Tavoitteeksi kieliopinnoille englanti + valinnainen kieli

Täällä on kyselty, mikä olisi yhtä hyödyllinen tai jopa hyödyllisempi kuin nykykombo ruotsi - englanti?

Kysyjät tuntuvat olettavan, että kaikkien on luettava kahta samaa kieltä. Näin ei tietenkään ole.

Hyödyllisempi vaihtoehto on tietysti se, mikä on toteutettu esimerkiksi Ahvenanmaalla ja Ruotsissa: englanti, jonka osaamisesta pidetään erityistä huolta, ja valinnainen kieli, jonka lapsi perheineen voi koulun tarjonnasta valita.

Osalle tietysti valinnaiskieli ei ole tarpeen, vaan tärkeämpää on vahvistaa esim. koulukieltä tai englantia. Perusteltujen vapautusten tulee olla mahdollisia.

20

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kysyykö joku tätä vielä, vai onko asia jo selvä?

    • Anonyymi

      Yhden vieraan kielen malli sopii ehkä heikoimmille oppilaille, mutta heitäkin voidaan koulussa tukea monin tavoin tässä suhteessa.

      EU suosittaa kahta vierasta kieltä. Ja tällä mennään Suomessa jatkossakin, oli meillä ruotsi pakollisena tai ei.

      • Voidaan hyvin pitää lähtökohtana kahta vierasta kieltä, käytännössä englantia ja yhtä vapaasti valittavaa.


      • RuotsiValinnaiseksi kirjoitti:

        Voidaan hyvin pitää lähtökohtana kahta vierasta kieltä, käytännössä englantia ja yhtä vapaasti valittavaa.

        Mutta täytyy muistaa, että ihmiset ovat kielenoppijoina erilaisia. Maahanmuuttajataustaisten ja dysleksikkojen kohdalla vieraiden kielten opetus on mitoitettava tukemaan heidän muuta opiskeluaan. Tarvitaan siis joustoja.

        Kaksikielisyyden asiantuntijan lausunto, joka tuntuu myös arkijärjellä itsestäänselvältä, kannattaa pitää mielessä: ”Kieltä oppii vain niin paljon kuin sitä tarvitsee. Siksi kielten opettelu koulussa on vaikeaa.”


      • Anonyymi
        RuotsiValinnaiseksi kirjoitti:

        Mutta täytyy muistaa, että ihmiset ovat kielenoppijoina erilaisia. Maahanmuuttajataustaisten ja dysleksikkojen kohdalla vieraiden kielten opetus on mitoitettava tukemaan heidän muuta opiskeluaan. Tarvitaan siis joustoja.

        Kaksikielisyyden asiantuntijan lausunto, joka tuntuu myös arkijärjellä itsestäänselvältä, kannattaa pitää mielessä: ”Kieltä oppii vain niin paljon kuin sitä tarvitsee. Siksi kielten opettelu koulussa on vaikeaa.”

        Siksi myös maahanmuuttajien kotikielten taitoa on vaalittava. Paitsi, että se on oleellinen osa ihmisen ajattelun taitoja ja identiteettiä, niin vain näin saamme todella kustannustehokkaasti lavenevan kielivarannon.


    • Anonyymi

      Minusta tällä yo:lla oli ihan riittävän hyvä kombo kielissä ( ja mikä parasta myös pakkoruotsista laudatur mikä ei ainakaan estänyt muiden kielten opiskelua))

      Vasta 16-vuotias lohjalainen kirjoitti kymmenen laudaturia ylioppilaskirjoituksissa.
      Tämä yo kirjoitti lyhyestä venäjästä eximian, eli toiseksi parhaan arvosanan. Kielten laudaturit hän nappasi suomen lisäksi englannista, ruotsista, saksasta ja espanjasta.

      • Neuvostoliittokin käytti esimerkkinä Stahanovia. Oma esimerkkisi 1o laudaturin ylioppilaasta on yhtä älytön, kun pohdimme perustavoitteita nuorten vieraiden kielten kouluopinnoille.
        Mielestäni niihin liittyy vain muutama keskeinen vaihtoehto:

        1/ Onko näitä kaksi vai yksi? Olen kahden kannalla, kuitenkin niin että painavilla perusteilla toisen voisi korvata muilla perustelluilla opinnoilla (ja vastaavalla yo-kokeella.
        2/ Ovatko nämä kielet valinnaisia vai määrättyjä? Olen ehdottomasti valinnaisuuden kannalla ja katson, että yhteiskunnalla ei ole oikeutta loukata nuorten omaa valintaa.
        Valinta ei tietenkään voi olla rajaton käytännön syistä, mutta kaikissa valinnoissa pitää olla vaihtoehtoina ainakin muutama keskeinen kieli (lähinnä englanti, ruotsi, saksa, venäjä, ranska), joiden tarjonta on järkevää mm. paikkakunnasta riippuen.
        3/ Missään tapauksessa ei voi olla pakkoruotsia eikä englanninkaan pakkoutta tarvita, vaikka useimmat sen valitsevatkin.


