Olen olemassa - siksi ajattelen

ajatusontämäkin

Ihminen ei ole olemassa siksi, että ajattelee, vaan ajattelee siksi, että on olemassa. Descartesin metafysiikka meni, kuten tiedämme, aikoinaan pahasti pieleen.

Kaikki ihmiset ajattelevat elämänsä aikana monenlaisia asioita, mutta silti suurin osa ihmisistä muotoutuu suorituskulttuurissamme suorittajiksi. Tärkeintä on suorittaa suoritteita, joiden laatuakaan ei välttämättä tarvitse evaluoida. On niin kiire ja rahoituskin vähissä.

Ajattelijatyyppejä on nykyään yhä vähemmän ja vähemmän. Tutkintojakin vain suoritetaan.

Filosofisesti ajatus itsessään on sähkömagneettistä energiaa, tai kuten populaaristi sanotaan, sähkökemiaa, mutta kuten tiedämme itse kemiakin on sähkömagneettista vuorovaikutusta.

Ajatus muodostuu sähkö- ja magneettikenttien vuorovaikutuksena ja näitä kenttiä voidaan kuvailla myös sanoilla "järki" ja "tunteet".

Nykypäivän oire on, että järki-ihmisiä on yhä vähemmän ja vähemmän. Tunteet ovat saaneet massojen keskuudessa ylivallan.

25

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Buddhallepisteet

      Ensimmäinen lause on väärin ja viimeinen oikein.

      • virkejalause

        Ei kyllä ensimmäine virke on oikein ja viimeinen lause väärin, koska se ei ole virke. Eikö isäsi opettanut sinulle lauseen ja virkkeen eroa?


    • Descartes oli pönttö muutenkin ja suuresti yliarvostettu.

    • planeetta_ei.kirj

      Ruodittuna: Ehkä kysymyksessä, koskien sanottua, on vain tarkoin valittu painotus.

      Kuten: Fyysinen olemassaolo voi mahdollistaa ajattelemisen fyysisenä ihmisenä, antaa "välineet" siihen, mutta vasta se, että valitsemme ajattelevamme itse, mahdollistaa sen, että meistä kehittyy ajattelevia yksilöitä. Eli oleminen ei ole fyysinen ominaisuus, vaan jotain enemmän.

      En puolusta Descartesin sanomaa, tai väitä että hän olisi ajatuksineen enemmän oikeassa kuin joku toinen. Tuo mitä yllä sanoin on oma ehdotukseni, en tiedä mitä hän itse halusi ajatuksellaan yllättäen minullekin välittää, en myöskään tiedä logiikkaa, joka oli hänen ajatuksensa takana. En myöskään väitä tietäväni onko ehdottamani painotus edes hänen oikea tarkoituksensa, vai sanoiko hän jopa tahallaan ajatuksensa "väärinpäin", tai onko sillä edes lopulta merkitystä. Saatika väitä, että ajattelu ei voisi käynnistyä ilman Descartesin ajatelmaa :-)

      Se on lyhyt lause. Tuli sellainen sitten kenen tahansa toimesta, se ei anna paljoa muuta kuin mahdollisuuden oman ajattelun käynnistämiseen ja ajatusten vaihtoon.

      Ehkä se oli sen koko tarkoitus.

      • planeetta_ei.kirj

        Tosin, olen ymmärtänyt, että klassinen tapa on sanoa tai kirjoittaa hyvinkin tarkkaan se mitä ajattelee. Eli luultavimmin Descartes oli tuota mieltä mitä kirjoitti.

        Muuten koskien aloitusta.

        Maailma on melko monimutkainen paikka nykyään. Kaikki asiat vaikuttavat kaikkeen, ehkä enemmän kuin parikymmentä vuotta sitten. Se parikymmentä vuotta on melko lyhyt aika. Nykyään näyttää siltä, että hyvin pienikin asia voi yllättäen olla iso asia, tai tulla isoksi asiaksi. Ja sellaisesta asiasta, jonka voi itse kokea hyvinkin tärkeäksi, ja jossa on kaikki mahdollise faktat tukena, sellaisesta ei välttämättä tulekaan mitään.

        Siksi suurimmassa osassa asioita ei varmaan näytäkään olevan mitään järkeä.

        Suuresta osasta tapahtuvia asioita ole siltikään mitään tietoa, voi ola myös niin, että ei ole tietoa miten asiankulkuun voisi vaikuttaa. Eli jos tietoa olisi, osataanko sille tehdä muutakin kuin tallentaa? Eli onko perinteisellä järjellä tai logiikalla tai menetelmillä enää nykyään edes paljoa merkitystä vaikka kaikki tieto olisi saatavilla, tai voiko perinteisiltä tavoilta tai menetelmiltä odottaa enää samankaltaisia tuotoksia kuin ennen, kun maailmasta on tullut sellainen, kuin siitä on tullut?

        Tarvittaisiinko niihinkin asioihin muutos, koska ympäröivä maailma on muuttunut?

        Vai kumpuaako se asioiden järjettömyys siitä, että ei kun ole halua muuttua/sopeutua ja jääräpäisesti väännetään eteenpäin läpi harmaan kiven, koska niin on ennenkin tehty, ja sitten tuskaillaan sitä, kun ei enää ykskaks ymmärretä mistään mitään? :-)


      • ammann

        Onneksi olkoon aloittajalle, jos olet keksinyt muunnelman cogitoon, ja kiitokset joka tapauksessa. Omaan ajatteluuni se sopii mainiosti,sillä maailmankuvassani olemassaolo on kaiken mitta.

