Saiko hallitus aikaan talouskasvua?

Epäonnistumisensa takia eronnut pääministeri Sipilä mainostaa parhaana saavutuksenaan talouden kasvua päättyvän hallituskauden aikana. Se, mitä hän ei missään osaa kertoa mitä hallitus oikeasti on tehnyt esimerkiksi saadakseen viennin kasvuun. Vientihän riippuu ensisijassa kysynnästä, joka on riippuvainen taas muiden maiden talouskehityksestä.

Tänään on julkaistu Keskustaa lähell olevan Pellervon taloustutkimuksen PTT:n kansantalousennuste. Siinä ennustetaan että tämän vuoden kasvu on 1,5 % (alempi kuin viime vuonna) ja ensi vuonna 1,8%. PPT ennsustaa / toivoo että kasvun hidastuminen on väliaikaista, jos Kiina ja USA saavat kauppasotansa ja Brexit tapahtuu neuvotellun sopimuksen mukaisesti.

Mielenkiintoista on se, mistä ennusteessa EI PUHUTA: Suomen hallituksen polititiikka ei ole mikään mainittava parametri siihen, miten talous seuraavien vuosien aikana kehittyy!

Kun siis edes Keskustan oman taloustutkimuslaitoksen mukaan TULEVAAN talouskehitykseen ei juurikaan vaikuta tulevan hallituksen politiikka, niin miten ihmeessä MENNYT talouskehitys olisi muka menneen hallituksen ansio?
51<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 51

Vanhimmat

Näkyvimpinä+epäonnistumisina+työllisyyden+nousu+140+000:lla+ja+talousnousuPoikkeuksellista+myös+että+vihdoin+on+velanhoidosta+suunnitelma.+4-vuotisvelanotto+ansioverotulon+noustua+9,7mrd,+takavuosina+oli+19.9+mrd.+Työttömyyskorvausmeno+alentunut+14.7+%+vuoden+takaisesta.+Tuloverotusta+kevennetty+1.2+miljardilla.+Takuueläke+nousi+kolmesti,+kunnallinen+perusvähennys+nousi,+tuli+yleverovapautus

Äänestä
  • Missä+ne+uudet+työpaikat+on?+Kepu+Sipilä+tilaa+mieleisensä+työttömyysluvut+Tilastokusetuskeskukselta.+TEM:in+työttömyysluvut+luotettavammat+jotka+kertovat+että+Suomen+työttömyystilanne+on+edelleen+EU:n+velkaantuneiden+kriisimaiden+luokkaa+eli+noin+20%.Valtio+velkaantuu+edelleen+kuten+ennenkin+http://www.velkakello.fiPorvarienemmistöiset+hallitukset+vuodesta+2003+lähtien+ovat+laskeneet+eniten+ylemmän+keskiluokan+ja+ökyrikkaiden+verotusta+sekä+palkkatuloissa+että+pääomatuloissa+joissa+Suomessa+on+OECD+maiden+lievin+verotus.+Pelkkiä+pääomatuloja+nostavat+eivät+maksa+ollenkaan+kunnallisveroa+eli+käyttävät+kuntapalveluja+ilamiseksi+perheineen.+Vuodesta+2003+lähtien+porvarienemmistöiset+hallitukset+ovat+nostaneet+välilliset+eli+kaikille+tulonsaajaryhmille+tasaverot+tappiin.+Välillisiä+veroja+ovat+kaikista+tuotteista+ja+palveluista+maksettava+arvonlisävero,+polttoainevero,+sähkövero,+valmisteverot+ja+kiinteistövero.Takuueläkkeen+nostaminen+ei+lämmitä+muita+eläkeläisiä+joiden+ostoivoiman+kepu+Sipilän+hallitus+on+kuurninut+nollille+säästöillä+ja+leikkauksilla.

    Äänestä

  • Miksi työllisyys kasvoi? Koska vienti kasvoi kansainvälisen kysynnän takia. Yksi näyttävä työllistämisoperaatio oli Uudenkaupungin Mersutehtaan rekrytointikampanja. Miten hallitus vaikutti Mersujen kysyntään Yhdysvalloissa ja muualla maailmassa, jonne niitä vietiin. Ei mitenkään.

    Samalla tavalla muu konepajateollisuus, öljyjalosteet jne.

    Kiky-sopimusta hehkutetaan. Onko se laskenut työvoimakustannuksia ja edistänyt vientiä? Edellisen hallituksen lopulla 2014 yksityisten alojen työvoimakustannusindeksi (*) oli 103,4 ja teollisuudessa 103,1. Vastaavat luvut 2018 ovat kaikkien yksityisten alojen osalta 105,9 ja teollisuudessa 105,1. Eli työvoimakustannukset ovat nousseet "kikystä" huolimatta ja vienti on kasvanut työvoimakustannusten kasvusta huolimatta.

    (*) Indeksin lähtöluku on 2012 kustannustaso = 100.

    Äänestä

Kiky kuroi umpeen vain puolet kilpailukyvyn jälkeenjääneisyydestä ja työllisyysvaikutukset asiantuntijoiden mukaan jäävät vain 30 000 työpaikkaan

Arviomatta on jäänyt ulkomaisen luottamuksen kasvu kun EU-troikan ei tarvinnutkaan tulla Suomeen SAKSDP-valtionvarainministerien raunioittaman talouden hoitoa ohjaamaan.

