työllisyystavoitteet.
Tilastokeskus pidättelee uusimpia työllisyystilastoja ennen vaaleja, jotta kokoomus ja kepu sekä siniset petoksentekijät saisiavat vapaasti vaaleiss käyttä vanhentunutta tietoa työllisyydestä hyväkseen..
Tänään tuli Tieto Oy:ltä kylmäsuihku irtisanomisista, joita on satanut jo kuukausitolkulla päivittäin.
140 000 kepulaisten, sinisten ja kokoomuksen työllistä on pelkkää potaskaa ja valetta.
Tilastokeskus pidättelee uusimpia työllisyystilastoja ennen vaaleja, jotta kokoomus ja kepu sekä siniset petoksentekijät saisiavat vapaasti vaaleiss käyttä vanhentunutta tietoa työllisyydestä hyväkseen..
Tänään tuli Tieto Oy:ltä kylmäsuihku irtisanomisista, joita on satanut jo kuukausitolkulla päivittäin.
140 000 kepulaisten, sinisten ja kokoomuksen työllistä on pelkkää potaskaa ja valetta.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Ja linkki tuohon tilastoon oli...?
Tilastokeskus pidättää julkistamista kokoomuken ja kepun vaalituloksen parantamiseksi..
Sinne tilastoihin on laskettu kaikki muutaman tunnin kuukaudessa tekevätkin pakkotyöllistetyt: https://www.stat.fi/til/tyti/2019/02/tyti_2019_02_2019-03-26_tau_012_fi.html. jotka eivät pärjää palkallaan vaan tarvitsevat palkanlisää valtiolta erilaisina tukina. Eli vale, emävale, tilasto...
nuo paremmin ilman sitä muutaman tunnin työtä? Maksetaanko kotiin parempaa tiliä? Nopeasti kaikki kotiin työn äärestä!
Ottaisit hiukan selvää 9 euron päiväpalkoista, ennenkuin tulet nolaamaan itsesi.
Maksetaan. Maksetaan työmarkkinatukea 557€/kk nettona, kun taas alipalkka orponkin hehkuttama toimeentulotukipalkka lisänä antaa yhteensä 497,29€/kk. Mutta elä vaan orpon mallin mukaan, "työ kannattaa aina" ja kokkaretyönantaja sekä valtio kiittää.
Linkki sanoi, että sivu poistettu. Tässä kopio tekstistä:
Käsitteet ja määritelmät
Alityöllinen
Alityölliseksi luokitellaan työllinen henkilö, joka tekee osa-aikatyötä, koska kokoaikatyötä ei ollut tarjolla, joka tekee lyhennettyä työviikkoa työnantajan toimesta tai jolla ei ollut tarjolla työtä tilausten tai asiakkaiden vähyyden tai lomautuksen takia. Siten alityöllinen on työllinen, joka itse haluaisi tehdä enemmän töitä.
Ammatti
Ammattitieto perustuu työvoimatutkimuksessa haastateltavan omaan ilmoitukseen. Työllisen ammatti määritellään päätyön ammatin mukaan. Työttömän ammatti määräytyy työttömyyttä edeltäneen tilanteen mukaan. Työvoimatutkimuksessa ammatti luokitellaan Tilastokeskuksessa käytössä olevien ammattiluokitusten mukaan.
Ammattiasema
Ammattiasema luokittelee työlliset palkatussa työssä oleviin eli palkansaajiin sekä yrittäjiin ja yrittäjäperheenjäseniin. Yrittäjät voidaan luokitella lisäksi yksinäisyrittäjiin ja työnantajayrittäjiin. Työttömän ammattiasema määräytyy työttömyyttä edeltäneen työpaikan ammatin mukaan.
Ei työssä, koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevien nuorten osuus
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen käyttämä "ei työssä eikä koulutuksessa eikä asevelvollisuutta suorittamassa olevien nuorten osuus" kuvaa niiden 15-24-vuotiaiden nuorten, jotka eivät ole työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa, kurssikoulutuksessa eivätkä varusmies- tai siviilipalveluksessa, osuutta vastaavasta koko ikäluokasta.
Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen luku eroaa hieman Eurostatin käyttämästä lähes vastaavasta NEET-asteesta (NEET rate). NEET on lyhenne määritelmästä "Not in Employment, Education or Training" eli "ei työssä, tutkintoon johtavassa koulutuksessa eikä kurssikoulutuksessa". Eurostatin julkaisema luku perustuu aineistoon, jossa varusmies- tai siviilipalveluksessa olevat nuoret eivät ole mukana perusjoukossa.
Iltatyö
Iltatyö on kello 18-23 välisenä aikana tehtävää työtä.
Julkinen sektori
Työvoimatutkimuksessa työnantajasektori määrittyy työpaikan tai yrityksen tietojen perusteella yritysrekisteristä. Luokitus poikkeaa jonkin verran kansantalouden tilinpidon käyttämästä. Julkiseen sektoriin kuuluvat valtio ja kunnat. Valtiosektoriin luetaan valtion hallinto, yliopistot, Kansaneläkelaitos, Suomen Pankki ja valtion liikelaitokset. Kuntiin ja kuntayhtymiin luetaan kunnan hallinto, kunnallinen koululaitos, kuntien ja kuntayhtymien palvelulaitokset ja toimipaikat, jotka eivät ole yhtiömuotoisia, kuten terveyskeskukset, sairaalat, päiväkodit sekä kuntien ja kuntayhtymien liikelaitokset.
Kokoaikatyö
Kokoaikatyötä tekeväksi luokitellaan palkansaaja tai yrittäjä, joka ilmoittaa tekevänsä päätyöpaikassaan kokoaikatyötä. Määritelmä ei perustu tuntirajoihin, vaan vastaajan omaan käsitykseen työn kokoaikaisuudesta.
Lomautettu
Lomautetuksi määritellään työvoimatutkimuksessa henkilö, joka on ollut tutkimusviikon kokonaan poissa työstä (myös sivutyöstä) ja ilmoittaa haastattelussa poissaolon syyksi lomautuksen. Henkilö voi olla lomautettu joko määräajaksi tai toistaiseksi. Lomautettu voi työvoimatutkimuksessa määrittyä joko työlliseksi, työttömäksi tai työvoimaan kuulumattomaksi (kuvattu tarkemmin menetelmäselosteessa http://tilastokeskus.fi/til/tyti/tyti_2013-08-20_men_006.html).
Määräaikainen työ
Määräaikaisessa työsuhteessa olevaksi luetaan palkansaaja, jonka työsopimus on solmittu määräajaksi, koeajaksi tai tietyn työn suorittamisen ajaksi.
Osa-aikatyö
Osa-aikatyötä tekeväksi luokitellaan palkansaaja tai yrittäjä, joka ilmoittaa tekevänsä päätyöpaikassaan osa-aikatyötä. Määritelmä ei perustu tuntirajoihin, vaan vastaajan omaan käsitykseen työn osa-aikaisuudesta.
Palkansaaja
Palkansaaja on henkilö, joka tekee ansiotyötä palkkaa tai palkkiota vastaan. Palkansaajat luokitellaan edelleen työntekijöihin ja toimihenkilöihin.
Piilotyötön
Piilotyöttömäksi luetaan työvoiman ulkopuolella oleva henkilö, joka haluaisi ansiotyötä ja olisi työhön käytettävissä kahden viikon kuluessa, mutta ei ole etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana. Piilotyöttömyyden syitä ovat työnhausta luopuminen tai muut syyt kuten opiskelu, lasten hoito tai terveydelliset syyt.
Pitkäaikaistyötön
Pitkäaikaistyötön on henkilö, joka tutkimusajankohtana on ollut yhtäjaksoisesti työttömänä 12 kuukautta tai pidemmän ajan.
Päätyö
Päätyö on työllisen ainoa tai pääasiallinen ansiotyö. Jos työpaikkoja on useita, päätyö on yleensä se, johon käytetään eniten aikaa tai josta ansiotulot ovat suurimmat. Pää- ja sivutyön määrittely perustuu vastaajan omaan ilmoitukseen.
