Hajautettu energiantuotanto
Sähkön pientuotannolla lyödään EU:ssa hiili- ja ydinvoimaloita korville oikein olan takaa. Suomessa näitä myrkyttäviä ja saastuttavia voimaloita omistaa ydinvoimayhtiöt, ja tietenkin he tekevät parhaansa jarruttaakseen kehitystä turvallisempaan, puhtaampaan ja uusiutuvaan energiaan perustuvaan sähköntuotantoon.
Hajautettu energian tuotanto on väistämättä tulevaisuutta myös Suomessa. Maailmanlaajuisesti sen voi sanoa olevan jopa välttämätöntä ihmislajin säilymisen kannalta.
EU:lla on kunnianhimoisia tavoitteita hajautetun sähköntuotannon lisäämiseksi:
"
...
Alla on listaus avatuista projektihauista. Lisätietoja saa yllämainituilta verkkosivuilta tai DENSYn ohjelmapäälliköltä.
Keskipitkän ja pitkän tähtäimen hankkeet
Polttokennot
Polttokennojen (PEM ja SOFC) materiaalit ja tuotantotekniikat (IP)
Isot polttokennot (satoja kW-pari MW) energiantuotantoon (IP)
Pienet talokohtaiset polttokennot (IP)
Yleiset työkalut mallinnukseen, testaukseen sekä turvallisuuden ja laadun varmistamiseen (STREP)
Vety
Sähkökemiallinen vedyn tuotanto (STREP)
Pienet yksiköt hajautettuun vedyntuotantoon (STREP)
Uudet läpimurron materiaalit ja varastointiteknologiat (IP)
Standardointiin tähtäävä tutkimus (STREP)
Sähkö
Hajautettu tuotanto jakeluverkossa, ml mikroverkot (STREP)
Isot virtuaalivoimalaitokset (IP)
Testauslaboratorioyhteistyö (NoE)
Tehoelektroniikka hajautetun sähkön verkkoonkytkentään (STREP)
Korkean lämpötilan suprajohteet sähköverkoissa (STREP)
Tuleva eurooppalainen siirtoverkko (IP)
Hajautettu energia Euroopassa (CA)
Aurinkosähkö
Ohutkalvokennot ja modulit (IP)
Toimivuuden ja tuotannon arviointi (IP)
Ohutkalvokennojen teollinen valmistaminen (roll to roll) (STREP)
Kennojen parempi laatu (STREP)
Laaja CIS-moduli MW-tuotantoon (STREP)
Orgaaniset kennot ja modulit (NoE)
Bioenergia
Nestemäiset polttoaineet (IP)
Polttoaineita viljelystuotteista (STREP)
Vetyrikas biomassatuotanto (IP)
Yhteistuotanto biojalostamoissa (IP)
Standardointiin tähtäävä tutkimus (STREP)
Biomassan kaasutus (STREP)
Yhteispoltto (CA)
Tuulivoima
Seuraavan sukopolven mallit, materiaalit ja konseptit (IP)
Isojen (> 5 MW) voimalaitosten kehitys (STREP)
Tuotannon ennustaminen merituulipuistoissa ja aaltovoimaloissa (STREP)
Geoterminen energia
Tutkimusyhteistyö (CA)
Syvien lähteiden hyödyntäminen (STREP)
Korkean lämpötilan laitteet (STREP)
Ocean energy
Uudet konseptit (STREP)
Halvat luotettavat voimalat (STREP)
Keskittävät aurinkovoimalat
Termiset reaktorit vetytuotantoon (STREP)
Hybridivoimalat (STREP)
CO2-talteenotto ja puhdas
CO2 talteenotto ja vedyn tuotanto kaasumaisista polttoaineista (IP)
CO2:n geologinen tallentaminen (IP)
