Populismissa on antirationalistisia piirteitä

...Näin ollen populistitkin siis seuraavat ikään kuin tietämättään samaa lakiluetteloa, jota myös jokin tietty terroristijärjestökin seuraa.

On siis mahdollista ajatella, että tietyssä mielessä Euroopan kristittyjen keskuudessa on radikaalisti ajatteleva rintama, joka muistuttaa ajatusmaailmaltaan ääri-islamilaisia terroristijärjestöjä. Sellaisesta on nähtävissä merkkejä Euroopan oikeistopopulistisissa ja äärioikeistolaisissa liikkeissä ja puolueissa. Valtaosin kristillisessä Euroopassa käytiin aikoinaan useita uskonsotia, ja viimeisimmäksi niistä voidaan lukea Sonderbundin sota 1800-luvun puolivälin Sveitsissä. Mikäli eurooppalainen kristillinen terrorismi jätetään pois laskuista, niin sen jälkeen Euroopan kristityt ovat vaihtaneet aseet kyniin. Nykyiset uskonsodat ovat näin ollen kehittyneemmissä maissa muodoltaan pääosin salonkikelpoisempia ja sivistyneempiä. Nykyajan konservatiiviset joukot eivät aktiivisesti halua perustaa kristillistä teokratiaa, vaan keskittyvät nokittelemaan liberaalimpia liikkeitä vastaan samalla havitellen paluuta takaisin "perinteisiin arvoihin". Populistien toiminta on samankaltaista, mutta heidän retoriikkansa on selkeästi kovempaa ja räikeämpää. Populistit terrorisoivat kynillä. Siksi he voivat asettaa itsensä moraalisesti terroristien yläpuolelle, vaikka heidän menetelmänsä ovat pohjimmiltaan yhtä alhaisia kuin terroristienkin. Ajan kuluessa, islamin instituutioiden kehittyessä ja maailman yhä liberalisoituessa myös ääri-islamilaiset ideologiat tulevat todennäköisesti kehittymään samaa rataa kuin konservatiiviset liikkeet kristinuskon sisällä. Aseet tullaan jossakin vaiheessa korvaamaan yhä useammin kynillä, ja vihaa ja pelkoa tullaan kylvämään yhä enemmän painetuissa julkaisuissa ja verkkojulkaisuissa. On otettava huomioon, että islamilaiset instituutiot kehittyvät lineaarisen aikakäsityksen valossa 600–700 vuotta kristinuskon instituutioita jäljessä. Kuitenkin modernisaation kiihtyessä ne ovat alkaneet vähitellen kiriä eroa kiinni. Näin ollen joudumme odottamaan noin 200–400 vuotta, että nykyisten terroristijärjestöjen toimintatavat alkavat selvästi muistuttaa eurooppalaisten populistien toimintatapoja. Lineaarisen aikakäsityksen asemasta puhutaan tänä päivänä sirkadiaanisesta ajan konseptoinnissa, jossa tunnustetaan dialektinen suhde ajan syklisen ja lineaarisen konseptin sekä muutoksen ja vakauden välillä (ks. Bates, 2006). Toinen mahdollisuus on tietenkin myös se, että tuon ajan kuluttua ei enää edes tehdä eroa äärijuutalaisten, äärikristillisten ja ääri-islamilaisten liikkeiden välille, vaan puhutaan laajemmin ääriabrahamilaisista liikkeistä. Pelkäänpä, ettei ihmiskunta keksi maailmanrauhaa edes 200–400:n vuoden kuluttua.

Jos todellakin Jumala on antanut alkuperäisimmän lakiluettelon jollekin tietylle terroristijärjestölle, ja populistitkin seuraavat sitä ikään kuin tietämättään, niin minunhan pitäisi erota kirkosta saman tien. En halua seurata heidän seuraamiaan oppeja. Minun elämäni moraalinen pohja rakentuu "eri kansanryhmien kunnioittamisen", "sovittelun", "suvaitsevaisuuden", "eri uskontojen kunnioittamisen" ja "vastakkainasettelun purkamisen" retoriikan ja välineistön pohjalle. Itse siis kyseenalaistan ja kritisoin sitä ajattelutapaa, jota terroristijärjestöt ja populistit (tietoisesti tai tiedostamattaan) kannattavat. Itse väitän lujasti, että se lakiluettelo, jota he seuraavat ei ole Jumalan antamista se alkuperäisin ja virheettömin.

