Pahasti tunaroinut liitto toivoo Suomeen hallitusta, joka antaisi liitolle enemmän valtionavustusta. Tämä viimeisestä vaparilehdestä ilmenevä asia osoittaa, että haaveet valtionvapaa-ajattelun paluusta elävät liitossa. Kaivataan siis valtiollista erityisasemaa ja sen suomaa hulppeaa rahoitusta.
Toiveet pannaan siihen, että oikeat puolueet voittavat vaaleissa. Liiton pitäisi olla poliittisesti sitoutumaton, mutta nyt pannaan toiveet poliittisiin suhteisiin vastoin sääntöjä.
Jos kerran hamutaan valtiollista asemaa, eikö olisi parempi kohentaa omaa toimintaa siten, että valtionavusta olisi perusteltua myöntää hallituksen poliittisesta laadusta riippumatta? Kaikki avustukset pitäisi ansaita omalla toiminnalla eikä vastaanottaa niitä toverien poliittisina suosionosoituksina.
Toiveet pannaan siihen, että oikeat puolueet voittavat vaaleissa. Liiton pitäisi olla poliittisesti sitoutumaton, mutta nyt pannaan toiveet poliittisiin suhteisiin vastoin sääntöjä.
Jos kerran hamutaan valtiollista asemaa, eikö olisi parempi kohentaa omaa toimintaa siten, että valtionavusta olisi perusteltua myöntää hallituksen poliittisesta laadusta riippumatta? Kaikki avustukset pitäisi ansaita omalla toiminnalla eikä vastaanottaa niitä toverien poliittisina suosionosoituksina.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kerro toki millä tavalla tuota "valtiollista erityisasemaa" kirjoituksessa toivotaankaan? Suora lainaus josta tuo yskiselitteisesti ilmenee riittää. Kiits.
Rahallisena tukena. Rahaahan vaparit ovat valtiolta ottaneet vastaan niin, että neljäsosa budjetista on tullut suoraan valtion kassasta. Tässä kalpenee kaikki valtionkirkkojututkin. Vaparit ovat olleet TODELLA valtiollinen yhdistys ja siihen näköjään halutaan takaisin.
Sanotko siis, että kaikki valtion tukea saavat yhdistykset ja järjestöt ovat "valtiollisessa erityisasemassa"?
Kyllä sen voi noinkin sanoa, mutta vaparien kohdalla asian tekee harvinaisen irvokkaaksi heidän voimakas suunsoittonsa kirkon ja valtion suhteista. Sitten oma pesä on tuollainen...
Nyt jäi epäselväksi, joten täsmennä vielä:
Ovatko sinun mielestäsi kaikki valtion tukea saavat yhdistykset ja järjestöt ovat "valtiollisessa erityisasemassa"? Kyllä? Ei?
Onhan niillä erityisasema verrattuna niihin, jotka eivät saa valtion tukea. Vapareilta vietiin tämä erityisasema ja sekös ketuttaa. Muut uskonnottomien yhdistykset ovat sen sijaan olleet omavastuisia ja sekä poliittisesti että valtiollisesti riippumattomia.
Onko tuo erityisasema, josta nyt puhut siis sama kuin aempi "valtiollinen erityiasemasi"?
Miten se valtiollisuus siinä siis ilmenee? Millä tavalla valtion tuen saaminen aiheuttaa tämän valtiollisen riippuvuuden (mitä tämä edes tarkoittaa) ? Entä poliittisen riippuvuuden, ja miten se ilmenee?
Valtiovaltaan tosiaan yritetään vaikuttaa halllitusohjelmatavoitteilla:
Yleistä: yhdenvertaisuus, uskonnonvapaus ja yksityisyyden suoja
Esitämme, että seuraavalla hallitus- ja vaalikaudella uskonnon ja katsomuksen vapautta sekä ihmisten yhdenvertaisuutta uskontoihin ja vakaumuksiin liittyen edistetään.
Yhdenvertaisuuden toteutuessa ketään ei syrjitä tai suosita ilman hyväksyttävää syytä – ei myöskään uskonnon tai vakaumuksen perusteella. Evankelis-luterilaisen ja ortodoksisen kirkon julkisoikeudelliseen erityisasemaan ei ole positiivisen erityiskohtelun edellytyksiä. Suoja syrjintää vastaan toteutuu huonosti uskonnottomien ja muiden ei-uskonnollisten kohdalla muun muassa varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa sekä vihkimispalveluissa ja hautaustoimessa.