Valmistautuminen vetytuotantoon dekarbonoiduista fossiilisista polttoaineista (IP)
Separaatiotekniikat (STREP)
Varastoitiresurssien kartoittaminen (STREP)
CO2-talteenotto ja säilöminen (CA)
Socio-ekonomiset työkalut ja konseptit
Ulkoisten kustannusten arviointi (CA)
Hyväksyntä, käyttäytyminen ja kv yhteistyö (STREP)
Uusi vähähiilinen energiasektori (STREP)
Lyhyen ja keskipitkän tähtäimen hankkeet
Bioenergian yhdistäminen fossiilipolttoaineisiin (IP)
Energian ja sähkön tuottaminen jätteistä ja saatavilla olevista biopolttoaineista (commonly available biomass feedstocks) (IP)
Biokaasulaitosten tuotannon parantaminen (STREP)
Bioenergian ja jätteiden yhdistäminen fossiilisiin polttoaineisiin (STREP)
Innovatiivistet tuulipuistot, komponentit ja suunnittelutyökalut (STREP)
Aurinkokennojen teollinen tuottaminen (STREP)
Geoterminen energia (STREP)
Sähköä biomassasta ja/tai jätteistä (CA, SSA)
Tuulivoima (CA, SSA)
Aurinkösähkö (CA, SSA)
Sähköä muista uusiutuvista (CA, SSA)
Lämpöä/kylmää uusiutuvista lähteistä (CA, SSA)
Laajamittainen integrointi (STREP, CA, SSA), erityisesti haajautetun tuotannon demonstrointi ja verkkohallintia liittyen laajamittaiseen hajautetun energian integrointiin.
Polygeneration (IP, STREP), erityisesti kilpailukyvyn parantaminen ja innovatiivinen integrointi
Vaihtoehtoiset moottoripolttoaineet; biopolttoainekaupungit (IP, STREP, CA) ja vety liikennepolttoaineena (IP, CA)
SSA näistä aihepiireistä
Sähköä uusiutuvista
Lämpöä ja kylmää uusiutuvista
Neste- ja kaasumaiset biopolttoaineet
Ekorakennukset
Polygeneration
Kulutksen hallinta ja uusiutuva energia yhetiskunnissa
Vaihtoehtoiset moottoripolttoaineet
Selitykset
IP "Integrated projects"
NoE "Network of Excellence"
STREP "Specific target research project"
CA "Co-ordinated action"
SSA "Specific support action"
"
http://websrv2.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/Kaynnissa/DENSY/fi/system/uutinen.html?id=799&nav=Uutisia
Sähkön pientuotannolla lyödään EU:ssa hiili- ja ydinvoimaloita korville oikein olan takaa. Suomessa näitä myrkyttäviä ja saastuttavia voimaloita omistaa ydinvoimayhtiöt, ja tietenkin he tekevät parhaansa jarruttaakseen kehitystä turvallisempaan, puhtaampaan ja uusiutuvaan energiaan perustuvaan sähköntuotantoon.
Hajautettu energian tuotanto on väistämättä tulevaisuutta myös Suomessa. Maailmanlaajuisesti sen voi sanoa olevan jopa välttämätöntä ihmislajin säilymisen kannalta.
EU:lla on kunnianhimoisia tavoitteita hajautetun sähköntuotannon lisäämiseksi:
"
...
Alla on listaus avatuista projektihauista. Lisätietoja saa yllämainituilta verkkosivuilta tai DENSYn ohjelmapäälliköltä.
