"Yle: Lähihoitaja haastoi Esperi Caren oikeuteen – liitto: Yritys kikkaili palkankorotukset nollaan"
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006069639.html
Esperi Care vähensi työsopimuksissa aikanaan luvattua omaa ”Esperi-lisää” samalla kun alan vähimmäispalkka nousi 17 eurolla.
YLE uutisoi, että yksi lähihoitaja on alan liitto SuPerin tuella haastanut työnantajansa Esperi Caren oikeuteen palkan mukana luvatun lisän pienentämisestä.
Esperi Care on maksanut Ylen mukaan noin tuhannelle hoitajalle palkan päälle niin sanottua ”Esperi-lisää”, suuruudeltaan 40–50 euroa kuukaudessa. Lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin mukaan tästä lisästä on nyt leikattu samalla, kun viime kesänä alan työehtosopimuksen mukaisesti vähemmäispalkkoihin tuli 17 euron korotus.
Haastehakemuksen mukaan Esperi Care pudotti tes-korotuksen jälkeen yksipuolisesti lähihoitajan ”Esperi-lisää” 17,11 eurolla, joka on täsmälleen sama summa, mikä tes-korotuksen mukana taulukkopalkkoihin tuli.
SuPer-liiton mukaan asia koskee jopa tuhatta esperillä työskentelevää lähihoitajaa.
ESPERI MYÖNTÄÄ asian Ylelle.
Yhtiön mukaan ”Esperi-lisää” saaneiden työntekijöiden lisän määrää ollaan voitu muuttaa työehtosopimuksen palkkaratkaisun mukaisesti, kun vähimmäispalkkoihin tuli korotus.
– Henkilöt, joiden kokonaispalkka on jo ylittänyt uuden vähimmäistason, heidän kokonaispalkkansa ei ole korottunut, mutta ei myöskään heikentynyt, sanoo henkilöstöjohtaja Maria Pajamo Esperi-konsernista Ylelle.
Ammattiliiton laintulkinnan mukaan näin ei voi tehdä.
Oikeudenkäynnin on määrä alkaa Lahdessa kesäkuussa, mutta liitto on valmis myös asian sovitteluun oikeussalin ulkopuolella.
Esperi-lisää ei makseta työnantajalle viimeisen vuoden sisällä tulleille työntekijöille, vaan se oli aikanaan perustettu saamaan työvoimaa tietyillä alueilla, joilla työvoimapulaa oli.
ESPERI CAREN ympärillä on kiehunut ja kuohunut etenkin alkuvuodesta. Kaikki alkoi tammikuussa, kun Valvira keskeytti Kristiinankaupungissa sijaitsevan Esperi Caren hoivakoti Ulrikan toiminnan useiden epäkohtien ja laiminlyöntien vuoksi. Yhden asiakkaan epäiltiin kuolleen hoitovirheen vuoksi, lisäksi kolme muuta asiakasta oli niin huonossa kunnossa, että heidät täytyi lähettää terveyskeskukseen tai kuntoutukseen.
Valviran lakimies Reija Kauppi kertoi tuolloin Ilta-Sanomille, että ongelmat juontuvat pohjimmiltaan siitä, että kyseisessä hoivakoti Ulrikassa on ollut liian vähän henkilöstöä asiakasmäärään ja sen tarpeisiin nähden.
Ja siitä soppa vasta alkoi paisumaan. Miljoonia Esperi Caren johdossa tienannut toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni irtisanoutui ja kansalaisjärjestö Finnwatch väitti Esperi Caren välttelevän Suomen veroja korkokikkailulla.
ASIAN paisuessa kävi ilmi, että ongelmia on muissakin yksityisissä palvelutaloissa. Muutkin suuret hoivapalveluiden tuottajat saivat valvovalta viranomaiselta huomautuksia epäkohdista.
