Täällä on monenlaista kommenttia nähnyt, mutta aika vähän puhutaan mielestäni asiasta. Kaikenlaista faktaa lentää suuntaan ja toiseen, mutta yksi näkökulma on jäänyt kokonaan huomioimatta.
Puhutaan kuin vastakkain olisivat ydinvoima ja uusiutuvat energianlähteet. Näinhän ei ole. Vaikka ydinvoimala saisi rakentamisluvan, niin valtion panostus uusiutuviin energianlähteisiin ei vähene yhtään.
Lisäksi on kummallakin puolella tarpeena todistella, että taistelu todella olisi vain näiden energiamuotojen välillä - ehkä siksi, että jos vastakkaisen näkemyksen kannattaman energianmuodon onnistuu leimaamaan huonoksi on tavallaan todistanut, että se oma kanta on oikea (kun kerran muita ei ole).
Tuntuu siltä, että lähes kaikki ovat unohtaneet erään tosiseikan. Suomi ostaa reilut 15% sähköstään ulkomailta, ja noin 10% kulutuksesta tulee Venäjältä. Toisin sanoen kilpailu ei ole ydinvoiman ja uusiutuvien energianlähteiden välillä - uusiutuvat energianlähteet ovat jo tipahtaneet pelistä ja voittajaksi selvisi tuontisähkö Venäjän voimaloista (suurelta osin ydin-sellaisista). Nyt siis finaalissa ovat enää
a) tuontisähkö, jossa ovat omat ongelmansa (joita on käsitelty täällä mielestäni aivan tarpeeksi),
b) suomalainen ydinvoima, joka vastustajien harmiksi on toistaiseksi ollut hyvinkin turvallista ja edullista, ja
c) maakaasu, joka tuodaan myös Venäjältä ja on varsin kallista pelkässä sähköntuotannossa.
Valitkaa siitä. Itse kallistun suomalaisen ydinvoiman kannalle, koska ensinnäkin sen jätteet saadaan talteen (tai siis on saatu, ja ennustekin on varsin hyvä) ja toiseksi se on halpaa ja sen hinta on varsin vakaata.
Puhutaan kuin vastakkain olisivat ydinvoima ja uusiutuvat energianlähteet. Näinhän ei ole. Vaikka ydinvoimala saisi rakentamisluvan, niin valtion panostus uusiutuviin energianlähteisiin ei vähene yhtään.
Lisäksi on kummallakin puolella tarpeena todistella, että taistelu todella olisi vain näiden energiamuotojen välillä - ehkä siksi, että jos vastakkaisen näkemyksen kannattaman energianmuodon onnistuu leimaamaan huonoksi on tavallaan todistanut, että se oma kanta on oikea (kun kerran muita ei ole).
Tuntuu siltä, että lähes kaikki ovat unohtaneet erään tosiseikan. Suomi ostaa reilut 15% sähköstään ulkomailta, ja noin 10% kulutuksesta tulee Venäjältä. Toisin sanoen kilpailu ei ole ydinvoiman ja uusiutuvien energianlähteiden välillä - uusiutuvat energianlähteet ovat jo tipahtaneet pelistä ja voittajaksi selvisi tuontisähkö Venäjän voimaloista (suurelta osin ydin-sellaisista). Nyt siis finaalissa ovat enää
a) tuontisähkö, jossa ovat omat ongelmansa (joita on käsitelty täällä mielestäni aivan tarpeeksi),
b) suomalainen ydinvoima, joka vastustajien harmiksi on toistaiseksi ollut hyvinkin turvallista ja edullista, ja
c) maakaasu, joka tuodaan myös Venäjältä ja on varsin kallista pelkässä sähköntuotannossa.
Valitkaa siitä. Itse kallistun suomalaisen ydinvoiman kannalle, koska ensinnäkin sen jätteet saadaan talteen (tai siis on saatu, ja ennustekin on varsin hyvä) ja toiseksi se on halpaa ja sen hinta on varsin vakaata.
Vastaukset 12
Vanhimmat
- "Tuntuu siltä, että lähes kaikki ovat unohtaneet erään tosiseikan. Suomi ostaa reilut 15% sähköstään ulkomailta, ja noin 10% kulutuksesta tulee Venäjältä."
Ajatellaan helposti että energiaa tarvitaan "ehkä lisää" "tulevaisuudessa" vaikka tosiasia on, että halpaa energiaa tarvitaan jo NYT lisää ja paljon. Puhumattakaan sitten mitä tarvitaan tulevaisuudessa. Ja puhumattakaan siitä miten paljon tarvitaan jos vielä aiotaan esim. hiilivoimalat laittaa eläkkeelle tai reserviin.
Puhutaan aika suurista määristä energiaa. Lonkalta sanon että 15% tuonti, 10% hiili ja 5% energian kasvu = 30%. Eli siis Suomen ydinvoimalatuotanto voisi tuplata heti kättelyssä (koska rakentaminenkin kestää vuosikausia).
Maakaasun ja tuontisähkön ongelmana on myös riippuvuussuhde tuottajasta ja epävarmuus tulevaisuuden hinnasta jne.
Joo,kyllähän ne suomaalaiset ydinjätteet on saatu
talteen!!! mutta mihin?? Venäjällehän ne on viety ja siellä osa jatkojalostettu pomminraakaaineeksi
ja loput ilmeisesti upotettu mereen tai järveen,että tallessa ovat.. Jatkossa ne suomalaiset y-jätteet ilmeisesti haudataan omaan
maaperään muhimaan10000.ksi vuosiksi.No eihän se meidän nyt elävien sukupolvien aikana toivottavasti muodostu ongelmaksi,mutta jatko on täysin arvaamaton. Kannattavuuskin linee vain
voimayhtiöiden toiveajattelua. Jäteongelma on varmastiniin kallista että siitä ei ole tohdittu tehdä totuudenmukaisia laskelmia loppun vietyinä.
Että kyllä pitäis vähän ajatella tarkemmin asiaa
ennen kuin perustaa mitään ydinvoiman pohjalle.Lisäksi uraani varat ovat hyvin rajalliset.Tiedossa olevat riittänevät nykyisellä kulutuksella muutamaksi kymmeneksi vuodeksi.
tämän viestin purkamisen. No, alusta kai...
"Joo,kyllähän ne suomaalaiset ydinjätteet on saatu
talteen!!! mutta mihin?? Venäjällehän ne on viety ja siellä osa jatkojalostettu pomminraakaaineeksi
ja loput ilmeisesti upotettu mereen tai järveen,että tallessa ovat.."
Niin no. Nykyään niitä ei viedä mihinkään. Maamme harjoittaa nykyään paljon vastuullisempaa politiikkaa kuin kaksikymmentä vuotta sitten, vaikka tuskinpa silloin tiedettiin kuinka turvattomia venäläiset jälleenkäsittelylaitokset ja varastot olivat.