        Descartesille cogito lienee ollut yritys ratkaista tietämisen ongelma. Omalta osaltani tyydyn tässä määrittelemään, mitä ajattelu on.

        1) Ajattelen, koska olen olemassa.
        2) Olemassaolo on ajattelun välttämätön ehto.
        3) Ristiriidattomuus on ajattelun riittävä ehto.
        4) Ajattelu on kehon ja mielen yhteistoimintaa.

        Ristiriidaton ajattelu on yksikäsitteistä, jolloin jokaisella käsitteellä on yksi ja vain yksi ajatussisältö ja eri käsitteiden ajatussisällöt on määritelty riittävän erilaisiksi.

        Objektiivisuuden käsite on määriteltävä tarkemmin kuin mihin on totuttu.

        1) Jos objektiivinen on poikkeukseton, niin se on yleispätevä.
        2) Jos objektiivinen on ihmismielestä riippumaton, niin ihmismielestä riippuvuus on poikkeus ja se ei ole yleispätevä.

        Ei muuta tällä kertaa ja vielä kerran kiitos aloittajalle.


    • OrtogoNaali

      " Ihminen ei ole olemassa siksi, että ajattelee, "

      No ei todellakaan, vaan pikemminkin (vanhemmiksi tulleiden heilastelijoiden) ajattelemattomuuden vuoksi.

      Näitä DL:n ("Descartes'n Lauseen: Ajattelen, olen siis olemassa) tulkintavaihtoja ja väärintulkintoja on vaikka kuinka. Alun perin DL tarkoittaa vain sitä. että jos toteaa itsessään ajattelua, voi siitä välittömästi päätellä että itse on olemassa. Vastustan jyrkästi näkemystä, että Descartes olisi väittänyt, että olemassaolosta seuraisi ajattelu: Siis jos on olemassa x s.e. x on mitä tahansa, niin impllikaatio on : x ajattelee. Älkää yrittäkö panna tällaista Descartes'n suuhun

      Sinänsä DL ei tarkemmin määrittele ajattelunsa havaitsemista kokskevan väitteen totuusehtoja. Hän ei tässä yhteydessä myöskään ota kantaa esim. olemassaolemisen määrittelyyn, esim. asettamalla lisäedellytykseksi kallon kovuuden ja reiättömyyden, vaan olemassaolemisensa toteaminen on mahdollista jopa kekek-kekekillekin.

    • kummatapaus

      "Ihminen ei ole olemassa siksi, että ajattelee, vaan ajattelee siksi, että on olemassa. Descartesin metafysiikka meni, kuten tiedämme, aikoinaan pahasti pieleen."

      Kukaan ei usko olevansa olemassa ajatuksen voimalla. Descartesin metafysiikka on nykyiselle metafysiikalle kuin vesi kukalle.

      "Kaikki ihmiset ajattelevat elämänsä aikana monenlaisia asioita, mutta silti suurin osa ihmisistä muotoutuu suorituskulttuurissamme suorittajiksi. Tärkeintä on suorittaa suoritteita, joiden laatuakaan ei välttämättä tarvitse evaluoida. On niin kiire ja rahoituskin vähissä. "

      Mitä vikaa suorittamisessa? Suorittaminen on tärkeää selviytymisen kannalta. Vain suorittamistavat ja kohteet muuttuvat.

      "Ajattelijatyyppejä on nykyään yhä vähemmän ja vähemmän. Tutkintojakin vain suoritetaan."

      Tilasto?

      "Filosofisesti ajatus itsessään on sähkömagneettistä energiaa, tai kuten populaaristi sanotaan, sähkökemiaa, mutta kuten tiedämme itse kemiakin on sähkömagneettista vuorovaikutusta."

      Tieteellisesti, ja teoriassa.

      "Ajatus muodostuu sähkö- ja magneettikenttien vuorovaikutuksena ja näitä kenttiä voidaan kuvailla myös sanoilla "järki" ja "tunteet"."

      Teoriassa

      "Nykypäivän oire on, että järki-ihmisiä on yhä vähemmän ja vähemmän. Tunteet ovat saaneet massojen keskuudessa ylivallan."

      Tilastot?

    • Ajattelusta voi päätellä olemassaolon, mutta olemassaolosta ei voi päätellä ajattelua. Descartes oli fiksu.

      • Kyllä olemassaolosta voi päätellä sekä ajattelun että ei-ajattelun.

        Ajattelusta taas ei voi päätellä olemassaoloa.


      • kekek-kekek kirjoitti:

        Kyllä olemassaolosta voi päätellä sekä ajattelun että ei-ajattelun.

        Ajattelusta taas ei voi päätellä olemassaoloa.

        "Ajattelusta taas ei voi päätellä olemassaoloa. "

        Miksei voi?


    • Anonyymi

      Descartes oli dualisti ja määritteli hengen ja aineen toisiinsa nähden sillä tavalla että ne eivät loogisesti voi mitenkään olla vuorovaikutuksessa.