Luottamuksen seurauksena saatiin vientikauppoja ja investointeja

Edellisen sixpack-hallituksen 2011-2015 seitsemän SAKSDP-ministeriä joko tekivät tai olivat tekemättä, mutta suuren tuhon saivat aikaa huolimatta vuonna 2010 alkaneesta maailmantalouden elpymisestä

Äänestä
  • Kokoomus Kataisen hallitus oli porvarienemmistöhallitus ja myös silloinen eduskunta oli porvarienmemmistöinenkoska porvaripuolueet krsistilliset ja vihreät olivat kokoomuksen apupuolueina tukemassa kokoomuksen porvarillista talouspolitiikkaa. Suomessa on enemmistöparlamentarismi eli se poliittinen suunta jolla on enemmistö apupuolueineen määrää talouspolitiikan päälinjoista ja kokoomus Kataisen hallituksessa se oli porvaripuolue kokoomus apupuolueinaan porvarilliset kristilliset ja vihreät.

    Äänestä

  • Yhteiskunnallisella tuhovaikutuksellakin mitaten SKDL-ToukoAallon vastikään johtama Vihreät on Suomen ainoa äärivasemmistopuolue.

    Äänestä

  • äärivasemmistovihreät kirjoitti:

    Yhteiskunnallisella tuhovaikutuksellakin mitaten SKDL-ToukoAallon vastikään johtama Vihreät on Suomen ainoa äärivasemmistopuolue.

    Vihreät sijaitsee puoluekartallamme oikeistopuolueissa ja oli kokoomus Kataisen hallituksessa kokoomuksen porvarillisena apupuolueena.

    Äänestä

Mutta voikos aloittajan järkeilyä sitten soveltaa muihinkin hallituksiin? Kaikki on tavallaan "turhaa" /harhaa, mitä hallitus tekee tai väittää tehneensä...onko yksikään hallitus saanut mitään aikaan?

Onko hallitusten "paras" saavutus ylipäätänsä se, etteivät sössi asioita?

Äänestä

Hallitus on ainakin saanut aikaiseksi lisää köyhyyttä.
Työpaikoja joista ei makseta palkkaa ja työpaikkoja joissatöi t ä kaksi tunti viikossa.
Elää l ä sillä kukaan.
Valtien verotuotto on pysynyt ennallaan .
Ei ole noussu t suuren y yöllisyyden vuoksi.

Äänestä
  • Tuloverotuoton vuosinousuksi verohallitus 24.1.2019 tiedotti 503 miljoonaa

    Äänestä

Sipilä ja vastaavat rosvot ovat varastaneet kansalta yritystukia miljardeja joka vuosi ja kieroilleet rahat omiin sijoituksiinsa orjatyömaiden tuotantoihin. Näin sipilät ovat järjestäneet itselleen suuria voittoja veroparatiisien tileilleen ja vieneet työpikkoja pois Suomesta kansalta varastamalla. Kuinka tuollainen Suomea täystuhoava toiminta voi olla Suomen etu?

Onko se ihmisen etu jos joku lyö puukon kylkeen ja tämä vuotaa kuiviin, ja puukottaja ryöstää rahat? Onko puukolla iskvä varas joku hyväntekijä?

Äänestä
  • Olipas hyvä kuvaus SAKSDP:n toiminnasta !

    Äänestä

  • SAKSDPn_toiminta kirjoitti:

    Olipas hyvä kuvaus SAKSDP:n toiminnasta !

    Kokoomuspersun trollausta.

    Äänestä

  • SAKSDPn_toiminta kirjoitti:

    Olipas hyvä kuvaus SAKSDP:n toiminnasta !

    Kun aivosi eivät riitä tajuamaan totuutta, niin päätit muuten vain suoltaa jotain sontaa.

    Äänestä

On saavutus valita taloutta kuvaamaan työllisyysluvuista juuri se, mikä kelpaa vastuulliselle medialle sellaisenaan. Yle hokee työllisyyden kasvaneen kertomatta edes, miten Tilastokeskus tuottaa työllisten määrä kuvaavan luvun.

Äänestä
  • Hyvä kommentti. TEM:in luvut luotettavampia kuin tilastokusetuskeskuksen.

    Äänestä

  • tudqe kirjoitti:

    Hyvä kommentti. TEM:in luvut luotettavampia kuin tilastokusetuskeskuksen.

    Tilastokeskus ilmoittaa työllisten määrän yksinoikeudella. Luotettavin tieto saadaan vasta vaalien jälkeen verottajalta ansiotuloja saaneiden määränä.

    Äänestä

  • TEM kerää kortistoihin megamäärän populaa määrärahojensa turvaamiseksi

    http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901242821

    Tilastokeskus kysyy ja kirjaa työttömäksi työpaikkaa 4 viikon aikana hakeneet

    Äänestä

  • Tilastokeskus_oikeampi kirjoitti:

    TEM kerää kortistoihin megamäärän populaa määrärahojensa turvaamiseksi

    http://urn.fi/URN:NBN:fi-fe201901242821

    Tilastokeskus kysyy ja kirjaa työttömäksi työpaikkaa 4 viikon aikana hakeneet

    Älä+valehtele.+TEM:in+tilastot+kertovat+totuuden+Suomen+työttömyystilanteesta+joka+vastaa+sitä+mikä+se+on+muissakin+EU:n+velkaantuneissa+kriisimaissa+eli+noin+20%.

    Äänestä

Ainakin tuntemassani sairaahoitja perheessä lapset eivä t päässeet viime kesänä lomatkalle kun sipilä oli leikannut sairaanhoitajan lomaraha t ja pidentäny jo väsyneen hoitotyötä tekevän työntekijän työaikaa.
Samoin jo vanha auto hajonnut eikä varaa korjauksiin t yömay ka pidentynyt tunnilla.
Ja t ullu t kalliimmaksi.
Samoin yhdessä perhessä molempien työttömien tuet leikattu ja ovat olleet karenssisaa kun ei varaa lähteä ilmais t öihin. Ei varaa bussiin t a automatkoihin.
Vuokrat ja puhel i met ulosotossa.

