä
Pion.P 33. 32 miestä
32.Kss.K. 7 miestä
KTR 15: 62 miestä
Rask.Psto 27: 14 miestä
2.D esik ym. 7 miestä
Lisäksi erillisen krh-komppania, yhden tykkikomppanian tappiot sekä ilmeisesti useita mm kevyen osaston, HKT, joukko-osastotunnuksella merkittyjä divisioonan sotilaita. Menehtyneitä sotilaita lähemmäs 1900.
Menehtyneet (taisteluissa) sotilaat 1.6-4.9.44
JR 7: 818 miestä
JR 49: 738 miestä
Er.Pataljoona 12: 28 miestä
HeimoP 3: 68 miestä
27.Tyk.K. 17 miestä
Pion.P 33. 32 miestä
32.Kss.K. 7 miestä
KTR 15: 62 miestä
Rask.Psto 27: 14 miestä
2.D esik ym. 7 miestä
Lisäksi erillisen krh-komppania, yhden tykkikomppanian tappiot sekä ilmeisesti useita mm kevyen osaston, HKT, joukko-osastotunnuksella merkittyjä divisioonan sotilaita. Menehtyneitä sotilaita lähemmäs 1900.
Vastaukset 43
Vanhimmat
Joukot taistelivat venäläisten yhdessä kovimmista rynnistyssuunnissa: Siiranmäki, Äyräpää ja Vuosalmi.
Ja Väinö Linnan JR 8:ssä menehtyneitä aselepoon mennässä?
Vain 189 miestä. Naapurirykmentti JR 9:ssä 218 miestä. Ihantalassa taistelleen Yrjö Hansteen JR 12:ssa siinäkin vain 238 miestä.
Kannaksella 10.6.44 pahassa paikassa olleen JR 1:n miehiä menehtyi 476. Mutta Siiranmäen ja Äyräpään rykmenttien tappiot olivat aivan omaa luokkaansa.
Entä panssaridivisioonaan kuuluneiden jääkäripataljoonien tappiot?
JP 2: 198
JP 3: 215
JP 4: 171
JP 5: 153
PS.JP (pst-torjunta): 19
Rynäkkötykkipataljoona: 17
Ps.Pr: 9
Ja ratsuväkiprikaatin:
URR: 198
HRR:194
JP 1: 96
Rv.Prikaati: 24
Laatokan Karjalassa suurimmat tappiot:
JR 2: 422
JR 44: 391
(molemmat 5.divisioonan rykmenttejä)
--------
Yhtymistä varsinaiset onnenpekat:
19.Prikaati (Taipale): 125
JR 10 (Rukajärvi): 108
Jänkäjääkärit JR 12 olivat kyllä Ihantalassa Pyörökankaalla kovan paineen alla . Mitkä mahtoivat olla JR 13 tappiot Talissa ja ympäristössä?
"Mitkä mahtoivat olla JR 13 tappiot Talissa ja ympäristössä?"
Vain 246 menehtynyttä kesäkuun alusta syyskuun 4.päivään. Ei siis erityisen suuret tappiot.
Entä tämä Marttisen hurrirykmentti JR61?
Vain 117 menehtynyttä. Vain Rukajärvellä ja Taipaleessa hieman pienemmät tappiot. Marttisen Mannerheim-risti on Siiranmäen ja Äyräpään tapahtumiin verrattuna itseasiassa yhdensortin vitsi. Tykistöhän sen torjunnan teki. Marttisen kerrotaan itsensäkin naureskelleen tapaukselle. No 50 000 markkaa kolahti tilille. Nuoren luutnantin vuosipalkan verran. Ei hassummin. Kersantti Toivo Ilomäen täytyi sentään tuhota 21 panssarivaunua Sammatuksessa ja Tihverissä.
Joka kuvittelee että Väinö Linnan rykmentti joutui tosi tukalaan paikkaan kesällä 1944 tietäkööt että kaikista Laatokan Karjalan rykmenteistä se pääsi vähimmillä tappioilla.