      Jos aloittaa jonkun asian pohtimisen joidenkin tiukkojen määrittelyiden pohjalta voi käydä helposti niin että sitoo oman ajattelunsa jo heti alussa sellaiseen solmuun että koko ongelmaa ei voi ratkaista.

      Jostain syystä sekä filosofit että tieteilijät haluavat yleensä aloittaa ongelmien ratkomisen käsitteiden tarkasta määrittelystä. Syy on ehkä se että logiikka ja matematiikka ovat periaatteessa mekaanisia ja automaattisia työkaluja jotka antavat aina oikean tuloksen edellyttäen että premissit/aksioomat eli ts. ne käsitteiden määritelmät ovat oikeita ja toimivia.

      Voidaan aloittaa ajattelu myös hyvinkin epätarkoista määrittelyistä joita sitten vähitellen tutkimuksen edetessä ja havaintojen lisääntyessä tarkennetaan. Tällainen taas ei voi olla mekaaninen prosessi mutta parhaimmillaan voi tuottaa toimivamman lopputuloksen kuin puhtaasti loogis-matemaattiset metodit ja ei ainakaan luoda niin helposti uusia näennäisongelmia harhaanjohtavien etukäteismäärittelyjen kautta.

    • Filosofi, joka ajattelee kuten Descartes, ettei eläimet tunne kipua, on hullu, ja pitäisi laittaa venytyspenkkiin.

      • Tuntevatko atomit kipua?


      • Anonyymi

        Descartes puhui mitä sattui. Oli kuulemma olemassa, vaikkei osannut ajatella.


    • Anonyymi

      Tässä täytyy tietenkin erottaa toisistaan kausaalinen seuraus ja looginen seuraus.

      Selvitetään esimerkillä. Poliisi sanoo Arskalle: "Sormenjälkesi ovat rikospaikalla, siis olet ollut siellä". Poliisi ei tietenkään väitä, että Arskan sormenjäljet rikospaikalla ovat kausaalisesti aiheuttaneet sen, että Arska on ollut paikalla, Poliisi vain loogisesti johtaa asiasta "Arskan sormenjäljet ovat rikospaikalla" sen, että Arska on ollut siellä.

      Samoin Cogitossa. Ajattelu ei aiheuta olemassaoloa, mutta ajattelusta voidaan päätellä ajattelijan olemassaolo.

      Jos näitä hienovaraisia eroja kielenkäytössä ei havaita (samanlainen ilmaisu kahdelle erilaiselle asialle, ja pelkästä kielen syntaksista ei voida johtaa eroa merkityksessä, koska syntaktinen ilmiasu on sama), niin sama sekaannus varmaan jatkuu vuosisadasta toiseen kuten tähänkin saakka.

      Ja tämä ihan riippumatta siitä, mitä Descartesin filosofiasta muuten on mieltä.

    • Anonyymi

      Ajattelu on vain pieni osa siitä mitä olemme. Ajattelulla emme pääse käsiksi alitajuntaan, jossa säilyy kaikki varhaisimmat tunnemuistomme ja traumamme, eli 90 % on meiltä piilossa alitajunnassa. Moni ihminen säntäilee edes takaisin juuri siitä syystä, että rauhoittuessa rupeaa ahdistamaan. Näillä keskustelupalstoilla pääsee myös hyvin vaientamaan oman alitajuntansa.

    • Anonyymi

      Ajattelen, koska minulla on aivot. Ajattelen olevani olemassa, koska tiedostan ajattelevani ajatuksiani, joissa ajattelen olevani olemassa.

    • Anonyymi

      Olemus on transsendentti käsite, sillä "kiinteää" ja "pysyvää" olemusta ei ole olemassa. Kyse on pelkästään jonkin transsendenttisen "olevan" olemisen tavoista. Sama koskee myös mieltä. Ajattelu, olkoon se kielellistä tai kuvallista, on mielen olemisen tapa. Ajattelu itsessään on mielen muoto.

      Aivotutkijat ovat havainneet aivoissa sähkökemiallista toimintaa, mutta eivät ajatuksia, mielikuvia, kvalioita ja tunteita. Aivotutkijat siis havaitsevat aivoissa tiettyjä toimintoja, mutta eivät mielen sisältöjä, jotka syntyvät tajunnan ja tietoisuuden toiminnan tuloksena. Mielen sisältö on siis persoonakohtaista, joka voi avautua ulkopuolisille vain persoonakohtaisen viestinnän kautta.

    • Descartes oli suuri filosofi, yksi vaihe filosofian kehityksessä, joka avautuu aina uudestaan, johon on aina välillä palattava, niinkuin kakkkiin suuriin ajattelijoohin. Uudelta tietopohjalta ja käsitepohjalta. Niinkuin tässä tehdään.

    • Anonyymi

      Onpa lapsellisia vastauksia. Et ole ihminen, jos et ajattele. Ei ole sattumaa, että aivokuolleesta puhutaan vihanneksena. Totta kai lapsi nyt tarttuu siihen, että sehän on kuitenkin ihminen, mutta se on ihmisen ruumis ilman mieltä. Ihmeitäkin tietenkin tapahtuu ja jotkut onnekkaat heräävät uudelleen inhimmilliseen eloon.

