Taas joku puhui esirukouksesta. Mikä ihme se sellainen on? Haiskahtaa katoliselta. Onko se jotenkin erilaisempi, parempi kuin tavallinen rukous?
Onko näitä rukouksia useampiakin eri malleja? Itselläni on tapana lausua ihan tavallisia rukouksia.
Onko näitä rukouksia useampiakin eri malleja? Itselläni on tapana lausua ihan tavallisia rukouksia.
Vastaukset 8
Vanhimmat
http://www.evl.fi/kkh/to/kjmk/opas2/asia11.html
Ai, se on tuollainen yhteisöllinen juttu.
Esirukous on sitä, kun kristitty ihminen, uskovainen, rukoilee Jumalaa jonkun muun henkilön puolesta.
Esirukous on epäitsekästä toimintaa, ja sillä on valtavat mahdollisuudet muuttaa olosuhteita. Esirukouspaikka voi olla mikä hyvänsä, ajankohta mikä hyvänsä, ajatus on tärkein.
Esirukouksessa, aivan samoin kuin muutoinkin rukouksessa, me lähestymme Pyhää Jumalaa, menemme Hänen pyhien kasvojensa eteen esittämään asiaamme. Kun olemme puhtaat synnistä, vaellamme Jumalan yhteydessä ja rukoilemme Hengessä, silloin Jumala kuulee meitä ja vastaa kaikkiin rukouksiimme.
Esirukous muuttaa maailmaa.
Miksi etten sitten rukoile maailman asioita parhain päin? Vai onko niin, että ette halua mitään hyvää muille kuin oman pikku laumanne jäsenille?
En valitettavasti voi puuttua siihen mitä muut tekevät; puhun vain omasta puolestani.
En toki rukoile vain "oman pienen laumani" puolesta, vaan eri ihmisten ja asioiden puolesta. Liian moni ihminen elää kokonaan Jumalan totuuksien ulkopuolella, ja aina kun ihminen tekee yksin jotakin, hän todennäköisesti epäonnistuu.
Se, että maailmassa on pahuutta ja vääryyttä, ei merkitse sitä etteivätkö uskovaiset rukoilisi näiden asioiden puolesta.
Esirukousteni kohteena ovat huomattavasti suuremmat ympyrät kuin vain lähipiirini.
rukouksia, joita ihan tavalliset kristityt rukoilevat :)
Kuten nimimerkki Hebron totesi, esirukous on rukousta toisen henkilön/henkilöiden puolesta.
Asiaa voidaan ajatella vaikka niin että kun kaiken todellisen hengellisyyden perustana on yksilön ja Jumalan henkilökohtainen suhde, johon liittyy omat tahdonpäätökset ja valinnanvapaus, niin esirukous voi olla rukousta esimerkiksi sellaisen henkilön puolesta joka ei itse käytä tahtoaan ja valinnanvapauttaan oikein.
Tällöin esirukous on "pyytämistä tuon ihmisen puolesta" ikäänkuin hän itse pyytäisi.
Esirukous ei kuitenkaan ole hengellistä eikä henkistä väkivaltaa. Esirukouksen kohteena ei ole henkilö jonka puolesta rukoillaan, vaan esirukous kohdistuu Jumalaan, jolta pyydetään.
"Esirukoukset" joissa rukous kohdistetaan esirukouksen alaisena olevaan henkilöön ja näin pyritään joko tietoisesti tai tietämättä vaikuttamaan häneen henkilönä ja hänen ratkaisuihin, eivät ole kristillistä rukousta.
Tuollaisessa - "pakanallisessa esirukouksessa" - ihminen eksyy oman sielunvoiman käyttöön ja tavallaan ottaa Pyhän Hengen paikan.
Sitä voitaisiin nimittää vaikka "kristilliseksi noituudeksi". Tietysti täytyy muistaa ettei se missään määrin ole kristillistä toimintaa, koska noituus on ihan eri juttu kuin kristillisyys.
Esirukouksessa siis on se vaara että kristitty voi ajautua noituuden hengen välikappaleeksi ja niinpä rukoilijan mielen mukaiset rukousvastaukset - rukouksen kohteena olevan henkilön muuttuminen rukoilijan mielenmukaiseksi jne. - eivät olekaan todellisia rukousvastauksia!
Jos rukoilija ja henkilö jonka puolesta rukoillaan ovat toiselleen läheisiä, henkilöön keskittyvä rukoileminen - sen sijaan että keskityttäisiin Jumalaan - saattaa johtaa sielullisen siteen muodostumiseen näiden välille, jolloin tunteen tasolla koettava yhteys voi erehdyttävästi muistuttaa hengellistä yhteyttä.
Esirukous siis on jotakin henkilöä tai henkilöitä tai esimerkiksi kansakuntaa ja hänen tai heidän tai sen tarpeita koskevaa rukousta, jossa uskova pyytää näiden puolesta Jumalan tahdon mukaisia asioita...
Esirukous kuten kaikki rukous perustuu yksilön ja Jumalan keskinäiseen suhteeseen.
Pohjimmiltaan kaikki rukous on uskovan ja Jumalan seurustelua. Se on rukouksen syvin olemus.
Tähän olemukseen perustuu esirukouksen muuttava voima.
Rukoile edelleen ystäviesi puolesta ihan tavallisia rukouksia. Voit sanoa sitä esirukoukseksi tai olla sanomatta, asia ei siitä miksikään muutu.
Esirukous on "papillinen" etuoikeus, tietyssä mielessä jopa velvollisuus jokaiselle uskovalle, sen henkilökohtaisen suhteen kautta joka hänellä on Jumalaan, Kristuksessa.
Heh."haiskahtaa katoliselta"
Näinkö paljon reformistit pelkäävät kaikkea,joka tulee vanhimmasta kristillisestä perinteestä(ortodoksien kanssa)?
Täällä on jo vastattu (Hebron, Unboiled Nails)
kysymykseesi pätevästi, mutta minä vastaan vielä lyhyesti.
Esirukous-nimitystä käytetään ihan tavallisesta rukouksesta, jossa rukoillaan jonkun toisen henkilön ja tämän asioiden puolesta.