Tässä Suomen Rauhanliiton asiallinen lehdistötiedote. Lisäisin itse että näen meidän Paavo Lipposen hyvin kyseenalaisena henkilönä istumaan eduskunnassa millään pallilla. Lipposen mukaan aseita voidaan alkaa taas kauppaamaan Kiinaan ja mitään kytköksiä ihmisoikeustilanteeseen ei tarvitse tehdä. Ulos moraalittomat äijät eduskunnasta!
"Ei ole tietä rauhaan - rauha on tie" - Gandhi
Lehdistölle 3.12.2004
Suomen Rauhanliitto:
KIINAN ASEVIENTIKIELTOA EI PIDÄ PURKAA
EU:n johtopaikoilla on jo vuoden ajan käyty kädenvääntöä siitä, pitäisikö vuodesta 1989 voimassa ollut asevientikielto Kiinaan purkaa vai pitää voimassa. Erityisen ponnekkaasti kiellon purkamista ovat ajaneet Saksa ja Ranska, suuria aseviejiä molemmat.
Suomen kanta on ilmeisen myötämielinen. Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen esitti vastikään tekemällään Kiinan matkalla, että Suomen puolesta kielto voidaan purkaa eikä kytkentää Kiinan ihmisoikeustilanteeseen tarvitse tehdä. (HS 1.12.) Ulkoministeri Tuomioja sanoi eduskunnan kyselytunnilla 25.11.2004, ettei EU-maissa enää pidetä yleistä asevientikieltoa perusteltuna. Tuomiojan mukaan tulisi vientikiellon sijaan vahvistaa aseviennin käytännesääntöjä.
Euroopan parlamentti äänesti 17.11. asevientikiellon säilyttämisen puolesta, vaikkakin sillä onkin vain neuvoa antava rooli. Myöskään asevientiä seuraavat kansalaisjärjestöt eivät hyväksy asevientikriteerien löyhentämistä, sillä Kiinan ihmisoikeustilanteessa ei ole tapahtunut mitään olennaista muutosta parempaan suuntaan. Euroopan poliittiset johtajat ovat vain lakanneet arvostelemasta Kiinaa, joka on yhä tärkeämpi markkina-alue. Erityisen voimakkaasti Kiina panostaa sotalaitoksensa uudistamiseen. Sen puolustusmenot ovat kasvaneet huikeasti viime vuosina.
Johtavien ihmisoikeusjärjestöjen raportit osoittavat, että maassa on edelleen tuhansia mielipidevankeja, mielivaltaisia rangaistuksia ja teloituksia sekä vähemmistöjen vainoa. Tilanne suhteessa Taiwaniin on erittäin konfliktiherkkä ja Tiibetin laiton miehitys jatkuu. Kiina ei ole myöskään ratifioinut demokratiakehityksen kannalta tärkeää YK:n kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimusta, jonka se vuonna 1998 allekirjoitti.
Asevientikiellon purkamista puuhaavat poliitikot ovat perustelleet hanketta EU:ssa voimassa olevilla aseviennin käytännesäännöillä, jotka antavat eettiset suuntaviivat unionimaiden asekaupalle. Useat tutkimukset EU:n suurten aseviejämaiden aseviennistä kuitenkin osoittavat, etteivät suosituksen luontoiset käytännesäännöt ole pystyneet estämään vientiä ihmisoikeuksien polkijoille tai konfliktialueille.
Eettinen ohjeistus on sinänsä tärkeä, mutta ei juridisesti jäsenmaita sitova. Käytännesäännöstöä noudatetaan hyvin vaihtelevasti eri unionimaissa. Rikkomuksia tapahtuu jatkuvasti eikä normien vastaisesta aseviennistä ole minkäänlaisia seuraamuksia. Vaikka käytännesäännöstöä on ollut tarkoitus uudistaa ja vahvistaa, hanke on edennyt hitaasti.
Vientikielto on edelleen tarpeellinen ja tehokas väline, vaikka rikkomuksia tapahtuukin. Kiinan asevientikieltoa ei pidä purkaa lyhyen tähtäimen voitontavoittelun tai eurooppalaisen aseteollisuuden etujen vuoksi. Asevienti konfliktiherkille alueille ja ihmisoikeuksia polkeville valtioille on myös täysin vastoin EU:n kehityspoliittisia linjauksia.
Lukuunottamatta asevientiä sotaa käyvään USA:an, Suomi on noudattanut EU:n käytännesääntöjä hyvin. Suomi on myös eräs maailman aktiivisimpia hallituksia sitovaa asevientisopimusta (ns. Arms Trade Treaty) ajavassa hankkeessa. Aseviennin salliminen ihmisoikeuksia polkevaan Kiinaan ei sopisi Suomen linjaan.