Linna itse tappoi aikaansa kouluttamalla alokkaita. Linna siis veti hatusta kesän 1944 tapahtumia. Kirjailija Veijo Meri naureskeli että sodasta palanneet miehet ennen Linnan romaania muistelivat sodasta aivan eri tavalla kuin romaanin luettuaan. Siis Linna rakensi ja vahvisti myyttiä "halkijuoksusta".
Linnan romaani selvästi muuttui omituiseksi juuri kun tapahtumat siirtyivät vuoteen 1944. Tämä ajatus tuli mieleen kun romaanin ensi kertoja luin 1970-luvulla.
15.Divisioonan kahdella jv-rykmentillä JR 15:lla ja JR 57:llä oli erillainen kesä Kannaksella. Molemmat selvisivät melko pienin tappioin koko kesäkuun. Heinäkuussa tiet erkanivat. JR 15 pysyi pääosin Taipaleen ja Äyräpään välisellä melko rauhallisella lohkolla ja lopulta vain 136 sotilasta menehtyi reilun 3 kuukauden aikana. Heistäkin suuri osa Äyräpäässa jonne pieni osa rykmenttiä lähetettiin. JR 57 :sta suurempi osa sai komennon heinäkuussa Äyräpäähän taistelujen loppupäiviksi. Ja niinpä menehtyitä tuli 330.
Vielä kesäkuussa JR 57:n sotilaita menehtyi vain 76 ja 15:n vain 34.
3.Divisioonan JR 11 ja JR 53 edustivat melko tyypillisiä keskiverto kesän 1944 rykmenttejä:tappiot menehtyneinä 260-290 välillä. Ei vaikka taistelutantereina mainittu Kuuterselkä, Heinjoki, Vuoksenranta ja jopa Äyräpää.
Useille rykmenteille kesä 1944 ei alkuunkaan ollut niin dramaattinen ja verinen kuin mitä jälkijättöisesti on paisuteltu. Nämä joille taistelut näkyivät ja tuntuivat raskaina ja verisinä olivat 2.Divisioona, 10.Divisioonan JR1 (Valkeasaari), Panssaridivisioona sekä Laatokalla 5.Divisioona. Samoin Ratsuväkiprikaati koki kovia taisteluja sillä se osallistui myös Ilomantsin taisteluihin. Jv-prikaateista 3.Pr kärsi suurimmat tappiot: 477 taisteluissa menehtynyttä.
"Useille+rykmenteille+kesä+1944+ei+alkuunkaan+ollut+niin+dramaattinen+ja+verinen+kuin+mitä+jälkijättöisesti+on+paisuteltu."
Aika yllättävää saattaa monestakin olla että Tali-Ihantalassa taistelleet JR 30 ja JR 50 kärsivät suorastaan hämmästyttävän pienet miehistötappiot. JR 50 menetti kuolleina 258 ja JR 30 vain 168 miestä.
Tämä kaikki kertoo tietenkin myös siitä että puna-armeija lyötiin Tali-Ihantalassa pääasiassa tykistöllä. Jalkaväen rooli jäi huomattavan vähäiseksi siihen nähden miten sotaa käytiin samoilla seuduilla helmi-maaliskuussa 1944.
Rykmentit jotka tulivat rstkaisutaisteluihin vasta aivan kesäkuun lopulla 1944 eivät kärsineet suurtappioita. 2.Divisioonan oli kestettävä kesäkuun 10.päivä, taisteltava Siiranmäessä raju taistelu, viivytettävä vihollista Äyräpään sillanpääasemassa ja lopuksi torjuttava heinäkuun 10.-18.päivä lopullinen läpimurtoyritys.
Panssaridivisioonaa lukuunottamatta muiden divisioonien homma oli kevyttä keittoa 2.Divisioonan kokemuksiin verrattuna.