Sairaspäivä
Työllisen omasta sairaudesta tai tapaturmasta johtunut poissaolopäivä päätyöstä tutkimusviikolla.
Sivutyö
Palkansaajan tai yrittäjän päätyön ohella tekemä työ. Pää- ja sivutyön määrittely perustuu vastaajan omaan ilmoitukseen. Useimmiten sivutyö on se työ, johon käytetään vähemmän aikaa tai josta saadut ansiot ovat vähäisemmät päätyöhön verrattuna.
Jatkoa edelliseen;
Sivutyöaste
Sivutyötä tutkimusviikolla tehneiden työllisten prosenttiosuus kaikista työllisistä.
Sosioekonominen asema
Palkansaajat luokitellaan sosioekonomisen aseman mukaan ylempiin ja alempiin toimihenkilöihin sekä työntekijöihin. Yrittäjät voidaan luokitella työnantajayrittäjiin, yksinäisyrittäjiin ja yrittäjäperheenjäseniin. Luokittelussa käytetään Tilastokeskuksen sosioekonomisen aseman luokitusta.
Säännöllinen viikkotyöaika
Työllisen säännöllinen viikkotyöaika on tavanomainen tai keskimääräinen viikkotyöaika päätyössä. Poissaolot eivät vaikuta säännölliseen viikkotyöaikaan. Palkansaajilla säännölliseen työaikaan luetaan mukaan säännöllinen palkallinen tai palkaton ylityö. Aiemmin on käytetty käsitettä normaali viikkotyöaika.
Tehdyt työtunnit vuodessa
Tehdyt työtunnit ovat kaikkien työllisten tekemien työtuntien summa eli toteutunut työpanos. Se voidaan laskea kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain. Tehdyissä työtunneissa ovat mukana pää- ja sivutyön tunnit sekä palkalliset ja palkattomat ylityötunnit.
Tehty viikkotyöaika
Tehty viikkotyöaika on työllisen palkansaajan, yrittäjän tai yrittäjäperheenjäsenen tutkimusviikolla tekemien työtuntien määrä. Tehty viikkotyöaika kysytään erikseen pää- ja sivutyöstä. Siihen luetaan mukaan myös palkalliset ja palkattomat ylityötunnit. Toisaalta lomat, arkivapaat ja poissaolot muista syistä (esim. sairaus) lyhentävät tehtyä viikkotyöaikaa.
Tehty vuosityöaika
Tehty vuosityöaika on laskennallinen käsite, joka saadaan jakamalla kaikkien työllisten vuoden aikana tekemien työtuntien määrä työllisten vuosikeskiarvolla. Näin saadaan keskimääräinen vuosityöaika työllistä kohti. Tehty vuosityöaika voidaan laskea erikseen myös palkansaajille.
Toimiala
Työllisten pää- ja sivutyölle määritellään toimiala työnantajan toimipaikan tai oman yrityksen toimialan mukaan. Toimialan määrittelyssä käytetään Tilastokeskuksen toimialaluokitusta.
Työllinen
Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen. Myös tutkimusviikolla työstä tilapäisesti pois ollut palkansaaja lasketaan työlliseksi, jos poissaolon syy on äitiys- tai isyysvapaa tai oma sairaus tai jos poissaolo on kestänyt alle 3 kuukautta. Yrittäjä tai samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä palkatta työskentelevä lasketaan työlliseksi riippumatta poissaolon pituudesta tai syystä.
jatkuu:
Työllisyysaste
Työllisten prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan 15-64-vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.
Työnantajasektori
Työlliset jaetaan työnantajan mukaan julkiseen ja yksityiseen sektoriin. Julkinen sektori jakautuu edelleen valtioon ja kuntiin. Työvoimatutkimuksessa työnantajasektori määrittyy työpaikan tai yrityksen tietojen perusteella yritysrekisteristä. Luokitus poikkeaa jonkin verran kansantalouden tilinpidon käyttämästä.
Työnantajayrittäjä
Yrittäjä, jolla on palveluksessaan palkattua työvoimaa.
