Pilatus A) haluaa pitää Barabbaan vangittuna ja B) vapauttaa sen sijaan Jeesuksen jonka toteaa syyttömäksi. Vastapuolella on 1) kansa joka haluaa tämän vapauttavan Barabbaan ja 2) papisto joka haluaa raivata Jeesuksen pois tieltään. Mikäli Pilatus ei suostu ristiinnaulitsemaan Jeesusta uhkaa papisto yllyttää kansan kapinaan. Pilatus päätyy painostuksesta vapauttamaan Barabbaan ja ristiinnaulitsee Jeesuksen. Ainoa asia mikä on varmaa, niin päätös siitä kuka vangitaan ja kuka tuomitaan kidutettavaksi on kokonaan Pilatuksen käsissä eikä vapautettavaa suinkaan valita huutoäänestyksellä kuten jotkut ovat halunneet tämän ymmärtää väärin. Barabbas ei ole edes esillä oikeudenkäynnissä ja nousee aiheeksi vasta meluavan ja levottoman kansanjoukon suusta. Entä te? Miten te olisitte ratkaisseet tämän kinkkisen pattitilanteen jos olisitte Pilatuksen housuissa?
Muutama erityinen huomio Jeesuksen oikeudenkäynnistä
Anonyymi
765
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Missään roomalaisten omissa historiankirjoissa ei tästä oikeudenkäynnistä ole sanaakaan joten Raamatun versio voi olla keksitty tarina.
Miksi ihmeessä olisi? Tai miksi ihmeessä pitäisi olla? Ihan tavallinen oikeudenkäynti. Eihän esimerkiksi Plinius Nuoremman tuomaroimia kristittyjen oikeuden käyntejäkään mainita muissa lähteissä kuin niissä kirjeissä jotka Plinus lähetti keisarille kysyäkseen neuvoa. Ei siis mitään oikeuspöytäkirjoha eikä muitakaan muistiinpanoa. Nämä kirjeet myös todistavat provinssien maaherroilla oli lähes vapaat kädet toteuttaa valtaa ja oikeutta haluamallaan tavalla kunhan vain rauha säilyi provinsseissa. Konflikteja tuli välttää ja mieluiten jopa ennaltaehkäistä. Ei ollut minkäänkaista yleistä ohjetta tai lakia jonka mukaan maaherrojen olisi pitänyt provinssehaan hallita.
Totta, mutta vaikka Jeesuksen oikeudenkäynnistä olisikin ollut oikeuspöytäkirjat, ne saatettiin hävittää myös roomalaissodanaikana tai käyttää uudelleen vaikka savitiilen valmistukseen, muumion hautanaamioon taikka kenties kylpyveden lämmittämisseen. Niiden paperien kihtalo on saattanut olla mikä tahansa minkä vuoksi ne eivät ole säilyneet meidän päiviimme asti. Näin on aika monen muunkin kadonneen antiikin kirjoituksen laita joista ei ole jäljellä kuin lainauksia tai pelkkiä mainintoja. Pilatuksen asiakirjat ovat itseasiassa yksi näistä kadonneista antiikin teksteistä. Ne mainitaan vielä toisen vuosisadan teksteissä, mutta sen jälkeen niistä vaietaan tyystin. Tiedämme siis että ne ovat joskus olleet olemassa ja että niitä ei enää ole. Myöhemmin sitten ilmestyi vielä Pilatuksen nimissä kulkeviä väärennöksiä.
Justinuksen maininnat asiakirjoista ovat vuodelta 138 jaa, Tertullianuksen noin v. 200 jaa. ja Eusebiuksen noin v. 315 jaa. Näistä kolmesta Eusobius nimenomaan varoittaa kristittyjä hämäräperäisistä väörennöksistä. Väärennökset ilmestyivät keisari Maximinuksen aikana 305-313 alkuperäisten asiakirjojen kadottua. Kuuluisin väärennös on kuitenkin professori Konstantin von Tischendorffin 1800-luvulla laatimat hölynpölyt.
Niin tuo on tyypillinen tilanne johon joudutaan jos maata ei ohjaa lait ja oikeusvaltion periaate. Käytännössä Pilatus edusti Roomaa joka hallitsi tuolloista Juudeaa. Ja maaherrana hänellä oli varsin vapaat kädet toimia miten halusi, ja viimekädessä hänellä oli valta päättää mitä Jeesukselle tehtäisiin. Hän epäilemättä itse olisi halunnut vapauttaa Jeesuksen ja pitää Barabbaan vangittuna, näinhän yleinen oikeustaju vaatisi meitä tekemään ja varmaan Pilatuskin näin olisi tehnyt, mutta vaakakupissa painoi kansa ja papisto joka vaatii Jeesusta ristiinnaulittavaksi. Hän oli siis pahassa välikädessä, hänelläkin oli esimiehensä Roomassa jotka eivät katsoisi hyvällä jos Juudeassa puhkeaisi pahoja mellakoita.
Oikeusvaltiossa taas periaatteessa ei olisi ollut muuta vaihtoehtoa kuin vapauttaa Jeesus ja pitää Barabbas vangittuna vaikka papisto ja kansa kuinka möykkäisivätkin.
Ei niillä housuja ollut.
Ei niin, se olisi ollut siihen aukaan sivistymätöntä.