Talvi- ja jatkosodassa eteläpohjalaiset isänmaallisuudellaan meuhkanneet säästettiin kaikkein pahimmilta rintamalohkoilta. Summassa oli paljon eteläsuomalaisia, Kollaalla karjalaisia ja savolaisia, Viipurinlahdelle oli lopulta raahattava lappilaisia. Jatkosodan synkissä paikoissa Kiestingissä pohjoissuomalaisia ja lappilaisia, Krivin ja Maaselän taisteluissa varsinaissuomalaisia ja hämäläisiä. Samoin helsinkiläisiä (joukoissa joista muodostettiin myöhemmin 3.Prikaati). Kesän kusisimmissa paikoissa eteläsuomalaisia paljon Valjeasaaressa. Siiranämäessä ja Äyräpäässä eteläsavolaisia. U-linjalla hämäläisiä. Samaan aikaan eteläpohjalaiset vetivät lonkkaa Taipaleessa aurinkoa ottaen.
Kaatuneiden tilastotkin se osoittavat: eteläpohjalaiset pääsivät keskimäärin helpoimmalla. Hämäläisillä, eteläsavolaisilla ja pohjoissuomalaisilla oli huonompi tuuri.
Kaatuneiden tilastotkin se osoittavat: eteläpohjalaiset pääsivät keskimäärin helpoimmalla. Hämäläisillä, eteläsavolaisilla ja pohjoissuomalaisilla oli huonompi tuuri.
Vastaukset 32
Vanhimmat
Se tietysti riippui missä kukin oli noihin aikoihin. Etelä-Pohjanmaalle haudatun Nikke Pärmin vangeista koottu porukka oli aukaisemassa tietä Karhumäkeen. Työläiset pyrittiin kuitenkin pistämään aina eteen. Pappissukujen, isäntien ja ruotsinkielisten kohdalla oli tavoite säästää siementä. Ahvenanmaalaiset palvelivat käytännössä kaikki laivastossa. Viipurinlahdella ei juuri ålandereita kesällä 1944 näkynyt. Onkohan Ahvenanmaalla oikeastaan yhtään sankarihautaa.
Kallonmittaaja vähän aprikoi...
Ihmeellisen kummallisesti vain on yhtä pihalla tästä kuin kaikesta muustakin.
Pitäneekö paikkansa enää jatkosodassa nuorempien ikäluokkien suhteen?
Hyvin+harvan+eteläpohjalaisen+pitäjän+kuolleisuus%+oli+samaa+tasoa+kuin+monissa+eteläsavolaisessa+ja+hämäläisessä+pitäjässä.++Käykää+itse+tarkistamassa.+Ruotsinkielinen+Pohjanmaa+oli+tietysti+erityinen+tapaus+mutta+myös+suomenkielisissä+pitäjissä+oltiin+suurelta+osin+alle+valtakunnallisen+keskiarvon.
Kyllä Taipale oli talvisodan kovia nimiä, jossa etelä-pohjalaiset yhtenä joukkona, kuin myös Äyräpää-Vuosalmi taistelut näkyvät Nurmon sankarihautausmaalla.
Väkimäärään suhteutettuna eniten ruummiita näkyy kyllä Pirkamaan, Etelä-Karjalan ja Etelä-Savon kunnissa. Ei viljatrokarilla ole kiire tapettavaksi voittoja laskiessa. Tolvajärvellähän Pajari suorastaan tahallaan tapatutti työläisiä Paavo Rintalan kuvaamalla tavalla. Pajari tapatutti työläisiä ja siitä hyvästä pohjalaiset lotat tarjosivat hänelle seksipalveluja.
Niinpä niin. Vähä kun pinnistelet, voit ylittää tuonkin.