"Jatkossa ne suomalaiset y-jätteet ilmeisesti haudataan omaan maaperään muhimaan10000.ksi vuosiksi.No eihän se meidän nyt elävien sukupolvien aikana toivottavasti muodostu ongelmaksi,mutta jatko on täysin arvaamaton."
Millä lailla arvaamaton? Voisitko esittää jotain uhkakuvia?
No, paremman puutteessa esitän muutaman uhkakuvan.
1) Ongelma:Tulee jääkausi/maanjäristys/jokin muu hirveä ennaltaarvaamaton luonnonmullistus joka uhkaa kallioperän vakautta.
Ratkaisu: Kaivetaan jätteet ylös ennen kuin ne leviävät ympäri maita ja mantuja.
2) Ongelma edelliseen tilanteeseen: Ei ole ihmisiä kaivamassa niitä ylös.
Ratkaisu: Mitä väliä sillä sitten on, vaikka ne jätteet leviäisivät ympäriinsä? Maapallomme ja elämä täällä on kestänyt paljon pahempiakin katastrofeja, mm. jokusen ISON meteoriitin iskun. Jos meitä ei ole ja tuon säteilyn takia maata asuttavatkin meidän jälkeemme seitsemänjalkaiset torakat kuusijalkaisten sijaan, niin mitä merkitystä sillä on mihinkään??
"Kannattavuuskin linee vain voimayhtiöiden toiveajattelua."
No antaa niiden syytää rahansa kankkulan kaivoon sitten - mitäs se meille kuuluu?
"Jäteongelma on varmastiniin kallista että siitä ei ole tohdittu tehdä totuudenmukaisia laskelmia loppun vietyinä."
Oletko lukenut Posivan sivuja? Rahat on jo rahastoitu. Kuinka paljon suunniteltua kalliimmaksi voi tulla tunnelien kaivaminen ja vuoraaminen, ja bentoniitilla täytetyn kuparikapselin tekeminen?
"Lisäksi uraani varat ovat hyvin rajalliset.Tiedossa olevat riittänevät nykyisellä kulutuksella muutamaksi kymmeneksi vuodeksi."
Täyttä paskapuhetta. Jo tälläkin uraanin hinnalla taloudellisesti kannattavat esiintymät riittävät 40 vuodeksi. Puhumattakaan siitä mitä tapahtuu, jos hinta nousee ja köyhempien esiintymien käyttö tulee kannattavaksi.
Niitä uhkakuvia on turhaa lähteä arvailemaan ,siis jäteongelmasta, koska niistä ei ole mitään kokemuksia, Miten vois ollakaan, onhan asia ihmiskunnalle täysin uusi. Mutta jos ajatellaan ns. normaalijätteistä syntynyttä ongelmaa, niin
Sitäkään ei ole pystytty ainakaan vielä ratkaisemaan kunnolla .nyt niitä kaivetaan esiin ja yritetään haudata muulla tavalla. Ja ollaan muka varmoja että nyt on se oikea ratkaisu keksitty. Ja kuka maksaa. Veronmaksajat. Niin tulee käymään myös ydinjätteiden kohdalla. Nyt kyllä kerätään rahastoa asian hoitamiseen, mutta kunhan aika koittaa .rahastot on jollain tavalla menettäneet arvonsa ja niin on taas veronmaksajat maksumiehinä ja sähkönkuluttajat maksavat kertaalleen maksetut kulut uudelleen. Muistetaan vaikka pankkitukiaisia. Että sillalailla se meitä tulee liikuttamaan.
Tässä ydinenergia asiassa tulee esille hyvin se, että miten rahalla on valtaa. Voiton saajat vähän välittävät, miten ihmiset ja luonto voivat ,kunhan vain MINÄ saan mahdollisimman paljon ,Muilla ei mitään väliä . Niin kuin tässä keskustelussa tuli hyvin julki erään kannattaja kommentissa. Mutta ajattelepa , jos sinulle syntyisi tällainen epämuodostunut lapsi kun sinä tai vaimosi olisi altistunut säteilylle, kuten on venäjällä ja monessa muusakin paikassa käynyt tuhansille. Eikö liikuttaisi sinuakin.
Sitten : Kotimaista ydinenergiaa ei suomessa tuoteta. Uraani on täysin tuonnin varassa ,samoin kuin öljy ja kivihiili
Kyllä uraania on myös suomen kallioperässä mutta sitä on niin vähän että tuotantoa ei ole. Hyvä niin, sillä sen jalostaminen sopivaan muotoon on ainakin vielä ”hyvin saastuttavaa” Uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä tulee kehittää. Niitä varoja kun on lähes rajattomasti . Esim. . aurinkoenergiaa tulee maapallolle täällä meidänkin korkeudella 600-1200 W / m2 Tuulivoimaa myös on joskus enempi ,joskus vähempi. Vesivoima on hyvä säätöenergiamuoto.
Vuorovesivoimaa on myös suuret määrät maapallolla ,jota voidaan kohtuullisesti hyödyntää. Ja ennen kaikkea tulee
Kehittää energiaa säästäviä toimia. Ja mitä muita energiamuotoja on vielä keksimättä.
Niitä uhkakuvia on turhaa lähteä arvailemaan ,siis jäteongelmasta, koska niistä ei ole mitään kokemuksia, Miten vois ollakaan, onhan asia ihmiskunnalle täysin uusi. Mutta jos ajatellaan ns. normaalijätteistä syntynyttä ongelmaa, niin
Sitäkään ei ole pystytty ainakaan vielä ratkaisemaan kunnolla .nyt niitä kaivetaan esiin ja yritetään haudata muulla tavalla. Ja ollaan muka varmoja että nyt on se oikea ratkaisu keksitty. Ja kuka maksaa. Veronmaksajat. Niin tulee käymään myös ydinjätteiden kohdalla. Nyt kyllä kerätään rahastoa asian hoitamiseen, mutta kunhan aika koittaa .rahastot on jollain tavalla menettäneet arvonsa ja niin on taas veronmaksajat maksumiehinä ja sähkönkuluttajat maksavat kertaalleen maksetut kulut uudelleen. Muistetaan vaikka pankkitukiaisia. Että sillalailla se meitä tulee liikuttamaan.
Tässä ydinenergia asiassa tulee esille hyvin se, että miten rahalla on valtaa. Voiton saajat vähän välittävät, miten ihmiset ja luonto voivat ,kunhan vain MINÄ saan mahdollisimman paljon ,Muilla ei mitään väliä . Niin kuin tässä keskustelussa tuli hyvin julki erään kannattaja kommentissa. Mutta ajattelepa , jos sinulle syntyisi tällainen epämuodostunut lapsi kun sinä tai vaimosi olisi altistunut säteilylle, kuten on venäjällä ja monessa muusakin paikassa käynyt tuhansille. Eikö liikuttaisi sinuakin.
