Genesiksen Jaakobin lampaiden paimentamistarinassa tulee esille näennäisesti epälooginen kertomus siitä, että karitsojen väri määrittyy sen mukaan milliaisten oksien edessä lampaat parittelevat. Mielestäni tarinan päätarkoitus ei ole oksien edessä parittelussa vaan siinä, että myytin kirjoittaja on jo 2500 vuotta sitten havainnut peittyvän periytymisen. Kirjoittaja on havainnut sen, että yksiväristen lampaiden jälkeläisistä voi syntyä laikukkaita lampaita. Hänellä ei ole kuitenkaan ollut tietoa ilmiön taustalla olevasta genetiikasta, joten virheellinen johtopäätös on ollut se, että väri määrittyy oksien värin mukaan.
Kirjoittaja on käyttänyt hyväksi havaintoa peittyvästä periytymisestä ja kirjoittanut myyttiin Jaakobin oveluuden enonsa Labanin suhteen. Jaakob löi enonsa kanssa vetoa siitä, että hän saisi enonsa laumasta laikukkaat lampaat. Alkuperäisessä laumassa ei ollut lainkaan laikukkaita, joten Jaakob näytti jäävän täysin ilman palkkaa. Kuitenkin peittyvään periytyvään luottaen Jaakob tiesi, että laumaan syntyy yksivärisistä lampaista laikukkaita karitsoja, joista vahvimmat jäävät hänelle itselleen.
Tämä Raamatun jae paljastaa genetiikan ja luonnon valinnan tunnustamisen. Jakeessa on täsmälleen sama idea kuin Charles Darwinilla kelpoisimman selviytymisestä. Raamatussa kelpoisimmat menivät Jaakobille ja hän rikastui suuresti.
42Mutta heikkojen eläinten eteen hän ei pannut oksia, ja siksi jäivät heikot eläimet Labanille ja Jaakob sai voimakkaat.
Kirjoittaja on käyttänyt hyväksi havaintoa peittyvästä periytymisestä ja kirjoittanut myyttiin Jaakobin oveluuden enonsa Labanin suhteen. Jaakob löi enonsa kanssa vetoa siitä, että hän saisi enonsa laumasta laikukkaat lampaat. Alkuperäisessä laumassa ei ollut lainkaan laikukkaita, joten Jaakob näytti jäävän täysin ilman palkkaa. Kuitenkin peittyvään periytyvään luottaen Jaakob tiesi, että laumaan syntyy yksivärisistä lampaista laikukkaita karitsoja, joista vahvimmat jäävät hänelle itselleen.
Tämä Raamatun jae paljastaa genetiikan ja luonnon valinnan tunnustamisen. Jakeessa on täsmälleen sama idea kuin Charles Darwinilla kelpoisimman selviytymisestä. Raamatussa kelpoisimmat menivät Jaakobille ja hän rikastui suuresti.
42Mutta heikkojen eläinten eteen hän ei pannut oksia, ja siksi jäivät heikot eläimet Labanille ja Jaakob sai voimakkaat.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tässä yksi artikkeli aiheesta. Sivulta 24 alkaen. Seuraavassa ingressi, joka noudattaa Genesiksen tarinaa: "Villilampaalla, muflonilla, on karvapeitteessä mustaa, valkoista sekä keltaisen ja ruskean eri sävyjä, jotka muodostavat riistakuvion. Valkoinen väri on ollut jo varhain villantuotantoon käytetyn kesylampaan yksi valintaperuste. Silti valkoiseen sukuun voi syntyä useammankin sukupolven jälkeen musta karitsa. Suvun musta lammas onkin vanha sanonta ei-toivotunlaisesta sukulaisesta - ei yksin Suomessa vaan muuallakin, missä valkoisia lampaita on suosittu."
http://lammasyhdistys.fi/wp-content/uploads/2016/03/Lammaslehti_2_2011_kevyts.pdf
Tuossa Raamatun jutussa ei ole kyse "luonnon valinnasta" vaan ihmisen valinnasta. :)
Aivan loistava kommentti. 'Luonnon valinta' on se käsite, joka kreationisteilla aiheuttaa vastarintaa. Valintaa voi tehdä niin luonto kuin ihminenkin. Juuri näin on jalostettu hyötyeläimet, lemmikkieläimet, hyötykasvit ja koristekasvit. Jaakob teki 'luonnonvalintaa' keinotekoisesti ja Raamattu tunnistaa sen.
Samalla tavalla luonto on jalostanut eliöitä esimerkiksi siirtymään etelästä pohjoiseen (jossa on vapaata tilaa), samalla luonnon valinta on karsinut pois ne eliöt, jotka eivät selviä kylmyydessä ja vähemmässä valossa. Samalla tavalla luonto on jalostanut eliöitä siirtymään domainista toiseen (jossa on tilaa); lintuja maalle ja veteen (strutsi, pingviini), nisäkkäitä ilmaan ja veteen (lepakot ja valaat), kaloja ilmaan ja maalle (liitokalat ja liejuryömijät sekä keuhkokalat).
Voimakkaat lampaat synnyttävät todennäköisesti voimakkaita karitsoja, ei kai Jaakob tyhmä ollut. Jaakob teki luonnonvalintaa ja Raamattu kuvasi sen. Luonnonvalinta on siis totta.