Uskonnonvapauteen kuuluu muun lisäksi myös oikeus olla tuomatta julki omaa uskonnollista tai uskonnotonta katsomustaan. Tämä arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojan tulisi koskea myös lapsia ja nuoria varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa.
Perustavoite: kirkon ja valtion erottaminen
Perustavoitteenamme on Suomen ev.-lut. kirkon julkisoikeudellinen erityisaseman purkaminen. Se on perusteltua aloittaa seuraavalla vaalikaudella. Ajankohtaisuutta lisää yhteiskunnan maallistumiskehityksen jatkuminen.
Ev.-lut. kirkon jäsenosuus on nyt laskenut alle 70 prosentin ja laskee alle 2/3 alkavan eduskuntakauden aikana. Kirkon jäsenyyteen kastetaan lapsia aiempaa vähemmän. Siviiliavioliittojen osuus nousee yli 60 prosentin. Yli puolet ihmisistä mieltää kyselyissä itsensä ei-uskonnolliseksi eikä uskonnolliseksi.
Ihmisoikeudet ovat yksilöiden oikeuksia, ja yhdenvertaisuus uskonnosta tai vakaumuksesta riippumatta koskee myös pieniä vähemmistöjä. Kun kirkon etuoikeuksia on pitkään perusteltu suurella jäsenmäärällä, 2/3:n tason alittuminen on hyvä käännekohta lopettaa kirkon julkisoikeudellinen erityisasema. Yhden tai kahden katsomuksen suosiminen ja siten muiden katsomusten syrjintä rikkoo julkisen vallan neutraliteettiperiaatetta ja eurooppalaisia arvoja.
Aloitetaan siis julkisoikeudellisen aseman purkamisen valmistelu. Kohteena PL 76 §:n, kirkollisverojärjestelmän ja uskonnonopetuksen pakollisuuden (kirkon jäsenyyteen liitetyille lapsille) poistaminen sekä hautaustoimilain monipuolistaminen.
Tämän lisäksi esitämme uudistuksia, joita voidaan toteuttaa erikseen. Seuraavat uudistusesityksemme ovat ihmisen elokaaren etenemisen mukaisessa järjestyksessä.
1. Lasten rekisteröimisestä uskonnon mukaan luovutaan väestörekisterissä; lapsikasteet uskontokuntien omaksi asiaksi
Valtion väestörekisterissä ei pidä rekisteröidä lapsia uskonnollisen yhdyskunnan mahdollisen jäsenyyden perusteella. Uskonnollinen tai muu katsomus olkoon yksilöiden ja perheiden yksityisasia. Samalla puretaan kaikkien uskonnollinen rekisteröinti.
Maistraattien tulee hoitaa lapsen nimenantoon liittyvä yhteydenpito suoraan lapsen vanhempien kanssa. Seurakuntien ei tule enää toimia välittäjänä sähköisen postin toimittamisessa kirkkoon kuuluville äideille. Lasten kastaminen uskonnollisena rituaalina on perheen ja seurakunnan välinen asia, johon maistraatin ei kuulu puuttua lapsen nimen ja äidinkielen ilmoittamisen yhteydessä.
2. Lasten sukupuolielinten silpominen kielletään lailla
Suomeen tulee säätää laki, joka kieltää lasten sukupuolielinten silpomisen eli niin sanotun ympärileikkauksen uskonnollisista rituaalisista syistä, ilman lääketieteellisiä perusteita. Tämän tulee antaa suojaa sekä pojille että tytöille.
3. Varhaiskasvatus ja opetus uskonnollisesti ja katsomuksellisesti sitouttamattomaksi
Varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa ja perusopetuksessa sekä II asteen oppilaitoksissa luovutaan tunnustuksellisen uskonnonharjoituksen (jumalanpalvelukset, aamuhartaudet) järjestämisestä sekä johdetuista uskonnollisista toimituksista (ruokarukoukset) toiminnan osana.
Lasten katsomuksellinen kasvatus ja mahdolliset uskonnonharjoitukset ovat perheen asia, ei julkisen palvelun henkilökunnan työtehtävä.