Sitten : Kotimaista ydinenergiaa ei suomessa tuoteta. Uraani on täysin tuonnin varassa ,samoin kuin öljy ja kivihiili
Kyllä uraania on myös suomen kallioperässä mutta sitä on niin vähän että tuotantoa ei ole. Hyvä niin, sillä sen jalostaminen sopivaan muotoon on ainakin vielä ”hyvin saastuttavaa” Uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä tulee kehittää. Niitä varoja kun on lähes rajattomasti . Esim. . aurinkoenergiaa tulee maapallolle täällä meidänkin korkeudella 600-1200 W / m2 Tuulivoimaa myös on joskus enempi ,joskus vähempi. Vesivoima on hyvä säätöenergiamuoto.
Vuorovesivoimaa on myös suuret määrät maapallolla ,jota voidaan kohtuullisesti hyödyntää. Ja ennen kaikkea tulee
Kehittää energiaa säästäviä toimia. Ja mitä muita energiamuotoja on vielä keksimättä.
- "Niin tulee käymään myös ydinjätteiden kohdalla. Nyt kyllä kerätään rahastoa asian hoitamiseen, mutta kunhan aika koittaa .rahastot on jollain tavalla menettäneet arvonsa ja niin on taas veronmaksajat maksumiehinä ja sähkönkuluttajat maksavat kertaalleen maksetut kulut uudelleen."
Roskaa. Ei hajautetun rahaston arvo romahda pitkälläkään aikavälillä. Ydinjätteiden kohdalla tilanne on eri koska jäte on nimenomaan suunniteltu säilöttäväksi vuosituhansiksi toisin kuin kaatopaikkajäte jonka säilymiseen ei ole kukaan viitsinyt päätänsä vaivata.
- "Mutta ajattelepa , jos sinulle syntyisi tällainen epämuodostunut lapsi kun sinä tai vaimosi olisi altistunut säteilylle, kuten on venäjällä ja monessa muusakin paikassa käynyt tuhansille."
Taas roskaa! Epämuodostuneiden lasten määrä ei ole kasvanut Tshernobylin seurauksena.
- "Sitten : Kotimaista ydinenergiaa ei suomessa tuoteta."
Polttoainekustannukset ovat vain murto-osa kaikista kustannuksista. Työvoima ja tietotaito on Suomesta, samoin suurinosa käyttö- ja rakennusmateriaaleista.
- "Uusiutuvien luonnonvarojen käyttöä tulee kehittää."
Markkinat kehittävät automaattisesti jos ja kun niistä tulee kannattavia tekniikan edistyessä. Turha siihen on mennä valtion sössimään väliin.
On näköjään tosi ,että ihmiset eivät myönnä ihan selviä tosiasioita ,jos se on heidän ajamiaan "aatteita" vastaan. Sama vikahan se on mullakin,mutta kyllä minä aina otan selvän asioista ja katson asioita monelta suunnalta, ennnenkuin menen sanomaan että täyttä potaskaa.Mikään asia ei ole mustavalkoinen.Luuletko sinä ,että tälläinen säteilystä aiheutuva terveysriski tulee ilmi samalla sekunnilla kun altistuminen tapahtuu?
tietenkin reilut säteilyannokset tappavat jopa välittömästi mutta pienemmät tulevat esiin kymmenen vuoden kuluttua.Näistä on tehty tutkimuksia jopa venäjällä olevilla ydinkoe kenttien läheisyydessä.Tietoja sieltä kyllä tulee aika hitaasti. Onhan ydin voimalla hyvätkin puolensa ,mutta niistä en ole vielä maininnut mitään.Kehitys kuitenkin on siinäkin jämähtänyt paikalleen.(kuten monessa muussakin asiassa,esim. vaikka ottomoottorit.Niissä on vielä sama toimnta,ja mekaaniikka kuin sen keksijä loi.)Kehitystä se kuitenkin vaatii,ennenkuin siitä tulee turvallista. Niistä rahastoista:AIKA NÄYTTÄÄ
- "On näköjään tosi ,että ihmiset eivät myönnä ihan selviä tosiasioita ,jos se on heidän ajamiaan "aatteita" vastaan"
Kiva kun et taaskaan kertonut että MITÄ TOSIASIOITA ja MILLÄ PERUSTEELLA. Eli soitat vain suutasi. Ota jokin väitteeni ja kumoa se perustellen.
- "Luuletko sinä ,että tälläinen säteilystä aiheutuva terveysriski tulee ilmi samalla sekunnilla kun altistuminen tapahtuu?"
200 000 puhdistustyöntekijän joukossa syöpätapauksia oli vähemmän kuin kontrolliryhmän joukossa. Tshernobylin alueella asuvien koko eliniän säteilyannos onnettomuudesta johtuen on n. 14mSv, kun se Suomessa asuvalla on n. 220mSv.
Eli jos väität että Tshernobyl on kauhea tappava pesäke niin kerrohan miksei koko Suomi sitten ole vaikka täällä asuvat ihmiset saavat keskimäärin huomattavasti korkeamman annoksen elinikänään kuin Tshernobylissä, noin 20-kertaisen! Tshernobylin annoksesta suuri osa tosin tuli lyhyessä ajassa mutta kuitenkin.
- "kuten monessa muussakin asiassa,esim. vaikka ottomoottorit.Niissä on vielä sama toimnta,ja mekaaniikka kuin sen keksijä loi"
No onhan se kauheaa kun pyöräkin on ollut jo käytössä vuosituhansia. Siinäkin sama tekniikka kuin vuosituhansia sittenkin. ;)
- "Niistä rahastoista:AIKA NÄYTTÄÄ"
Aika on jo näyttänyt. Koko pörssin historian aikana osakkeet ovat nousseet keskimäärin 10-15% vuodessa pitkällä aikavälillä. Ja miksipä eivät nousisikaan kun koko ajan tekniikka menee eteenpäin ja tehokkuus kasvaa.
Joopa joo!
Kyllä Pörssi on joskus todella romahtanutkin.Mutta
en ihan sitä tarkoittanut ,kuten varmaan ymmärsitkin.Rahastojen väärinkäytöstä olen enempi huolissani.
En nyt tähänhätään löytänyt nykisiä Sehernobylin alueen säteilyarvoja Mutta tiedän kuitenkin että siellä ei olla vieläkään lähelläkään ns.sallitttuja säteilyarvoja.
Enkä tarkoittanut sehrnobyliä kun puhuin venäjästä.Mutta kyllähän se nykyihmisillä on muistissa parhaiten.Tässä erinäisiä tosiasiota :
Tshernobyl-reaktori ei ollut muita riskialttiimpi
Tshernobylin voimalatyypissä on piirteitä, jotka tekevät sen periaatteessa muita helpommin hallittavaksi.
Kehut turvallisuudesta kuitenkin unohtuivat silmänräpäyksessä onnettomuusuutisen kantauduttua länteen. Länsimaiset asiantuntijat kiiruhtivat löytämään kanavareaktorin heikkoja kohtia. Arvostelu meni esimerkiksi suojarakennuksen puuttumisen osalta välillä harhateille.