"Ei ole tietä rauhaan - rauha on tie" - Gandhi
Lehdistölle 3.12.2004
Suomen Rauhanliitto:
KIINAN ASEVIENTIKIELTOA EI PIDÄ PURKAA
EU:n johtopaikoilla on jo vuoden ajan käyty kädenvääntöä siitä, pitäisikö vuodesta 1989 voimassa ollut asevientikielto Kiinaan purkaa vai pitää voimassa. Erityisen ponnekkaasti kiellon purkamista ovat ajaneet Saksa ja Ranska, suuria aseviejiä molemmat.
Suomen kanta on ilmeisen myötämielinen. Eduskunnan puhemies Paavo Lipponen esitti vastikään tekemällään Kiinan matkalla, että Suomen puolesta kielto voidaan purkaa eikä kytkentää Kiinan ihmisoikeustilanteeseen tarvitse tehdä. (HS 1.12.) Ulkoministeri Tuomioja sanoi eduskunnan kyselytunnilla 25.11.2004, ettei EU-maissa enää pidetä yleistä asevientikieltoa perusteltuna. Tuomiojan mukaan tulisi vientikiellon sijaan vahvistaa aseviennin käytännesääntöjä.
Euroopan parlamentti äänesti 17.11. asevientikiellon säilyttämisen puolesta, vaikkakin sillä onkin vain neuvoa antava rooli. Myöskään asevientiä seuraavat kansalaisjärjestöt eivät hyväksy asevientikriteerien löyhentämistä, sillä Kiinan ihmisoikeustilanteessa ei ole tapahtunut mitään olennaista muutosta parempaan suuntaan. Euroopan poliittiset johtajat ovat vain lakanneet arvostelemasta Kiinaa, joka on yhä tärkeämpi markkina-alue. Erityisen voimakkaasti Kiina panostaa sotalaitoksensa uudistamiseen. Sen puolustusmenot ovat kasvaneet huikeasti viime vuosina.
Johtavien ihmisoikeusjärjestöjen raportit osoittavat, että maassa on edelleen tuhansia mielipidevankeja, mielivaltaisia rangaistuksia ja teloituksia sekä vähemmistöjen vainoa. Tilanne suhteessa Taiwaniin on erittäin konfliktiherkkä ja Tiibetin laiton miehitys jatkuu. Kiina ei ole myöskään ratifioinut demokratiakehityksen kannalta tärkeää YK:n kansalais- ja poliittisten oikeuksien sopimusta, jonka se vuonna 1998 allekirjoitti.
Asevientikiellon purkamista puuhaavat poliitikot ovat perustelleet hanketta EU:ssa voimassa olevilla aseviennin käytännesäännöillä, jotka antavat eettiset suuntaviivat unionimaiden asekaupalle. Useat tutkimukset EU:n suurten aseviejämaiden aseviennistä kuitenkin osoittavat, etteivät suosituksen luontoiset käytännesäännöt ole pystyneet estämään vientiä ihmisoikeuksien polkijoille tai konfliktialueille.
Eettinen ohjeistus on sinänsä tärkeä, mutta ei juridisesti jäsenmaita sitova. Käytännesäännöstöä noudatetaan hyvin vaihtelevasti eri unionimaissa. Rikkomuksia tapahtuu jatkuvasti eikä normien vastaisesta aseviennistä ole minkäänlaisia seuraamuksia. Vaikka käytännesäännöstöä on ollut tarkoitus uudistaa ja vahvistaa, hanke on edennyt hitaasti.
Vientikielto on edelleen tarpeellinen ja tehokas väline, vaikka rikkomuksia tapahtuukin. Kiinan asevientikieltoa ei pidä purkaa lyhyen tähtäimen voitontavoittelun tai eurooppalaisen aseteollisuuden etujen vuoksi. Asevienti konfliktiherkille alueille ja ihmisoikeuksia polkeville valtioille on myös täysin vastoin EU:n kehityspoliittisia linjauksia.
Lukuunottamatta asevientiä sotaa käyvään USA:an, Suomi on noudattanut EU:n käytännesääntöjä hyvin. Suomi on myös eräs maailman aktiivisimpia hallituksia sitovaa asevientisopimusta (ns. Arms Trade Treaty) ajavassa hankkeessa. Aseviennin salliminen ihmisoikeuksia polkevaan Kiinaan ei sopisi Suomen linjaan.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.