    • Anonyymi

      Nimimerkki: Jumalan-kumous (ei-rekisteröitynyt)

      Descartes oli merkittävä matemaatikko, mutta dualismi on täysin virheellinen lähtökohta, mikä tietysti ei sinällään ole mikään ihme, koska filosofien oletuksethan perustuvat arvauksiin. Ehkä D kuitenkin yritti tai hänen olisi ainakin kannattanut yrittää "cogito":llaan sanoa, että ajattelusta voidaan *päätellä* ainakin *ajattelun edellytysten* olemassaolo; mitä ne sitten ovatkaan, sen sijaan, että ajattelu suinkaan itsessään olisi itsen olemassaolon edellytys tai että ajattelun havaitseminen tarkoittaisi sitä, että välttämättä havaitaan nimenomaan *itsen* suorittamaa ajatteluakaan… Varsinaisesti filosofinen kysymys onkin se, että kun havaitaan, niin *kuka* tai *mikä* havaitsee sen, mitä se sitten havaitseekin…

      Kaikenkaikkiaan, havaintoihini perustuvien arvioideni mukaan ajattelu on rankasti yliarvostettua, eikä se tietenkään *missään tapauksessa* ole esim. ihmisenä olemisen edellytys. Itseasiassa se ei missään tapauksessa ole edes *tietämisenkään* edellytys ja ajattelun avulla ei kyetä edes tuottamaan mitään oikeasti uutta tietoakaan. Itseasiassa uutta tietoa ei oikeastaan kyetä tuottamaan muutenkaan, vaan vain jo olemassaolevan tiedon vastaanottaminen on mahdollista ja tuo vastaanottaminen edellyttää nimenomaan aistien käyttöä ja silloinkaan tuo tieto ei siis ole uutta kuin vain esim. sen kohteelle…

      Ajattelussa onkin lähinnä kyse vain siitä, että esim. se, mikä jo tiedetään tai tietenkin vaihtoehtoisesti myös jokin, mitä ei edes tiedetä, vaan joka vain luullaan tiedettävän tai jota ei edes luullakaan tiedettävän, jostain syystä *verbalisoidaan*. Tietenkin, tuosta huolimatta jostakusta voi hyvinkin *tuntua* siltä, että ajattelu olisi tuottanut uutta tietoa, etenkin jos tuo ihminen ei tiedosta edes sitä, että mistä tuo tieto on peräisin. Ajattelusta se ei voi olla peräisin, koska kaikki tietojenkäsittely vain muuntaa syötetietoja tulostiedoiksi, ilman että tuottaisi oikeasti mitään uutta tietoa. Ajattelussa on siis kyse vain transformaatiosta, eli siitä, että se, mikä oikeastaan tiedettiin jo ennestäänkin (eli ns. hiljainen tietämys), muunnetaan kommunikoitavissa olevaan muotoon (joko itselle tai muille) ja joka tiedostetaan ja vasta sitten, kun aivot jo ovat tuon transformaation suorittaneet…

      Käytännössä ajattelu on ns. sisäistettyä puhetta ja tuo yleensä hyvin pinttynyt tapa on peräisin varhaislapsuudesta. Ajattelu on perusluonteeltaan hyvin pinnallista, pelkistävää, toisteista, pitkästyttävää ja etenkin todellisuuden tarkaksi ja kattavaksi kuvaustavaksi kelvotonta. Tämän vuoksi esim. monissa itämaisissa perinteisissä uskonnollisissa systeemeissäkin pyritään kutistamaan ajattelu siten, että se ei enää ns. täyttäisi koko päätä, etenkään koko aikaa. Kuten on hyvin tunnettua, niin ajattelu on *hyvin vaarallista*, koska se siis hyvin helposti ns. täyttää pään kokonaan ja toisaalta ei kuitenkaan takaa sitä, että johtaisi toivottuihin tuloksiin, kuten täälläkin jatkuvasti näemme, eli ns. rationaalisilla argumenteilla on hyvin harvoin todellista vaikutusta siihen, että miten muut ajattelevat asioista…

      Tästä kaikesta huolimatta etenkin useimmilla ns. moderneilla länsimaisilla ihmisillä on tapana ajatella ja usein ainakin jonkinasteinen "ajatteluntapainen suoritusyritys" edeltää kommunikointia ja jotta kommunikointi voisi ainakin potentiaalisesti onnistua tarkoitetulla tavalla, on tietysti tärkeää noudattaa hyviksi havaittuja periaatteita, eli kielellisten ilmaisujen yksikäsitteisyyttä, yhteisen sanavaraston käyttöä, esityksen typistämistä kohdeyleisön käsitettäväksi mahdollisimman mahdolliseksi jne.