Äänestä
  • Kiky kompensoitiin sillä jälkimmäisellä 105 miljoonan veronkevennyksellä

    Äänestä

Parhainta talouskasvua sai aikaan Lipposen hallitukset, kunnes mentii euroon. Niinistö siis palkittiin talouskasvun puolittamisesta epäedullisella valuutalla.

Äänestä

Suomi elää viennistä. Nykyinen talouskasvu sekä työllisyysasteen parannus ovat olleet seurausta kansainvälisen kysynnän kasvusta. Hallituksen toimilla on asiaan hyvin vähän osuutta, edes jumalaksi itsensä tunteva Juha Sipilä ei pysty vaikuttamaan muiden maiden kansalaisten ostovoimaan ja kulutushalukkuuteen sekä ulkomaisten yritysten investointihaluun.

Sipilälle niin rakkaalla Kiky-kyykytyksellä on ollut merkitystä lähinnä julkisella sektorilla, ja sieltä ei vientituloja synny.

Äänestä
  • > ... seurausta kansainvälisen kysynnän kasvusta

    Kuinx' ei ollut hallituksen 2011 - 2015 aikana ?

    Äänestä

  • mikä_muuttui_2015 kirjoitti:

    > ... seurausta kansainvälisen kysynnän kasvusta

    Kuinx' ei ollut hallituksen 2011 - 2015 aikana ?

    Vuonna 2008 tahatui Lechman Brothersin romahdus joka syöksi maailmantalouden lamaan ja työttömyys alkoi kasvaa kaikissa EU maissa ja muualla maailmalla.

    Äänestä

  • Googlaa ja huomaa, mikä hurja talousnousuhuippu oli jo 2010-2011

    Äänestä

  • talousnousuhuippu kirjoitti:

    Googlaa ja huomaa, mikä hurja talousnousuhuippu oli jo 2010-2011

    Mutta se ei yltänyt Suomeen tuossa vaiheessa koska EU:n reunavaltioiden talous elpyi viiveellä.

    Äänestä

Sipilä livisti ja kaatoi hallituksen jotta pääsee jeesustelemaan mutta eipä kanna vastuuta, sekin jo nähtiin. Taas lupaa kuun taivaalta ja tyhmät uskoo ja äänestävät ukon taas valtaan.

On niillä hauskaa, nauravat hulluina suomalaisten tyhmyydelle.
Siksi täällä ei mikään muutu parempaan enää koskaan.

Toivottavasti suomalaiset kuolevat sukupuuttoon, Darwin olisi siitä hyvin iloinen, että tyhmä kansa katoaisi maailmasta lopullisesti.

Äänestä

Hallituksella on vaikutusta työllisyyteen mutta ei juurikaan omana hallituskautenaan vaan sen jälkeen.

Esimerkiksi Sipilä selittää, että ilman "kohtaanto-ongelmaa" työllisyys olsi parempi. Esimerkiksi jos koulutettuja metallimiehiä olisi enemmän työmarkkinoilla heille riittäsi työtä. Kaikista huonoin tilanne on pelkän peruskoulun käyneillä.

No miten Sipilän hallitus vaikutti tähän? Se ajoi alas ammattikoulutusta ennennäkemöttömällä tavalla ja pahensi tulevaisuuden kohtaanto-ongelmaa. Jos tulevat hallitukset eivät korjaa kurssia Suomessa on yhä enemmän vain peruskoulun varassa olevia vaikeasti työllistettäviä. Koska ikäluokat ovat pieniä niin (vaikka se on inhimillisestä väärin) muutaman ikäluokan huono koulutus on nyt "pikkujuttu" eikä se ole ratkaisevan iso asia tulevaisuudessakaan, mutta jatkuessaan sipiläläinen koulutuksen alasajo yliopistoista ammattikouluun olisi tuhoisaa Suomen työllisyydelle ja talouskehitykselle.

Äänestä
  • Ammattikoulutusta ei ajettu alas, sillä aloituspaikkoihin ei puututtu. Nuorten istuttamista teoriatunneilla toki lähdettiin vähentämään.

    Äänestä

  • njybfh kirjoitti:

    Ammattikoulutusta ei ajettu alas, sillä aloituspaikkoihin ei puututtu. Nuorten istuttamista teoriatunneilla toki lähdettiin vähentämään.

    Niinpä! Ammattikouluissa vain opetus lopetettiin. Alotuspaikkoja on kuten ennenkin.

    Äänestä

Sipilän aikana talouskasvu Suomessa nousi länsieurooppalaisen tason yläpuolelle. Sinipunan aikana se oli siitä jäljessä. Että varmaankin on Sipilällä ansioita tässä, vaikkei Suomen talouskasvun taso tietenkään muista maista riippumatonta ole, kun pieni vientitalous ollaan.

Äänestä
  • Sipilän hallituksen aikana koettiin myös ennätyksellinen hellekesä. Kyse ei ole vain tilastollisesta korrelaatiosta vaan siitä, onko syy-seuraussuhdetta.

    Miten Sipilän hallituksen toimet vaikuttivat Uudenkaupungin autotehtaalla tehtävien Mersujen kysynnän kasvuun?

    Miten Sipilän hallituksen toimet vaikuttivat Porvoossa tehtävien öljyjalosteiden kysynnän kasvuun ja hinnaan nousuun maailmanmarkkinoilla?

    Miten Sipilän hallituksen toimet ovat vaikuttaneet sellun kysyntään maailmalla?

    Jos Sipilän hallituksen toimet olisivat talouskasvun takana, niin miksi vuoden 2019 talouskasvu tulee olemaan hitaampaa kuin kasvu vuonna 2018, vaikka nythän ovat voimassa aivan kaikki Sipilän hallituksen päätökset. Myös ne jotka se teki vuonna 2018.

    Miksi Keskustan oma taloustutkimuslaitos ennustaa tämän ja tulevien vuosien talouskasvua ottamatta ollenkaan huomioon tulevan hallituksen vaikutusta?

