Köyhä ei kuluta

Pelkkä köyhyys ei mitään auta. Ihmisten pitää ryhtyä tekemään ruumiillista työtä jotta maailma pelastuu. Taitaa olla kuitenkin harvassa ne jotka haluavat enää sitä tehdä vaikka se on ainoa keino palauttaa elämä raiteilleen.
Erityisesti rikkaat ja pörssipelurit pitää saada ruumiilliseen työhön pelastamaan muut omien hulluuksiensa seurauksista. Esimerkkiä todella tarvitaan muuttamaan käsitys elämästä. Tähän liittyy tietysti myös kaupunkien purkaminen koska niissä se laiskuus pesii.

Köyhä ei lennä joo, eikä välttämättä syö niin paljon punaista lihaa eikä autoile. Mutta jos on liian köyhä ei ole varaa luomuunkaan, eikä välttämättä jaksa kierrättää koska on liian lannistunut, joten liian köyhä ei saa olla.

Ja kyllä sitä jokaisella työssäkäyvällä pitäisi olla edes mahdollisuus omistusasuntoon jossain vaiheessa ennen eläkeikää. Varmaan onkin jo nykyään paitsi osa-aikaisilla ja kausityöntekijöillä. Ainakin jos on valmis muuttamaan mihin tahansa, silloin löytyy pohjoisesta varmaan aika halvalla ihan hyväkin kämppä. Jos on valmis asumaan metsissä ja muutenkin säästämään perusasioissa niin silloin ainakin on työssäkäyvällä mahdollisuus.

Ruumiillinen työ ei auta luontoa jos se ei ole jotain luontoa tukevaa ruoantuotantoa, luonnon puhdistamista, kierrätystä, metsien hoitoa tai vastaavaa, eikä niille aloille tarvita tuhottomasti tekijöitä. Mutta olisi parempi jos meillä olisi 6 tai 7-tuntinen työpäivä että saataisiin lisää ihmisiä töihin, vähenisi työttömyys sekä työkuorma ja stressi. Varmaan maksaisi, mutta eipähän tarvitsisi maksaa niin paljon sosiaalitukiakaan.

Kyllä köyhyys on tehokkain tapa torjua ilmastonmuutosta sitä vain on vaikea sanoa ääneen.

Luuletteko että Afrikan väestöräjähdys johtuu rikkaiden sisääntymisestä?

kaikille köyhyys ei ole oma valinta. toivottavasti ilkkujat eivät itse koskaan vanhene ja sairastu.

Sitran mielestä meidän tulee laskea elintasoa yhteen neljäsosaan kymmenessä vuodessa. Jos ruotsalaiset laskevat elintasoaan samaan aikaan vain 50% niin silloin meidän tulee laskea elintasoa täydet 100% jotta keskiarvoinen päästövähennys säilyy oikean suuruisena.

Tuotantolinja se on joka tuottaa tavaraa kauppojen hyllyille,
ja sitten ne joilla on varaa, ostavat sen tuotteen, tätä prob-
lematiikkaa pohti jo aikoinaan ranskalainen yhteiskuntafilosofi
Pierre-Joseph Proudhon (1809-1865), omistussuhdetta,
yksityisomistusta ja yhteisomistusta. Proudhon ei pitänyt
ahneutta hyveenä, vaan paheena joka rapauttaa yhteiskunnan
ja yhteisön. Meillä Suomessa ympäristöfilosofi ja kalastaja Pentti
Linkola (s. 1932) ei ymmärrä miksi ostetaan kulutustavaroita
niin paljon ja kuormitetaan maapalloa, ihan oikeilla jäljillä Linkola
on pohdinnoissaan, vaikka väliajoin aika fasistinenkin mielipiteis-
sään, mutta kuitenkin,