– Etelä-Suomen alueella selkeästi näkyy, että yksityisistä tulee enemmän epäkohtailmoituksia ja kanteluita kuin kunnallisista. Suhteellista laskentaa ketjuista ei ole tehty, mutta kyllä selvästi näkyy, että isot ketjut johtavat tilastoa, ylitarkastaja Päivi Vainio Etelä-Suomen aluehallintovirastosta sanoi IS:lle tammikuun lopussa.
Ongelmat liittyivät etenkin hoitohenkilökunnan vähyyteen ja ongelmia havaittiin myös Attendossa ja Mehiläisessä.
Lue lisää: Katso lista hoivakodeista, joissa on havaittu ongelmia – Attendo ja Mehiläinen kärjessä
Lue lisää: Näin hoivakotien myynnillä on rikastuttu – kolmessa vuodessa 20 miljonääriä
ESPERI ILMOITTI maaliskuussa palkkaavansa satoja uusia työntekijöitä. Ammattiliitto Tehy tosin leimasi Esperin rekrytointiohjelman ”vippaskonstiksi”.
Myös Attendo on ilmoittanut parannusaikeista hoivakotien laatuun.
Vanhustenhoidon tilaan on ottanut kantaa myös kirjailija Tuomas Kyrö. Seura on kertonut aiemmin huhtikuussa, että uudessa kirjassa Mielensäpahoittajan vaimo joutuu yksityiseen hoivakotiin.
Lue lisää: Seura: Tuomas Kyrö kirjelmöi Esperille läheisensä huonosta hoidosta ja kirjoitti uuteen kirjaansa ”Jesperi Keer” -hoivakotiketjusta
Anna Näveri"
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000006069639.html
Esperi Care vähensi työsopimuksissa aikanaan luvattua omaa ”Esperi-lisää” samalla kun alan vähimmäispalkka nousi 17 eurolla.
YLE uutisoi, että yksi lähihoitaja on alan liitto SuPerin tuella haastanut työnantajansa Esperi Caren oikeuteen palkan mukana luvatun lisän pienentämisestä.
Esperi Care on maksanut Ylen mukaan noin tuhannelle hoitajalle palkan päälle niin sanottua ”Esperi-lisää”, suuruudeltaan 40–50 euroa kuukaudessa. Lähi- ja perushoitajaliitto SuPerin mukaan tästä lisästä on nyt leikattu samalla, kun viime kesänä alan työehtosopimuksen mukaisesti vähemmäispalkkoihin tuli 17 euron korotus.
Haastehakemuksen mukaan Esperi Care pudotti tes-korotuksen jälkeen yksipuolisesti lähihoitajan ”Esperi-lisää” 17,11 eurolla, joka on täsmälleen sama summa, mikä tes-korotuksen mukana taulukkopalkkoihin tuli.
SuPer-liiton mukaan asia koskee jopa tuhatta esperillä työskentelevää lähihoitajaa.
ESPERI MYÖNTÄÄ asian Ylelle.
Yhtiön mukaan ”Esperi-lisää” saaneiden työntekijöiden lisän määrää ollaan voitu muuttaa työehtosopimuksen palkkaratkaisun mukaisesti, kun vähimmäispalkkoihin tuli korotus.
– Henkilöt, joiden kokonaispalkka on jo ylittänyt uuden vähimmäistason, heidän kokonaispalkkansa ei ole korottunut, mutta ei myöskään heikentynyt, sanoo henkilöstöjohtaja Maria Pajamo Esperi-konsernista Ylelle.
Ammattiliiton laintulkinnan mukaan näin ei voi tehdä.
Oikeudenkäynnin on määrä alkaa Lahdessa kesäkuussa, mutta liitto on valmis myös asian sovitteluun oikeussalin ulkopuolella.
Esperi-lisää ei makseta työnantajalle viimeisen vuoden sisällä tulleille työntekijöille, vaan se oli aikanaan perustettu saamaan työvoimaa tietyillä alueilla, joilla työvoimapulaa oli.