4 divari oli voitokas Vuolijärvellä, pystyi pitämään puolustuksen kasassa. Tankkeja säästettiin alussa, nyt ajatellen viisas ratkaisu
JR1:n tappiot Valkeasaaressa n. 850 miestä, suurinosa kadonneita!
JR1:n sotilaita on menehtynyt 476 miestä koko ajanjakson 1.kesäkuuta - 4.syyskuuta välisenä aikana. Heistä merkitty 276 kadonneina ja sotavankeina menehtyneeksi. Kannattaa muistaa että noin 3,100 JR 1:n miestä EI MENEHTYNYT tuona kesänä.
Siihen nähden että yksi rykmentti joutui noin valtavan painopistehyökkäyksen myrskynsilmään sen tappiot olivat hämmästyttävän pienet. Sadoille saksalaisille tai tuhansille puna-armeijan rykmenteille kävi niin että niiden sotilaista kaatui, kuoli haavoihinsa tai sotavankeudessa.
ei niinkään tuota kaatuneita, kuin rakkoja kantapäihin.
JR 1 pakeni lyhyen taistelun jälkeen ja vältti tuhon älyttömästi sijoitetuissa asemissa.
Oikea ratkaisu.
"JR1:n sotilaita on menehtynyt 476 miestä koko ajanjakson 1.kesäkuuta - 4.syyskuuta välisenä aikana."
Kukaan ei tarkalleen tiedä JR1 tappioita Valkeasaaressa, näin Sotahirtoriallisen seuran julkaisussa:
"Rykmentti menetti Valkeasaaressa, lähteistä riippuen, 400–800 miestä kaatuneina. Kahdeksan komppanianpäällikköä menetettiin joko kaatuneena tai haavoittuneena. Yksi pataljoonan komentaja oli kadonnut, toinen vuosi räjähdyspaineen vuoksi verta korvistaan sekä nenästään ja kolmas komentajista johti itsensä niin näännyksiin, että hänet jouduttiin nostamaan rattaille ja viemään pois."
...
(tässä erilaisia laskelmia ja johtopäätös)
....
Jalkaväkirykmentti 1:n kokonaistappioiden tarkka selvittäminen edellyttäisi oman yksityiskohtaisen tutkimuksensa tekemistä, jossa jokaisen kadonneen tilanne tutkittaisiin kunnolla. Edellä esitetty laskelma on puutteellinen."
Porukasta oli myöhemmin paljon Viipurinlahdella. Suomessa ja Englannissa pistettiin pelkurit ja vetäytyjät uusiin ryhmiin. Neuvostoliitossa rangaistuspataljoona oli armeliain kurin muoto. Natsi-Saksassa Hitler erotti yleensä komentajan ja pyrki korvaamaan sen Modelin tapaisilla miehillä. Dunkerque oli Hitlerille takaisku, koska sieltä pelastuneet taistelivat muualla.
2.Divisioonan rykmenttien JR 7 ja JR 49 tappiot jakaantuivat kesällä 1944:
Kesäkuu: JR 7 menehtyneitä 278 ja JR 49 320.
Heinäkuu: JR 7 menehtyneitä 471. JR 49 menehtyneitä 393.
Entäs 17.D:n tappiot? JR61 ja JR13
JR61
Kuten JR 61:n "valtavista tappiostakin näkee (!) niin kyllähän kyseessä oli Suomen ruotsalaisittain SUURTAISTELU... Tienhaaran suurtaistelu ja miten se OIKEASTI MENIKÄÄN?
Matti Koskimaa: Torjuntavoitto Viipurinlahdella kesällä 1944
Tappioista kerrotaan näin s. 43:
JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä. Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä. Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä. Tämän jälkeen taistelut Tiehaaran niemellä laantuivat. JR 61 vaihdettiin taakse elokuun alussa.