Keskipitkän ja pitkän tähtäimen hankkeet
Polttokennot
Polttokennojen (PEM ja SOFC) materiaalit ja tuotantotekniikat (IP)
Isot polttokennot (satoja kW-pari MW) energiantuotantoon (IP)
Pienet talokohtaiset polttokennot (IP)
Yleiset työkalut mallinnukseen, testaukseen sekä turvallisuuden ja laadun varmistamiseen (STREP)
Vety
Sähkökemiallinen vedyn tuotanto (STREP)
Pienet yksiköt hajautettuun vedyntuotantoon (STREP)
Uudet läpimurron materiaalit ja varastointiteknologiat (IP)
Standardointiin tähtäävä tutkimus (STREP)
Sähkö
Hajautettu tuotanto jakeluverkossa, ml mikroverkot (STREP)
Isot virtuaalivoimalaitokset (IP)
Testauslaboratorioyhteistyö (NoE)
Tehoelektroniikka hajautetun sähkön verkkoonkytkentään (STREP)
Korkean lämpötilan suprajohteet sähköverkoissa (STREP)
Tuleva eurooppalainen siirtoverkko (IP)
Hajautettu energia Euroopassa (CA)
Aurinkosähkö
Ohutkalvokennot ja modulit (IP)
Toimivuuden ja tuotannon arviointi (IP)
Ohutkalvokennojen teollinen valmistaminen (roll to roll) (STREP)
Kennojen parempi laatu (STREP)
Laaja CIS-moduli MW-tuotantoon (STREP)
Orgaaniset kennot ja modulit (NoE)
Bioenergia
Nestemäiset polttoaineet (IP)
Polttoaineita viljelystuotteista (STREP)
Vetyrikas biomassatuotanto (IP)
Yhteistuotanto biojalostamoissa (IP)
Standardointiin tähtäävä tutkimus (STREP)
Biomassan kaasutus (STREP)
Yhteispoltto (CA)
Tuulivoima
Seuraavan sukopolven mallit, materiaalit ja konseptit (IP)
Isojen (> 5 MW) voimalaitosten kehitys (STREP)
Tuotannon ennustaminen merituulipuistoissa ja aaltovoimaloissa (STREP)
Geoterminen energia
Tutkimusyhteistyö (CA)
Syvien lähteiden hyödyntäminen (STREP)
Korkean lämpötilan laitteet (STREP)
Ocean energy
Uudet konseptit (STREP)
Halvat luotettavat voimalat (STREP)
Keskittävät aurinkovoimalat
Termiset reaktorit vetytuotantoon (STREP)
Hybridivoimalat (STREP)
CO2-talteenotto ja puhdas
CO2 talteenotto ja vedyn tuotanto kaasumaisista polttoaineista (IP)
CO2:n geologinen tallentaminen (IP)
Valmistautuminen vetytuotantoon dekarbonoiduista fossiilisista polttoaineista (IP)
Separaatiotekniikat (STREP)
Varastoitiresurssien kartoittaminen (STREP)
CO2-talteenotto ja säilöminen (CA)
Socio-ekonomiset työkalut ja konseptit
Ulkoisten kustannusten arviointi (CA)
Hyväksyntä, käyttäytyminen ja kv yhteistyö (STREP)
Uusi vähähiilinen energiasektori (STREP)
Lyhyen ja keskipitkän tähtäimen hankkeet
Bioenergian yhdistäminen fossiilipolttoaineisiin (IP)
Energian ja sähkön tuottaminen jätteistä ja saatavilla olevista biopolttoaineista (commonly available biomass feedstocks) (IP)
Biokaasulaitosten tuotannon parantaminen (STREP)
Bioenergian ja jätteiden yhdistäminen fossiilisiin polttoaineisiin (STREP)
Innovatiivistet tuulipuistot, komponentit ja suunnittelutyökalut (STREP)
Aurinkokennojen teollinen tuottaminen (STREP)
Geoterminen energia (STREP)
Sähköä biomassasta ja/tai jätteistä (CA, SSA)
Tuulivoima (CA, SSA)
Aurinkösähkö (CA, SSA)
Sähköä muista uusiutuvista (CA, SSA)
Lämpöä/kylmää uusiutuvista lähteistä (CA, SSA)
Laajamittainen integrointi (STREP, CA, SSA), erityisesti haajautetun tuotannon demonstrointi ja verkkohallintia liittyen laajamittaiseen hajautetun energian integrointiin.
Polygeneration (IP, STREP), erityisesti kilpailukyvyn parantaminen ja innovatiivinen integrointi
Vaihtoehtoiset moottoripolttoaineet; biopolttoainekaupungit (IP, STREP, CA) ja vety liikennepolttoaineena (IP, CA)
SSA näistä aihepiireistä
Sähköä uusiutuvista
Lämpöä ja kylmää uusiutuvista
Neste- ja kaasumaiset biopolttoaineet
Ekorakennukset
Polygeneration
Kulutksen hallinta ja uusiutuva energia yhetiskunnissa
Vaihtoehtoiset moottoripolttoaineet
Selitykset
IP "Integrated projects"
NoE "Network of Excellence"
STREP "Specific target research project"
CA "Co-ordinated action"
SSA "Specific support action"
"
http://websrv2.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/Kaynnissa/DENSY/fi/system/uutinen.html?id=799&nav=Uutisia
Vastaukset 9
Vanhimmat
... on hyviä.
