Nautitaanko teidän kirkossa huumetta?

Tein nyt aamulla demostraation "vaimolle" huivin avulla.

Vaimo kantoi aamulla kissanruokaa kellarinrapun varastosta. Kysyin, että miksi kannat, kissallahan on ruokaa - lautasella, ja toista pussia olen syöttänyt tänäyönä sinne.
Olemme tästä aiheesta puhuneet ennenkin, kun olen kissanruokaa pistänyt kompostinviereen kuivanneena - luontokappaleille, ehkä haaskalintu- harakalle.
Jatketaan jutustelua.

Vaimo tuli sitten WC.tä oli hoitanut avanteensa kuntoon - oli vielä hämärää, ja oltiin keittiössä. Sanoin, että istuhan "valtajakkarallesi, laita tuo huivi päähäsi, jonka annoin, saat sen valta- opetuksen merkiksi, ettei omat ajatuksesi nouse Herran eteen taivaissa, eikä enkelit pahota mieltä. Ja nyt kuuntelet miehesi ääntä, sekä olet kuuliainen.

Siis muistetaan, että olemme paljon puhuneet aiheesta, ja viime yönä hän oli kissalle antanut ylimääräisen toisen kipollisen märkää ruokaa, vaikka toinen antamani oli keskensyönnillä. tämä välijuonteena.

Vaimo laittoi huivin päähänsä, ja olimme luonnonvalon armoilla keittiössä. Sanoin, että katso ja sano omin sanoin, mitä näet. No, hän näki sen luonteensa mukaan ja selitti sen.
Sitten laitoin kattovalon lisävaloksi ja sanoin, nyt alkaa [rakkaudellinen saarna] ja vaimon tehtävä on kuunnella ja olla neuvolle, sekä ohjeelle kuuliainen.

Kerroin, kuinka paljon menee kissanruassakin haaskuuseen. Haaskalinnut tulevat ja syövät siunauksen- koska ei tehdä, mitä pitäisi tehdä ja se tiedetään.
Sanoin, että varmasti tuostakin ruasta, joka pannaan haaskalle, on euron hinta.
10 x on 10€uroa ja kun se tehdään uudelleen ja uudelleen, olemme 100€ haaskassa, ja homma jatkuu. Eli haaskaamme sen, mikä olisi siunauksena, eli voisimme ostaa 100 omaa leipää ja syödä sen elääksemme.

Näin otin aivan tarkoitushakuisesti Sanan avuksi, otin sen huivin, että demostraatio saisi konkreettisen viestikapulan ja se muistettaisiin.
Eli rakastan puolisoani, mutta en niitä tekoja, mitä hän tekee.

Tämähän se on taivaan asioissakin. Herra puhuu - rakkaudessa ohjaa, neuvoo ja kehottaa.
Päämäärä on siunaus- se elämänleipä. Pitäisi vain -kuunnella- kukin kohdallaan.

ja olla kuuliainen asialle, niin näinhän se toteutuu.

Siksi on Sanassa omat "rituaaliset" toiminnat, että muistaisimme. Nyt esim. tämä huivi.
Hengellisessä elämässä, Herran kuoleman muisto, sekin ateria viestii jo Edeniin asti, mitä pitäisi syödä, eli Elämänpuusta - ja kun siitä syödään, on sopimuskirjan mukaan nimi Elämänkirjassa. Adam'han olisi saanut elää Edenissä iankaikkisesti - jos olisi ollut kuuliainen. No, ei ollut ja nyt me miehet "perheenpäänä" on viivyttävä riittävästi rukouskammioissamme Ylipappimme edessä ja kuunneltava, mitä Hän sanoo ja tehdä niin, eli seurata Mestaria. Sekä ajassa rakastaa vaimoaan, niinkuin Hän rakastaa seurakuntaansa - eli meitä.
Kuka on nähnyt Hänet, on nähnyt Isän, joka on taivaissa oli aikansa oppi ja opetus.
Sekä neuvo jatkuu. Autuas, joka uskoo, vaikka ei näe.
Eli teot, mitkä Kristuksessa seuraa - on totuus hyvästä.
Jos ei olla kuuliaisia - niin ravintomme menee haaskuuseen, eli haaskalinnuille - eikä se tule meille niiksi elämänleiviksi - jota vakkasesta voisimme jakaa.
Näinhän se oppi- neuvoina ponnistaa hyvää kohti. Kannattaa miettiä. KM

Oletko harkinnut kääntymistä Islamiin?