Suomalaisten käsitykset unionista: 25%:lla on kielteinen tai erittäin kielteinen, 43% neutraali ja 28% myönteinen tai hyvin myönteinen käsitys. EU:n keskiarvot ovat 16%, 32% ja 47%.
Eurobarometrit ja gallupit muutaman viime vuoden ajoilta osoittavat hyvinkin, että suomalaiset kuuluvat samaan euroskeptikkojen ryhmään kuin itävaltalaiset ja britit; jotka ainoina ovat vieläkin nihkeämpiä EU:lle.
"Ei mitään unionin ystäviä" otsikoidaan gallupin tuloksia. Suomalaisista ei muka ole tullut EU-laisia siinä mielessä että asia olisi meille jotenkin läheinen. Selvä enemmistö suomalaisista ei tunne unionia omakseen. Kielteisimmät puolet ovat kuulemma jäsenyyden kalleus, alisteisuus eurooppaoikeudelle - suvereniteetin kaventuminen, hidas byrokratia, oman rahan menettäminen ja unionin kaiken kattava tehottomuus.
Kansalaisten käsitykset EU:n merkityksestä näyttävätkin vallan toisenlaisilta kuin maamme jäsenyysaikana vallinneen poliittisen johdon.
Ilahduttavinta on se, että kielteisyys on noususuunnassa, jolloin uhkaa puolue- ja rahavallan eriytyminen. Ajan mittaan EU ei todellakaan voi toimia pelkästään jäsenmaiden poliittisen johdon ja virkamieskunnan varassa. EU:n yhteydessä puhutaan usein demokratiavajeesta, joka aiheuttaa legitimiteettiongelmia.
Eurobarometrit ja gallupit muutaman viime vuoden ajoilta osoittavat hyvinkin, että suomalaiset kuuluvat samaan euroskeptikkojen ryhmään kuin itävaltalaiset ja britit; jotka ainoina ovat vieläkin nihkeämpiä EU:lle.
"Ei mitään unionin ystäviä" otsikoidaan gallupin tuloksia. Suomalaisista ei muka ole tullut EU-laisia siinä mielessä että asia olisi meille jotenkin läheinen. Selvä enemmistö suomalaisista ei tunne unionia omakseen. Kielteisimmät puolet ovat kuulemma jäsenyyden kalleus, alisteisuus eurooppaoikeudelle - suvereniteetin kaventuminen, hidas byrokratia, oman rahan menettäminen ja unionin kaiken kattava tehottomuus.
Kansalaisten käsitykset EU:n merkityksestä näyttävätkin vallan toisenlaisilta kuin maamme jäsenyysaikana vallinneen poliittisen johdon.
Ilahduttavinta on se, että kielteisyys on noususuunnassa, jolloin uhkaa puolue- ja rahavallan eriytyminen. Ajan mittaan EU ei todellakaan voi toimia pelkästään jäsenmaiden poliittisen johdon ja virkamieskunnan varassa. EU:n yhteydessä puhutaan usein demokratiavajeesta, joka aiheuttaa legitimiteettiongelmia.
Vastaukset 8
Vanhimmat
...paljon EU-myönteiset puolueet mahtoivatkaan saada eduskuntapaikkoja viime eduskuntavaaleissa?
muista asoista. EU:sta ei puhuttu, eikä asia kansalaisia kiinnostanutkaan. Muut asiat kuin EU-kysymykset ratkaisivat vaalit.
Asialla on kuitenkin kiistaton merkitys: EU-myönteiset puolueet saivat eduskunnasta ylivoimaisen enemmistön. Jos kansalaiset olisivat kokeneet EU:n voimakkaasti kielteisesti, se olisi vaikuttanut äänimäärään. Mutta he eivät kokeneet.
Elelet taas unimaailmassasi. Ihan turha sotkea EU:ta ja puolueita.
ainakin sinun mielestä kun kansa äänestää eu myönteisiä puolueita.turha varmaan sotkea myös enemmistön tahtoa mukaan?
EU:n vastustus suurta Suomessa siksi, että suomalaisista on suurin osa juntteja ja nationalisteja.
ollaan erittäin ylpeitä nationalismista, isänmaallisuudesta, esim. yhdysvalloissa.
http://www.kepa.fi/uutiset/demokratia/3961
Kansallisuus ja nationalismi ovat kaksi eri asiaa.