Siitä on vaiettu, että meidän reaktoreissamme on sellaisia riskitekijöitä, joita Tshernobylissä ei ollut.
Ennen kaikkea on vaiettu niistä vaaratekijöistä, jotka ovat yhteisiä onnettomuusreaktorille ja meidän voimaloillemme.
Luottamus kanavareaktoreiden turvallisuuteen on perustunut voimaloiden rakenteeseen.
Tärkeä rakenteellinen ero esimerkiksi suomalaisiin voimaloihin nähden on se, että yhden, kaikille polttoaine-elementeille yhteisen jäähdytyspiirin sijasta kanavareaktorissa on jokaiselle elementille oma jäähdytyspiiri eli kanava. Tähän viitaten Kansainvälisen atomienergiajärjestön varapääjohtaja B.A. Semjonov väitti vuonna 1983: "Vakavaonnettomuus jäähdytteenmenetyksen seurauksena on käytännössä mahdoton" (IAEA Bulletin 1983).
Kanavarakenteen takia on uskottu häiriöiden pysyvän paikallisesti rajoitettuna. Koska näissä reaktoreissa on mahdollista ottaa yksittäinen polttoainesauva pois käytön aikana, on vuotojen kontrollointi helpompaa kuin tavallisemmissa ydinvoimaloissa.
Tshernobyl-tyyppisen reaktorin polttoaineen väkevöintiaste on vain 1,8 prosenttia, kun sen sijaan esimerkiksi suomalaiset voimalat käyttävät 2,2-2,3-prosenttista polttoainetta.
Lisäksi muut rakenne-erot vaikuttavat siihen, että kanavareaktorin tehotiheys (teho poltoainekiloa kohti) on alle puolet esimerkiksi Loviisan laitoksen tehotiheydestä. Tämä tekee Tshernobyl-reaktorien monissa tilanteissa helpommin hallittavaksi. Tehotiheyseroon viittasi Imatran Voiman tiedotustoimiston päällikkö Antti Ruuskanen, kun hän sanoi suomalaisia voimaloita "turboiksi" verrattuna neuvostoliittolaisiin "kesyihin" voimaloihin (Seura 9.5.86).
Tshernobylin ydinvoimalassa syttynyt grafiittipalo levitti ydinsaasteet tehokkaasti ympäri Eurooppaa. Sinänsä kuitenkin grafiitin käyttämisen neutronien hidastimena on lännessä katsottu lisäävän turvallisuutta onnettomuuden kehittymistä. Niinpä länsimaisissa grafiittihidasteisissa reaktoreissa ei yleensä ole suojarakennusta. Se puuttuu esimerkiksi USA:n Hanfordissa sijaitsevilta plutoniumin tuotantoreaktoreilta samaten kuin Englannissa yleisiltä Magnox-ydinvoimaloilta.
Viat löytyivät lännessä äkkiä
Onnettomuuden jälkeen ääni länsimaiden ydinvoimateollisuuden kellossa muuttui: Tshernobyl oli aivan erityisen vaarallinen.
Useimmin esitetty perustelu väitteelle oli, että onnettomuusydinvoimalassa ei ollut suojarakennusta. Kohta kuitenkin selvisi, että suojarakennuksesta ei Tshernobylissa olisi ollut paljon apua. Esimerkiksi säteilyturvakeskuksen reaktoriturvallisuusosaston apualaisosastopäällikkö Jukka Laaksonen myönsi televisiossa 6.5., että Loviisan voimaloiden suojarakennukset eivät olisi kestäneet onnettomuuden yhteydessä tapahtunutta räjähdystä.
Myöhemmin ilmeni, että länsimaisten asiantuntijoiden tiedot onnettomuusydinvoimalasta olivat todella puutteelliset tai sitten suurta yleisöä yritettiin johtaa harhaan: Tshernobylin voimalassa olikin suojarakennus. Asia pääsi maailman lehdistön palstoille, kun USA:n ydinturvallisuuskomission jäsen James Asselstine kertoi kongressin kuulemistilaisuudessa, että onnettomuusvoimalassa oli itse asiassa kaksi "suojarakennuksen kaltaista" rakennelmaa. Ne oli suunniteltu kestämään 1,86 barin ylipaine (The Nuclear Monitor 19.5.86). Neuvostoliittolaisen ydintekniikan oppikirjan mukaan kanavareaktorin tärkeimmät putket ovat tiloissa, jotka kestävät vieläkin suurempia ylipaineita (V.J. Doroshtshuk: Jadernyje reaktory na elektrostantsijah. Atomzdat, Moskva 1977). Loviisan ydinvoinlalan suojarakennus on suunniteltu vain 0,858 harin ylipaineelle, useissa amerikkalaisissa ydinvoimaloissa on yhtä heikko tai vielä heikompi suojarakennus.
Tshernobylin tuhoutunut neljäs yksikkö oli varsin uusi. Se oli valmistunut vuonna 1983. Siksi myös sen turvajärjestelmät vastaavat pitkälle nykyisiä länsimaisia vaatimuksia.
Länsimaisissa asiantuntijapiireissä yleisen käsityksen mukaan räjähtävänä aineena Tshernobylissa oli vedyn ja ilman seos. Vetyä voi syntyä onnettomuusolosuhteissa myös suomalaisissa voimaloissa esimerkiksi ylikuumentuneen polttoainekuoren zirkoniumin ja veden reagoidessa keskenään. Ydinturvallisuutta käsittelevässä länsimaisessa kirjallisuudessa on vetyräjähdystä pidetty merkittävänä uhkana erityisesti kiehutusvesireaktoreissa, jollaisia on Olkiluodossa.
Tshernobylin voimalan vaarallisuutta perustellaan myös sillä, että se käyttäytyy eri tavalla menetettäessä jäähdytysvesi: kanavareaktorin teho nousee kun taas länsimaissa yleisissä reaktoreissa teho laskee. Tämä ominaisuus on tosiaankin ilmeinen riskitekijä. Se ei kuitenkaan todennäköisesti ollut syynä 26.4. sattuneeseen onnettomuuteen.
Kevytvesireaktoreissa on toiset riskit
Vaikka Tshernobylin ydinvoimalassa oli riskitekijöitä, joita yleisimmissä lännessä käytössä olevissa tyypeissä ei ole, sama pätee myös toisinpäin: ns. kevytvesireaktoreissa voi sattua onnettomuuksia, jotka eivät olisi (ja ole) mahdollisia Tshernobylissa.
Kevytvesireaktoreita on kahta päätyyppiä. Suomessa on käytössä molempia: Loviisassa on painevesireaktoreita ja Olkiluodossa kiehutusvesireaktoreita.
Painevesireaktoreissa kuumennetaan vettä yli sadan ilmakehän paineessa niin, ettei se pääse kiehumaan. Kiehutusvesireaktorin paineastiassa vesi kiehuu, mutta siinäkin paine on valtava: Olkiluodossa noin 70 ilmakehää.