      Ajattelijat/keskustelijat olisivat silti taatusti olemassa, vaikka tuota olemisen ja tietämisen kannalta "pinnallista höpsötystä" ei lainkaan harrastettaisikaan. Tosin heidän olemisensa ja tietämisensä voisivat tietysti tuolloin potentiaalisesti olla varsin erilaisiakin, eli tuon "pinnallisen höpsötyksen" sijasta, he voisivat ehkä esim. kehittää itselleen esim. Belisarion ilmeisesti mahdollisina pitämiä telekineettisiä kykyjä ja/tai tietää paljon enemmän ja mielenkiintoisempiakin asioita, kuten esim. Irina Spalko, elokuvassa Indiana Jones ja kristallikallon valtakunta, kun huippukehittyneet avaruusolennot myöntyivät hänen pyyntöönsä "tietää kaikki" (Spalko näyttää "vähän" Galadriel:ilta…), mutta kuten fiksua on, ilman mitään turhia ajatteluun tai verbalisointeihin liittyviä "primitiivisiä välivaiheita", eli suoraan aistien; tai siis tuossa tapauksessa, etenkin näköaistin, välityksellä...
      https://www.youtube.com/watch?v=ohnkD-gjNVQ

      Tai, vanhan kiinalaisen sananlaskun modernisoidun version mukaisesti: "Se joka tietää ei ajattele ja se joka ajattelee, ei tiedä…". Tietenkään nämä loppuosat puheenvuorostani ei ole pääosin tarkoitettu ns. "vakavasti otettavaksi höpsötykseksi" tms., vaan vain mm. muuten varsin kuivakasta ja pitkäveteistä argumentointityyliäni nyky-yleisön tyypillisiä odotuksia paremmin vastaavalla tavalla täydentäväksi ja keventäväksi ruuduntäytteeksi… :D

      • Anonyymi

        Descartesin dualismi on nykytietämyksen valossa naiivi ja virheellinen dogma, jossa asioita perustellaan Jumalan olemassaolonkin avulla. Descartes on merkittävä matemaatikko, ja kuuluu muiden suurten ranskalaismatemaatikkojen, kuten Laplace, Lagrange, Fourier, Cauchy, inter alia, joukkoon.

        ”ajattelun avulla ei kyetä edes tuottamaan mitään oikeasti uutta tietoakaan. Itseasiassa uutta tietoa ei oikeastaan kyetä tuottamaan muutenkaan”

        Oletko koskaan lukenut korkeampaa matematiikkaa? Korkeamman matematiikan lukeminen on todella hidasta, koska siinä asiat ymmärtääkseen joutuu tosiaan ajattelemaan täsmällisen rankasti, jotta päivän päätteeksi saa pyyhkiä tuskanhikeä otsalta. Ja matematiikka on kaiken ymmärtämisen perusta, se kulmakivi, johon moderni tiede viime kädessä nojaa. Ilman rankkaa ajatustyötä ei voi ymmärtää matematiikkaa, eikä siten nykytiedettäkään.

        Uutta tietoa tuotetaan jatkuvasti modernissa tieteessä, jossa asiat ymmärtääkseen, joutuu lukemaan ja tutkimaan paljon erilaisia asioita eikä ilmiöitä ja systeemejä ei voi ymmärtää ilman eksplisiittistä ajatustyötä. Uusi tieto, joka on luonteeltaan epävarmaa – mitään varmaa yleistä tietoa ei ole olemassa – syntyy kun eri tieteen alojen peruskäsitteitä, teorioita, malleja ja menetelmiä yhdistetään luovan älykkäällä tavalla uudeksi kokonaisuudeksi, jolloin syntyy itse asiassa uutta tietoa. Näin ajattelun jättiläiset eli nerot toimivat. Yritätkö tosiaan väittää, että nerous on yliarvostettua?

        "Se joka tietää ei ajattele ja se joka ajattelee, ei tiedä…".

        Älykäs ihminen tietää, että ei ole mitään varmaa tietoa olemassa asioita, ilmiöstä tai systeemeistä. Tyhmä ihminen luulee tietävänsä varmuudella jotain yleistä. Mutta de facto on että kaikki yleinen tieteellinen tieto on luonteeltaan epävarmaa ja epätäydellistä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Descartesin dualismi on nykytietämyksen valossa naiivi ja virheellinen dogma, jossa asioita perustellaan Jumalan olemassaolonkin avulla. Descartes on merkittävä matemaatikko, ja kuuluu muiden suurten ranskalaismatemaatikkojen, kuten Laplace, Lagrange, Fourier, Cauchy, inter alia, joukkoon.

        ”ajattelun avulla ei kyetä edes tuottamaan mitään oikeasti uutta tietoakaan. Itseasiassa uutta tietoa ei oikeastaan kyetä tuottamaan muutenkaan”

        Oletko koskaan lukenut korkeampaa matematiikkaa? Korkeamman matematiikan lukeminen on todella hidasta, koska siinä asiat ymmärtääkseen joutuu tosiaan ajattelemaan täsmällisen rankasti, jotta päivän päätteeksi saa pyyhkiä tuskanhikeä otsalta. Ja matematiikka on kaiken ymmärtämisen perusta, se kulmakivi, johon moderni tiede viime kädessä nojaa. Ilman rankkaa ajatustyötä ei voi ymmärtää matematiikkaa, eikä siten nykytiedettäkään.

        Uutta tietoa tuotetaan jatkuvasti modernissa tieteessä, jossa asiat ymmärtääkseen, joutuu lukemaan ja tutkimaan paljon erilaisia asioita eikä ilmiöitä ja systeemejä ei voi ymmärtää ilman eksplisiittistä ajatustyötä. Uusi tieto, joka on luonteeltaan epävarmaa – mitään varmaa yleistä tietoa ei ole olemassa – syntyy kun eri tieteen alojen peruskäsitteitä, teorioita, malleja ja menetelmiä yhdistetään luovan älykkäällä tavalla uudeksi kokonaisuudeksi, jolloin syntyy itse asiassa uutta tietoa. Näin ajattelun jättiläiset eli nerot toimivat. Yritätkö tosiaan väittää, että nerous on yliarvostettua?