Työssä olleet/ työstä poissa olleet
Työssä olleeksi luokitellaan työllinen, joka oli työssä yhtenäkin päivänä tutkimusviikon aikana. Työstä poissa olleeksi luokitellaan työllinen, joka oli tilapäisesti poissa työstä koko tutkimusviikon esimerkiksi loman, sairauden tai lomautuksen vuoksi.
Työssäoloaste
Työssä olleiden prosenttiosuus kaikista työllisistä.
Työttömyysaste
Työttömyysaste on työttömien prosenttiosuus saman ikäisestä työvoimasta eli työllisistä ja työttömistä. Koko väestön työttömyysaste lasketaan 15-74-vuotiaiden työttömien prosenttiosuutena saman ikäisestä työvoimasta.
Työtön
Työtön on henkilö, joka tutkimusviikolla on työtä vailla (ei ollut palkkatyössä tai tehnyt työtä yrittäjänä), on etsinyt työtä aktiivisesti viimeisen neljän viikon aikana palkansaajana tai yrittäjänä ja voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Myös henkilö, joka on työtä vailla ja odottaa sovitun työn alkamista kolmen kuukauden kuluessa, luetaan työttömäksi, jos hän voisi aloittaa työn kahden viikon kuluessa. Työttömäksi luetaan myös työpaikastaan toistaiseksi lomautettu, joka täyttää edellä mainitut kriteerit.
Työvoima
Työvoimaan kuuluvat kaikki ne 15-74-vuotiaat henkilöt, jotka tutkimusviikolla olivat työllisiä tai työttömiä.
Työvoiman ulkopuolella olevat
Työvoiman ulkopuolella olevilla tarkoitetaan henkilöitä, jotka tutkimusviikolla eivät olleet työllisiä tai työttömiä. Työvoiman ulkopuolella olevista voidaan käyttää myös käsitettä työvoimaan kuulumattomat.
Työvoimaosuus
Työvoimaan kuuluvien prosenttiosuus samanikäisestä väestöstä.
Vuokratyö
Työsuhde, jossa palkansaaja työskentelee työvoimaa välittävän tai vuokraavan yrityksen kautta.
Vuorotyö
Vuorotyö on työtä, jossa vuorot vaihtuvat säännöllisesti ennakolta sovituin ajanjaksoin. Jos henkilö tekee pysyvästi vain tiettyä vuoroa, esimerkiksi yövuoroa, häntä ei lueta vuorotyötä tekeväksi
Vuosityöaika
Ks. tehty vuosityöaika
Yksinäisyrittäjä
Yrittäjä tai ammatinharjoittaja, jolla ei ole palveluksessaan palkattua työvoimaa.
Yksityinen sektori
Työvoimatutkimuksessa työnantajasektori määrittyy työpaikan tai yrityksen tietojen perusteella yritysrekisteristä. Luokitus poikkeaa jonkin verran kansantalouden tilinpidon käyttämästä. Yksityiseen sektoriin luokitellaan ne, joilla työnantajana on yhtiö, myös valtioenemmistöinen tai kunnan omistama yhtiö, yksityinen henkilö, yritys, säätiö, osuuskunta tai yhdistys sekä itsenäiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat. Voittoa tavoittelemattomat yhteisöt, kuten kirkko ja seurakunnat, luetaan myös yksityiseen sektoriin.
Ylityö
Ylityötä on palkansaajan sopimuksen mukaisen työajan lisäksi päätyössä tekemä työ. Ylityö voi olla joko palkatonta tai palkallista, jolloin siitä saa korvauksen joko rahana tai vapaana.
Ylityöaste
Palkallista ylityötä tutkimusviikolla tehneiden palkansaajien prosenttiosuus kaikista työllisistä.
Yrittäjä
Yrittäjäksi luetaan henkilö, joka harjoittaa taloudellista toimintaa omaan laskuun ja omalla vastuulla. Yrittäjä voi olla työnantajayrittäjä tai yksinäisyrittäjä, kuten ammatinharjoittaja tai freelancer. Osakeyhtiössä toimiva henkilö, joka yksin tai perheensä kanssa omistaa vähintään puolet yrityksestä, luetaan yrittäjäksi.