Hieman "yllättäen" Talvisodan kovimmat tappiot koettiinkin siellä missä saavutettiin myös suurimmat menestykset: Suomussalmi-Raate sekä Laatokan Karjala. Summan lohkon tappiot eivät olleet niin suuret kuin usein luullaan. Viipurinlahti ja Talin kallioinen alue aiheutti myös suuria tykistön aiheuttamia tappioita.
Jalmari Verinen rynnisti. Tosin suurin voitto tuli Raatteessa, kun taas pahimmat tappiot Suomussalmen kirkolla. Siellä divisioona pääsi karkuun
<<Valjeasaaressa. Siiranämäessä <<
Ryssällä vähän sylttää tuo oikeinkirjoitus.
Kokeileppa aloitusta "Hurrit Talvisodan Summanmutikassa"... siellä vasta niiden tappiot kuulemma olikin suuria, mutta yllättäen kaatuneiden lukemat onkin pieniä, vieläpä ihan tilastoituna sodan jälkeen.
Kokeile myös aloitusta JR 13 tai JR61 kesällä 1944... aina vaan "JR 13 / II ja tuhoisat tappiot ja lippahivoon lähdettiin. Kuitenkin lukemat on pieniä... karkuunko menivätkin?
Ja sitten JR 61 "Suomen pelastajana" eli puolitoista kuukautta ja sata kaatunutta n. 500 haavoittunutta. Siis tappiot samaa luokkaa kuin suomalaisella pataljoonalla yhtenä pahana päivänä taistelussa.
Rantasalmelaisia kaatui yhden päivän aikana 46. Karjalan ja Sabon isännät tekivät osuutensa. Pohjanmaan ja muiden alueiden viljaa trokaneilla isäntämiehillä oli vähintään kaksi perillistä jatkamassa tienestejä. Rantasalmella moni maatila autioitui 50-luvulla isännän ja emännän päästessä pötköttämään poikansa viereen.
No kylläpäs se nyt Munsalan soutajia ottaa ohimilohkoon
Onko sankareilla veneet valmiina?
Noudattivat Freudenthalin oppeja lähtemällä livohkaan vironruotsalaisten serkkujensa tapaan. Minun suvusta kaatui Posiolta pelkästään viisi miestä.
Isännät säikähtivät Keljassa ja Petäjäsaaressa talvisodassa lihamyllyyn joutuneiden savolaisten ja karjalaisten virkaveljiensä kohtaloita. Mannerheimille oli itsestäänselvyys ettei herrarotua olevien ruotsinkielisten isäntämiesten siementä lähetettäisi Keljan ja Petäjäsaaren lihamyllyyn. Hyökkäysvaiheessa kaatui enemmän kuin perääntymisvaiheessa. Isännät pettivät Karhumäellä ja pakottivat Kymenlaakson ja Hämeen työläiset valtaamaan Karhumäen yhdessä Pärmin roistojen kanssa. Karhumäki oli jatkosodan hyökkäysvaiheen verisimpiä taisteluja.
Marski käytti joukkoja rintaman tarpeidenmukaisesti.
Isännillä ei ollut asian mitään sanomista.
Ruotsinkieliset joukot taistelivat Talvisodassa Kannaksella kuten muutkin. Jatkosodassa 17. D oli Syvärillä eräällä kaikkein hankalimmalla rintamalohkolla ja lopuksi Talin-Ihantalan taistelussa sekä Kiviniemessä.
Joukkoja ei sijoitettu rintamalle kotiseudun perusteella, vaan operatiivisten vaatimusten mukaisesti.
Alkuasetelmassa pyrittiin myös mahdollisimman yksinkertaisiin kuljetuksiin kotiseudulta rintamille.
Lisässki monet yhtymät joutuivat vaihtamaan rintamalta toiselle esimerkiksi Kannakselta Itä-Karjalaan.