Yksi pahimmista ajateltavissa olevista onnettomuuksista on paineastian halkeaminen. Kun se tapahtuu, mitkään varajäähdytysjärjestelmät ja suojarakennukset eivät auta. (Tshernobyl-tyyppisissä voimaloissa ei siis ole paineastiaa.)
Käydessämme Loviisan ydinvoimalassa pari vuotta sitten tutustuimme myös simulaattoriin, jolla operaattorit harjoittelivat toimintaa häiriötilanteissa. Kysyimme heiltä, voiko simulaattorilla jäljitellä myös paineastian hajoamista. "Voi kyllä", oli vastaus,"mutta sitä mahdollisuutta ei juuri käytetä, koska Paineastian hajotessa ei mitään ole tehtävissä".
Yhdenkään ydinvoimalan paineastia ei ole vielä hajonnut. Paineastioita on kuitenkin myös paljon muussa teollisuudessa. Ne on useimmiten valmistettu paremmasta teräksestä kuin esimerkiksi Loviisan paineastia, koska niiden pienuuden takia siihen on ollut varaa. Useita teollisuuden paineastioita on räjähtänyt.
Keskeytysvakuutusyhtiö Otson tekemän tuoreen tutkimuksen mukaan 40 %:ssa Suomen teollisuuden höyrykattilalieriöistä on räjähdysalttiita säröjä. Loviisa 11:n paineastiassa havaittiin halkeamia jo ennen voimalan käynnistämistä.
Ydinvoimaloiden paineastioita heikentää vielä voimakas neutronisäteily. Loviisa I:ssä havaittiin toukokuussa 1980 paineastiateräksen haurastuneen huomattavsti odotettua nopeammin. Astian seinämää lähinnä olleet polttoaine-elementit oli pakko poistaa ja ottaa menetetty teho takaisin rasittamalla jäljellä olevia elementtejä enemmän. Eräät VTT:n tutkijat ovat edelleen huolissaan Loviisan paineastian ja putkistojen kunnosta.
Tshernobyl-tyyppisiä ydinvoimaloita ei siis voi pitää vaarallisempina kuin Suomessa käytössä olevia. Vaikka jotkut ominaisuudet tekevät neuvostoliittolaisten kanavareaktoreiden hallinnan tavallista vaikeammaksi, toiset erot niiden ja suomalaisten reaktoreidenvälillä taas lisäävät Tshernobyl-tyyppisten reaktorien turvallisuutta. Ydinvoimaloiden vaarallisuuden kannalta ehkä tärkeimpiä ovat kuitenkin niiden yhteiset ominaisuudet.
Vaikka ydinvoimala vaaratilanteessa - esimerkiksi putkivuodon sattuessa - pysäytetään eli "ajetaan alas", reaktori kehittää edelleen lämpöä suurella teholla: uraaniytimiä halkovan ketjureaktion loputtuakin jatkuu radioaktiivinen hajoaminen, joka aluksi kehittää lämpöä 6-10 % reaktorin täydestä tehosta. Reaktorista syntyy siis energiaa useiden satojen megawattien teholla eli yhtä paljon kuin suurimmat kaukolämpövoimalat tuottavat. Ylikuumenemisen estämiseksi on siis myös "pysäytettyyn" reaktoriin pumpattava vettä tai muuta jäähdytysainetta suuria määriä. Pumput taas toimivat sähköllä (tai höyryllä). Jos sähköä ei saada verkosta eikä voimalan omista varavoimageneraattoreista, on katastrofi valmis.
Ydinvoimalan valvonta ja hallinta perustuu monimutkaisiin elektronisiin laitteisiin. Neuvostoliitto on ostanut viime vuosina valvonta- ja ohjauslaitteita ydinvoimaloihinsa lännestä. Todennäköisesti myös osa Tshernobylin ydinvoimalan instrumentoinnista oli lännestä peräisin (Die Tageszeitung 16.5. ja 17.5.).
Yksi heikoimmista lenkeistä ydinvoimalan turvallisuudessa on materiaalitekniikka. Teräksen ja muiden ydinvoimalan sydämessä käytettävien materiaalien on kestettävä paitsi suuria lämpötiloja ja paineita myös jatkuvaa neutronipommitusta, joka haurastuttaa niitä. Kyliin kestäviä teräksiä ei ilmeisesti osata vieläkään valmistaa ja siksi juuri materiaalitekniikan puolelta löytyy eniten ydinvoimaan kriittisesti suhtautuvia insinöörejä.
Loviisan voimaloiden paineastiat on valmistettu lzhoran tehtailla Leningradissa. Sama tehdas valmistaa myös höyrynerottimia ja putkisto-osia Tshernobyl-tyyppisiin ydinvoimaloihin.
Kaikkien ydinvoimaloiden turvallisuus perustuu viime kädessä siihen, että suunnittelijat, rakentajat, tarkastajat ja viimein käyttöhenkilökunta toimivat odotetusti eivätkä tee suuria virheitä. Inhimillisiä erehdyksiä kuitenkin sattuu. Sekä Harrisburgin että Tshernobylin onnettomuudet tapahtuivat aamuyöllä, jolloin ihmiset tutkimusten mukaan tekevät eniten virheitä.
"PEVOn (Perusvoima Oy) toimitusjohtajan Anders Palmgrenin mukaan Tshernobylin onnettomuus ei antane aihetta mainittaviin muutoksiin Loviisan ja Olkiluodon ydinvoimalaitoksissa, sillä onnettomuuslaitos poikkeaa täysin Suomessa käytetyistä laitostyypeistä. Palmgren korostaa suomalaisten ydinvoimalaitosten olevan Tshernobylin jälkeenkin turvallisia." (Voimasanomat 5/86. ilm. 30.5.86)
Tavanomaisessa ydinvoimakeskustelussa tarkastellaan yleensä vain ydinvoimaloita. Tämä on kuitenkin yhtä harhaanjohtavaa kuin pistorasian pitäminen sähköenergianlähteenä. Ydinvoimalan lisäksi ydinsähkön tuottamiseen tarvitaan ainakin uraanikaivos, uraaninerotuslaitos, konvertointilaitos, väkevöintilaitos, polttoainetehdas ja erilaisia jätevarastoja. Ydinvoimaloita ja joitain jätevarastoja lukuun ottamatta nämä laitokset sijaitsevat ja tulevat sijaitsemaan Suomen ulkopuolella ympäri maapalloa. Ne aiheuttavat kaikki paikallisia ja jaollisia riskejä, joista mm. uraaniesiintymien läheisyydessä ikimuistoisista ajoista asuneet alkuperäiskansat ovat joutuneet kärsimään. Nämä laitokset aiheuttavat myös globaaleja ja jaottomia riskejä. Yksi niistä on radioaktiivisista kaivos- ja erottelujätekasoista vuotava radonkaasu, joka aiheuttaa ympäri maapalloa tuhansia ylimääräisiä syöpätapauksia. Toinen on se, että näiden laitosten pyörittämiseen yleisesti käytetään ilmastonmuutosta aiheuttavia fossiilisia polttoaineita.