"Tienhaaran taistelu oli Viipurin luoteispuolella, Tienhaarassa, jatkosodan loppuvaiheessa käyty taistelu. 22.-25.6.1944 käydyssä taistelussa Neuvostoliitto yritti murtaa Suomen puolustuksen ja avata tien Helsinkiin siinä kuitenkaan onnistumatta. Everstiluutnantti Alpo Marttisen johtama JR 61 saavutti keskitetyn tykistön tulituen avulla torjuntavoiton ylivoimaisista neuvostojoukoista."
Pitääkö Koskimaan kirjan lukemat oikeasti paikkaansa? Tarkistetaanpas Suomen sodissa 1939-1945 menehtyneet -tietokannasta
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
Joukko-osasto on merkittävä näin: */JR 61
(Paina F5 = refresh, jos kaatuneiden luvut ei tule heti esiin.)
"JR 61 menetti 24-25.6.1944 kaatuneina 5 ja haavottuneina 97 miestä."
Näin varmaankin oli sotapäiväkirjojen mukaan, mutta kaatuneitten lopullinen määrä on hieman kasvanut eli nyt löytyy 11 kaatunutta. Nähtävästi haavoittuneiden kuolemat sotasairaaloissa mukaan lukien. Katso kuolinsyy. Kuoli ja siunattiin löytyy 6 ja kuoli haavoittuneena löytyy 5. Yhteensä siis 11.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=24&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=25&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
"Vielä 26.-27.6 JR 61 kärsi huomattavia tappioita vihollisen tykistön ja heittimistön tulessa. Se menetti kaatuneina 4 ja haavoittuneina 103 miestä."
Näin varmaankin oli sotapäiväkirjojen mukaan, mutta kaatuneitten lopullinen määrä on hieman kasvanut eli nyt löytyy 6 kaatunutta. Nähtävästi haavoittuneiden kuolemat sotasairaaloissa mukaan lukien. Katso kuolinsyy. Kuoli ja siunattiin löytyy 1, kuoli 1 ja kuoli haavoittuneena löytyy 4. Yhteensä siis 6.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=26&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=27&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
"Tienhaaran niemen kiivaimman taisteluvaiheen 22.-27.6. aikana JR 61 menetti kaatuneina 46 ja haavoittuneina 350 miestä."
Näin varmaankin oli sotapäiväkirjojen mukaan, mutta kaatuneitten lopullinen määrä on hieman kasvanut eli nyt löytyy 56 kaatunutta. Nähtävästi haavoittuneiden kuolemat sotasairaaloissa mukaan lukien. Katso kuolinsyy. Kuoli ja siunattiin löytyy 44, kuoli 1 ja kuoli haavoittuneena löytyy 11. Yhteensä siis 56.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=22&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=27&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
JR 61:n kaatuneet Tienhaarassa:
*/JR 61
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php?kuol_a_p=22&kuol_a_v=1944&kuol_a_k=6&kuol_l_p=22&kuol_l_v=1944&kuol_l_k=6&joukkoos=*/JR 61&haekaikki=0&sort=kaikki&haekaikki=1&raportti=1
JR13
Suomen ruotsalaisista kerrottaessa on aina sama juttu: Taisteluiden rajuutta ja tappioita korostetaan ja suorastaan liioitellaan. Sillä selitetään jatkuvasti koetut "vetäytymiset".
Otetaanpas toiseksi esimerkiksi tämä "Talin Tiikereiksi" itsensä ylentänyt porukka eli II/JR 13
Eikö ole omitusta kun "Talin Tiikerit" eli II/JR 13 kutistui liki sataan mieheen vain muutamassa päivässä, MUTTA lopulliset tappiot kertoo ihan jotain muuta? Kokonaistappiot 1944 kesällä 16.6.-5.8.1944 on yhteensä 468.
Tuore pataljoona oli kutistuneet noin sataan mieheen?