    Äänestä

  • Hän.säät.ja.ilmat.säätää kirjoitti:

    Sipilän hallituksen aikana koettiin myös ennätyksellinen hellekesä. Kyse ei ole vain tilastollisesta korrelaatiosta vaan siitä, onko syy-seuraussuhdetta.

    Miten Sipilän hallituksen toimet vaikuttivat Uudenkaupungin autotehtaalla tehtävien Mersujen kysynnän kasvuun?

    Miten Sipilän hallituksen toimet vaikuttivat Porvoossa tehtävien öljyjalosteiden kysynnän kasvuun ja hinnaan nousuun maailmanmarkkinoilla?

    Miten Sipilän hallituksen toimet ovat vaikuttaneet sellun kysyntään maailmalla?

    Jos Sipilän hallituksen toimet olisivat talouskasvun takana, niin miksi vuoden 2019 talouskasvu tulee olemaan hitaampaa kuin kasvu vuonna 2018, vaikka nythän ovat voimassa aivan kaikki Sipilän hallituksen päätökset. Myös ne jotka se teki vuonna 2018.

    Miksi Keskustan oma taloustutkimuslaitos ennustaa tämän ja tulevien vuosien talouskasvua ottamatta ollenkaan huomioon tulevan hallituksen vaikutusta?

    On melkoinen denialisti, jos ei usko politiikan vaikuttavan talouskasvuun. Totuus on lähes varmasti se, että osa talouskasvun osatekijöistä on Suomen hallituksesta riippumattomia, mutta osa siitä riippuvaisia.

    Äänestä

Sosiaaliturvan menot suhteessa bruttokansantuotteeseen ovat vain Ranskassa Suomen tasopa, kolmannes BKT:sta ja BKT on saatu laskuun.

Äänestä
  • Suomessa on kohtuullisen hyvä sosiaaliturva ja huonot palkat. Työssäkäyville maksetaan yli puoli miljardia toimeentulotukia. Se on käytännössä palkkatukea yrityksille. He saavat halpatyövoimaa esim. pääkaupunkiseudalla, vaikka eivät maksa palkkaa jolla pääkaupunkiseudulla pärjää.

    Palkat ovat siirtymässä yhä enemmän valtion (lue: keskituloisten palkansaajien) maksettaviksi. Se on sitä "kikyä". Seuraavaksi työnantajat kampanjoivat "paikallisesta sopimisesta", joka selkosuomella tarkoittaa, että työnantajat sanelevat, että palveluammateissa ei makseta enää yö- eikä sunnuntailisiä. Näin työssäkäyvien toimeentulotuen tarve vain kasvaa.

    Terve malli olisi, että palkallaan pärjäisi.

    Äänestä

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/274752-nyt-tuli-ensimmainen-reaktio-soten-kaatumiseen-strategi-ei-ole-helppoa

Nyt tuli maailmalta ensimmäinen reaktio soten kaatumiseen – Strategi: ”Ei ole helppoa”

Luotu:

16.3.2019

Kotimaa
|
Suomen luottoluokitus

Luottoluokittaja S&P on toistanut Suomen ”AA ” –luottoluokituksen ja vakaat luokitusnäkymät. Raportissaan S&P varoittaa Suomea rakenneuudistusten hyytymisestä.

Suomen hallituksen kyky viedä uudistuksia läpi sai S&P:n silmissä kovan kolauksen, kun sote-uudistus kaatui. S&P epäilee, etteivät esimerkiksi työmarkkinoiden rakenteelliset uudistukset etene seuraavalla hallituskaudella.

”Uskomme, että sosiaali- ja terveysuudistus on jatkossakin tulevan hallituksen prioriteettilistalla korkealla, mikä voi lykätä muita tärkeitä uudistuksia”, luottoluokittaja kirjoittaa raportissaan.

S&P toteaa lisäksi, että jos välttämättömiä rakenneuudistuksia ei viedä läpi, Suomen luottoluokitus todennäköisesti laskee.

Nordean päästrategi Jan von Gerich arvioi, ettei Suomen tilanne ole helppo.

”S&P arvioi Suomen kestävyysvajeeksi 8 mrd. Aika paljon pitäisi siis vielä tehdä. Samaan aikaan luokittaja on huolissaan siitä, että seuraavalle hallitukselle siirtyvä sote vie kaiken huomion, jolloin muut uudistukset voivat jäädä tekemättä. Ei ole helppoa”, von Gerich kommentoi Twitterissä.

Muiden luottoluokittajien tavoin S&P pitää yhtenä Suomen suurimpana ongelmana väestön ikääntymistä. Luottoluokittajat ovat toistuvasti huomauttaneet, että työikäisen väestön supistuminen voi jarruttaa Suomen kasvumahdollisuuksia. Viimeksi asiasta varoitti Fitch helmikuun alussa.

Äänestä
  • https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/275138-bjorn-wahlroos-laukoi-suomelle-nato-ohjeen-ainoa-asia-joka-poistaa-viron-venalaisten?ref=suosituimmat

    Björn Wahlroos laukoi Suomelle Nato-ohjeen: ”Ainoa asia joka poistaa Viron venäläisten kenraalien optiolistalta”

    Luotu:

    20.3.2019

    Kotimaa
    |
    Nato-jäsenyys

    ”Ainoa asia, joka poistaa Viron venäläisten kenraalien optiolistalta, on, että Suomi on Naton jäsen", sanoi Björn Wahlroos keskiviikkona.

    Hän puhui tänään vakuutusyhtiö Ifin suurasiakkailleen järjestämässä tilaisuudessa Helsingissä. Wahlroosin lausunnoista raportoi Talouselämä.

    ”Kun olemme keskellä eduskuntavaalikampanjaa, luulisi, että meillä olisi hirveä määrä optioita edessä. Luulisi että puhutaan siitä, miten rakennetaan Suomeen hyvinvointia ja taloudellista kasvua, Kukaan ei näytä tätä keskustelua käyvän”, sanoo Björn Wahlroos.