Varhaiskasvatus- ja opetussuunnitelmien perusteissa jo oleva linjaus uskonnollisesta ja katsomuksellisesta sitouttamattomuudesta viedään myös lakeihin sekä kunta- ja toimipaikkatasolla käytäntöön. Uskontotoihin ja katsomuksiin tutustuminen opetuksessa, myös opintokäynneillä, on eri asia kuin tunnustukselliset uskonnolliset tilaisuudet vuosikalenterissa.
Päiväkotien ja koulujen ei tule järjestää toimintansa osaksi minkään uskontokunnan jumalanpalveluksia tai hartauksia senkään vuoksi, että sellaisten tarjoaminen pakottaisi perheet tuomaan julki katsomuksellista suhtautumistaan uskonnonharjoitukseen. Uskonto tai uskonnottomuus katsotaan arkaluontoiseksi tiedoksi, jonka tulee saada niin halutessaan pitää omana asianaan. Tämä ei tietenkään estä ihmisiä tuomasta esiin katsomustaan.
4. Elämänkatsomustiedon opetus avataan kaikille
Elämänkatsomustieto (ET) tulee avata peruskoulussa ja lukiossa kaikille oppilaille ja opiskelijoille mahdolliseksi katsomusaineeksi. Peruskoululaisten huoltajien ja lukiolaisten tulee saada valita vapaasti, onko oppilaan tai opiskelijan katsomusaineena elämänkatsomustieto vai uskonto. Nykyinen tilanne rikkoo yhdenvertaisuutta ja on lapsen oikeuksien sopimuksen 2. artiklan vastainen. Tarvitaan nopea erillisratkaisu.
Muutoksesta voidaan päättää perusopetus- ja lukiolain asianomaisten pykälien lyhyellä korjauksella ilman että oppiaine- ja tuntijakoon sekä opetussuunnitelmien perusteisiin tarvitsee tehdä muutoksia. Muutos on siten varsin helppo toteuttaa oppilaitoksissa. Näin kouluissa ja lukioissa voidaan keskittyä uusien opetussuunnitelmien toteuttamiseen.
Vapaa-ajattelijain perustavoitteena on uskonnonopetuksen poistaminen oppiaineena kouluista.
5. Uskonnonvapautta vahvistetaan Puolustusvoimissa
Yhdistetään uskonnollinen sotilasvala ja uskontoneutraalin sotilasvakuutus kaikille yhteiseksi, katsomuksellisesti neutraaliksi sotilasvalaksi tai sotilasvakuutukseksi. Uskonnonharjoituksen järjestäminen ja tarjoaminen siirretään varsinaisen palvelusajan ulkopuolelle, vapaa-aikaan niin kuin iltahartauksien osalta on jo menetelty. Sotilasparaateissa hartaudet voivat olla ennen varsinaista paraatikatselmusta.
Sodan ja rauhan etiikan tuntien opettajaksi tulee määrätä muitakin kuin sotilaspappeja. Henkisen tuen antajiksi pitää pestata muitakin kuin teologeja. Sotilaspappien virat pitää avata muille henkisen tuen ammattilaisille. Samoin sekulaaria psyykkistä ja sosiaalista tukea tulee vahvistaa vankilatyössä.
6. Avioliiton vihkimiskäytännöt yhdenvertaiseksi
Avioliittoon vihkimisen palvelut muutetaan yhdenvertaiseksi uskontokuntiin kuuluvien ja kuulumattomien kanssa. Mikäli uskonnollisten yhdyskuntien nykyistä oikeutta omiin vihkijöihin jatketaan, samanlainen vihkioikeus tulee myöntää myös siviilivihkimisestä kiinnostuneille sekulaaria kulttuuria edistäville järjestöille.
Selkein käytäntö voisi kuitenkin olla, että viranomaiset hoitaisivat avioliiton solmimisen virallisen puolen. Maistraatit voisivat kuitenkin nimetä virkapaikan ja -ajan ulkopuolisiin vihkimisiin viran- ja toimenhaltijoiden lisäksi muitakin vihkijöitä.
7. Tunnustuksettomuus tai yhdenvertaisuus valtiopäivien avajaisissa
Valtiopäivien avajaisjuhlallisuuksien viralliseen ohjelmaan ei kuulu minkään uskonnon jumalanpalvelus, koska sellainen asettaisi uskonnottomat ja toisuskoiset ns. toisen luokan kansalaisen asemaan. Jos yhtä tai useampaa jumalanpalvelusta kuitenkin yhä tarjotaan ennen valtiopäivien avajaisten varsinaista ohjelmaa, eduskunnan tulee ottaa myös sekulaarijärjestöjen tarjoama tunnustukseton tilaisuus ennen valtiopäivien avajaisia yhdenvertaiseen asemaan jumalanpalvelusten rinnalla.