Erikoinen juttu kun kokonaistappiot 16.6.-5.8.1944 välisenä aikana oli 468 miestä ja kuuluisan "suokeikan" jälkeen Kaipolaan tuli vain satakunta miestä. Pataljoona lienee ollut likimain määrävahvuinen saapuessaan Itä-Karjalasta reilu viikko aikaisemmin.
Missähän lienee olleet loput?
Tämä kirja lienee se varsinainen JR13:sta tehty historiikki ja siinä on tappiot listattu monella eri tavalla, taisteluittain, päivittäin, kesältä 1944, ja siinä on myöskin mukana JR48:n tappiot 1944 taisteluiden ajalta ja erään kolmannenkin joukko-osaston tappiot.
Jarl Gallen Tre Bataljoner. 1950
Sivulla 359 on kokonaistappiotilasto ja sieltä lukemat:
II/JR13 tappiot 16.6.-5.8.1944 välisenä aikana:
Kaatuneet 6 upseeria ja 64 miehistöä
Haavoittuneet 16 upseeria ja 399 miehistöä
Kadonneet 0 upseeria ja 5 miehistöä
Kokonaistappiot on yhteensä 468
17.Div saa 12.7.1944 käskyn VI AK:lta siirtyä Karjalan kannakselle viipymättä. Divisioonan lastaaminen juniin miehineen, aseineen ja tarvikkeineen aloitetaan 16.6.1944 Mäkriän, Alavoisten, Viteleen ja Syvärin juna-asemilla. JR 13 etujoukot saapuvat Viipurin pohjoispuolelle 19.6.1944 ja saavat käskyn tiedustella maastoa Näätälän itäpuolella.
Nimm. Sotapolku Kertoo
Mistä tietoa KTR 15? Lähinnä etsin tietoa perustamisesta ja alku vaiheista.
Katso esim: Matti Koskimaa: "Murtajan tykistö". Porvoo 1994.
JR61 oli Tienhaarassa yli 1.5 kuukautta ja kaatuneita oli hakuohjelman mukaan 108. Selvästikin nyttemmin itsensä "Suomen pelastajiksi" korottaneilla eli Suomen ruotsalaisilla oli menossa historiansa väkevin suurtaistelu Ruotsin etujen turvaamiseksi Suomessa...
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php
20.6.1944 - 5.8.1944
*/JR 61
Hakuehdoilla löytyi 108 henkilöä.
Talin Tiikerit koki tuhoisia tappioita ja niinpä Kaipolaan tulikin "suokeikan" päätteeksi vain satakunta miestä.
Eikö ole omitusta kun "Talin Tiikerit" eli II/JR 13 kutistui liki sataan mieheen vain muutamassa päivässä, MUTTA lopulliset tappiot kertoo ihan jotain muuta?
II/JR13 kaatuneet 9.6.1944 - 4.9.1944 yhteensä 36 miestä.
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/
II -pataljoona eli komppaniat 4. 5. 6. Yhteensä 36 kaatunutta koko suurhyökkäyksen alusta aselepoon saakka.
4./JR 13
Hakuehdoilla löytyi 1 henkilöä.
5./JR 13
Hakuehdoilla löytyi 18 henkilöä.
6./JR 13
Hakuehdoilla löytyi 17 henkilöä.
Paljonkos ryss`ii kaatus? Vihollisen kaatuneiden ilasto kiinnostaa.
JR 13 osallistuu Tali-Ihantalan taistelihin 20.-28.6.1944 useilla aluieilla. Raskaimmat tappiot haavoittuneina se kärsii Näätälän, Lyykylän, Talin ja Leitomojärven alueilla. II/JR 13 on viimeinen joukko-osasto joka vedetään pois Talista takaisinvaltausyrityksen jälkeen, ennen kuin varsinaiset torjuntataistelut alkavat lähempänä Juustilankangas-Vakkila-Pyöräkangas-Kaipola-linjaa.