Ne opettavat syömään terveellisemmin, jos saa niitä liikaa.
Tekes käynnisti vuoden 2003 alussa viisivuotisen Hajautettujen energiajärjestelmien teknologiaohjelman DENSYn (DENSY on ilmeisesti lyhenne sanoista Distributed Energia Systems).
Ohjelmassa kehitetään paikallisia pienen teholuokan energian muunto-, tuotanto- ja varastointijärjestelmiä sekä niihin liittyviä palveluja.
Mikä on hajautettu energiajärjestelmä?
Hajautettujen energiajärjestelmien toimintasektori koostuu paikallisista sähkön-, lämmön- ja kylmäntuotannon järjestelmäteknologioista ja niihin liittyvistä palveluista. Ala kattaa laajan valikoiman polttoaineita ja tuotantoteknologioita, joita yhdistää pieni kokoluokka ja sijainti kulutuspisteen läheisyydessä.
DENSYssä keskitytään kiinteistö-, kortteli- ja tehdaskokoluokan laitteisiin ja niitä palveleviin järjestelmiin. Maksimikokoluokka vaihtelee 10 – 20 MW:n välillä.
Hajautetuista energiajärjestelmistä merkittävä osa perustuu uusiutuviin energialähteisiin tai CHP (Combined Heat and Power) -teknologiaan, jolloin teknologiaohjelmalla on myös merkittävä yhteiskunnallinen vaikutus ympäristömyötäisen teknologian edistämisessä.
Lähteenä käytetty:
http://websrv2.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/Kaynnissa/DENSY/fi/Dokumenttiarkisto/Viestinta_ja_aktivointi/Esitysaineisto/DENSY_es_1709031.pdf
DENSY-kotisivu:
http://websrv2.tekes.fi/opencms/opencms/OhjelmaPortaali/Kaynnissa/DENSY/fi/etusivu.html
Tämä on juuri sitä mitä Suomeen tarvitaan suurten voimaloiden sijasta: pieniä paikallisia energialähteitä. Ne muodostuvat turvallisista ja puhtaista uusiutuvista energioista sekä sähkön ja lämmön yhteistuotantolaitoksista, jotka korkean hyötysuhteensa ansiosta eivät tuhlaa tuottamaansa energiaa meriveden lämmittämiseen (näinhän tekevät mm. ydinvoimayhtiöiden omistamat hiililauhde- ja ydinvoimalat - ne hukkaavat 2/3 itse tuottamastaan lämmöstä MEREEN!).
Tuolla Kouvolan lähellä on puuhakkeella yms. käyvä voimala. Kymijokeen se lauhdelämpönsä paasaa.
Se vasta haaskausta on. Ensin viedään metsistä hakkuutähteet, jotka pitäisi jättää sinne. Sitten korvennetaan niillä höyryä ja hukkalämpö lasketaan Kymijokeen, jotta kunnollisia jäitä ei varmasti tule.
Omistaja ei takuulla ole ydinvoimayhtiö.
Sähkön ja lämmön yhteistuotannolla (CHP) saavutetaan korkea hyötysuhde, noin 90%. Sähkön tuotto tällaisissa laitoksissa on monin kerroin järkevämpää kuin hiililauhde- tai ydinvoimaloissa, jotka tuhlaavat ITSE TUOTTAMASTAAN ENERGIASTA noin2/3 MEREEN!
Euroopassa pienet CHP-laitokset ovat yleisiä. Meillä niitä ei ole, koska meillä halutaan rahaa ydinvoimayhtiöille, jotka sitten lämmittävät talojamme sähköllä jo kerrotuin tuhlaavin menetelmin (huomatkaa, että luontoa saastutetaan senkin energian tuotannolla, joka hukattiin MEREEN!).