Merkittävin globaali ja jaoton riski on kuitenkin Suomen ja muiden maiden ydinvoimantuotannon aiheuttama ydinaseiden leviäminen ja ydinsodan todennäköisyyden kasvu.
Ydinvoiman sotilaallinen ja rauhanomainen käyttö ovat samaa teknologiaa, ja niitä on mahdoton erottaa toisistaan. Uraanikaivokset sekä erotus-, konvertointi- ja väkevöintilaitokset palvelevat yhtä hyvin ydinaseiden kuin ydinsähkön tuotantoa. Jatkamalla uraanin väkevöintiä normaalia pidemmälle, saadaan uraania, jonka uraani-235-pitoisuus on niin suuri, että siitä voidaan tehdä ydinpommeja. Ydinvoimalat tuottavat toista ydinpommien raaka-ainetta, plutoniumia. Kun polttoainesauvat otetaan normaalia aikaisemmin pois reaktorista saadaan niin sanottua pommiplutoniumia. Myös tavallisesti syntyvästä niin sanotusta reaktoriplutoniumista voidaan tehdä ydinaseita. USA räjäytti tällaisen ydinpommin Nevadassa vuonna 1977.
Mitä enemmän maailmassa käytetään ydinvoimaa, sitä helpompaa on erilaisten terroristiryhmien hankkia ydinaseita ja sitä paremmat mahdollisuudet valtiolla on naamioida sotilaalliset ydinohjelmansa rauhanomaisiksi. Esimerkiksi Intian ensimmäisen ydinpommin plutonium oli peräisin Kanadan toimittamasta "rauhanomaisesta" koereaktorista.
Yleensä suomalaisen ydinvoiman yhteys ydinaseisiin on torjuttu sillä, että on naurettavaa ajatella pienen Suomen koskaan havittelevan ydinaseita. Torjunta on perustunut siihen vaikutusvaltaisissa piireissä yleiseen käsitykseen, jonka mukaan globaaleja ja jaottomia riskejä ei tarvitse ottaa huomioon. Nyt kun globaali ja jaoton ilmastonmuutoksen riski otetaan huomioon kivihiilivoiman kohdalla, ydinaseiden leviämisriski on otettava vakavasti, mikäli eri energianlähteitä ylipäänsä halutaan tarkastella tasapuolisesti. Suomen ydinvoimapäätöksen vaikutusta ydinsodan syttymiseen voi todennäköisesti erottaa yhtä vähän kuin suomalaisen kivihiilivoimalan vaikutusta ilmastonmuutokseen. Silti samalla tavalla kuin Suomi on Kioton sopimukseen liittymällä halunnut olla mukana yhdessä muiden maiden kanssa ilmaston muutoksen torjunnassa, voi Suomi pidättäytymällä ydinvoiman jatkorakentamisesta maailman maiden enemmistön tavoin olla mukana ydinsodan estämisessä.
Tavanomaisessa ydinvoimakeskustelussa tarkastellaan yleensä vain ydinvoimaloita. Tämä on kuitenkin yhtä harhaanjohtavaa kuin pistorasian pitäminen sähköenergianlähteenä. Ydinvoimalan lisäksi ydinsähkön tuottamiseen tarvitaan ainakin uraanikaivos, uraaninerotuslaitos, konvertointilaitos, väkevöintilaitos, polttoainetehdas ja erilaisia jätevarastoja. Ydinvoimaloita ja joitain jätevarastoja lukuun ottamatta nämä laitokset sijaitsevat ja tulevat sijaitsemaan Suomen ulkopuolella ympäri maapalloa. Ne aiheuttavat kaikki paikallisia ja jaollisia riskejä, joista mm. uraaniesiintymien läheisyydessä ikimuistoisista ajoista asuneet alkuperäiskansat ovat joutuneet kärsimään. Nämä laitokset aiheuttavat myös globaaleja ja jaottomia riskejä. Yksi niistä on radioaktiivisista kaivos- ja erottelujätekasoista vuotava radonkaasu, joka aiheuttaa ympäri maapalloa tuhansia ylimääräisiä syöpätapauksia. Toinen on se, että näiden laitosten pyörittämiseen yleisesti käytetään ilmastonmuutosta aiheuttavia fossiilisia polttoaineita.
Merkittävin globaali ja jaoton riski on kuitenkin Suomen ja muiden maiden ydinvoimantuotannon aiheuttama ydinaseiden leviäminen ja ydinsodan todennäköisyyden kasvu.
Ydinvoiman sotilaallinen ja rauhanomainen käyttö ovat samaa teknologiaa, ja niitä on mahdoton erottaa toisistaan. Uraanikaivokset sekä erotus-, konvertointi- ja väkevöintilaitokset palvelevat yhtä hyvin ydinaseiden kuin ydinsähkön tuotantoa. Jatkamalla uraanin väkevöintiä normaalia pidemmälle, saadaan uraania, jonka uraani-235-pitoisuus on niin suuri, että siitä voidaan tehdä ydinpommeja. Ydinvoimalat tuottavat toista ydinpommien raaka-ainetta, plutoniumia. Kun polttoainesauvat otetaan normaalia aikaisemmin pois reaktorista saadaan niin sanottua pommiplutoniumia. Myös tavallisesti syntyvästä niin sanotusta reaktoriplutoniumista voidaan tehdä ydinaseita. USA räjäytti tällaisen ydinpommin Nevadassa vuonna 1977.
Mitä enemmän maailmassa käytetään ydinvoimaa, sitä helpompaa on erilaisten terroristiryhmien hankkia ydinaseita ja sitä paremmat mahdollisuudet valtiolla on naamioida sotilaalliset ydinohjelmansa rauhanomaisiksi. Esimerkiksi Intian ensimmäisen ydinpommin plutonium oli peräisin Kanadan toimittamasta "rauhanomaisesta" koereaktorista.
Yleensä suomalaisen ydinvoiman yhteys ydinaseisiin on torjuttu sillä, että on naurettavaa ajatella pienen Suomen koskaan havittelevan ydinaseita. Torjunta on perustunut siihen vaikutusvaltaisissa piireissä yleiseen käsitykseen, jonka mukaan globaaleja ja jaottomia riskejä ei tarvitse ottaa huomioon. Nyt kun globaali ja jaoton ilmastonmuutoksen riski otetaan huomioon kivihiilivoiman kohdalla, ydinaseiden leviämisriski on otettava vakavasti, mikäli eri energianlähteitä ylipäänsä halutaan tarkastella tasapuolisesti. Suomen ydinvoimapäätöksen vaikutusta ydinsodan syttymiseen voi todennäköisesti erottaa yhtä vähän kuin suomalaisen kivihiilivoimalan vaikutusta ilmastonmuutokseen. Silti samalla tavalla kuin Suomi on Kioton sopimukseen liittymällä halunnut olla mukana yhdessä muiden maiden kanssa ilmaston muutoksen torjunnassa, voi Suomi pidättäytymällä ydinvoiman jatkorakentamisesta maailman maiden enemmistön tavoin olla mukana ydinsodan estämisessä.