Nimm. Sotapolku Kertoo
Saimaan kanavan ylitys 29.06.1944 - 04.09.1944 - Taisteluvalmiudessa.
Rykmentti vedetään Saimaan kanavan yli. Nouskanselkä-Ihantalanjärvi-Tikkala-Lavola pidetään aselepoon saakka.
Nimm. Sotapolku Kertoo.
Tuossa isossa motitusyrityksessä II/jr 13 liukeni lippahivoon mitään ilmoittamatta,että vieressä olleet Rajaj.P. 2. sotilaat meinasivat jäädä pussin pohjalle venäläisten syliin Nurmilammella. Sekanen juttu pataljoonan ryntäily pitkin mettiä ja soita, josta ei kunnian kukko laula, vaikka miten kääntelisi
17.Div saa 12.7.1944 käskyn VI AK:lta siirtyä Karjalan kannakselle viipymättä. Divisioonan lastaaminen juniin miehineen, aseineen ja tarvikkeineen aloitetaan 16.6.1944 Mäkriän, Alavoisten, Viteleen ja Syvärin juna-asemilla. JR 13 etujoukot saapuvat Viipurin pohjoispuolelle 19.6.1944 ja saavat käskyn tiedustella maastoa Näätälän itäpuolella.
"""Kokonaistappiot 1944 kesällä 16.6.-5.8.1944 on yhteensä 468."""
Oikeasti JR 13 osallistuu Tali-Ihantalan taisteluihin 20.-28.6.1944 useilla aluieilla. Kuudestoista päivänä rykmenttiä vasta lastattiin Itäkarjalassa juniin.
Oikeasti II/JR 13 on viimeinen joukko-osasto joka vedetään pois Talista takaisinvaltausyrityksen jälkeen.
Disinformaatti ei totuutta muuta faktatiedosta. Sairas jakomielitautia sairastava nimimerkki persoona jaka disinfoa konemaisesti. Tyypillistä toisto toisto joko uskot. Nyt taas toisto toisto.
Nimm. Sotapolku Kertoo.
https://www.sotapolku.fi/sotapolut/jalkavkirykmentti-13---infanteriregemente-13/tali-ihantalan-torjuntataistelut-jalkavkirykmentti-13---infanteriregemente-13--805773600/
Joku haluaa pysytellä suurten linjojen kertomuksissa tukeutuen sotapolkuun, joka ei kerro yksityiskohtia taistelun kulusta. Kirjoittaja jakaa hänen nenäänsä vetäneestä herneestä kimmastuneena diagnooseja Nliiton malliin.
Lukemalla laajemmin kesäkuun lopun -44 tapahtumista saa oikean kuvan myös siitä II/jr13 teoista. Totuus monesti kirpaisee.
Oikeasti II/JR 13 on viimeinen joukko-osasto JOKA VEDETÄÄN POIS Talista takaisinvaltausyrityksen jälkeen.
Tämä kirja lienee se varsinainen JR13:sta tehty historiikki ja siinä on tappiot listattu monella eri tavalla, taisteluittain, päivittäin, kesältä 1944, ja siinä on myöskin mukana JR48:n tappiot 1944 taisteluiden ajalta ja erään kolmannenkin joukko-osaston tappiot.
Jarl Gallen Tre Bataljoner. 1950
Sivulla 359 on kokonaistappiotilasto ja sieltä lukemat:
II/JR13 tappiot 16.6.-5.8.1944 välisenä aikana:
Kaatuneet 6 upseeria ja 64 miehistöä
Haavoittuneet 16 upseeria ja 399 miehistöä
Kadonneet 0 upseeria ja 5 miehistöä
Kokonaistappiot on yhteensä 468
---
Otahan nimim. "Sotapolku kertoo" selvää asioista. Gallenilla lienee mukana tukikomppanioidenkin kaatuneet ja luku on hieman suurempi.
Tappioista iso osa taisi olla käpykaartilaisia.