    Paitsi että Wahlroos on Sammon, UPM:n ja Nordean hallitusten puheenjohtaja, hän on myös Suomen talouselämän suorapuheisin mies, joka mielellään osallistuu poliittiseen keskusteluun.

    Wahlroosin mielestä suomalaisten olisi syytä puhua myös Nato-jäsenyydestä. Ei siksi, että pelkäisimme että Venäjä hyökkää Suomeen – vaan siksi, että Viroa ei voi puolustaa, ellei Suomi ole Nato-maa.

    ”Ainoa asia, joka poistaa Viron venäläisten kenraalien optiolistalta, on, että Suomi on Naton jäsen.”

    Viro on Nato-maa, toisin kuin Suomi.

    Nykyinen vaalikeskustelu on Wahlroosin mielestä sivuraiteella. Pitäisi puhua siitä, miten Suomeen saadaan lisää teollisia investointeja.

    ”Olemme nyt iloinneet pari prosentin talouskasvusta kymmen sellaisen vuoden jälkeen, jolloin kasvua ei ollut lainkaan. Suomen kansantuote ei kasvanut ollenkaan vuosina 2007–2017, ja tämä on häkellyttävä asia. Syy on se, että teollisuus ei investoi Suomeen – jos uusi ydinvoimala ja Äänekosken sellutehdas poistetaan laskuista.”

    ”Suomi deindustrialisoidaan”, Wahlroos sanoi.

    Muodikas puhe ei riitä

    Hänen mukaansa muodikas puhe digitaloudesta ei riitä.

    ”On illuusiota, että digitalous tuottaa hyvinvoinnin. Digitaalinen talous on tärkeää, mutta se ei työllistä suomalaisia.”

    Wahlroos viittasi Piilaaksoon, jossa on paljon rikkaita bittinikkareita, mutta muu alueen väki onkin sitten kodinhoitajia ja puutarhureita, joista suuri osa puhuu espanjaa.

    ”Se ei ole Suomi. Digitalouteen kuuluvat äärimmäiset tuottavuuserot. Jos haluamme kehittää Suomea hyvänä paikkana kaikille, meidän täytyy pitää huolta investoinneista. Tänne ei investoida, jollei työmarkkinoiden jäykkyyttä pureta. Tarvitsemme myös sosiaaliturvan uudistuksen ja ennen kaikkea suuria veronalennuksia. Tämä on se, millä pitäisi mennä eduskuntavaaleihin.”

    Wahlroos vertasi Suomen ja Ruotsin talouden kehitystä: vuosina 2005-20015 Ruotsi onnistui talouskasvun aikaansaamisessa, Suomi ei.

    Ruotsissa kasvua lietsovia uudistuksia toteuttivat niin sosiaalidemokraattinen kuin porvarihallituskin. Uudistuksiin kuuluvat muun muassa varallisuus- ja perintöveron mutta ennen kaikkea työn verotuksen laskeminen.

    Suomen tilanteen lisäksi Wahlroos antoi kuulijoilleen pika-analyysi maailman talouden ja demokratian tilasta.

    ”Markkinatalous on ollut suuri menestys ja luonut käsittämättömän määrän vaurautta. Demokratia taas – sillä ei ole mennyt erityisen hyvin. On hurjaa, miten paljon suurempaa talouskasvu on ollut maissa joissa ei ole demokratiaa. Euroopassa talouskasvu on ollut hitaampaa kuin missään muualla.”

    Maailman talouden kannalta kahden suuren talouden menestys on kriittistä: Kiinan ja Yhdysvaltojen. Kiinan talouden kasvu on hidastunut, eikä sen nopeudesta edes ole varmaa tietoa. Wahlroosin mukaan joidenkin reaalimaailmaan perustuvien raporttien mukaan Kiinan kasvu saattaa olla lähempänä neljää kuin Kiinan virallisesti ilmoittamaa noin kuutta prosenttia.

    Ratkaisevaa on myös, jatkuuko Yhdysvaltain hyvä kasvu, joka Wahlroosin mukaan osin myös presidentti Trumpin ansiota.

    “Trumpia on helppo kritisoida, hänen tapansa kommunikoida on erikoinen. Hänessä on kuitenkin kiinnostava, empiirisesti havainnoitava yksityiskohta: hän on antanut joukon vaalilupauksia, ja on toimittanut sen minkä lupasi: tehnyt verouudistuksen, käynnistänyt Naftan uudelleenneuvottelut ja neuvottelut Kiinan kanssa.”

    ”Trump tulee voittamaan seuraavat presidentinvaalit, jos vastaehdokas on keskiviivan vasemmalta puolelta”, Wahlroos ennusti.

    Äänestä

  • Entäpä brexit?

    Wahlroosin mielestä moni on jo kyllästynyt koko aiheeseen.

    ”Olen paljon ollut Englannissa, tämä on uskomaton soppa. Kaikki ovat menettäneet kiinnostuksensa siihen. Itse olen ollut väärässä brexitistä koko ajan.”

    Wahlroos sanoi kuitenkin olevana optimistinen.

    ”Maailma on elänyt tullimuurien ja esteiden kanssa valtaosan ajasta. Sopimuksetonkaan brexit ei johda järjettömyyksiin: käytännön ratkaisut syntyisivät. Lontoon City tulee aina olemaan Lontoon City.”

    Wahlroosin mielestä brexitin suurempi ongelma on, että se on saanut koko EU:n raiteiltaan. Tosin EU:n suunta on Wahlroosin mielestä ollut väärä jo pidemmän aikaa.

    ”EU:sta on yritetty tehdä liian paljon tavalla, joka on ristiriidassa sen kanssa, mitä ihmiset haluavat.”