- "En nyt tähänhätään löytänyt nykisiä Sehernobylin alueen säteilyarvoja Mutta tiedän kuitenkin että siellä ei olla vieläkään lähelläkään ns.sallitttuja säteilyarvoja."
Ei niin. Ne arvot ovat todella, todella, todella pienet tuolla alueella.
- "Tshernobyl-reaktori ei ollut muita riskialttiimpi"
Väärin. Se oli ydinaseiden tekoon pääasiassa tarkoitettu reaktori. Täysin erilainen verrattuna esim. suomalaisiin reaktoreihin.
- "Sinänsä kuitenkin grafiitin käyttämisen neutronien hidastimena on lännessä katsottu lisäävän turvallisuutta onnettomuuden kehittymistä. Niinpä länsimaisissa grafiittihidasteisissa reaktoreissa ei yleensä ole suojarakennusta."
So? Suomalaisissa reaktoreissa on ja pysyy.
- "Yksi pahimmista ajateltavissa olevista onnettomuuksista on paineastian halkeaminen. Kun se tapahtuu, mitkään varajäähdytysjärjestelmät ja suojarakennukset eivät auta. (Tshernobyl-tyyppisissä voimaloissa ei siis ole paineastiaa.) "
Mutta mitkä ovat päästöt? Pienet. Ei tulipaloa, ei polttoainetta ilmakehään. Vesi/höyry suihkuaa ja sen mukana pieniä määriä partikkeleita. Hätäsammutus sammuttaa reaktorin ja jäähdyttää sen joka tapauksessa jos paineastia ei nyt tuhanneksi kappaleeksi hajoa.
- "Ylikuumenemisen estämiseksi on siis myös "pysäytettyyn" reaktoriin pumpattava vettä tai muuta jäähdytysainetta suuria määriä. Pumput taas toimivat sähköllä (tai höyryllä). Jos sähköä ei saada verkosta eikä voimalan omista varavoimageneraattoreista, on katastrofi valmis."
Olkiluodossa on neljä toisistaan erillistä varalinjaa omilla generaattoreillaan tuota varten.
- "Inhimillisiä erehdyksiä kuitenkin sattuu. Sekä Harrisburgin että Tshernobylin onnettomuudet tapahtuivat aamuyöllä, jolloin ihmiset tutkimusten mukaan tekevät eniten virheitä."
Kummassakaan noista ei ollut oikeastaan kyse enää inhimillisestä erehdyksestä vaan yksinkertaisesti sanottuna HELVETILLISESTÄ TYPERYYDYSTÄ, PIITTAAMATTOMUUDESTA ja idiotismista. Mikään inhimillinen erehdys ei voi aiheuttaa ydinvoimalassa katastrofia koska systeemit on moninkertaisesti automatiikalla varmistettuja.
- "Yksi niistä on radioaktiivisista kaivos- ja erottelujätekasoista vuotava radonkaasu, joka aiheuttaa ympäri maapalloa tuhansia ylimääräisiä syöpätapauksia. Toinen on se, että näiden laitosten pyörittämiseen yleisesti käytetään ilmastonmuutosta aiheuttavia fossiilisia polttoaineita."
No verrattuna Suomen radonpitoisuuksiin... No entäs ne tuulivoimalat ja aurinkokennot sitten? Eikös niitä valmisteta käyttämällä fossiilisia polttoaineita? Entäpä maakaasu tuotanto, putket ja polttolaitokset? ;)
- "Merkittävin globaali ja jaoton riski on kuitenkin Suomen ja muiden maiden ydinvoimantuotannon aiheuttama ydinaseiden leviäminen ja ydinsodan todennäköisyyden kasvu."
Rauhanomaisella ydinvoimalalla ja ydinaseilla ei ole MITÄÄN tekemistä keskenään. Olkiluodon voimalasta on mahdotonta valmistaa yhtään ydinasetta ilman koko voimalan täydellistä uudelleenrakentamista jne. Uraanikaivoksia on myös siksi että ydinaseita on ja halutaan valmistaa. Niitä on kuitenkin olemassa siihen tarkoitukseen tuotetaan rauhanomaiseen käyttöön uraania tai ei.
- "Ydinvoimalat tuottavat toista ydinpommien raaka-ainetta, plutoniumia. Kun polttoainesauvat otetaan normaalia aikaisemmin pois reaktorista saadaan niin sanottua pommiplutoniumia."
Hyvin pieniä määriä. Lisäksi voimalat ovat IAEA:n tarkkailun alla ja polttoainesauvojen ottaminen ylös aiheuttaa heti hälytyksen ja kyselyn IAEA:sta. Normaalisti tuo plutonium "poltetaan" pois normaaliajossa.
- "Esimerkiksi Intian ensimmäisen ydinpommin plutonium oli peräisin Kanadan toimittamasta "rauhanomaisesta" koereaktorista."
Voi olla. Mitä tekemistä tällä on Suomen ydinvoimalan kanssa on minulle epäselvää. Ei Suomi ole rakentamassa ydinpommia joten on samantekevää saisiko suomalaisesta voimalasta raaka-ainetta sellaiseen vaiko ei.
- "Suomen ydinvoimapäätöksen vaikutusta ydinsodan syttymiseen voi todennäköisesti erottaa yhtä vähän kuin suomalaisen kivihiilivoimalan vaikutusta ilmastonmuutokseen."
Väärin. Suomalainen kivihiilen poltto lisää kasvihuonekaasuja ilmakehässä mutta suomalainen ydinvoimalan käyttö ei lisää ydinaseita Suomessa sen enempää kuin muuallakaan. Ne tahot jotka ydinaseita haluavat, pyrkivät joka tapauksessa hankkimaan niitä keinoilla millä hyvänsä.
Miten sinä pystyt sanomaan joka väittämääni ,että väärin. Mistä saat sellaista tietoa ,että pystyt sanomaan niin?
Kyllähän sitä sanoa voi ,mutta ei se perustu mihinkään faktaan. Kuten jo aikaisemmin totesin ,joka asialla on vähintäänkin kaksi puolta. Sinulla on vielä paljon opittavaa tässä ydinasiassakin jos tietosi ovat näin kapea katsantoisia
Et ilmeisesti pyri muuhun kuin että saat sanoa viimeisen sanan ,oli se sitten oikein tai väärin. En jatka enää tätä keskustelua tältä pohjalta .mutta toivon ,että otat asioista selvää ,niistä haitoistakin ,joita ei kyllä käsitellä voimayhtiöiden tiedotteissa eikä liioin säteilyturvakeskuksen julkaisuissa. Sillä harva se sitä oksaa sahaa jolla itse istuu.