Keskitetty energiasysteemi, ydinvoimineen, on parasta.
Kuudes ja seitsemäs sähköntuotantoon tarkoitettu ydinvoimala rakenteille ja lämmöntuotantoon tarkoitettu SECURE ydinvoimala Helsingin lähelle näin aluksi. Sitten vielä ruotsalaisten suuntaan hieman poliittista painetta, että eivät voi järjettömiä ydinvoimasta luopumis suunnitelmiaan laskea meidän tai hiilivoiman varaan pelkästään.
Näin vähentyy riippuvuus venäjän ydinvoimasta ja vaihtelevasta veden määrästä, hiilivoimaloita parhaan mukaan säätövoimaksi(eli mieluiten pitkäaikais säilöön).
Hajautetun energiantuotannon kehityksessä on mukana myös ydinvoimakomponentteja valmistama Siemens, jolle kotimaassaan, Saksassa, ydinvoimatoiminnasta johtuva ostoboikotti on pienoinen päänsärky (onhan se nyt kummallista, että maassa, jonka suunnitelmissa on ydinvoimasta luopuminen, valmistetaan ydinvoimaloita!).
"
Energian tuotanto tulee hajautumaan
Energian tuotanto seuraavalla vuosituhannella tulee hajautumaan. Edellä mainittua kehitystä tulee nopeuttamaan kasvavat ympäristön ja rajallisten energiaresurssien huomioiminen. Voimakkaasti kasvavat ja kehitysmaat tulevat hyödyntämään alueellisesti käytössä olevia luonnonvaroja kuten esimerkiksi tuuli-, vesi- ja valoenergian lähteitä. Edellisten vaihtoehtoisten energialähteiden ja uusiutumattomien energiavarojen käytön tehokkaalla yhdistämisellä saadaan optimaalinen ratkaisu edellä mainituille maille.
Teollisuusmaissa tullaan olemassa olevia tuotantokeskuksia pala kerrallaan hajauttamaan. Älykkään energiahallintajärjestelmän, joka sisältää tuotannon-, siirron, laskutushallinnan ja interaktiivisen kommunikoinnin kuluttajien kanssa.
Tuotannon hallinta valvoo, että tuotantokapasiteettia käytetään optimaalisesti. Siirronhallintajärjestelmä ohjaa ja optimoi kuormituksia sekä vertailee eri tuotantomenetelmien välisiä kustannuksia. Eri tuotantomenetelmien optimaalisella käytöllä saavutetaan kustannussäästöjen lisäksi myös ympäristön ja uusiutumattomien luonnonvarojen säästöä.
"
http://www.siemens.fi/evu/ev/fi/sivut/dezentr0.htm
Päästökaupasta en tiedä mutta savut voitaisiin ehkä suodattaa ja käyttää pajun lannoitteeksi. Pajun kasvu onkin omaa luokkansa. Heti alkaa tuleen eka vuonna energiaa. tuotos on 14 t/ha/a Eli 14 tonnia hehtaarille. Kuvitellaan 10 km * 10 km läntti paljonko siinä on hehtaareja? vastaus 10 000 ha. Eli 140 000. tonnia pajua. Lasketaampa paljoko siinä on energiaa. 1 t pajua on 0,22MWh. Vastaus: 30800MWh. Ajatellaan että 10km / 10km länttejä voi olla suomessa useita, jopa 300, joka tuottaisi 10 osan koko suomen sähköistä. Ei puhuta pienistä sähkön tuotoista. Mikähän on ydinvoimalan tuotos vuodessa? Ajatelkaa paljon se työllistäisi suomen työttömiä. Sähköä voi tuottaa samalla tavalla kuin ydinvoimala eli lämpö -> vesihöyry -> pyörittää turbiineja.
Energia tuotos pajulla onkin 4,5 MWh per tonni. Eli käytännössä 10 osa suomen sähköstä voitaisiin tuottaa 15 kpl 10 km * 10 km alueilla.