    Hänen mielestään EU:n pitäisi palata siihen mitä se alun perin oli: alue jonka tavoitteena on rauha sekä vapaa pääomien ja ihmisten liikkuvuus, ei yhtään enempää.

    ”EU pitää rebalansoida, ja se prosessi on käynnissä. Suuri haaste on, että yhtä useampi maa on mukana EU:ssa siksi, että on nettotulon saaja EU:sta. Itä-Eurooppa ja Välimeren maat vähät välittävät eurooppalaisista arvoista. Tämä synnyttää jännitteitä, jotka ovat olleet siellä jo pitkään.”

    Nordean hallituksen puheenjohtajuudesta Wahlroos luopuu tänä keväänä. Nordean hallituksen puheenjohtajaksi nousee Torbjörn Magnusson, joka aloittaa myös Sammon konsernijohtajana ensi vuoden alussa.

    Äänestä

  • https://yle.fi/uutiset/3-10695840

    Brittihallituksen brexit-kuvio meni sekaisin: parlamentin puhemies estää äänestyksen, ellei sopimusehdotusta muuteta

    Pääministeri May on sanonut, että parlamentin on äänestettävä uudelleen jo kaksi kertaa hylätystä sopimusehdotuksesta.

    Brexit18.3.2019 klo 18:54päivitetty 19.3.2019 klo 06:44

    Britannian parlamentin puhemies John Bercow on käyttänyt harvinaisen puheenvuoron, jossa hän otti kantaa hallituksen suunnitelmiin.

    Pääministeri Theresa May on sanonut, että hallitus tuo tällä viikolla parlamentin äänestykseen esityksen EU-erosopimuksesta. Parlamentti on hylännyt esityksen jo kahdesti.

    Bercow ilmoitti, ettei hän hyväksy hallituksen aikomusta. Parlamentin sääntöihin jo vuosisatoja kuulunut periaate, että samasta asiasta ei saman istuntokauden aikana äänestetä yhtä kertaa enempää.

    Bercowin mukaan sääntö on ollut voimassa 2. huhtikuuta 1602 lähtien. Sääntöä ei ole tarvinnut käyttää yli sataan vuoteen. Edellisen kerran sitä käytettiin vuonna 1912, Bercow kertoi.

    Pääministeri Mayn EU:n kanssa neuvottelemasta EU-erosopimuksesta on parlamentissa äänestetty alkuvuoden aikana jo kahdesti. Bercowin mukaan jälkimmäinen äänestys ei rikkonut sääntöä, koska edelliseen versioon verrattuna sopimusehdotukseen oli tehty useita sisällöllisiä muutoksia.

    Jotta esitys voisi tulla äänestykseen, on siihen tehtävä olennaisia sisällöllisiä muutoksia. Oletettavasti muutosten pitäisi olla EU:n hyväksymiä, Bercow totesi.

    Äänestyksen oli määrä tapahtua jo viikon alkupäivinä, sillä EU:n huippukokous, jonne pääministeri Mayn on mentävä kertomaan äänestyksen tuloksen, pidetään torstaina.

    Hallituksella on siis kova kiire, jos se vielä yrittää muuttaa sopimusehdotusta. EU on jo kieltäytynyt neuvottelemasta sopimuksen muuttamisesta.

    Britannian on määrä erota EU:sta 29. maaliskuuta.

    Brittiparlamentti on tosin hyväksynyt, että eroon voidaan anoa lykkäystä, mutta lykkäystä varten on oltava selkeä syy ja suunnitelma, mitä lykkäyksen aikana tehdään, muute EU ei hyväksy lykkäystä.

    Parlamentti on myös määrännyt, ettei maa voi erota EU:sta ilman sopimusta, mutta näillä näkymin sopimusta ei saada aikaan eropäivään mennessä.

    Äänestä

  • Bercowin mukaan sääntö on ollut voimassa 2. huhtikuuta 1602 lähtien. Sääntöä ei ole tarvinnut käyttää yli sataan vuoteen. Edellisen kerran sitä käytettiin vuonna 1912, Bercow kertoi.

    -----------

    https://fi.wikipedia.org/wiki/RMS_Titanic

    RMS Titanic oli White Star Line -yhtiön matkustajalaiva, joka törmäsi neitsytmatkallaan 14. ja 15. huhtikuuta välisenä yönä 1912 jäävuoreen Pohjois-Atlantilla ja upposi vieden mukanaan noin 1 500 ihmistä.

    Äänestä

  • 27.6.2015

    Nimimerkin A.L. näky

    Näin rukouksessa 25.6.2015 näyn, jossa suuri rahtilaiva saa aluksi pahan kallistuman vasemmalle kyljelleen. Tämän jälkeen se uppoaa keula edellä lähes pystysuoraan.

    Vaikka kyseessä on rahtilaiva, on sillä ilmeisesti paljon myös matkustajia, sillä laivan uppoamisen seurauksena pystytetään muistomerkki tai laatta, jonka hallitsevana teemana on risti.

    Laivan alaosa on tumma ja yläosa on vaalea. Hytit ja ohjaamo sijaitsevat enemmänkin takaosassa laivaa kuin keskellä.

    Uskoisin, että tämä turma on estettävissä rukouksin.

    Äänestä


  • uudestasuomestaaa kirjoitti:

    https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/275138-bjorn-wahlroos-laukoi-suomelle-nato-ohjeen-ainoa-asia-joka-poistaa-viron-venalaisten?ref=suosituimmat

    Björn Wahlroos laukoi Suomelle Nato-ohjeen: ”Ainoa asia joka poistaa Viron venäläisten kenraalien optiolistalta”

    Luotu:

    20.3.2019

    Kotimaa
    |
    Nato-jäsenyys

    ”Ainoa asia, joka poistaa Viron venäläisten kenraalien optiolistalta, on, että Suomi on Naton jäsen", sanoi Björn Wahlroos keskiviikkona.