    • Anonyymi

      Täirkeintä on, että pakkosuomi poistuu.

      Eli ruotsinkielisissä kouluissa luetaan englantia valinnaiskieltä. Pakkosuomi nimittäin tuottaa hyvinvointitappiota

      • Olet kovin lukkiutunut joka puolella toistamaasi pakkosuomeen.
        Suomenkielen pakollisuus/valinnaisuus on suomenkielisten mielestä ruotsinkielisen oma asia. Eihän siitä edes kysytty suomenkielisiltä, kun Ahvenanmaa lopetti sen pakollisuuden.

        Vaikka suomi olisi ruotsinkielisille valinnainen, useimmat ruotsinkieliset sen epäilemättä valitsevat. Jos joku harva ei valitse, on hän ehkä jo pakannut Australiaan loppuiäksi lähteäkseen, emmekä me sille mitään voi.

        Oleellisempi kysymys, jota on eräillä kaksikielisillä paikkakunnilla kehitetty, on suomea hyvin jo kouluun tullessaan osaavan ruotsinkielisen nuoren suomenkurssien sisältö. Tällaisen suomella "kylvetetyn" ruotsinkielisen suomenkurssit eivät tietenkään saisi olla samanlaiset kuin sellaisella joka on ummikko suomen kielessä.


      • Anonyymi
        suoraanjaselkeästi kirjoitti:

        Olet kovin lukkiutunut joka puolella toistamaasi pakkosuomeen.
        Suomenkielen pakollisuus/valinnaisuus on suomenkielisten mielestä ruotsinkielisen oma asia. Eihän siitä edes kysytty suomenkielisiltä, kun Ahvenanmaa lopetti sen pakollisuuden.

        Vaikka suomi olisi ruotsinkielisille valinnainen, useimmat ruotsinkieliset sen epäilemättä valitsevat. Jos joku harva ei valitse, on hän ehkä jo pakannut Australiaan loppuiäksi lähteäkseen, emmekä me sille mitään voi.

        Oleellisempi kysymys, jota on eräillä kaksikielisillä paikkakunnilla kehitetty, on suomea hyvin jo kouluun tullessaan osaavan ruotsinkielisen nuoren suomenkurssien sisältö. Tällaisen suomella "kylvetetyn" ruotsinkielisen suomenkurssit eivät tietenkään saisi olla samanlaiset kuin sellaisella joka on ummikko suomen kielessä.

        "Suomenkielen pakollisuus/valinnaisuus on suomenkielisten mielestä ruotsinkielisen oma asia."

        Ei ole. Sekä pakkosuomi että pakkoruotsi ovat yhteisiä asioita, joista eduskuntamme päättää enemmistöpäätöksellä.

        Olisin täysi mielipuolista, että jossakin maassa sanottaisiin vähemmistölle (tai enemmistölle?), että päättäkää te keskenänne kielistänne.

        Huomaa, että viestin kirjoittaja ei ymmärrän kovin hyvin, miten yhteiskunta toimii ja miten eri päätökset vaikuttavat yhteiskunnan toimintaan.


      • Anonyymi
        suoraanjaselkeästi kirjoitti:

        Olet kovin lukkiutunut joka puolella toistamaasi pakkosuomeen.
        Suomenkielen pakollisuus/valinnaisuus on suomenkielisten mielestä ruotsinkielisen oma asia. Eihän siitä edes kysytty suomenkielisiltä, kun Ahvenanmaa lopetti sen pakollisuuden.

        Vaikka suomi olisi ruotsinkielisille valinnainen, useimmat ruotsinkieliset sen epäilemättä valitsevat. Jos joku harva ei valitse, on hän ehkä jo pakannut Australiaan loppuiäksi lähteäkseen, emmekä me sille mitään voi.

        Oleellisempi kysymys, jota on eräillä kaksikielisillä paikkakunnilla kehitetty, on suomea hyvin jo kouluun tullessaan osaavan ruotsinkielisen nuoren suomenkurssien sisältö. Tällaisen suomella "kylvetetyn" ruotsinkielisen suomenkurssit eivät tietenkään saisi olla samanlaiset kuin sellaisella joka on ummikko suomen kielessä.

        "Tällaisen suomella "kylvetetyn" ruotsinkielisen suomenkurssit eivät tietenkään saisi olla samanlaiset kuin sellaisella joka on ummikko suomen kielessä."

        Olet hieman ajassasi jäljessä. Ruotsinkielisissä kouluissa on jo eri suomen opetus kaksikielisille.