ESPERI CAREN ympärillä on kiehunut ja kuohunut etenkin alkuvuodesta. Kaikki alkoi tammikuussa, kun Valvira keskeytti Kristiinankaupungissa sijaitsevan Esperi Caren hoivakoti Ulrikan toiminnan useiden epäkohtien ja laiminlyöntien vuoksi. Yhden asiakkaan epäiltiin kuolleen hoitovirheen vuoksi, lisäksi kolme muuta asiakasta oli niin huonossa kunnossa, että heidät täytyi lähettää terveyskeskukseen tai kuntoutukseen.
Valviran lakimies Reija Kauppi kertoi tuolloin Ilta-Sanomille, että ongelmat juontuvat pohjimmiltaan siitä, että kyseisessä hoivakoti Ulrikassa on ollut liian vähän henkilöstöä asiakasmäärään ja sen tarpeisiin nähden.
Ja siitä soppa vasta alkoi paisumaan. Miljoonia Esperi Caren johdossa tienannut toimitusjohtaja Marja Aarnio-Isohanni irtisanoutui ja kansalaisjärjestö Finnwatch väitti Esperi Caren välttelevän Suomen veroja korkokikkailulla.
ASIAN paisuessa kävi ilmi, että ongelmia on muissakin yksityisissä palvelutaloissa. Muutkin suuret hoivapalveluiden tuottajat saivat valvovalta viranomaiselta huomautuksia epäkohdista.
– Etelä-Suomen alueella selkeästi näkyy, että yksityisistä tulee enemmän epäkohtailmoituksia ja kanteluita kuin kunnallisista. Suhteellista laskentaa ketjuista ei ole tehty, mutta kyllä selvästi näkyy, että isot ketjut johtavat tilastoa, ylitarkastaja Päivi Vainio Etelä-Suomen aluehallintovirastosta sanoi IS:lle tammikuun lopussa.
Ongelmat liittyivät etenkin hoitohenkilökunnan vähyyteen ja ongelmia havaittiin myös Attendossa ja Mehiläisessä.
Lue lisää: Katso lista hoivakodeista, joissa on havaittu ongelmia – Attendo ja Mehiläinen kärjessä
Lue lisää: Näin hoivakotien myynnillä on rikastuttu – kolmessa vuodessa 20 miljonääriä
ESPERI ILMOITTI maaliskuussa palkkaavansa satoja uusia työntekijöitä. Ammattiliitto Tehy tosin leimasi Esperin rekrytointiohjelman ”vippaskonstiksi”.
Myös Attendo on ilmoittanut parannusaikeista hoivakotien laatuun.
Vanhustenhoidon tilaan on ottanut kantaa myös kirjailija Tuomas Kyrö. Seura on kertonut aiemmin huhtikuussa, että uudessa kirjassa Mielensäpahoittajan vaimo joutuu yksityiseen hoivakotiin.
Lue lisää: Seura: Tuomas Kyrö kirjelmöi Esperille läheisensä huonosta hoidosta ja kirjoitti uuteen kirjaansa ”Jesperi Keer” -hoivakotiketjusta
Anna Näveri"
Vastaukset 4
Vanhimmat
Murhakartanotoiminta vaan jatkuu edelleen...
Demariyritysten tarkoitus on tahkota voittoa.
Esperi care on kokoomusyritys.
Nyt Orpo ja Sipilä voisivat taas selittää (kuten sote lehmänkauppojen jälkeen) miten vastuullisten yritysten omavalvonta takaa hyvän hoidon eikä valtion tarvitse niitä edes valvoa.
Firma ei noudata asiakkaidensa kanssa tehtyjä sopimuksia eikä työntekijöidensä kanssa tehtyjä sopimuksia. Mitä se sitten noudattaa? Ai niin osinkojen maksu toimii mallikkaasti.