Valtiovallan symbolisissa eleissä tulee kunnioittaa ihmisten yhdenvertaisuutta myös uskontoihin ja vakaumuksiin liittyen. Sekulaaria kulttuuria edistävien järjestöjen toimintaa tulee muutenkin arvostaa ja tukea valtiovallan toimesta. Uskontojen erityisasemasta tulee siirtyä uskonnollisten ja sekulaarien katsomuksellisten yhteisöjen edustajien yhdenvertaiseen kohteluun.
8. ”Jumalanpilkan” kriminalisoinnin poistaminen
Suomi ei voi kansainvälisissä toimielimissä täysimääräisesti puuttua muissa maissa tehtäviin uskontoperusteisiin ihmisoikeusrikoksiin, koska Suomella itsellään on rikoslaissaan uskonrauhapykälä, jossa kielletään ”Jumalan pilkkaaminen” ja uskonnon ”pyhänä pitämien” oppien loukkaaminen. Kuolemantuomioita tai ankaria ruoskarangaistuksia käyttävät maa sanovat, että ”onhan se teilläkin rikos”. Koska vihapuhe, kiihottaminen kansanryhmää kohtaan ja julkisrauhan rikkominen on Suomessa kielletty, se antaa suojaa myös uskonnollisille ja ei-uskonnollisille ihmisille ja yhteisöille.
9. Yhdenvertaisuuteen hautaustoimessa, hautaustoimilaki uudistettava
Nykyinen hautaustoimilaki on syrjivä. Se käytännössä monopolisoi ev.-lut. kirkon hautausmaat, mutta ei anna uskonnottomille ja toisuskoisille mahdollisuutta käyttää näiden hautausmaiden ja niiden krematorioiden kappeleiden tiloja jäähyväis- tai saattotilaisuuksiin ennen arkkuhautausta tai vainajan tuhkausta. Silti seurakuntien hautausmaita rahoitetaan valtion budjettivaroin yli 100 miljoonalla euroalla, mutta esimerkiksi vapaa-ajattelijain yhdistysten vuosikymmeniä hoitamille hautausmaille ei ole annettu mitään valtion tukea.
Hautaustoimi tulee ottaa mukaan valmisteilla olevien uusien maakuntien tehtäviin. Tarvitaan lisää krematorioita sekä uskonnollisesti ja katsomuksellisesti tunnustuksettomia tiloja hautaukseen liittyvien jäähyväis- ja saattotilaisuuksien ja vastaavien seremonioiden toimittamiseen. Tarvitaan tunnustuksettomia kappeleita/seremoniatiloja.
No niin. Sieltä tulee turpa täynnä valitusta kirkkojen asemasta, mutta samaan aikaan Vapariliitto hamuaa täysin epäreilusti valtavaa valtionrahoitusta. Itkupotkuraivarinne ovat säälittäviä, kun ministeriö vihdoin ymmärsi poistaa vaparit tukilistalta (paitsi lehtituen listalta - valitettavasti). Noin kaksinaismoralistinen toimintanne on todella röyhkeää.
Tavoitteiden edistäminen on jäsenistön ja kannattajien tuen varassa: http://vapaa-ajattelijat.fi/liity-jaseneksi/
Ettehän te mitään ole saaneet aikaan. Onneksi jäsenistö eroaa. Eroa sinäkin!
On erittäin röyhkeää, kun vaparit ovat tuolla lailla politisoituneet. Vasemmistoliittolaistuneet siis. Oksettavaa. Lisäksi pääsihteeri toimii liitossa itsevaltaisesti.
Niin, yrittää vaikuttaa pollitiikaan!
Valtiovaltaan yritetään vaikuttaa vieläpä hallitusohjelmatavoitteilla:
Yleistä: yhdenvertaisuus, uskonnonvapaus ja yksityisyyden suoja
Ei ole veronmaksajan asia rahoittaa liiton riitelyä itsensä ja siitä erotettujen kanssa.
Typerää kaksinaismoralistista toimintaa: samalla kun kritisoidaan kirkon ja valtion yhteyksiä hamutaan vaparien yhteyksiä valtioon. Siinä taas kansa nauraa vapareiden moraalittomuudelle.