- "Miten sinä pystyt sanomaan joka väittämääni ,että väärin. Mistä saat sellaista tietoa ,että pystyt sanomaan niin?"
Mitä sanomaani nyt tarkoitat? Tshernobylin turvallisuudestako? Haloo, ei suojarakennusta, ei kelvollista hätäsammutusta, jne. Tshernobylin reaktori oli(on) RBMK reaktori joita yleisesti ottaen pidetään epäturvallisempina kuin esim. BWR tai PWR reaktoreita.
Tarkoititko paineastian totaalista hajoamista? No kerro ihmeessä mitä sitten mielestäsi tapahtuu jos niin pääsee käymään esim. Olkiluodossa!
Vaiko ydinaseita/ydinvoimaa? Mitä?
Yksi erittäin hyvä kirja ydinvoimasta on edelleenkin se "Enviromentalists for nuclear energy" jossa mm. em. asiat todetaan.
YK:n Tshernobyl-raportti
YK on helmikuussa 2002 julkaissut raportin, joka kuvaa Tshernobylin tapahtuman seurauksia humanitaariselta näkökannalta. Raportin laatijat ovat kansallisia ja kansainvälisiä asiantuntijoita ekologian, terveyden ja talouden alalta. Raportin pääsanoma on, että on aika muuttaa suuntaus humanitaarisesta avusta ohjelmaan, joka tähtää kestävään taloudelliseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen. Tämä on ensisijaisesti kyseisten maiden hallitusten tehtävä, mutta kansainvälistä tukea tarvitaan myös.
Tshernobyl-tukijärjestelmä
Yleinen terveydentila alueilla
Psykososiaalinen ulottuvuus
Tulevaisuuden näkymä
Raportissa todetaan, että tapahtuma oli paitsi teknologinen myös humanitaarinen katastrofi. Saastuneella alueella asuvat sekä alueelta pois siirretyt ihmiset kärsivät edelleen sen vaikutuksesta terveyteen, sosiaalisiin oloihin ja toimeentulomahdollisuuksiin. Kaikki nämä vaikutukset nivoutuvat tiiviisti toisiinsa.
Erityinen ongelma on muodostunut uudelleen asutettujen ihmisten suuresta ryhmästä. Neuvostoliiton aikana laajat väestönsiirrot tehtiin valtion kustannuksella. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen monet rakennushankkeet uusilla, puhtailla paikkakunnilla ovat jääneet puolivalmiiksi rahan loputtua. Samalla joidenkin saastuneiden kylien suunniteltu tyhjennys jäi rahan puutteessa puolitiehen, ja jäljelle jääville ihmisille elämä on entistä ankeampaa. Nuoret ovat muuttaneet pois ja palvelut ovat heikentyneet.
On todettu, että uudelleen asutetut ihmiset voivat henkisesti huonommin kuin saastuneille alueille asumaan jääneet. Siirron seurauksena kyläyhteisöt hajosivat ja sosiaaliset tukirakenteet menetettiin. Sopeutuminen uuteen paikkaan oli vaikeaa, ja psykologiset, taloudelliset ja sosiaaliset ongelmat jatkuvat yhä. Työttömyys on yleistä. Monet perheet ovat täysin riippuvaisia Tshernobyl-tuesta, mikä syö niukkoja resursseja ja ylläpitää sukupolvien yli ulottuvaa riippuvuuskulttuuria. Erityisesti vanhat ihmiset haluaisivat vielä tänä päivänä mieluimmin palata entisiin koteihinsa.
Tiukan kontrollin alueilla edelleen asuvilla ihmisillä toimeentulo on hyvin vaikeaa. Maanviljely ja metsän käyttö on laajoilla alueilla mahdotonta. Myyntikelpoisen ruuan tuottaminen on kannattamatonta, koska keinolannoitteiden ja rehun lisäaineiden käyttö, jolla radioaktiivisuus saataisiin alhaisemmaksi, on liian kallista. Käytännössä suuri osa näillä alueilla asuvista ihmisistä ovat täysin riippuvaisia valtion maksamasta Tshernobyl-tuesta.
Taulukko: Saastuneiden alueiden luokitus
Saastuneiden alueiden luokitus (cesium-137, kBq/m2)
Alueiden laajuus Venäjällä, Valko-
venäjällä ja Ukrainassa yhteensä (km2)
Asukasmäärä 1995
Alueiden kuvaus
37 - 185
116 900
4,4 miljoonaa
Säteily ei ole erityinen riski millekään ryhmälle. Talouteen saattaa olla vaikutusta negatiivisten mielikuvien kautta (Tshernobyl-leima)
185 - 555
19 100
580 000
Säteily voi olla riski pienille erityisryhmille. Talousvaikutuksia Tshernobyl-leiman vuoksi sekä joidenkin tuotteiden kontaminaation vuoksi. Paikalliset resurssit huonontuneet koulutettujen ihmisten muutettua pois
555 - 1480
7 200
190 000
Tiukan kontrollin alue. Säteilystä voi olla riski pienille erityisryhmille. Keskiannokset voivat ylittää säädettyjä rajoja. Taloudellinen aktiviteetti on vaikeutunut: tuotteet ovat usein kontaminoituja, Tshernobyl-leimasta on haittaa, metsänhoidolle ja maanviljelylle on rajoitteita. Paikallinen kapasiteetti on vakavasti kärsinyt sosioekonomisesta romahduksesta
yli 1480
3 100
joitakin satoja
Suljettu vyöhyke, luokiteltu asumiskelvottomaksi. Metsä- ja turvepaloista voi olla kontaminaatiouhka muille alueille
Saastuneiden alueiden luokitus, laajuus ja tämänhetkinen asukasmäärä. Lievimmin saastuneella alueella laskeuma on samaa luokkaa kuin paikoin Suomessa ja muualla Länsi-Euroopassa. Luokitus perustuu cesium-laskeuman määrään vuonna 1986.
YK-raportissa todetaan, että ympäristöstä saatavat annokset tänä päivänä ovat melko alhaisia. 90% onnettomuuden aiheuttamasta kokonaisannoksesta on saatu vuosina 1986-1995. Tiedeyhteisössä vallitsevan käsityksen mukaan väestön elinikäisannokset eivät tule aiheuttamaan tilastollisesti havaittavaa muutosta sairastuvuudessa, lukuun ottamatta lasten ja nuorten kilpirauhassyöpä. Alun perin uudelleen asuttamisen rajana pidettiin 350 mSv elinikäisannosta, mikä vastaisi 5 mSv keskimääräisenä vuosiannoksena. Myöhemmin rajat tiukennettiin yhden millisievertin vuosiannokseen ja 70 millisievertin elinikäisannokseen.
Kyllä shernopylin onnettomuus rajoittaa ihmisten toimia hyvin laajalla alueella vieläkin .yli 10000 km2 alue on käytännössä asumis kiellossa.