KAI ANTTURIA MUISTELLEN
Vähän ennen kuolemaansa Kai Antturi istui vastapäätäni Helluntaiherätyksen juhannuskonferenssin puuroteltassa.
1995 kirjoitin seuraavaa: Kai Antturikin on julkaissut kirjan "Jeesus tulee". Olen näkemässä, että Seppo Pehkosen lähdön jälkeen Helsingin Saalem seurakunnan johtoon palanneen 70-vuotiaan Kai Antturinkin ymmärrys olisi lisääntymässä alkeellisesta Jeesus tulee joskus käsityksestä. 1986 Kai Antturi lähetti minulle paimenkirjeen. Minä puolestani Antturille 100 markkaa kun hän lehdessä pyysi avustusta alkoholistien auttamistyöhönsä. Kai Antturi piti tietokonetta Ilmestyskirjan petona eikä muutenkaan ollut pätevä profetiassa, vaikka kovasti toi itseään esiin sellaisena. http://wwnet.fi/users/veijone/
Harri Veijonen
Vähän ennen kuolemaansa Kai Antturi istui vastapäätäni Helluntaiherätyksen juhannuskonferenssin puuroteltassa.
1995 kirjoitin seuraavaa: Kai Antturikin on julkaissut kirjan "Jeesus tulee". Olen näkemässä, että Seppo Pehkosen lähdön jälkeen Helsingin Saalem seurakunnan johtoon palanneen 70-vuotiaan Kai Antturinkin ymmärrys olisi lisääntymässä alkeellisesta Jeesus tulee joskus käsityksestä. 1986 Kai Antturi lähetti minulle paimenkirjeen. Minä puolestani Antturille 100 markkaa kun hän lehdessä pyysi avustusta alkoholistien auttamistyöhönsä. Kai Antturi piti tietokonetta Ilmestyskirjan petona eikä muutenkaan ollut pätevä profetiassa, vaikka kovasti toi itseään esiin sellaisena. http://wwnet.fi/users/veijone/
Harri Veijonen
Vastaukset 7
Vanhimmat
Kai Antturi on, Eino I. Mannisen jälkeen, omalla kohdallani ollut suurin vaikuttajani eli opettajani vielä tuolloisessa helluntailaisessa uskossani ja sen jälkeenkin monissa, hengellisissä mielipiteissäni.
Kai Antturi upotuskastoi minut, nuorena uskoontulleena. Vauvana minut helluntailaisten tapaan Hgin Saalemin lavalla (Pengerkatu 9) siunasi E.I. Manninen. Helluntailaiset eivät kasta, mutta siunaavat vauvat / lapset.
Myöhemmin erosin helluntailaisista ja liityin luterilaiseen kirkkoon. Tällöin uskonpuhdistaja M. Lutherista tuli ensimmäinen, kristillinen, hengellinen vaikuttajani.
Olen aina uskonut voimakkaisiin puhujiin ja opettajiin, vahvoihin tekoihin (niin uskossa kuin esim. politiikassakin). Näitä varmasti ovat olleet sekä M. Luther, E.I. Manninen sekä Kai Antturi.
Osallistuin Saalem-seurakunnassa pidettyyn Kai Antturin 80-vuotis juhlaan. Antturi oli muutoinkin meille perhetuttu.
Kai Antturilla oli tietynlaiset, vahvat, hengelliset periaatteet. Ehkä vahvin (muistini mukaan) olikin opetus Jeesuksen todellisesta seuraamiseen lähtemisestä. Kaikki muu jätetään omaan arvoonsa: Jeesus ensin! Kai oli jämäkkä puhuja. (En tosin enää ihan kaikkea "allekirjoita".) 🌹
Muistan Antturin arvostettuna raamatun opettajana ja tuntijana. Tulin yksin uskoon asuessani ulkomailla, ei ollut ketään uskovaa ystävää joka olisi ollut tukenani, yksin raamattu, joka on tetysti parhain ja luotettavin opettaja. Kun tulin Suomeen ja pääsin vihdoin mieheni vastusteluista huolimatta joskus harvoin kokoukseen ja Saalemiin. Antturi oli puhumassa silloin ja ainut mitä jäi hänen puheestaan mieleeni oli; Ei ole ketään yksilö uskovaa! Hän tietysti tarkoitti , että on hyvä liittyä seurakuntaan, mutta minulle se oli isku vastoin kasvoja. Olinhan yksin, mies oli hyvin kielteinen uskonasioille silloin, Näin monien vuosienkin jälkeen muistan vielä ankarat sanat; ei ole ketään yksilö uskovaa! Olinhan yksin, en kuulunut seurakuntaan, kuitenkin rakastin Jumalaa ja edelleenkin Jeesus on minulle rakkain ja uskollisin ystävä.