Itse väitän, että se alkuperäisin ja virheettömin lakiluettelo on annettu paljon ennen kuin maailmassa on ollut äärisunnalaisia tai wahhabilaisia ajatuskulkuja. Tämä alkuperäisin ja virheettömin lakiluettelo on se, jonka pohjalle niin juutalaisten, kristityttyjen kuin muslimienkin tulee moraalinen perustansa rakentaa. Tämän vuoksi haluan antaa työrauhan juutalaisuuden, kristinuskon ja islamin tutkijoille, että he saavat arkeologisten kaivausten sekä historian, informaatiotutkimuksen ja kielitieteen tutkimusmenetelmien avulla selvitettyä, mikä on alkuperäisin ja virheettömin abrahamilainen lakiluettelo. Itse uskon, että se on se lakiluettelo, joka löytyy 2.–4. Mooseksen kirjasta, eli Mooseksen laki. Perimätiedon mukaan Jumala sinetöi tämän lain viidennessä Mooseksen kirjassa: "Kaikkea, mitä minä käsken, noudattakaa tarkoin. Älkää siihen mitään lisätkö älkääkä siitä mitään ottako pois." (5. Moos. 12:32). Lopullinen totuus selviää kuitenkin sitten, kun eri tieteenalojen tutkijat ovat saaneet työnsä päätökseen.

Alkuperäisimmän lakiluettelon selvittäminen poistaisi lopullisesti kaiken vastakkainasettelun juutalaisten, kristittyjen ja muslimien väliltä, koska tällöin meillä kaikilla olisi yhteinen moraalinen ohjenuora. Se olisi ainoa ja alkuperäinen, Jumalan asettama, se jota meistä jokaisen kolmen uskonnon edustajan tulee noudattaa.

(Jatkuu... )

Tietenkin on erittäin todennäköistä, että sekä populistit että terroristit kiistäisivät myös ne faktat, jotka voitaisiin tulevan tutkimuksen myötä aukottomasti osoittaa. Toinen vaihtoehto on taas se, että faktat tunnustettaisiin, mutta keksittäisiin uusia tekosyitä vainota "niitä toisia". Tällainen tekosyy voisi olla esimerkiksi se, että juutalaisia, kristittyjä ja muslimeja erottaisivat edelleen erilaiset Jumalan kunniaksi pystytetyt rakennukset ja erilaiset rituaaliset instituutiot, joilla Jumalaa palvellaan. Tällainenkaan retoriikka ei toimisi pitkällä tähtäimellä. Oletetaan, että Mooseksen laki on Jumalan asettamista lakiluetteloista alkuperäisin ja viimeisin. Täten Rodhe ja Nylund (2001, 103) selittävät vanhan ja uuden liiton eron hyvin kiteytetysti: Mooseksen laissa on 248 käskyä muodossa ”sinun pitää” ja 365 käskyä muodossa ”sinun ei pidä”. Ne ovat osaksi rituaalisia ja osaksi moraalisia. Jälkimmäisten katsotaan koskevan kaikkia ihmisiä. (Rodhe & Nylund 2001, 103.)

