Minua pelottaa aina kun joudun autoilemaan Lohjalle. Painajainen alkaa Shellin kohdalla. Ajan niin kovaa kun autollani osaan eli sallitua 70km/h ja silmä kovana tarkkailen liikennemerkkiä ennen vesitornia, joka kertoo rajoituksen muuttuneen 50 km/h. Joskus tuo merkki jää täysin huomaamatta ja toisinaan, huomaan sen liian myöhään.
Ja joskus taas joudun kääntymään ympäri ja ajamaan takaisin tarkistamaan oliko se merkki siinä. No silloin kun merkin huomaan ja isken jarrut pohjaan meinaavat aina autot törmätä minuun. Kyllä se on aika pelottavaa kun meikkipeilistä näkyy että rekka on melkein tulossa takapenkille. Enemmän minua pelottaa nuo vastaan tulevat ne kun meinaavat aivan väkisin tulla päin vaikka näkevät että jarrutuksen ja heittelemisen vuoksi on autoni hieman lainannut heidän kaistaa. No luojan kiitos että ovat tajunneet kääntää sinne pientareelle ja iso kiitos täytyy myös antaa rekoille koska he ovat ymmärtäneet että enhän minä pienellä fiiatilla voi mihinkään lumihankeen pukata. No tuon liikennemerkin jälkeen tulee sitten ne liikennevalot ja niitä saa sitten arvuutella että vaihtuuko ne just punaisiks vai ei. Ajelen siinä valojen kohdalla varmuuden vuoksi 20 km/h ettei tule mitään äkkinäisiä liikkeitä. Siinä minua aina ihmetyttä noiden rekkakuskien tyhmyys kun ne luulee että tööttäilemällä ne saa valot pysymään vihreinä. Niin ei kyllä asia ole. Eilenkin kun varmuuden vuoksi just pysähdyin siihen ristykseen kun sattui tuo kännykkäkin just, soimaan ja mulla ei ole sellaista korvanappia kun ne ei oikein sovi mun korvarenkaisiin, niin tota rekka seisoi torven päällä ja kuinka ollakkaan ne valot vaihtui samantien punaisiksi. Se rekka tööttäili melkein yhteen putkeen etten kuulut oikein puhelustakaan mitään. No sit kun ne valot vaihtus nii mä polkasin tallan oieen kovasti pohjaan ja laitoin silmät kiinni. Mä päätin lähtee oikeen silleen kovasti kiihdyttäen ja mä en uskalla kauhian kovaa ajaa niin aattelin siis hetkeksi laittaa silmät kiinni. Moottori ulvos niin pirusti että ja välil mä kurkistin koska se eka mutka tulee. Mutta ei tullutkaan mutkaa vaan yhtäkkiä mun ikkunaan koputeli se rekkakuski mikä äske tööttäili. Ja voi jumankauta mä säikärin ja painoin lisää kaasua ja aattelin että kylläpä jätkä juoksee lujaa ja minkä pirun takia se on rekan hyljännyt. Sit se alko hakkaa oikein tosissaan ja mää samal huomasin et mää seiso viälki niis samois valos. Mä lopetin sen kaasun painamisen ja avasin ikkunan ja kysäsin mitä sil torvel on asiaa. Se ukko kysys että tarviksenks mä apua. Mihin hemmettiin mää ny yks kaks tarvitsisin apua. No ku mä en siin yhtäkkiä mitään ihmeempää keksiny niin mä sanosin että voisit pestä vaikka tän auton. No siihen se torvi tokaisi jotain hävytöntä jota en oikein kuullut ja jouduinkin pyytää häntä toistamaan. No siin vaihees tajusin että nyt pitää paeta. Iskin vaihteen uudelleen sisälle hieman syvemmälle ja annoin mennä. Ja seuraava paha paikka on sitten kohta tulossa eli liikenneympyrä. Se on niin karmea paikka varsinkin kun se ei ole pyöreä. Inhottaa aina ajaa siinä monta kertaa ympäri ennen kuin pääsen ulos juuri sen vuoksi kun se ei ole ympyrä. Se on aivan kamalan tuntuista kun siinä paahtaa 50km/h lasissa kulmikkaasti pyörien. Ei siinä oikein voi sanoa että pää menee pyörälle pikemminkin soikiaksi. Ja en siten millään ymmärrä kuinka jotkut osuvat heti ensi yrittämällä sieltä ulos. Minulla menee ainakin kolme kierrosta ja melkein aina joudun ottamaan sen uudelleen koska olen mennyt väärästä aukosta ulos. Olen jo tullut tutuiksi työmaaporukankin kanssa mutta en enää kun pyysin että laittavat sen yhden ylimääräisen aukon kiinni.