        "Se joka tietää ei ajattele ja se joka ajattelee, ei tiedä…".

        Älykäs ihminen tietää, että ei ole mitään varmaa tietoa olemassa asioita, ilmiöstä tai systeemeistä. Tyhmä ihminen luulee tietävänsä varmuudella jotain yleistä. Mutta de facto on että kaikki yleinen tieteellinen tieto on luonteeltaan epävarmaa ja epätäydellistä.

        Nimimerkki: Jumalan-kumous (ei-rekisteröitynyt)

        Anonyymi: "Ja matematiikka on kaiken ymmärtämisen perusta, se kulmakivi, johon moderni tiede viime kädessä nojaa."

        Moderni tiede ei *perustu* matematiikkaan vaan empiirisen tiedon "keräämiseen", eli käytännössä syötetietojen *vastaanottamiseen*. Matematiikka on formalismi; kieli, jonka avulla mm. tuota tietoa pyritään *esittämään* ja kommunikoimaan mahdollisimman yksikäsitteisesti ja ristiriidattomasti.

        Noiden sinällään hyvin kannatettavien tavoitteiden osalta matematiikka tietysti on hyvin sopiva väline, mutta pelkän matematiikan avulla ei pystytä tuottamaan mitään oikeasti uutta tietoa. Matematiikka perustuu fysiikkaan ja ymmärtämisen mahdollisuudet perustuvat fysikaalisten hermoverkkojen toimintaan. Ilman niitä ei olisi mitään matematiikkaa tai ymmärrystä.

        Eli, kun esim. havaitset ensin yhden appelsiinin ja sitten toisen, niin *sovittuihin* matematiikan sääntöihin; eli kielellisin konventioihin, perustuen hermoverkkosi voivat sitten tunnistaa sen, että kielellisesti oikea ilmaisu on, että niitä on yhteensä kaksi, mutta olit siis silti havainnut nuo molemmat appelsiinit jo alun perin. Ja jos taas havaitset vain yhden appelsiinin ja niitä onkin oikeasti kaksi, niin hermoverkkosi ei kykene pelkkiin matemaattisiin sääntöihin perustuen mitenkään tunnistamaan; ilman lisätietoja, sitä että niitä onkin oikeasti kaksi. :D

        "Ilman rankkaa ajatustyötä ei voi ymmärtää matematiikkaa, eikä siten nykytiedettäkään."

        Mikähän siinä ajattelussa niin rankkaa on, kun aivothan sen tekevät ja ihan automaattisesti. :D Matematiikan ymmärtäminen voi tosiaan olla vaikeaa ja eräitä syitä siihen ovat se, että vaikka ihminen onkin hyvin kielellinen olento, niin matematiikka on erityisen tiukkoja sääntöjä noudattava kieli ja ihminen on ehkä vieläkin enemmän visuaalinen kuin kielellinen olento. Tämän vuoksi olisikin hyvin kannatettavaa, että pyrittäisiin kehittämään entistä parempia matemaattisten formalismien visualisointitapoja, joihin nykytekniikka tarjoaa paljon paremmat edellytykset kuin mikä tilanne on ollut perinteisesti.

        "Uutta tietoa tuotetaan jatkuvasti modernissa tieteessä, jossa asiat ymmärtääkseen, joutuu lukemaan ja tutkimaan paljon erilaisia asioita eikä ilmiöitä ja systeemejä ei voi ymmärtää ilman eksplisiittistä ajatustyötä."

        Arkikielessä on tapana sanoa mm., että tiede on paras mahdollinen tapa tuottaa luotettavaa tietoa, mutta tarkemmin ilmaisten, tiedekin tuottaa uutta tietoa ja erityisesti älykkään toiminnan kannalta *relevanttia* tietoa vain *näennäisesti*, koska kaikki sen käyttämät lähtötiedot olivat olemassa jo ennen tuota "tuottamista". Tuossakin prosessissa on siis itseasiassa kyse vain tuon prosessin syötetietojen *esittämisestä*, jollakin sellaisella erityisellä tavalla ja sellaisessa muodossa, joka on jostain syystä arvioitu tarkoituksenmukaiseksi ja käyttökelpoiseksi.

        Entropian määrä kasvaa keskimäärin jatkuvasti, eikä tietojenkäsittely ole tuossa suhteessa poikkeus, vaan itseasiassa nimenomaan *lisää* entropiaa, mikä johtuu oleellisesti tarpeettomaksi käydyn tiedon tallentamiseen käytetyn muistin tyhjentämistarpeesta; tyypillisen irreversiibelin tietojenkäsittelyn tapauksessa. Esimerkiksi yliopistoilla vanhat väitöskirjat laitetaan tyypillisesti paperinkeräykseen sen jälkeen kun niitä ei saada myytyä edes euron kappalehintaan. Parhaimmillaankin voidaan siis päästä vain siihen, että tietojenkäsittelyä käytetään vain sellaiseen toimintaan, joka mahdollistaa sen, että entropia lisääntyy tulevaisuudessa mahdollisimman vähän.