"Tappioista iso osa taisi olla käpykaartilaisia."
Vertaatko ko. Jalkaväki rykmentin lukuja muihin alueella taistelleihin?
Jos otetaan kadonneet, niin vertailuun on otettavat kadonneet esim. Jr 50 kadonneisiin.
Pystytkö kesrtyomaan miksi Jr 50 kadonneissa vs. Jr 13 kadonneisiin on huima ero?
Nimm. Sotapolku Kertoo.
Koska tuo tretton ei ollut tosi kovissa taisteluissa elleivät tehneet taktista täyskäännöstä.
Niinpä. Mutta Jr 50 ei osallistunut Ihantalan taisteluihin lainkaan. Kovia taisteluita kokenut rykmentti kuitenkin. Siksi kysynkin ja vertailua haen kadonneisiin Jr 50 ja Jr 13 osalta.
Miksi Jr 50 miehistä katosi Talin suunnan taisteluissa huomattava määrä enemmän kuin ruotsinkieltä puhuvat Jr 13 joukot? Tämähän on se ajatuksen ydin.
Jr 50 ei todellisuudessa osallistunut lainkaan Tali-Ihantalan torjuntataisteluihin. Yleisnimi Tali-Ihantalan taistelut johtaa harhaan, jos tarkkoja halutaan olla......Kaatimispaikkana yleisnimi pätee, jotta ei se silleenn niin tärkeää ole. Kunhan vain kaikki hiffaa asian.
Nimm. Sotapolku edelleen jatkaa
"Jr 50 ei osallistunut Ihantalan taisteluihin lainkaan."
Se olikin mukana ennen Ihantalan loppuvaihetta eli Talin taisteluissa ja silloin kun rintama puhkesi ja yritettiin tehdä valtavaa mottia heikoin voimin. Juuri täällä II/JR13 lähti lippahivoon suokeilalle ja tuli Kaipolaan noin 100 vahvuiseksi kutistuneena.
Heiskasen 11.D - Kiiladivisioonaan kuulunut eversti Ahon johtama JR 50 menetti 500 miestä yhden vuorokauden aikana Talin taisteluissa. RajaJP 2 YHDESSÄ YÖSSÄ 100 miestä.
500 miestä vuorokaudessa eli ilmeisesti kuolleet, kadonneet, haavoittuneet yms. yhdessä.
JR50 kaatuneiden osalta määrät näyttäisivät tältä.
27.6 kuoli 14
28.6 kuoli 148
29.6 kuoli 38
30.6 kuoli 6
1.7-15.7 kuoli 15
Mutta entä ne kadonneet? Mitäs JR 50 kadonneet kirjataan? "Lippahivo" vai mitä kerrot? JR 13 kadonneisiin sinulla on lippahivo! Vaikka niitä (KADONNEET) ei ollut tilastojen mukaan kuin VIISI!
Ja kuinka se Suomen-ruottalaisten kieli? Miten komento-kielellä oli tekemistä sodassa kadonneisiin?
Nimm. Sodassa-ÄidinkielenAsema.
Ihmetyttää tuo II/jr13 kaatuneitten pieni määrä ja vastaavasti melko suuri haavoittuneita, meinaan toi suhde. Kysellään kadonneista , onko kirjuri kynä terävänä pyöräyttänyt kadonneet punatautisina haavoittuneitten joukkoon. Näyttäisi yläportaassa paremmalta vain muutama marjanpoimija eikä satoja.
Niminerkki Sotapolku kertoo ei halua ymmärtää sellaista asiaa, että tuoreeltaan sotapäiväkirjoihin merkittyihin tappiolukuihin lisättiin kadonneiksi luullut ja siihen joukkoon mukaan lukien myöskin karkurit. Näin syntyi aikoinaan 20. Pr:n legendaarinen 419 kadonneitten lukumäärä. Oikeasti käpyjen keräilijät palaili tai palautettiin ruotuun muutaman päivän aikana, mutta viralliset sotahistorian teokset, mm. molemmat Jatkosodan historiat ja vieläpä Jatkosodan pikkujättiläinenkin, toistivat lukua 419 kadonnutta Viipurissa.