Näin ollen uudessa liitossa poistettiin velvollisuus suorittaa uskonnollisia rituaaleja niiden alkuperäisen kaavan mukaisesti. Vain velvoite moraalisten lakien noudattamisesta jäi kaikille. Näin ollen ainoastaan juutalaisilla, ja korkeintaan kaikilla kristittyjen ja muslimien keskuudessa olevilla Abrahamin sukulinjan edustajilla on velvollisuus noudattaa alkuperäisimmän ja virheettömimmän lakitekstin mukaisia rituaalisia velvoitteita. Kaikki muut kristityt ja muslimit kuuluvat siis puhtaasti uuden liiton piiriin: Heidän on toteltava Jumalan antamaa moraalista lakia, mutta heillä on vapaus päättää rituaalisesta elämästään itse. Oletetaan, että 2.–4. Mooseksen kirjassa oleva lakiluettelo saisi tieteellisen vahvistuksensa. Se merkitsisi sitä, että juutalaisten tulisi edelleen rakentaa synagogia, suorittaa pappisvihkimys alkuperäisten kaavojen mukaan ja niin edelleen. Tästä seuraisi se, että kristityillä olisi edelleen oikeus rakentaa kirkkoja, joiden tärkein funktio on Jumalan Sanan saarnaaminen. Myös muslimeille jäisi oikeus rakentaa moskeijoita, joiden tärkein funktio on rukous. Näin ollen kristityillä ja muslimeilla olisi edelleen vapaus päättää omista rituaalisista instituutioistaan, ja se olisi täysin oikeutettua myös jatkossa.

Usko Jeesukseen Jumalan Poikana voisi myös toimia tällaisena keinotekoisesti ryhmiä erottavana tekijänä. Tällä hetkellä tilanne on se, että suurin osa maailman kristityistä uskoo Jeesuksen olevan Jumalan Poika. Sen sijaan vain vähemmistö juutalaisista (esim. messiaanijuutalaiset) ja muslimeista (esim. messiaanimuslimit) uskovat näin. Katson, että usko Jeesukseen Jumalan Poikana on osa henkilökohtaista uskonratkaisua. Kristityt ja muslimit päättävät jo nyt omista rituaalisista instituutioistaan. He kaikki ovat siis jo nyt mukana uuden liiton piirissä, vaikka erimielisyyksiä siitä, mikä on alkuperäisin lakiteksti, on yhä olemassa. Myöskään rituaalisten lakien soveltamisesta ei ole saavutettu täyttä yksimielisyyttä. Meitä kaikkia juutalaisia, kristittyjä ja muslimeja yhdistää kuitenkin usko yhteen Jumalaan, joka johdatti Abrahamin luvattuun maahan. Se, miten me käsitämme tämän yhden Jumalan, on meille henkilökohtaista. Itse en usko, että on olemassa kahta ihmistä, jotka ymmärtäisivät Jumalan täsmälleen samankaltaisesti. Käsite "Jumalan Poika" on jo sinällään niin abstrakti, että ehkä loppujen lopuksi yksikään ihminen ei kykene täysin ymmärtämään, mitä se tarkoittaa. Jeesus opetti oikeudenmukaisuutta ja sitä, ettei lakia tule tulkita hurskastellen
(vrt. Matt. 7:12 & 22:37-39; Luuk. 13:10–17). Jokainen, joka elää näiden periaatteiden mukaista elämää, uskoo jo sydämessään Jeesukseen.

Mikäli alkuperäiseksi lakiluetteloksi osoittautuu Mooseksen aikainen lakiluettelo tai jokin muu lakiluettelo, joka on kirjattu ennen äärisunnalaisuuden ja / tai wahhabilaisuuden kehittymistä, niin aion noudattaa kyseiseen lakiluetteloon kirjattuja lakeja ja säädöksiä sekä jatkaa kuulumistani kirkkoon. Jos taas jonkun tietyn terroristijärjestön (ja kenties populistienkin) soveltama lakiluettelo osoittautuukin alkuperäisimmäksi, niin aion erota kirkosta, jättää abrahamilaiset uskonnot taakseni ja kääntyä johonkin rauhanomaisempaan uskontoon. Itse kuitenkin uskon edelleen ja vahvasti siihen, että Jumala on itse rakkaus.

Lähteet:

Bates, S. (2006) 'Making Time for Change: On Temporal Conceptualizations within (Critical Realist) approaches to the Relationship between Structure and Agency', Sociology, 40 (1): 143–61.

Heywood, Andrew (2012). Political ideologies: An introduction (5th ed.). Basingstoke: Palgrave Macmillan.

Rodhe, S. & Nylund, B. 2001. Uskontojen maailmat: Lukion uskonto. 1.–4. painos. Suom. Harry Halén, Ismo Dunderberg & Markku Heikkilä. Helsinki: Otava.