    • Anonyymi

      Luultavimmin espanja nousee merkittäväksi valinnaiskieleksi. Toisin kuin saksa ja ranska, espanja on aidosti kasvava kielialue.

      • Anonyymi

        Espanja oli myös vanhempien ykköstoive Helsingin kuulemisissa (vanhempainillat kieliteemalla), mutta syystä tai toisesta kaupunki ei juuri tarjonnut espanjaa.


    • Anonyymi

      Englannin asema ei tule muuttumaan, siitä on tullut aikamme lingua franca tieteessä, tekniikassa, kansainvälisissä yhteyksissä ja ihmisten likkumisessa ja kanssakäymisessä myös ruohonjuuritasolla.

      Jokaisen oppilaan oikeus on vahva englanti. Muu kielitaito on sitten omasta kiinnostuksesta ja kielilahjakkuudesta kiinni.

      • Anonyymi

        Så nu är världen färdig? Efter brexit kommer tvärtom engelskans ställning att relativt fort och mycket markant att försvagas då Europas egna starka språk tar över med tyskan och franskan i spetsen. Svenskan stärks ytterligare i Norden.

        Finskan, estniskan och engelskan kommer att vara ungefär jämnstarka med lettiskan i EU.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Så nu är världen färdig? Efter brexit kommer tvärtom engelskans ställning att relativt fort och mycket markant att försvagas då Europas egna starka språk tar över med tyskan och franskan i spetsen. Svenskan stärks ytterligare i Norden.

        Finskan, estniskan och engelskan kommer att vara ungefär jämnstarka med lettiskan i EU.

        Englannin asema ei muutu, maailma tarvitsee lingua francansa.

        Mutta tietysti pakkoruotsin sijaan viisasta olisi valita saksaa, espanjaa, italiaa, ranskaakin... ei siis rinnalle vaan sijaan. Kohtutta kieliopintoihin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Englannin asema ei muutu, maailma tarvitsee lingua francansa.

        Mutta tietysti pakkoruotsin sijaan viisasta olisi valita saksaa, espanjaa, italiaa, ranskaakin... ei siis rinnalle vaan sijaan. Kohtutta kieliopintoihin.

        Vem som helst begriper att om något onödigt i språkpaletten måste offras pga. klen kapacitet är det givetvis köksspråket finska.


    • Anonyymi

      Miksi kukaan vastustaisi tätä?

    Ketjusta on poistettu 5 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Aivosyöpää sairastava Olga Temonen TV:ssä - Viimeinen Perjantai-keskusteluohjelma ulos

      Näyttelijä-yrittäjä Olga Temonen sairastaa neljännen asteen glioomaa eli aivosyöpää, jota ei ole mahdollista leikata. Hä
      Maailman menoa
      100
      3459
    2. Pelotelkaa niin paljon kuin sielu sietää.

      Mutta ei mene perille asti. Miksi Venäjä hyökkäisi Suomeen? No, tottahan se tietenkin on jos Suomi joka ei ole edes soda
      Maailman menoa
      307
      1870
    3. Mikä saa ihmisen tekemään tällaista?

      Onko se huomatuksi tulemisen tarve tosiaan niin iso tarve, että nuoruuttaan ja tietämättömyyttään pilataan loppuelämä?
      Sinkut
      247
      1707
    4. Minkä merkkisellä

      Autolla kaivattusi ajaa? Mies jota kaipaan ajaa Mersulla.
      Ikävä
      96
      1567
    5. IL - VARUSMIEHIÄ lähetetään jatkossa NATO-tehtäviin ulkomaille!

      Suomen puolustuksen uudet linjaukset: Varusmiehiä suunnitellaan Nato-tehtäviin Puolustusministeri Antti Häkkänen esittel
      Maailman menoa
      411
      1516
    6. Nyt kun Pride on ohi 3.0

      Edelliset kaksi ketjua tuli täyteen. Pidetään siis edelleen tämä asia esillä. Raamattu opettaa johdonmukaisesti, että
      Luterilaisuus
      430
      1417
    7. Kiitos nainen

      Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik
      Tunteet
      2
      1410
    8. Esko Eerikäinen tatuoi kasvoihinsa rakkaan nimen - Kärkäs kommentti "Ritvasta" lävähti somessa

      Ohhoh! Esko Eerikäinen on ottanut uuden tatuoinnin. Kyseessä ei ole mikä tahansa kuva minne tahansa, vaan Eerikäisen tat
      Suomalaiset julkkikset
      40
      1172
    9. Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?

      Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun
      Maailman menoa
      353
      1015
    10. Miksi Purra-graffiti ei nyt olekkaan naisvihaa?

      "Pohtikaapa reaktiota, jos vastaava graffiti olisi tehty Sanna Marinista", kysyy Tere Sammallahti. Helsingin Suvilahden
      Maailman menoa
      277
      1002
    Aihe