Isännät lähettivät ainakin Satakunnasta ja Pohjanmaalta sonkajärveläisen Ville Väisäsen tapaisia huutolaisia ja renkejä lahtipenkkiin. Pärmin porukasta käy ilmi miten oli tarkoitus säästää tervettä rotua. Pärmin porukkaa käytettiin raskaita tappioita vaatineissa hyökkäyksissä. Monesta pitäjästä ilmeisesti tutkimuksen mukaan kaikki rengit ja entiset huutolaiset kaatuivat sodissa.
Suomessa oli yleinen asevelvollisuus. Liikkannallepanossa sotilasviranomaiset määräsivät, keitä palvelukseen kutsuttiin.Isännillä ei ollut asiaan sananvaltaa.
Pärmin porukkamuodostuo poliittisista vangeista, jotka jostain kumman syystä määrättiin rintamapalvelukseen. Se kunnostautui parissa taistelussa,koska sen rungon muodosti kaksi komppaniaa sotilaspoliiseja. He hoitivat tappelut. Rikolliita oli vain vähän apua. Lähes sata loikkasi pian.
"Monesta pitäjästä ilmeisesti tutkimuksen mukaan kaikki rengit ja entiset huutolaiset kaatuivat sodissa."
Kerrohan tarkemmin tuosta "tutkimuksesta"!
"Alkuasetelmassa pyrittiin myös mahdollisimman yksinkertaisiin kuljetuksiin kotiseudulta rintamille."
Yleensä näin mutta ennen Talvisotaa taktikoitiin ja tuotiin esim. Summan (Lähde) lohkolle miehet Satakunnasta Porin ympäristöstä vaikka sinne piti tulla Helsinkiläinen joukko-osasto. Tämä siksi, koska ei haluttu herättä liikaa huomiota liikekannallepanolla pääkaupungissa olevissa ulkomaalaisissa lähetystöissä.
Eikö kysymys ole vähän tuuristakin. Ei sitä voi etukäteen tietää, millä lohkolla niitä rumihia tuloo kunnolla.
Talvisodassa voi pitää paikkansa. Herrat eivät tietenkään uskoneet koko sodan alkamiseen. Ensimmäiset uhrit olivat petsamolaisia, terijokilaisia ja kainuulaisia rajavartijoita.
Äyräpään kirkonmäen taistelussa kaatui yli 40 nurmolaista, 30 haavoitui ja vain 19 palasi ehjänä kotipitäjään. Vaikka vain muutamat Äyräpään kirkonmäen taisteluissa kuolleista miehistä on haudattu Nurmon hautausmaalle, hautakivirivistö paljastaa karun totuuden: pieneltä paikkakunnalta moni jäi palaamatta kotiin. Jäljellä on vain muistot ja risti sankarihaudalla.
Noin 1,650 Etelä-Pohjanmaan miestä sisältää kolmenkymmenenkahden pitäjän sankarivainajien luettelo. Heistä enemmän kuin puolet, noin 850 miestä, vuodatti verensä eteläpohjalaisten päätaistelupaikkojen, Taipaleen ja Vuosalmen hangille. Siksipä nämä suhteellisen rajoitetut taistelualueet tulevatkin aina säilymään eteläpohjalaisten taistelijoitten symhooleina, tunnuksina, koettelemusten ja sankaritekojen talvesta 1939-40. Ja jälkimmäinen, Vuosalmi, oli näistä kahdesta kaikkein kovin ja verisin, ja niinpä se vaati lyhyessä ajassa lähes kolmanneksen tuosta luvusta.
Mutta kahdeksansataa miestä antoi henkensä muilla rintamilla, muilla taistelukentillä. Miehemme ovat siis olleet etulinjoilla muuallakin muitten maakuntien miesten rinnalla ja kunnialla kotiseutuansa edustaneet. Petsamo ja Sallan suunta, Suomussalmi, Kiantajärvi ja Raatteen tie, Kuhmo, Ilomantsi, Tolvajärvi ja Aittojoki, Kollaanjoki, Laatokan koillispuoli lukuisine eri taistelulohkoineen ”moteista” Pitkärantaan asti, Länsi-Kannas koko syvyydeltään,
Viipurin seutu ja Viipurinlahti.
http://www.epmuisto.fi/page339.html
Eteläpohjalaisten jatkuva meuhkaaminen ja egonkorostus tekivät heidän johtamisestaan likimain mahdotonta,joten raskaan työn joutuivat tekemään muut maakunnat.