Yrittäjäperheenjäsen
Henkilö, joka työskentelee palkatta samassa kotitaloudessa asuvan perheenjäsenen yrityksessä tai maatilalla.
Yötyö
Yötyö on kello 23-06 välillä tehtävää työtä.
Tekstit siis linkistäni 10.4. joka sanoo nyt: File not found
Kepuporvari+Sipilä+tilaa+mieleisensä+työttömyystilastot+Tilastokusetuskeskukselta.+TEM:in+eli+Työ+ja+Elinkeinoministeriön+Suomen+työttömyysluvut+oikeita+eli+kertovat+että+Suomen+todellinen+työttömyysprosentti+on+EU:n+velkaantuneiden+kriisimaiden+luokkaa+eli+noin+20%.
Niin kauan kuin lukuja tulkitaan niistä saadaan erilaisia. Kuitenkin matematiikka on sellainen että se ei valehtele. Joko laskit oikein tai väärin. Heh, heh mitähän jos laskisin tulkinnanvaraisesti oman ajonopeuden jos aletaan väittämään ylinopeutta? No ei sitä vaaraa en ole koskaan saanut sakkoja.
Kuitenkin viimeisimmän luvun mukaan suomessa on noin 5,5 miljoonaa ihmistä. Siitä eläkeläiset, lapset, työssä olevat ja työttömät. Aivan paashaa ettei niistä saada tarkkoja lukuja. Työtön joka on kursseilla on työtön. Saahan se hitto työttömyyskorvaustakin. Aika kätevä tulkinta että kursseilla tai muissa toimenpiteissä olevaa ei lasketa työttömäksi.
Ainoa oikea tapa laskea töissä olevat on niin helppo että katsotaan sellaiset jotka on oikeasti töissä ja saavat siitä palkkaa. Tämäkään ei kerro koko totuutta köyhyydestä kun osa töissä olevista saa asumistukea. Mutta ei nyt mennä siihen. Lasketaan vain ne työttömät. Huonoa ku s e tusta tuo tulkinta. Jos itse olisin laskenut noin huonosti niin nelosta olisi tullut.
Onhan+tuo+myönnetty,+että+työmarkkinatukea+käytetään+toimeentulotukena(esim.+työkyvyttömät),+joten+noista+luvuistakaan+EI+VARMASTI+voi+päätellä+oikeata+työttömien+määrää.
Kumma kun työttömyys laskee, mutta työtuloista saatavat verotulot ei nouse.
Mikähän tässä mättää
Ne paikat annetaan hyväveljille ja palkka maksetaan jonnekkin jonakin muuna kuin verotettavana tulona. :) Menee aivan porvarien suunnitelmien mukaan Suomi nimisen, entisen hyvinvointivaltion alasajossa.
Talouden ongelmat eli verotus on liian kova. Kun verotus kevennettäisiin ja nk. koneistoa pienennettäisiin etenkin johtoportaista, alkaisi jäämään viivan alle jotakin tulostakin.
Näin pieni kansa ei voi elättää niin suurta koneistoa sosiaali-etujen etsijöitä.
Pitäisi kysyä kansalta 2 kysymystä.
1. Mitä voit tuottaa maallemme ( oikeaa tuottoa).
2. Osaammeko ja haluammeko rikastua.
Noilla kysymyksillä karsiutuu kaikki oleellisen ulkopuolinen pois.
Myös virkakoneiston johdossa tulisi kysyä samat, sillä hyvin harva tuottaa maalle voittoa, hyvää tai edes vastaa ylisuuren palkkansa osaa missään mittarissa.
Luulisi sipilän toitottavan valtion kassa n. Hyvää kuntoakun verotulot huipussaan suuren työlisyyden v uoksi
Veronmaksajien tuella on työllistetty ja valtion velalla ja ku ne tue loppuu alkaa todellinen alamäki tälläkin hetkellä monet yksityiset irtisanoo työntekijöitä eikä uusia veroja synny kunnon romahdus on tulossa ja siitä ollaan hiljaa.