Ja joskus taas joudun kääntymään ympäri ja ajamaan takaisin tarkistamaan oliko se merkki siinä. No silloin kun merkin huomaan ja isken jarrut pohjaan meinaavat aina autot törmätä minuun. Kyllä se on aika pelottavaa kun meikkipeilistä näkyy että rekka on melkein tulossa takapenkille. Enemmän minua pelottaa nuo vastaan tulevat ne kun meinaavat aivan väkisin tulla päin vaikka näkevät että jarrutuksen ja heittelemisen vuoksi on autoni hieman lainannut heidän kaistaa. No luojan kiitos että ovat tajunneet kääntää sinne pientareelle ja iso kiitos täytyy myös antaa rekoille koska he ovat ymmärtäneet että enhän minä pienellä fiiatilla voi mihinkään lumihankeen pukata. No tuon liikennemerkin jälkeen tulee sitten ne liikennevalot ja niitä saa sitten arvuutella että vaihtuuko ne just punaisiks vai ei. Ajelen siinä valojen kohdalla varmuuden vuoksi 20 km/h ettei tule mitään äkkinäisiä liikkeitä. Siinä minua aina ihmetyttä noiden rekkakuskien tyhmyys kun ne luulee että tööttäilemällä ne saa valot pysymään vihreinä. Niin ei kyllä asia ole. Eilenkin kun varmuuden vuoksi just pysähdyin siihen ristykseen kun sattui tuo kännykkäkin just, soimaan ja mulla ei ole sellaista korvanappia kun ne ei oikein sovi mun korvarenkaisiin, niin tota rekka seisoi torven päällä ja kuinka ollakkaan ne valot vaihtui samantien punaisiksi. Se rekka tööttäili melkein yhteen putkeen etten kuulut oikein puhelustakaan mitään. No sit kun ne valot vaihtus nii mä polkasin tallan oieen kovasti pohjaan ja laitoin silmät kiinni. Mä päätin lähtee oikeen silleen kovasti kiihdyttäen ja mä en uskalla kauhian kovaa ajaa niin aattelin siis hetkeksi laittaa silmät kiinni. Moottori ulvos niin pirusti että ja välil mä kurkistin koska se eka mutka tulee. Mutta ei tullutkaan mutkaa vaan yhtäkkiä mun ikkunaan koputeli se rekkakuski mikä äske tööttäili. Ja voi jumankauta mä säikärin ja painoin lisää kaasua ja aattelin että kylläpä jätkä juoksee lujaa ja minkä pirun takia se on rekan hyljännyt. Sit se alko hakkaa oikein tosissaan ja mää samal huomasin et mää seiso viälki niis samois valos. Mä lopetin sen kaasun painamisen ja avasin ikkunan ja kysäsin mitä sil torvel on asiaa. Se ukko kysys että tarviksenks mä apua. Mihin hemmettiin mää ny yks kaks tarvitsisin apua. No ku mä en siin yhtäkkiä mitään ihmeempää keksiny niin mä sanosin että voisit pestä vaikka tän auton. No siihen se torvi tokaisi jotain hävytöntä jota en oikein kuullut ja jouduinkin pyytää häntä toistamaan. No siin vaihees tajusin että nyt pitää paeta. Iskin vaihteen uudelleen sisälle hieman syvemmälle ja annoin mennä. Ja seuraava paha paikka on sitten kohta tulossa eli liikenneympyrä. Se on niin karmea paikka varsinkin kun se ei ole pyöreä. Inhottaa aina ajaa siinä monta kertaa ympäri ennen kuin pääsen ulos juuri sen vuoksi kun se ei ole ympyrä. Se on aivan kamalan tuntuista kun siinä paahtaa 50km/h lasissa kulmikkaasti pyörien. Ei siinä oikein voi sanoa että pää menee pyörälle pikemminkin soikiaksi. Ja en siten millään ymmärrä kuinka jotkut osuvat heti ensi yrittämällä sieltä ulos. Minulla menee ainakin kolme kierrosta ja melkein aina joudun ottamaan sen uudelleen koska olen mennyt väärästä aukosta ulos. Olen jo tullut tutuiksi työmaaporukankin kanssa mutta en enää kun pyysin että laittavat sen yhden ylimääräisen aukon kiinni.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Hienosti keksitty tarina.
Voi voi...
Olen pahoillani että juttu jäi kesken. Alkoi niin pirusti väsyttämään, etten edes jaksanut tarkistaa kirjoitus virheitä saati sitten laittaa pilkkuja paikoilleen.
Ei se haittaa yhtään mitään Tarja Tuulikki.
Jatka toki lisää kertomustasi, kunhan vain jaksat. Nuku vaikka ensiksi kunnon päikkärit ja tule sitten taas tietokoneen ääreen rustailemaan autoreissuistasi.
Ystävällisesti odottaen
Pekka Ilmari.
Tarja Tuulikille...
Jatka please, kertomuksiasi. Tulin niin hyvälle
mielelle ja välitin tämän myös ystävillekkin.
Hienoa kun jollakin tuo huumorin kukka kukkii!!!
Jokunen päivä tässä menee kun tuppaa olemaan julmettu kiire ja sen päälle vielä vähän menoja.
Mutta kohta kohta...
Maltan tuskin odottaa että päästään keskustaan asti. Ojamollakin sinut on nähty cruisailevan Citymarketin parkkihallissa...oppisit nyt että auto jätetään ruutuun pitkittäin ei poikittain.
Moro xD
Mäkin tunnen yhen blondin joka ajaa tolleen....................!! terkkuja pingviiniltä, se tuolla taas vaappuu ulkona kännissä.