        Lisäksi, jos ja kun esim. jonkin tutkijan *huomio* kiinnittyy johonkin tiettyyn tietoon tai johonkin tiettyyn tapaan esittää tuo tieto, niin silloin käy myös niin, että tuo huomio ei kiinnitykään muihin tietoihin jne., eli käsiteltävissä olevan tiedon määrä on perinteisen tietojenkäsittelyn puitteissa hyvin rajallinen. Kyseessä on oleellisesti sellainen todellisuuden kuvauksia tuottava ja ympäristövaikutusten täysin säätelemä deterministinen prosessi, jonka käytettävissä ja käsiteltävissä olevan informaation määrä ei voi ylittää sitä, mitä ympäristöstä kaikenkaikkiaan on vastaanotettu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Descartesin dualismi on nykytietämyksen valossa naiivi ja virheellinen dogma, jossa asioita perustellaan Jumalan olemassaolonkin avulla. Descartes on merkittävä matemaatikko, ja kuuluu muiden suurten ranskalaismatemaatikkojen, kuten Laplace, Lagrange, Fourier, Cauchy, inter alia, joukkoon.

        ”ajattelun avulla ei kyetä edes tuottamaan mitään oikeasti uutta tietoakaan. Itseasiassa uutta tietoa ei oikeastaan kyetä tuottamaan muutenkaan”

        Oletko koskaan lukenut korkeampaa matematiikkaa? Korkeamman matematiikan lukeminen on todella hidasta, koska siinä asiat ymmärtääkseen joutuu tosiaan ajattelemaan täsmällisen rankasti, jotta päivän päätteeksi saa pyyhkiä tuskanhikeä otsalta. Ja matematiikka on kaiken ymmärtämisen perusta, se kulmakivi, johon moderni tiede viime kädessä nojaa. Ilman rankkaa ajatustyötä ei voi ymmärtää matematiikkaa, eikä siten nykytiedettäkään.

        Uutta tietoa tuotetaan jatkuvasti modernissa tieteessä, jossa asiat ymmärtääkseen, joutuu lukemaan ja tutkimaan paljon erilaisia asioita eikä ilmiöitä ja systeemejä ei voi ymmärtää ilman eksplisiittistä ajatustyötä. Uusi tieto, joka on luonteeltaan epävarmaa – mitään varmaa yleistä tietoa ei ole olemassa – syntyy kun eri tieteen alojen peruskäsitteitä, teorioita, malleja ja menetelmiä yhdistetään luovan älykkäällä tavalla uudeksi kokonaisuudeksi, jolloin syntyy itse asiassa uutta tietoa. Näin ajattelun jättiläiset eli nerot toimivat. Yritätkö tosiaan väittää, että nerous on yliarvostettua?

        "Se joka tietää ei ajattele ja se joka ajattelee, ei tiedä…".

        Älykäs ihminen tietää, että ei ole mitään varmaa tietoa olemassa asioita, ilmiöstä tai systeemeistä. Tyhmä ihminen luulee tietävänsä varmuudella jotain yleistä. Mutta de facto on että kaikki yleinen tieteellinen tieto on luonteeltaan epävarmaa ja epätäydellistä.

        Nimimerkki: Jumalan-kumous (ei-rekisteröitynyt)

        [jatkuu… ] Anonyymi: "Näin ajattelun jättiläiset eli nerot toimivat. Yritätkö tosiaan väittää, että nerous on yliarvostettua?"

        Oikea nerous ei todellakaan ole yliarvostettua, mutta ajattelu; joka liittyy lähinnä vain mm. nerojen oivallusten pukemiseen kielelliseen muotoon on, sillä neroja tutkittaessahan on nimenomaan havaittu, että heillä on ylipäätään *vähemmän* aivotoimintaa; ja ilmeisesti myös erityisesti vähemmän ns. normaalia aivotoimintaa, kuin muilla, mm. koska signaalit kulkevat heidän aivoissaan ilman turhia ajatteluun yms. liittyviä pinnallisia mutkia tai sen tuottamia keinotekoisia esteitä.

        Kaiken tuon kuvaamasi potentiaalinen hyödyllisyys perustuu käytettävissä olevien syötetietojen suhteellisen suureen määrään ja erityisesti siihen, että neroilla on kognitiiviset edellytykset tunnistaa erityisen tehokkaasti se, mikä on asetettujen tavoitteiden kannalta oleellista ja tietysti myös siihen, että heillä on myös edellytykset tunnistaa se, että mitä tavoitteita ylipäätään kannattaa asettaa...

        Tuollakaan toiminnalla ei kuitenkaan kyetä "tuottamaan" mitään sellaista tietoa, joka ei olisi johdettavissa algoritmisesti noista syötetiedoista, eli kyseessä on vain syötetietojen uudenlaisesta esittämisestä ja nerojen tapauksessa tuon syötetietojen uudenlaisen kuvauksen tuottaminen tyypillisesti edellyttää erityisen vähän ajattelua, vaikka sen tulosten *esittäminen* julkaistavaksi hyväksyttävässä muodossa voikin tietysti edellyttää sitä huomattavasti enemmän, kuin jonkinlaisen nerolle itselleen käyttökelpoisen esityksen tuottaminen... Kyse on nerojen näkökulmasta siis vain siitä, että syötetietojen perusteella heille; heidän aivotoimintansa perusteella, ilmeiset asiat, esitetään sellaisessa muodossa, joka on ainakin joidenkin mielestä esim. ymmärrettävämpi, perinteisempi, yksikäsitteisempi, täsmällisempi jne. kuin jokin muu muoto.