Pitäisikö tuotantolinja lakkauttaa tyystin, sitten ei olisi elintar-
vikkeita kaupoissa, kaupunkilaiset kun eivät elä omavaraista-
loudessa eivätkä tuota itse ruokaansa, vaan ostavat ruoan
ruokakaupasta. Kaupunkilaisille se olisi katastrofin paikka
jos ruokatuotanto lakkautettaisiin tyystin, ihan paniikkiin
menisivät kaupunkilaiset. Voihan sitä Eduskunnasta sekä
kaupungin- että kunnanvaltuustoista käsin
haaveilla unelmayhteiskunnasta, kuten Vihreät tekevät
parastaikaa, mutta teollisuus ja asuntorakentaminen ovat
muokanneet ympäristöä viimeisten 100 vuoden aikana
Suomessa. Helsingissäkin kallioperää louhitaan kiivasta
tahtia asuntorakntamisen tieltä kun vielä 1550-luvulla,
kaupungin perustamisen aikoihin Helsinki oli pääsään-
töisesti kallioista maastoa. Helsingin Vihreät pohtivat
kaupunginvaltuustossa toteutuuko heidän ympäristö-
poliittinen selonteko että 2020- ja 30-luvulla Helsinki
olisi jo vahvasti ympäristöystävällisempi kaupunki
kuin mitä nyt viimeisten 100 vuoden aikana ei ole ollut,
ei varsinkaan 60 vuoden aikana kun autoilu on lisääntynyt
Helsingissä kiihtyvällä tahdilla, melkein jokainen kynnelle
kykenevä aikuinen omistaa ajokortin ja oman auton, kun
se on niin hieno status, ja autolla pääsee näppärästi
paikasta toiseen. Entäpä sitten jalankulkijat ja pyöräilijät,
huomioidaanko heitä, epäilenpä ettei niin suuressa määrin
kuin autoilijoita. Esim. Etelä-Haagan kaupunginosa Helsingissä,
pelkkiä kerrostaloja vieri vieressä ja mutkittelevia katuosuuksia,
ei ole lähiluonntoa pahemmin huomioitu suunnittelussa vaikka
vieressä on ruusupuisto, ollut vuodesta 1975 lähtien.

Japanissa on huomioitu metsien kansanterveydellinen vaikutus,
jo pelkästään metsässä samoilu virkistää ja saa aistit valloilleen,
päänsärky pysyy loitolla ja mieli virkistyy. Meillä Suomessa kun
potilaille neuvotaan että menepäs apteekin kautta ja osta
rauhoittavia, niin Japanissa ahdistuneisuushäiriöstä kärsiville
sanotaan, menkää metsään samoilemaan, se tekee taatusti
hyvää koko kropalle niin henkisesti kuin fyysisestikin. Keskit-
tymiskykykin paranee kun liikkuu metsässä reipasta tahtia
jalkaisin taikka pyöräillen,

Ymmärtääköhän kukaan mitä nyt ajan takaa, sitä että
ihmisten ratkaisut viimeisten 100 vuoden aikana ovat
olleet kestämättömiä, ja tuloksia nähdään jo mihin kestä-
mätön kehitys on vienyt maapalloa, maapallo köhii ja
pyytää ihmisiä että siivotkaa roskat merestä ja pitäkää
metsät puhtaina. On ihailtavaa jos joku tajuaa ryhtyä
vähentämään kulutusta omassa elämässä ja ottaa ruoka-
kauppaan mukaan oman repun taikka kangaskassin taikka
paikan päällä ostaa ostoksia varten paperikassin. Voihan
sitä lapsiperhekin elää säästäväisesti, tavallinen pulliainenkin
voi tähän ryhtyä, ei sen aina tarvitse olla aatteltaan viher-
hippi, vaikka stereotypisesti ympäristöystävällisyys mielle-
tään juurikin viherhippien elämäntavaksi.

vihreätkään eivät kuluta esimerkkeinä ohisalo ja haavisto joilla monensadan tuhannen asuntovelat kun kerrostaloasuminen ei kiinnosta

Köyhähän se ei saastuta toivoisin vain tälle ilkkujalle sairauksia ja köyhyyttä. mutta nämä uussuomalaiset eivät ole köyhijä vaatteet ovat merkkivaatteita ja auto ralli on jatkuvaa kylän ja vokin välijä et niitä vaan avustamaan ja jatkuvasti kännykkä korvalla. kyl kannattaisi olla työtön mamu mut ei edes kenkälankki auta

Vuonna 2030 Kiinan keskiluokkaan kuuluu 1/3 kansasta eli (vuoden 2019 asukasluku 1,42 miljardia )
yli 473 miljoonaa ihmistä, joka vastaa suurinpiirtein koko EU:n (28 maata) asukaslukua. Suomessa keskiluokkaan kuuluu muutama miljoona ihmistä, mutta kiinaa ei voi verrata elinkustannuksiltaan kalliseen suomeen.

https://www.youtube.com/watch?v=4RNzRXK1SFs

Ketkä saastuttavat eniten?

Vuonna 2012 intian
väestöstä
kuului keskiluokkaan, eli yli 600 miljoonaa
intialaista, se on 120 kertaa suomen väkiuvun verran enemmän.
https://www.youtube.com/watch?v=B9iEwycGk7I

Katsokaa noita aitoja ruuhkia intiassa ja kiinassa joita suomessa ei ole.

Intiaan rakennetaan jatkuvasti lisää infrastruktuuria alati jatkuvasti kasvavalle
(1,3 miljardia) väestölleen.
https://www.youtube.com/watch?v=x0t2izOuNeA

2030 intian väestö jo 1,527 miljardia

https://www.populationpyramid.net/india/2030/