Joo, nämä olivat niitä K. Antturin änkyräisiä mielipiteitä, joihin en uskossani yhdy, (ainakaan ole enää pitkään aikaan).
Hän opetti paljon muutakin vastaavaa. Mutta koska hän oli THE ANTTURI, hän johti seurakuntaa ja häntä kuunneltiin.
Helluntaita ikäni seuranneena, ei Antturi mielestäni koskaan noussut suurten opettajien tasolle. Srkjohtajuuden hän peri pitkän linjan saalemilaisena. En muista, oliko hänellä jokin erityinen armoitus, mielestäni ei!?
Pojista ainakin toinen on lutterinpappeja ja jo 60-70 lukujen taitteessa, olivat pojat yhdessä muiden Hgin kavereiden kanssa vetämässä uutta ja tarpeellistakin ajattelua. En muista ilmestyikö SITKAIN yhtä kertaa useammin, ja en muista enää, mitä kaikkea kyseenalaistettiin, mutta se oli yhtä tarpeellinen kuin muinoin Tamminniemen pesänjakajat. Molemmat pöllyyttivät käytänteitä!
Ehkä helluntai olisi vielä helluntai, jos anttureita olisi ollut ja olisi!
Helluntailaisuus toimi hyvin vapaana herätysliikkeenä. Jäsenmäärä oli kai parhaimmillaan yli 50 000 kastettua jäsentä. Kirkkokuntana se kuoli. Oikeastaan se kuoli jo ennen kirkkokuntaa. Se kuoli, koska epäraittius, uuskarismaattisuus sallittiin helluntaiseurakunnissa.
Herätysliikkeen hengen tappoivat Hgin Saalemista käsin sen nk. pastorit ja "lääninrovastit" Seppo Pehkonen sekä Klaus Korhonen. Heistä kumpikaan ei ymmärtänyt helluntailaisuuden olemuksesta tuontaivaallista, he halusivat muutosta ja tosiaankin saivat sen aikaan. En kadehdi heidän osaansa Viimeisellä tuomiolla.
Pehkosen perässä seurasivat kärpäslaumana erilaiset uuskarismaatikot jotka yrittivät, huonolla menestyksellä, imitoida Niilo Y-v:ta. Korhonen taas nitisti kuin kynttilän liekin kaiken aidon PH:n toiminnan. Hengellisen murhatyön tehtyään, molemmat "pastorit" poistuivat ajallaan jonnekin muualle, hevonkuuseen, toivon.
Mutta jättivät jälkeensä "kirkon", tuhotun herätysliikkeen ja siinä ja sen kautta jo vapaasti rehottavan hengellisen hamppuviljelmänsä.
Pehkosen aikoihin oli liikaa Pyhän Hengen toimintaa. Korhosen aikoina ei lainkaan. Voisi kuvitella että kuivakan Artturin suosikki näistä kahdesta oli Korhonen. Niin kuin tietysti olikin.
Kuuntelin joskus Artturin luentoa nauhalta jollekin veljesporukalle. Veljet hörähtelivät vähän väliä, muka huvittuneena sutkautuksista. Itse kuulin ainoastaan säätiedotuksia merenkulkijoille. Kuivakampaa jaaritusta ole kuullut milloinkaan.
Kai Anturi, ei puhut, koko Raamattua. 1Joh.2:6 Joka sanoo hänessä pysyvänsä, on velvollinen valeltamaan.... Rima ainakin, minulle liian korkealla.