        Myöskään parhaat modernit tekoälyjärjestelmät eivät perustu lainkaan ajattelun simulointiin, vaan hermoverkkojen oikeasti älykkäitä tuloksia tuottavien osien toiminnan simulointiin, mikä edellyttää erityisen suurta määrää syötetietoja, eli esim. hallitseva AlphaZero shakkiohjelma on oppinut kaiken kokemuksen kautta, pelaamalla itseään vastaan ja maailman huipulle nouseminen vei tuota lähestymistapaa käyttäen siltä vain yhdeksän tuntia, mikä on erittäin merkittävä tulos, vaikka tietenkin tuossa ajassa se ehti pelata itseään vastaan tuhansia pelejä.

        ANN- (eli keinotekoisiin hermoverkkoihin perustuvat) tekoälyjärjestelmät ovat vasta aivan kehityksensä alussa ja niiden käyttämät hermoverkot kompleksisuudeltaan aivan mitättömiä verrattuna ihmisaivoihin, mutta siis jo nyt ne pyyhkivät ihmismaailmanmestareilla ja muita perinteisempiä tekoälytekniikoita hyödyntävillä järjestelmillä pöytää mennen tullen ja siis ilman mitään ohjelmointia, ilman mitään tietämystä esim. shakkiteoriasta, ilman mitään ohjausta ihmisiltä tai edes mitään tietoa siitä, että miten ihmismestareilla on ollut ja on tapana pelata. Lisäksi tuo lähestymistapa on yleispätevä, eli ei siis mitenkään erityisesti shakin pelaamiseen rajoittuva, vaan shakki on vain sen valittu esimerkkisovelluskohde, koska sehän on yksi perinteisimmistä kohteista, joihin uusia tekoälytekniikoita on ollut tapana soveltaa...
        https://en.wikipedia.org/wiki/AlphaZero

        "Älykäs ihminen tietää, että ei ole mitään varmaa tietoa olemassa asioita, ilmiöstä tai systeemeistä. […]"

        "Älykäs oppii tyhmältä, mutta tyhmä ei opi älykkäältä." - Jumalan-kumous (10.6.2019) :D


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Cynthia Woods

      😋😍😋😍😋😍😋😍😋 💋 ­­­N­­y­m­­­f­o­­m­­a­­a­­­n­i -> https://x18.fun/girl04372247#CynthiaWoods 🔞💋❤️💋❤️💋🔞�
      YIT-Yhtymä
      2
      14871
    2. Aimee Dvorak

      😍😋😍😋😍😋😍😋😍 💋 ­­N­­­y­­­m­­f­o­m­a­a­n­­­i -> https://x18.fun/girl02740429#AimeeDvorak 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋
      0
      3069
    3. Becky Steele

      🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑 💋 ­­N­y­­­m­­f­­­o­­­m­­a­a­­­n­­i -> https://x18.fun/girl05250014#BeckySteele 🔞❤️💋❤️
      Arkkitehtuuri
      0
      3065
    4. Allison Queen

      🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒 ❤️ ­N­­­y­m­­­f­­­o­­m­a­a­­­n­­­i -> https://x18.fun/girl07854217#AllisonQueen 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞
      Vedonlyönti
      0
      3064
    5. Stephanie Love

      😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 ❤️ ­­N­y­­­m­f­­o­­m­­­a­a­­n­­­i -> https://x18.fun/girl01692207#StephanieLove 🔞❤️💋❤️💋❤️
      Lappi
      0
      3056
    6. Molly Graham

      😍😋😍😋😍😋😍😋😍 😍 ­­N­­­y­­m­­­f­­­o­­m­­a­a­n­i -> https://x18.fun/girl02277975#MollyGraham 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️
      Puhelimet
      0
      3055
    7. Rachelle Reynolds

      😋😍😋😍😋😍😋😍😋 🔞 ­N­­­y­­m­f­­­o­­m­­­a­­a­n­i -> https://x18.fun/girl03175674#RachelleReynolds 🔞❤️💋❤️💋❤️
      Etelä-Savo
      0
      3055
    8. Nancy Taylor

      😍😍😍😋😋😋😋😍😍😍 ❤️ ­­­N­­­y­m­­­f­o­m­­­a­­­a­n­­­i -> https://x18.fun/girl01560856#NancyTaylor 🔞💋❤️💋❤️💋
      Kauris
      0
      3054
    9. Pamela Orr

      😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 🍒 ­­­N­y­­m­f­­o­­­m­a­­­a­­­n­­­i -> https://x18.fun/girl06055581#PamelaOrr 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞
      Star Wars
      0
      3054
    10. Lakeisha Coleman

      🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑 💋 ­­N­y­­­m­f­­o­­m­a­­­a­n­­i -> https://x18.fun/girl08105348#LakeishaColeman 🔞💋❤️💋❤️💋🔞
      Synnytys
      0
      3050
    Aihe