Onneksi pahin aines oli joko puukottanut itsensä hengiltä tai muuttanut Amerikkaan.
Molempien mantereiden keskimääräinen älykkyystaso nousi.
Etelä-pohjalaiset kunnostautuivat Talvisodassa kärsien raskaat tappiot.
Jatkosodasta he halusivat päästä vähemmällä, kun sota heidän käsityksensä mukaan voitettaisin nopeasti Jumalan avulla.
Ongelmat katosivat, kun pohjalaiset ymmärsivät , että maanpäälliset tappelut tuli hoitaa omin voimin.
Äläpä yritä vetää höplästä. Talvisodassa kaatui helsinkiläisten ja turkulaisten jälkeen eniten salmilaisia. Keljassa jauhautui Karjalan isäntiä. Tauben suvun edustaja kaatui Kuhmossa. Isäntämiehet pyrkivät yleensä, Täällä Pohjantähden Alla teosta lainatakseni, pistämään entiset huutolaiset ja renkinsä poikiensa eteen. Lomilla ilmeisesti isontalon poika trokasi viljaa isännän kanssa. Lapualaisista kuolleista aika moni oli todellisuudessa renkipoika. Vasemmiston väite siitä miten suomalaiset sotivat tilainherrojen puolesta 1939-1945 osouttautui objektiivisissa tutkimuksissa oikeaksi.
Viinaa myymällä olivat tienanneet valtavat omaisuudet ja itkivät silti valtiolta apua. Sunilan hallitushan kaatui siihen kun ei edes Luumäen ukko pekka ollut niin tyhmä, että olisi sen ajan kasinopelureita auttanut korkosäännöstelyllä. Lihaverolla ja maitotutannon alasajolla tuhoavat seuraavalla vaalikaudella Nurmon kokonaan. Hyvä niin!
Anttolasta kaatui sodissa 113 miestä. 3 000 asukkaan pitäjän nuorista miehistä kaatui suurin osa.
Mikä ihmeen katkeran kommunistin vihanlietsonta-aloitus tämäkin oli....trokareita!
Kuka vielä tänä päivänä - ja minkä ikäinen - nostattaa tällaista vihaa.
Kun ajattelee , että sodat johtuivat totalitaarisen petovaltion hyökkäyksistä.
Korpikommunistin jälkeläinen syytää aivopierujaan kirjaston koneelta.
Avaaja on arvatenkin taas katkeroitunut Tarkkispoika, jonka vakioinhokkilistaan kuuluvat:
- Karjalan evakot
- pohjalaiset ja pohjalaisuus kaikissa muodoissaan
- yllättäen myös lappilaiset
- Suomen armeija ja sen saavuttamat torjuntavoitot
- Suomen säilyminen itsenäisenä
- Viron itsenäisyys ja ERO neukkulandiasta!
- Saksan armeijan suoritukset toisessa maailmansodassa
- Viron vaurastuminen itsenäisyyden aikana
- Suomi-kp:n mainio tehokkuus
JA KAIKEN KRUUNASI Neuvostoliiton romahdus 1991!
TÄTÄ KATKERUUTTA TARKKISPOIKA PURKAA SÄÄNNÖLLISESTI PALSTALLA! LISÄKSI Tarkkis yrittää määrävälein voittaa toista maailmansotaa uudelleen, jolloin hänen vihansa kohteena ovat joko torjuntavoitot, Lento-osasto Kuhlmey tai saksalaisten ilmavoitot! Myös suomalaisten ilmavoitot vievät Nazin mielenrauhan!