”Korvaavan ohjelmaan osallistuvia oppilaita on tätä nykyä niin paljon, että me järjestämme useita tilaisuuksia, joissa on suunniteltu ohjelmaa eri-ikäisille oppilaan ikätaso huomioiden.”
Hesarin juttu tuo taas ihan mukavasti esille sitä, ettei ole pakko osallistua pääsiäishartauteen tai vastaavaan. Saisi vain olla selkeämmin myös esimerkki koulusta jossa ei ole jumalanpalveluksia tms. lainkaan.
Hesarin juttu tuo taas ihan mukavasti esille sitä, ettei ole pakko osallistua pääsiäishartauteen tai vastaavaan. Saisi vain olla selkeämmin myös esimerkki koulusta jossa ei ole jumalanpalveluksia tms. lainkaan.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Jutussa jäi mainitsematta, että vuonna 2018 annetuissa OPH:n ohjeissa on uutta entisiin ohjeisiin verrattuna seuraava: ”Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia.”
.
Ohjeessa todetaan lisäksi ”koulu voi sopia, että oppilaille ja näiden huoltajille tiedotetaan mahdollisuudesta osallistua vapaa-aikana eri seurakuntien ja uskonnollisten yhdyskuntien järjestämiin tilaisuuksiin kuten joulu- ja kevätkirkkoon.” Lohdutusta, täky?
Täky tai lohdutus, rehtorien olisi asianmukaista tarttua siihen. Näin he välttävät ensi lukuvuonna kahden rinnakkaisen ohjelman järjestämisen sekä siihen liittyvät tiedustelut.
Koulupäivät tulee saada uskonnollisesti sitouttamattomiksi:
Opetushallituksen ohjeissa (2018) sanotaan näin: ”Opetuksen järjestäjä voi päätyä myös siihen, ettei koulun työsuunnitelmassa määriteltynä työaikana järjestetä uskonnollisia tilaisuuksia tai toimituksia.”
Tälle antaa vahvaa tukea perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet; sen linjausten mukaan opetuksen tulee olla ”uskonnollisesti, katsomuksellisesti ja puoluepoliittisesti sitouttamatonta”.
Työpaikoillakaan suomalaiseen kulttuuriin eivät kuulu aamuhartaudet ja jumalanpalvelukset, puhumattakaan lounaalla pomon johtamista ruokarukoiluttamisista. Koulu on elämää eikä kirkkoa varten.
Puolueiden osalta ops:n sitouttamattomuus-ohje tajutaan. Harvassa koulussa kylän suurin puolue yksin huseeraa tilaisuuksiensa kanssa niin kuin kirkko monin paikoin saa tehdä.
Asiaan liittyy yksityisyyden suojan näkökohtia, koska uskonto tai uskonnottomuus katsotaan yksityisasiaksi, arkaluontoiseksi tiedoksi, jota koulun ei pidä pakottaa tuomaan julki.
Opetushallituksen ohjeet uskonnollisista tilaisuuksista tulee uusia ottaen huomioon perusopetuksen opetussuunnitelman valtakunnallisten perusteiden linjaukset uskonnollisesta ja katsomuksellisesta sitouttamattomuudesta.
Jaahas, joulu lähestyy jyrmyin askelin. Yhää useampi koulu tooivottavasti luopuu omassta "joulukirkosta". Uskonnon opettaja voi kertoa, että lapset pääsevät ihan vanhempiensa kanssa uskonnollisiinkin juoulutapahtumiin vaikka kuinka, jos perheessä niin halutaan. "Kirkko" ei kuulu opetussuunnitelman mukaisiin koulun tehtäviin.
Hyvä ohje uskonnottomien yhdenvertaisuuden näkökulmasta: "Tilannetta on arvioitava jokaisen yhdenvertaisuuslaissa ja tasa-arvolaissa mainitun syrjintäperusteen osalta." (s. 55)
Syrjintä uskonnon tai vakaumuksen perusteella on kielletty, ja se antaa suojaa myös uskonnottomille.
Samasta teemasta oli juttu myös nyt joulukuussa. Lienee asianmukaista seurata yhden median kirjoittelua. Ja kommentoida havaintoja. https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000006338044.html
Kirkkoon kuulumattomien alakoululaisten määrä on moninkertaistunut, mutta Suomessa on yhä 22 kuntaa, joissa kaikki oppilaat osallistuvat uskonnonopetukseen
Esa Ylikoski kirjoitti liiton f b -syhmässä näin:
"Laskin, että syksyn 2018 tilastopäivän mukaan Suomessa oli 69 kuntaa, jossa alakoulussa ET-oppilaaksi ilmoitettuja oli alle 3 oppilasta. Näin olleen niissa ei ollut yhtään elämänkatsomustiedon opetusryhmää.
Pienissä kunnissa ET-opetukseen ilmoittamista vähentää, jos koulutulokkaisen huoltajille jo tammikuussa kerrotaan, että ET-ryhmää ei koulussa eikä kunnassa ole.
Tiedotustilaisuudet uuden ekaluokkalaisen huoltajille pidetään tyypillisesti tammikuussa. Tällaisen infon jälkeen monet huoltajat ovat päätyneet uskonnon vastentahtoiseen valintaan. Tilanteeseen haetaan muutosta.
Yhdenvertaisuuslain mukaan viranomaisen tehtävänä on edistää lapsen pääsyä oikeuksiinsa. Uskonnottoman perheen lapsella on oikeus ET-opetukseen. Sen toteuttamiseen voidaan tarvita myönteisiä erityisjärjestelyjä vähemmistön tueksi.
Uusi ET-opetusryhmä voi syntyä, kun koulutoimi tai rehtori päättää kartoittaa myös ainakin 2. ja 3. luokan oppilaiden huoltajien toiveet uudestaan. Yhdysluokkaopetus 1-3 lk sopii hyvin elämänkatsomustiedon opetukseen. Kohtuullisista mukautuksista pidättäytymistä voidaan pitää syrjintänä.
Kunnilta voisi jo kalenterivuoden vaihtuessa tiedustella, miten he aikovat edistää ET-opetukseen pääsyä lukuvuodelle 2020-21.
Edistämistoimien lisäksi ET:n avaaminen kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi lakimuutoksella vahvistaisi osaltaan ET:n asemaa ja lisäisi oppilasmäärää ja opetusryhmiä myös pienillä kunnilla.
”Nollakuntia”: eli kuntia, joissa ilmoitettiin 1 – 2 oppilasta ET-opetukseen eikä ryhmää näin ilmeisesti syntynyt olivat seuraavat:
Alajärvi, Alavieska, Enontekiö, Evijärvi, Haapajärvi, Halsua, Hyrynsalmi, Kaustinen, Kuhmo, Kuortane, Marttila, Nivala, Oripää, Pielavesi, Polvijärvi, Pyhäjoki, Salla, Sund, Sysmä, Taivalkoski, Tervo, Tuusniemi, Vaala, Veteli, Veteli, Vimpeli, Ylitornio.
Tämän lisäksi oli lukuisia kuntia, joissa ei tilaston mukaan ollut yhtään ET-oppilasta! Se ei kuitenkaan kerro, etteikö halukkuutta olisi alun perin ollut."
22 vai 68 kuntaa? Siinäpä kysymys. Laadullinen merkitys, määrällisesti pieni.