    Hän puhui tänään vakuutusyhtiö Ifin suurasiakkailleen järjestämässä tilaisuudessa Helsingissä. Wahlroosin lausunnoista raportoi Talouselämä.

    ”Kun olemme keskellä eduskuntavaalikampanjaa, luulisi, että meillä olisi hirveä määrä optioita edessä. Luulisi että puhutaan siitä, miten rakennetaan Suomeen hyvinvointia ja taloudellista kasvua, Kukaan ei näytä tätä keskustelua käyvän”, sanoo Björn Wahlroos.

    Paitsi että Wahlroos on Sammon, UPM:n ja Nordean hallitusten puheenjohtaja, hän on myös Suomen talouselämän suorapuheisin mies, joka mielellään osallistuu poliittiseen keskusteluun.

    Wahlroosin mielestä suomalaisten olisi syytä puhua myös Nato-jäsenyydestä. Ei siksi, että pelkäisimme että Venäjä hyökkää Suomeen – vaan siksi, että Viroa ei voi puolustaa, ellei Suomi ole Nato-maa.

    ”Ainoa asia, joka poistaa Viron venäläisten kenraalien optiolistalta, on, että Suomi on Naton jäsen.”

    Viro on Nato-maa, toisin kuin Suomi.

    Nykyinen vaalikeskustelu on Wahlroosin mielestä sivuraiteella. Pitäisi puhua siitä, miten Suomeen saadaan lisää teollisia investointeja.

    ”Olemme nyt iloinneet pari prosentin talouskasvusta kymmen sellaisen vuoden jälkeen, jolloin kasvua ei ollut lainkaan. Suomen kansantuote ei kasvanut ollenkaan vuosina 2007–2017, ja tämä on häkellyttävä asia. Syy on se, että teollisuus ei investoi Suomeen – jos uusi ydinvoimala ja Äänekosken sellutehdas poistetaan laskuista.”

    ”Suomi deindustrialisoidaan”, Wahlroos sanoi.

    Muodikas puhe ei riitä

    Hänen mukaansa muodikas puhe digitaloudesta ei riitä.

    ”On illuusiota, että digitalous tuottaa hyvinvoinnin. Digitaalinen talous on tärkeää, mutta se ei työllistä suomalaisia.”

    Wahlroos viittasi Piilaaksoon, jossa on paljon rikkaita bittinikkareita, mutta muu alueen väki onkin sitten kodinhoitajia ja puutarhureita, joista suuri osa puhuu espanjaa.

    ”Se ei ole Suomi. Digitalouteen kuuluvat äärimmäiset tuottavuuserot. Jos haluamme kehittää Suomea hyvänä paikkana kaikille, meidän täytyy pitää huolta investoinneista. Tänne ei investoida, jollei työmarkkinoiden jäykkyyttä pureta. Tarvitsemme myös sosiaaliturvan uudistuksen ja ennen kaikkea suuria veronalennuksia. Tämä on se, millä pitäisi mennä eduskuntavaaleihin.”

    Wahlroos vertasi Suomen ja Ruotsin talouden kehitystä: vuosina 2005-20015 Ruotsi onnistui talouskasvun aikaansaamisessa, Suomi ei.

    Ruotsissa kasvua lietsovia uudistuksia toteuttivat niin sosiaalidemokraattinen kuin porvarihallituskin. Uudistuksiin kuuluvat muun muassa varallisuus- ja perintöveron mutta ennen kaikkea työn verotuksen laskeminen.

    Suomen tilanteen lisäksi Wahlroos antoi kuulijoilleen pika-analyysi maailman talouden ja demokratian tilasta.

    ”Markkinatalous on ollut suuri menestys ja luonut käsittämättömän määrän vaurautta. Demokratia taas – sillä ei ole mennyt erityisen hyvin. On hurjaa, miten paljon suurempaa talouskasvu on ollut maissa joissa ei ole demokratiaa. Euroopassa talouskasvu on ollut hitaampaa kuin missään muualla.”

    Maailman talouden kannalta kahden suuren talouden menestys on kriittistä: Kiinan ja Yhdysvaltojen. Kiinan talouden kasvu on hidastunut, eikä sen nopeudesta edes ole varmaa tietoa. Wahlroosin mukaan joidenkin reaalimaailmaan perustuvien raporttien mukaan Kiinan kasvu saattaa olla lähempänä neljää kuin Kiinan virallisesti ilmoittamaa noin kuutta prosenttia.

    Ratkaisevaa on myös, jatkuuko Yhdysvaltain hyvä kasvu, joka Wahlroosin mukaan osin myös presidentti Trumpin ansiota.

    “Trumpia on helppo kritisoida, hänen tapansa kommunikoida on erikoinen. Hänessä on kuitenkin kiinnostava, empiirisesti havainnoitava yksityiskohta: hän on antanut joukon vaalilupauksia, ja on toimittanut sen minkä lupasi: tehnyt verouudistuksen, käynnistänyt Naftan uudelleenneuvottelut ja neuvottelut Kiinan kanssa.”

    ”Trump tulee voittamaan seuraavat presidentinvaalit, jos vastaehdokas on keskiviivan vasemmalta puolelta”, Wahlroos ennusti.

    Nallehan sr varsinainen talousnero on. Typerillä sijoituksilla kaatoi pankin, mistä hyvästä palkittiin ruhtinaallisesti.