Samoin JR 1:n tappiolukemat on huomattavasti tarkentuneet ja pienentyneet alkuperäisistä ensipäivien lukemistaan.
" Niminerkki Sotapolku kertoo ei halua ymmärtää sellaista asiaa, että tuoreeltaan sotapäiväkirjoihin merkittyihin tappiolukuihin lisättiin kadonneiksi luullut ja siihen joukkoon mukaan lukien myöskin karkurit. "
Ymmärrän toki. Minä pysyn vaan keskustelun kontekstissa vs. Jr 13 - Jr 50 kadonneet.
Nimm. Sotapolku Kertoo.
<<Ymmärrän toki. Minä pysyn vaan keskustelun kontekstissa vs. Jr 13 - Jr 50 kadonneet.
Nimm. Sotapolku Kertoo. <<
Sehän on sinun OMA kontekstisi. Pysy sinä siinä vaan, ei minua kiinnosta JR50:n asiat!
JR50 pataljoonat olivat ryhmittyneet 27.-30.6.Kärstilänjärvi-Konkkalanvuori-Leitimonjärvi ,jossa venäläisten hyökkäys kohdistui rajusti.
Miehiä yksinkertaisesti jäi tulijyrän alle "katosi" suomalaisten vetäytyessä alueelta. Joutuivat venäläisten hautaamiksi.
Jarl Gallen Tre Bataljoner. 1950 mukaan. JR13:sta tehty historiikkin mukaan tappiot KADONNEINA oli 0 upseeria ja 5 miehistön jäsentä.
" Otahan nimim. "Sotapolku kertoo" selvää asioista. Gallenilla lienee mukana tukikomppanioidenkin kaatuneet ja luku on hieman suurempi. "
Vertailen JR 50 kadonneisiin, jos sopii? 27.-30.6-1944 kadonneita oli 104. Vertailu JR 13 kadonneisiin joita täällä hehkutellen pilkataan ruotsinkielisyyteen viittamalla. Siis viisi vastaan 104. Ensin mainittuna JR 13. Kadonneita kontekstissa - samoissa tasteluissa.
Heinäkuun 1.- 3. päivä JR 50 siirrettiin Jyrkilän kautta Ruokojärvelle. Raskaita kokonaistappioita kärsittyään.
Nimm. Vornan Taistelutaival.
Niminerkki Sotapolku kertoo ei halua ymmärtää sellaista asiaa, että tuoreeltaan sotapäiväkirjoihin merkittyihin tappiolukuihin lisättiin kadonneet ja kadonneiksi luullut eli siihen joukkoon mukaan lukien myöskin karkurit.
Lainaan tuolta ylempää:
Otetaanpas toiseksi esimerkiksi tämä "Talin Tiikereiksi" itsensä ylentänyt porukka eli II/JR 13
Eikö ole omitusta kun "Talin Tiikerit" eli II/JR 13 kutistui liki sataan mieheen vain muutamassa päivässä, MUTTA lopulliset tappiot kertoo ihan jotain muuta? Kokonaistappiot 1944 kesällä 16.6.-5.8.1944 on yhteensä 468.
Tuore pataljoona oli kutistuneet noin sataan mieheen?
Erikoinen juttu kun kokonaistappiot 16.6.-5.8.1944 välisenä aikana oli 468 miestä ja kuuluisan "suokeikan" jälkeen Kaipolaan tuli vain satakunta miestä. Pataljoona lienee ollut likimain määrävahvuinen saapuessaan Itä-Karjalasta reilu viikko aikaisemmin.
Missähän lienee olleet loput?
Saattoivat osallistua Suomen halki suunnistukseen Pohjanlahden rantamaisemiin.