Aktiivimalli on myös yksi tilastokikkailun väline.
Aktiivi aivopesuun menevät poistetaan työttömien listoilta nopeasti, mutta palautetaan takaisin hitaasti tilastojen kaunistelun vuoksi.
Sipilä jaksoi jankuttaa viimeisessä vaalitentissä työllistämistään.
Hallitus ei ole tehnyt yhtäkään työpaikkaa.
Työpaikat tulevat vain siitä, kun teollisuuden tilauskirjat täyttyvät ja niiden tekemiseksi tarvitaan työntekijöitä.
Näin kävi hallituskauden aikana, jolloin taloustilanne parani globaalin talouden tilauskannan kasvun myötä.
Yrityksen ovat palkanneet väkeä vain suoriutuakseen tilauksista. Hallituksella ei tässä ole mitään tekemistä.
Ottaako hallitus maineekseen parhallaan olevan irtisanomisten aallon, jossa työntekijöitä poistetaan yrityksistä tilausten määrän laskun johdosta.
"Työllinen on henkilö, joka on tutkimusviikolla tehnyt ansiotyötä vähintään tunnin rahapalkkaa tai luontaisetua vastaan tai voittoa saadakseen"
Minä olen siis työllinen jos teen työtä tunnin ruokapalkalla (luontaisetu) tai pelaan tunnin nettipokeria voittoa saadakseni?
No, lähes samaan päästään tällä mallilla joka erittäin käyttökelponen. En vaan keksi oikeen tarvetta enää uuden hallituksen aikana. Ketkusipihallituksesta vuoden päästä EI MIKÄÄN ENÄÄ MUISTUTA. Teollisuusliitto sanoutuu irti 6 min/pv työajanpidennyksestä ja eiköhän muut seuraa perästä. Muut kikyhommat tais olla määräaikasia? Taxilakikin? menossa samaan kepun paskatunkioon levitettäväksi kuin sadat sotelakiesityksetkin. 140 000 uudesta työpaikasta haihtuu puolet kuin pieru saharaan, jos ei uusi hallitus halua jatkaa tuolla tunti/viikko linjalla. Ai jaa, jäähän muistiin miljardien arvoisten suomalaisten kansallispääomien lahjoittaminen ulkomaisille sijoittajille velat. Mutta tuskin kukaan muistaa, koska tekijänä EI OLE vihervassut. Muuten persuälyköt muistuttais siitä päivittäin.
https://www.aamulehti.fi/a/200692229
Koko työttömyyspolitiikkahan on vain suurta huijausta ja pelleilyä. Ja AY väki kuvittelee omistavansa työpaikat.
Miksi työnantajat ja valtion edustajat ei vaadi että kaikki olemassa oleva työ on jaettava maassa olemassaolevan työvoiman kesken ja palkkojen määräydyttävä sen mukaan.
Eli palkat ehkä puolittuu firmojen raha tilanteen mukaan ,työnantajat saa lisää työtä tekeviä käsiä mutta työttömyys poistuu kokonaisuudessaan ja samoin työttömyyskorvaukset.
Tällä tavalla valtio säästäisi miljardeja vuosittain.
Hintojen sekä yritysten voittojen ei auta muuta kuin seurata palkkakehitystä mutta yhteiskunta toimii eikä ylivelkaannu.
Vanhuus ja työkyvyttömyyseläkkeet kuuluu maksaa niin kuin aiemminkin.
Työllisyys on kunnon kusetusta,jos verorahoilla tukityöllistetään halvalla se on pelkkää firmojen orjantyön käyttämistä ja saadaan tilastoja korjattua.
Orpo ministeri osaaminen ,työllisyys tavoite saavutettu, valtion velkaantuminen saatu pysähtymään, valtiontalousministeriö, tarvitsemme tulevalle hallituskaudelle 12 miljardia lisää velkaa, kumpi puhuu potaskaa ?
Pari päivää vielä ja potaskan puhuja vaihtuu