    Äänestä

Sipilän rosvoilukatastrofiin jos lisätään yli 20 miljardin amerikkalaiset hävittäjät, jotka ovat paljon huonompia ja kaliimpia kuin erooppalaiset, ja jotka kaupat Trump paljasti Suomen porvarihallituksen kanssa jo sovitun, alkaa olla katastroi totaalituhoisa. Pohjavedet annetaan amerikkalisille yhtiöille jotka maksavat hävittäjät ja alkavat rahastaa suomalisia vedellä. Kaikki velka kasvaa vaudilla, koska lahtarirosvot ovat myyneet puoli-ilmaiseksi tai lahjoittaneet kaikki valtion tuottavat omaisuudet pois.

Äänestä

Hallitukset luo pitkällä aikavälillä edelletyskiä talouskasvulle mutta kunkin vuoden talouskasvun määrää etupäässä kansainväliset suhdanteet niissä puitteissa, jotka edelliset hallitukset ovat luoneet.

Edellytyksiä luodaan esimerkiksi koulutuksella ja tutkimuksella (joita Sipilä leikkasi), rakentamalla toimiva infrastruktuuri (jolle Sipilä ei tehnyt mitään), tehokkaalla viranomaistoiminnalla (Sipilä yritti rakentaa ennennäkemötöntä hallintohimmeliä eli "maakuntamallin") ja yhteiskunnan ennustettavuudella ja vakaudella (Sipilä ajoi hallitusta jatkuvasti konfliktiin AY:n kanssa).

1Äänestä
  • Muista myös esimerkiksi kustannuskilpailukyky, jota Sipilä paransi Kikyllä. Ja luottamus valtiontalouteen, jota Sipilä paransi lopettamalla velkaantumisen.

    Äänestä

  • hmndf kirjoitti:

    Muista myös esimerkiksi kustannuskilpailukyky, jota Sipilä paransi Kikyllä. Ja luottamus valtiontalouteen, jota Sipilä paransi lopettamalla velkaantumisen.

    Kiky ei alentanut työvoimakustannuksia. Vuonna 2014 eli edellisen hallituskauden lopulla yksityisten alojen työvoimakustannus oli 103,4 ja vuonna 2018 se oli 105,9. Kustannukset olivat siis nousseet.

    Valtion talous on parantunut koska vientikysynnän ansiosta työllisyys on parantunut. Sipilä hehkuttaa, että "jo 2018" valtion talous oli ylijäämäinen. Tämä oli monen sattuman summa ja onnenkantamoinen ja Sipilän hallituksen budjetti vuodelle 2019 on edelleen alijäämäinen. Valtiontaloutta ei ole (vaalibudjetin verohelpotusten takia) saatu tasapainoon.

    Äänestä

  • Aloittaja_ kirjoitti:

    Kiky ei alentanut työvoimakustannuksia. Vuonna 2014 eli edellisen hallituskauden lopulla yksityisten alojen työvoimakustannus oli 103,4 ja vuonna 2018 se oli 105,9. Kustannukset olivat siis nousseet.

    Valtion talous on parantunut koska vientikysynnän ansiosta työllisyys on parantunut. Sipilä hehkuttaa, että "jo 2018" valtion talous oli ylijäämäinen. Tämä oli monen sattuman summa ja onnenkantamoinen ja Sipilän hallituksen budjetti vuodelle 2019 on edelleen alijäämäinen. Valtiontaloutta ei ole (vaalibudjetin verohelpotusten takia) saatu tasapainoon.

    Sipilähän sanoutui irti TÄYSIN kikystä taannoin, kun tivattiin julkisen puolen lomarahaleikkausten kompensointia. Sanoi, ettei hallituksella ollut mitään tekemistä sen kanssa, vaan se oli työmarkkinosapuolten neuvottelema sopimus. Nyt se kuitenkin on taas YHTENÄ SUURIMMISTA kepun vaalitäyistä. Noin ne luopiot käyttäytyy tilanteen mukaan, mutta ei uutta, kepuhan pettää aina.

    Äänestä

Aivan. Sipiorpoja kun kuuntelee saa käsityksen, että juuri HE, EIKÄ KUKAAN MUU on luonut 140 000 UUTTA HYVÄÄ VAKITUISTA TYÖPAIKKAA. Joten tulevilla suhdanteilla EI VOI olla mitään vaikutusta niiden pysyvyyteen, joten voimme huokaista helpotuksesta ja nostaa hattua näiden taikureiden edessä.

Äänestä

Vienti olisi kasvanut ilman sipilääkin.

Aina kun on ollut yleinen nousukausi niin pääministeri on kuvitellut että se on hänen ansiota.
Tämä on sairasta julkisuuden hakua.

Äänestä

Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Hallitus.seurasi.sivusta kirjoitti:

Epäonnistumisensa takia eronnut pääministeri Sipilä mainostaa parhaana saavutuksenaan talouden kasvua päättyvän hallituskauden aikana. Se, mitä hän ei missään osaa kertoa mitä hallitus oikeasti on tehnyt esimerkiksi saadakseen viennin kasvuun. Vientihän riippuu ensisijassa kysynnästä, joka on riippuvainen taas muiden maiden talouskehityksestä.

Tänään on julkaistu Keskustaa lähell olevan Pellervon taloustutkimuksen PTT:n kansantalousennuste. Siinä ennustetaan että tämän vuoden kasvu on 1,5 % (alempi kuin viime vuonna) ja ensi vuonna 1,8%. PPT ennsustaa / toivoo että kasvun hidastuminen on väliaikaista, jos Kiina ja USA saavat kauppasotansa ja Brexit tapahtuu neuvotellun sopimuksen mukaisesti.

Mielenkiintoista on se, mistä ennusteessa EI PUHUTA: Suomen hallituksen polititiikka ei ole mikään mainittava parametri siihen, miten talous seuraavien vuosien aikana kehittyy!

Kun siis edes Keskustan oman taloustutkimuslaitoksen mukaan TULEVAAN talouskehitykseen ei juurikaan vaikuta tulevan hallituksen politiikka, niin miten ihmeessä MENNYT talouskehitys olisi muka menneen hallituksen ansio?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu