NIKOLAIITTAIN OPPI on ikivanha EPÄRAAMATULLINEN OPPI
(Tämän kirjoittaja tuntematon)
“Niin on myös sinulla niitä, jotka samoin pitävät kiinni nikolaiittain opista.” Ilm.2:15
Sana nikolaiitta tulee kahdesta kreikkalaisesta sanasta: nikoa, joka merkitsee hallita, ja lao, joka merkitsee maallikkokansaa. Nikolaiitta merkitsee maallikkokansan hallitseminen.
Minkä tähden tämä sitten on niin hirveää?
Koska Jumala ei ole koskaan asettanut seurakuntaansa sellaisten johtajien käsiin, joilla on poliittinen mieli. Hän on asettanut kutsumiansa, Hengellä täytettyjä miehiä huolehtimaan seurakunnastaan, sellaisia, jotka elävät Sanasta ja johtavat seurakuntalaisia ruokkimalla heitä Sanalla. Hän ei ole jakanut kansaansa eri luokkiin, niin että joukkoja tulisi johtaa pyhä papisto. Tosin johtaminen olkoon pyhä asia, mutta silloin olkoon myös koko seurakunta pyhä.
Sitä paitsi ei missään Sanassa lue, että papit ja saarnaajat olisivat välittäjiä Jumalan ja kansan välillä.
Eikä siinä Raamatussa ole kirjoitettu, että heidän tulisi olla erillään jumalanpalveluksensa aikana. Jumala tahtoo, että kaikki yhdessä rakastaisivat ja palvelisivat Häntä. Nikolaiittain oppi on Jumalan säädöksiä vastaan, sillä se erottaa saarnaajat kansasta ja tekee johtajista yliherroja eikä palvelijoita.
Tämä oppi alkoi tekona ensimmäisenä seurakunta-aikana.
Näyttää siltä, että ongelma kätkeytyy kahteen sanaan: vanhimmat ja kaitsijat. Vaikka itse Raamattu osoittaa, että joka seurakunnassa on monta vanhinta, joku alkoi opettaa, että yhdellä piispalla on korkeampi virka kuin toisilla ja arvovaltaa ja määräämisvaltaa vanhimpien yli.
Totuus on se, että sana “vanhin” osoittaa, kuka kyseessä oleva henkilö on, jota vastoin sana “kaitsija” merkitsee saman miehen virkaa eli tehtävää. Vanhin on mies ja hänen virkansa on kaitsija. Vanhin merkitsee hyvin yksinkertaisesti miehen ikää Herrassa. (Älköön olko äsken kääntynyt)
Hän on vanhin, ei sen tähden, että hänet olisi valittu äänestämällä tai asetettu siihen tehtävään, vaan koska hän on vanhempi. Hän on kypsempi, harjaantuneempi - eikä vasta-alkaja. Hän on luotettava kokemuksen perusteella ja hänessä on todistettavasti kristityn ominaisuuksia.
Mutta ei, piispat eivät pysyneet Paavalin kirjeiden opissa, vaan väärensivät hänen sanansa ihan sitä kokemusta vastaan josta Paavali kertoi Efeson vanhimmille Miletossa. (Apt.20:18-36) Jakeessa 17 luemme, että vanhimmat kutsuttiin paikalle, ja jakeessa 18 heitä nimitetään kaitsijoiksi. Ja nämä piispat, joilla epäilemättä oli poliittinen mieli ja vallanhimoa, väittivät, että Paavali olisi tarkoittanut sellaista, että kaitsijat olivat jotakin enemmän kuin paikalliset vanhimmat, joiden virallinen tehtävä koski ainoastaan omaa seurakuntaa. Heille “piispa” tuli merkitsemään miestä, jolla oli laajennettu arvovalta paikallisten johtajien yli. Tällainen käsite ei ole raamatullinen eikä historiallinen; kuitenkin sellainen mies kuin Polykarpuskin, piti kiinni sellaisesta järjestöstä.
Se, mikä näin ollen alkuaikana alkoi tekona, muodostui kirjaimelliseksi opiksi, ja näin on tänäkin päivänä Piispat jatkuvasti vaativat valtaa toisten yli saadakseen heidät toimimaan omien toivomustensa mukaisesti.
Tämä kieltää Pyhän Hengen johtajuuden. Pyhä Henki sanoi esim. Apt.13:2 kohdassa: “Erottakaa minulle Barnabas ja Saulus siihen työhön, johon minä olen heidät kutsunut.”
Matt. 20:25-28 luemme: “Mutta Jeesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi: ”Te tiedätte, että kansojen ruhtinaat herroina niitä hallitsevat, ja että mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan. Näin älköön olko teillä keskenänne, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne, ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon teidän orjanne;
niin kuin ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä.”
Ja edelleen Matt. 23: 8-9: “Mutta te, älkää antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä yksi on teidän opettajanne, ja te olette kaikki veljiä. Ja isäksenne älkää kutsuko ketään maan päällä, sillä yksi on teidän Isänne, hän, joka on taivaissa.”
Valaistakseni tätä asiaa vielä enemmän, sallittakoon minun antaa seuraava selitys. Muistatte, että ilmestyskirjassa 13:3 lukee näin: “Ja minä näin yhden sen päistä olevan ikään kuin kuoliaaksi haavoitetun, mutta sen kuolinhaava parantui. Ja koko maa seurasi ihmetellen petoa.”
Tiedämme, että haavoitettu pää on pakanallinen Rooman valtakunta, suuri poliittinen maailmanvalta. Tämä pää nousi uudestaan roomalais-katolisena maailmanvaltana. Huomioikaa tämä tarkoin: mitä poliittinen pakanallinen Rooma teki? Mikä oli sen menestymisen perusta? - Se hajotti ja hallitsi.
Rooman tapana oli hajottaa ja hallita. Sen rautaiset hampaat repivät ja tuhosivat. Ja se jonka Rooma tuhosi, ei pystynyt enää nousemaan, minkä myös Kartagon tuho todistaa. Tämä sama rautainen luonne jatkui, kun se nousi valheellisena kirkkona, ja sen politiikka on jatkuvasti ollut sama: hajottaa ja hallita.
Se on nikolaiittain oppi ja sitä Jumala vihaa.
On tunnettu historiallinen tosiasia, että kun tämä harhaoppi pesiytyi seurakuntaan, muutamat rupesivat tavoittelemaan piispan virkoja sillä tuloksella, että nämä virat annettiin poliittisille miehille, joilla oli enemmän koulutusta ja aineellista menestystä kuin muilla. Inhimillinen tieto ja ihmisten laatimat ohjelmat ottivat sen paikan, joka oli kuulunut jumalalliselle viisaudelle, ja Pyhä Henki ei saanut pitää valvontaa. Tämä oli todella järkyttävää ja pahaa. Piispat rupesivat väittämään, että näkyvä kristityn vaellus ei ollut tarpeellinen Sanan palveluksessa tai kirkonmenoissa, sillä juhlamenot ja ulkomuodot ne olivat, jotka jotakin merkitsivät. Näin pääsivät pahat miehet turmelemaan laumaa.
Tämän ihmisen laatiman opin mukana, joka merkitsi sitä, että piispat korotettiin sellaiseen arvoon, jota Raamattu ei anna heille, tuli seuraava askel: NIIDEN TITTELIEN JAKAMINEN ARVOASTEISIIN, jotka rakentuivat uskonnollisen PAPPISVALLAN PERUSTALLE. Sillä pian saatiin arkkipiispoja piispojen yli, ja kardinaaleja arkkipiispojen yli ja Bonifatius kolmannen aikana saatiin paavi, joka hallitsi kaikkia.
Kun nikolaiittain oppi sai vallan ja kristinusko sekoittui babylonismiin, tuloksen täytyi olla sellainen kuin Hesekiel sen näki (Hes. 8:10) “Niin minä menin ja näin, ja katso: kaikenkaltaisia inhottavia matelijain ja karjaeläinten kuvia ja kaikenkaltaisia Israelin heimon kivijumalia oli piirretty seinään yltympäri.”
Ja ilmestyskirjassa luemme (Ilm.18:2)”Ja hän huusi voimallisella äänellä sanoen: “Kukistunut, kukistunut on suuri Babylon ja tullut riivaajien asuinpaikaksi ja kaikkien saastaisten henkien tyyssijaksi ja kaikkien saastaisten ja vihattavien lintujen tyyssijaksi. Sillä hänen haureutensa vihan viiniä ovat kaikki kansat juoneet.”
Tämä nikolaiittain oppi, tämä periaate, jota kirkko seurasi, ei miellyttänyt suurta osaa kansasta, sillä he saattoivat lukea apostolien kirjeitä ja Jumalaa pelkääväisten miesten Sanan selityksiä. Mitä kirkko silloin teki? - Se julisti pannaan vanhurskaat opettajat ja poltti kirjarullat. He sanoivat, että erikoinen koulutus oli välttämätön Sanan lukemiselle ja ymmärtämiselle. He olivat sitä mieltä, että sentähden Pietari oli sanonut, että Paavalin kirjeissä on yhtä ja toista vaikeatajuista.
Kun he olivat ottaneet kansalta Sanan pois, kansan täytyi pian kuunnella vain sitä, mitä pappi sanoi ja tehdä, niinkuin hän käski. Tätä he kutsuivat Jumalan järjestykseksi ja Hänen Pyhäksi Sanakseen. He vangitsivat kansan mielen ja elämän. He tekivät kansasta hirmuvaltaisen papiston palvelijan.
Jos vaadit todistuksia siitä, että katolinen kirkko vaati itselleen ihmisten mielen ja elämän, voit lukea Theosidus kymmenennen julistuksen. Tämä julistus annettiin tiettäväksi välittömästi sen jälkeen, kun hänet oli kastettu ensimmäiseen roomalaiseen kirkkoon:
“Me kolme keisaria toivomme, että alamaisemme lujasti pysyvät siinä uskonnossa, jonka pyhä Pietari opetti roomalaisille, joka on uskollisesti säilytetty perinteen kautta ja jonka nyt tunnustavat Pontifeks Damasus Roomasta ja Pietari, Aleksandrian piispa, mies, joka omistaa apostollista pyhyyttä apostolien järjestyksen ja evankeliumin opetuksen mukaan. Uskokaamme yhteen jumaluuteen, joka on Isä, Poika ja Pyhä henki, jossa pyhässä kolmiyhteisyydessä on sama majesteetti. Me annamme käskyn, että kaikki tämän uskon kannattajat nimitetään katolilaisiksi kristityiksi. Me leimaamme kaikki turhat toisten uskontojen kannattajat häpeällisiksi kerettiläisiksi ja kiellämme heidän hartauskokouksensa ottamasta kirkon nimeä. Sitä paitsi he voivat ottaa huomioon, että saavat kärsiä siitä suuria rangaistuksia, joita viranomaisemme jumalallisen oikeuden kautta ja oikeasta syystä, taivaallisen viisauden johtamina, katsovat hyväksi määrätä heille.”
Ne viisitoista rikoslakia, jotka tämä keisari julisti monen vuoden aikana, riisti evankelisilta uskovilta kaikki oikeudet harjoittaa uskoaan, erotti heidät maallisista viroista ja rankaisi heitä sakoilla, takavarikoimisella, maasta karkoituksella, ja monissa tapauksisssa jopa kuolemalla.
Tiedättekö, että meitä tänä päivänä johdetaan ihan samaa tietä?
Roomalaiskatolinen kirkko kutsuu itseään äitikirkoksi. Se kutsuu itseään ensimmäiseksi ja alkuperäiseksi kirkoksi. Tämä on ihan oikein. Alkuperäinen, ensimmäinen roomalainen kirkko se oli, joka lankesi ja teki syntiä. Se oli ensimmäinen, joka järjestäytyi. Siellä nikolaiittain oppi ja teot olivat löydettävissä.
Kukaan ei kiellä tämän kirkon olevan äiti. Se on äiti, joka on saanut tyttäriä. Tytär on naisen synnyttämä. Helakanpunaan puettu nainen istuu seitsemällä vuorella Roomassa. Hän on portto, ja hän on synnyttänyt tyttäriä. Nämä tyttäret ovat protestanttiset kirkot, jotka erosivat hänestä ja sen jälkeen palasivat suoraan takaisin järjestäytyneisyyteen ja nikolaiittain oppiin.
Tätä tytärkirkkojen äitiä kutsutaan portoksi. Hän on nainen, joka on uskottomuudessa rikkonut aviolupauksensa. Hän oli antanut aviolupauksensa Jumalalle ja lähti sitten pois tehden huorin paholaisen kanssa; ja tässä huoruuden-tilassaan hän on synnyttänyt tyttäriä, jotka ovat hänen kaltaisiaan. Tämä äidin ja tyttärien välinen yhteys on Sanaa vastaan ja Henkeä vastaan, siis antikristus (Kristusta vastaan). Niin, antikristus!
Katson tärkeäksi mainita, että ensimmäiset piispat katsoivat olevansa Sanan yläpuolella. He kertoivat ihmisille, että he saattoivat antaa ihmisille heidän syntinsä anteeksi sen edestä, että he tunnustivat syntinsä. Toisella vuosisadalla he rupesivat kastattamaan pieniä lapsia. He tekivät näin ja kutsuivat sen uudestisynnyttäväksi kasteeksi.
Ei ole mikään ihme, että ihmiset ovat tänään niin hämmentyneitä. Jos he olivat silloin jo hämmentyneitä, niin lähellä ensimmäistä helluntaipäivää, niin he ovat tänä päivänä äärettömän hämmentyneessä tilassa. Oi, Jumalan kansa, on olemassa vain yksi toivo. Palatkaa takaisin Sanaan ja pysykää siinä.
”Ei sotaväellä eikä voimalla, vaan minun Hengelläni, sanoo Herra Sebaot!” (Sak. 4:6).
(Tämän kirjoittaja tuntematon)
“Niin on myös sinulla niitä, jotka samoin pitävät kiinni nikolaiittain opista.” Ilm.2:15
Sana nikolaiitta tulee kahdesta kreikkalaisesta sanasta: nikoa, joka merkitsee hallita, ja lao, joka merkitsee maallikkokansaa. Nikolaiitta merkitsee maallikkokansan hallitseminen.
Minkä tähden tämä sitten on niin hirveää?
Koska Jumala ei ole koskaan asettanut seurakuntaansa sellaisten johtajien käsiin, joilla on poliittinen mieli. Hän on asettanut kutsumiansa, Hengellä täytettyjä miehiä huolehtimaan seurakunnastaan, sellaisia, jotka elävät Sanasta ja johtavat seurakuntalaisia ruokkimalla heitä Sanalla. Hän ei ole jakanut kansaansa eri luokkiin, niin että joukkoja tulisi johtaa pyhä papisto. Tosin johtaminen olkoon pyhä asia, mutta silloin olkoon myös koko seurakunta pyhä.
Sitä paitsi ei missään Sanassa lue, että papit ja saarnaajat olisivat välittäjiä Jumalan ja kansan välillä.
Eikä siinä Raamatussa ole kirjoitettu, että heidän tulisi olla erillään jumalanpalveluksensa aikana. Jumala tahtoo, että kaikki yhdessä rakastaisivat ja palvelisivat Häntä. Nikolaiittain oppi on Jumalan säädöksiä vastaan, sillä se erottaa saarnaajat kansasta ja tekee johtajista yliherroja eikä palvelijoita.
Tämä oppi alkoi tekona ensimmäisenä seurakunta-aikana.
Näyttää siltä, että ongelma kätkeytyy kahteen sanaan: vanhimmat ja kaitsijat. Vaikka itse Raamattu osoittaa, että joka seurakunnassa on monta vanhinta, joku alkoi opettaa, että yhdellä piispalla on korkeampi virka kuin toisilla ja arvovaltaa ja määräämisvaltaa vanhimpien yli.
Totuus on se, että sana “vanhin” osoittaa, kuka kyseessä oleva henkilö on, jota vastoin sana “kaitsija” merkitsee saman miehen virkaa eli tehtävää. Vanhin on mies ja hänen virkansa on kaitsija. Vanhin merkitsee hyvin yksinkertaisesti miehen ikää Herrassa. (Älköön olko äsken kääntynyt)
Hän on vanhin, ei sen tähden, että hänet olisi valittu äänestämällä tai asetettu siihen tehtävään, vaan koska hän on vanhempi. Hän on kypsempi, harjaantuneempi - eikä vasta-alkaja. Hän on luotettava kokemuksen perusteella ja hänessä on todistettavasti kristityn ominaisuuksia.
Mutta ei, piispat eivät pysyneet Paavalin kirjeiden opissa, vaan väärensivät hänen sanansa ihan sitä kokemusta vastaan josta Paavali kertoi Efeson vanhimmille Miletossa. (Apt.20:18-36) Jakeessa 17 luemme, että vanhimmat kutsuttiin paikalle, ja jakeessa 18 heitä nimitetään kaitsijoiksi. Ja nämä piispat, joilla epäilemättä oli poliittinen mieli ja vallanhimoa, väittivät, että Paavali olisi tarkoittanut sellaista, että kaitsijat olivat jotakin enemmän kuin paikalliset vanhimmat, joiden virallinen tehtävä koski ainoastaan omaa seurakuntaa. Heille “piispa” tuli merkitsemään miestä, jolla oli laajennettu arvovalta paikallisten johtajien yli. Tällainen käsite ei ole raamatullinen eikä historiallinen; kuitenkin sellainen mies kuin Polykarpuskin, piti kiinni sellaisesta järjestöstä.
Se, mikä näin ollen alkuaikana alkoi tekona, muodostui kirjaimelliseksi opiksi, ja näin on tänäkin päivänä Piispat jatkuvasti vaativat valtaa toisten yli saadakseen heidät toimimaan omien toivomustensa mukaisesti.
Tämä kieltää Pyhän Hengen johtajuuden. Pyhä Henki sanoi esim. Apt.13:2 kohdassa: “Erottakaa minulle Barnabas ja Saulus siihen työhön, johon minä olen heidät kutsunut.”
Matt. 20:25-28 luemme: “Mutta Jeesus kutsui heidät tykönsä ja sanoi: ”Te tiedätte, että kansojen ruhtinaat herroina niitä hallitsevat, ja että mahtavat käyttävät valtaansa niitä kohtaan. Näin älköön olko teillä keskenänne, vaan joka teidän keskuudessanne tahtoo suureksi tulla, se olkoon teidän palvelijanne, ja joka teidän keskuudessanne tahtoo olla ensimmäinen, se olkoon teidän orjanne;
niin kuin ei Ihmisen Poikakaan tullut palveltavaksi, vaan palvelemaan ja antamaan henkensä lunnaiksi monen edestä.”
Ja edelleen Matt. 23: 8-9: “Mutta te, älkää antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä yksi on teidän opettajanne, ja te olette kaikki veljiä. Ja isäksenne älkää kutsuko ketään maan päällä, sillä yksi on teidän Isänne, hän, joka on taivaissa.”
Valaistakseni tätä asiaa vielä enemmän, sallittakoon minun antaa seuraava selitys. Muistatte, että ilmestyskirjassa 13:3 lukee näin: “Ja minä näin yhden sen päistä olevan ikään kuin kuoliaaksi haavoitetun, mutta sen kuolinhaava parantui. Ja koko maa seurasi ihmetellen petoa.”
Tiedämme, että haavoitettu pää on pakanallinen Rooman valtakunta, suuri poliittinen maailmanvalta. Tämä pää nousi uudestaan roomalais-katolisena maailmanvaltana. Huomioikaa tämä tarkoin: mitä poliittinen pakanallinen Rooma teki? Mikä oli sen menestymisen perusta? - Se hajotti ja hallitsi.
Rooman tapana oli hajottaa ja hallita. Sen rautaiset hampaat repivät ja tuhosivat. Ja se jonka Rooma tuhosi, ei pystynyt enää nousemaan, minkä myös Kartagon tuho todistaa. Tämä sama rautainen luonne jatkui, kun se nousi valheellisena kirkkona, ja sen politiikka on jatkuvasti ollut sama: hajottaa ja hallita.
Se on nikolaiittain oppi ja sitä Jumala vihaa.
On tunnettu historiallinen tosiasia, että kun tämä harhaoppi pesiytyi seurakuntaan, muutamat rupesivat tavoittelemaan piispan virkoja sillä tuloksella, että nämä virat annettiin poliittisille miehille, joilla oli enemmän koulutusta ja aineellista menestystä kuin muilla. Inhimillinen tieto ja ihmisten laatimat ohjelmat ottivat sen paikan, joka oli kuulunut jumalalliselle viisaudelle, ja Pyhä Henki ei saanut pitää valvontaa. Tämä oli todella järkyttävää ja pahaa. Piispat rupesivat väittämään, että näkyvä kristityn vaellus ei ollut tarpeellinen Sanan palveluksessa tai kirkonmenoissa, sillä juhlamenot ja ulkomuodot ne olivat, jotka jotakin merkitsivät. Näin pääsivät pahat miehet turmelemaan laumaa.
Tämän ihmisen laatiman opin mukana, joka merkitsi sitä, että piispat korotettiin sellaiseen arvoon, jota Raamattu ei anna heille, tuli seuraava askel: NIIDEN TITTELIEN JAKAMINEN ARVOASTEISIIN, jotka rakentuivat uskonnollisen PAPPISVALLAN PERUSTALLE. Sillä pian saatiin arkkipiispoja piispojen yli, ja kardinaaleja arkkipiispojen yli ja Bonifatius kolmannen aikana saatiin paavi, joka hallitsi kaikkia.
Kun nikolaiittain oppi sai vallan ja kristinusko sekoittui babylonismiin, tuloksen täytyi olla sellainen kuin Hesekiel sen näki (Hes. 8:10) “Niin minä menin ja näin, ja katso: kaikenkaltaisia inhottavia matelijain ja karjaeläinten kuvia ja kaikenkaltaisia Israelin heimon kivijumalia oli piirretty seinään yltympäri.”
Ja ilmestyskirjassa luemme (Ilm.18:2)”Ja hän huusi voimallisella äänellä sanoen: “Kukistunut, kukistunut on suuri Babylon ja tullut riivaajien asuinpaikaksi ja kaikkien saastaisten henkien tyyssijaksi ja kaikkien saastaisten ja vihattavien lintujen tyyssijaksi. Sillä hänen haureutensa vihan viiniä ovat kaikki kansat juoneet.”
Tämä nikolaiittain oppi, tämä periaate, jota kirkko seurasi, ei miellyttänyt suurta osaa kansasta, sillä he saattoivat lukea apostolien kirjeitä ja Jumalaa pelkääväisten miesten Sanan selityksiä. Mitä kirkko silloin teki? - Se julisti pannaan vanhurskaat opettajat ja poltti kirjarullat. He sanoivat, että erikoinen koulutus oli välttämätön Sanan lukemiselle ja ymmärtämiselle. He olivat sitä mieltä, että sentähden Pietari oli sanonut, että Paavalin kirjeissä on yhtä ja toista vaikeatajuista.
Kun he olivat ottaneet kansalta Sanan pois, kansan täytyi pian kuunnella vain sitä, mitä pappi sanoi ja tehdä, niinkuin hän käski. Tätä he kutsuivat Jumalan järjestykseksi ja Hänen Pyhäksi Sanakseen. He vangitsivat kansan mielen ja elämän. He tekivät kansasta hirmuvaltaisen papiston palvelijan.
Jos vaadit todistuksia siitä, että katolinen kirkko vaati itselleen ihmisten mielen ja elämän, voit lukea Theosidus kymmenennen julistuksen. Tämä julistus annettiin tiettäväksi välittömästi sen jälkeen, kun hänet oli kastettu ensimmäiseen roomalaiseen kirkkoon:
“Me kolme keisaria toivomme, että alamaisemme lujasti pysyvät siinä uskonnossa, jonka pyhä Pietari opetti roomalaisille, joka on uskollisesti säilytetty perinteen kautta ja jonka nyt tunnustavat Pontifeks Damasus Roomasta ja Pietari, Aleksandrian piispa, mies, joka omistaa apostollista pyhyyttä apostolien järjestyksen ja evankeliumin opetuksen mukaan. Uskokaamme yhteen jumaluuteen, joka on Isä, Poika ja Pyhä henki, jossa pyhässä kolmiyhteisyydessä on sama majesteetti. Me annamme käskyn, että kaikki tämän uskon kannattajat nimitetään katolilaisiksi kristityiksi. Me leimaamme kaikki turhat toisten uskontojen kannattajat häpeällisiksi kerettiläisiksi ja kiellämme heidän hartauskokouksensa ottamasta kirkon nimeä. Sitä paitsi he voivat ottaa huomioon, että saavat kärsiä siitä suuria rangaistuksia, joita viranomaisemme jumalallisen oikeuden kautta ja oikeasta syystä, taivaallisen viisauden johtamina, katsovat hyväksi määrätä heille.”
Ne viisitoista rikoslakia, jotka tämä keisari julisti monen vuoden aikana, riisti evankelisilta uskovilta kaikki oikeudet harjoittaa uskoaan, erotti heidät maallisista viroista ja rankaisi heitä sakoilla, takavarikoimisella, maasta karkoituksella, ja monissa tapauksisssa jopa kuolemalla.
Tiedättekö, että meitä tänä päivänä johdetaan ihan samaa tietä?
Roomalaiskatolinen kirkko kutsuu itseään äitikirkoksi. Se kutsuu itseään ensimmäiseksi ja alkuperäiseksi kirkoksi. Tämä on ihan oikein. Alkuperäinen, ensimmäinen roomalainen kirkko se oli, joka lankesi ja teki syntiä. Se oli ensimmäinen, joka järjestäytyi. Siellä nikolaiittain oppi ja teot olivat löydettävissä.
Kukaan ei kiellä tämän kirkon olevan äiti. Se on äiti, joka on saanut tyttäriä. Tytär on naisen synnyttämä. Helakanpunaan puettu nainen istuu seitsemällä vuorella Roomassa. Hän on portto, ja hän on synnyttänyt tyttäriä. Nämä tyttäret ovat protestanttiset kirkot, jotka erosivat hänestä ja sen jälkeen palasivat suoraan takaisin järjestäytyneisyyteen ja nikolaiittain oppiin.
Tätä tytärkirkkojen äitiä kutsutaan portoksi. Hän on nainen, joka on uskottomuudessa rikkonut aviolupauksensa. Hän oli antanut aviolupauksensa Jumalalle ja lähti sitten pois tehden huorin paholaisen kanssa; ja tässä huoruuden-tilassaan hän on synnyttänyt tyttäriä, jotka ovat hänen kaltaisiaan. Tämä äidin ja tyttärien välinen yhteys on Sanaa vastaan ja Henkeä vastaan, siis antikristus (Kristusta vastaan). Niin, antikristus!
Katson tärkeäksi mainita, että ensimmäiset piispat katsoivat olevansa Sanan yläpuolella. He kertoivat ihmisille, että he saattoivat antaa ihmisille heidän syntinsä anteeksi sen edestä, että he tunnustivat syntinsä. Toisella vuosisadalla he rupesivat kastattamaan pieniä lapsia. He tekivät näin ja kutsuivat sen uudestisynnyttäväksi kasteeksi.
Ei ole mikään ihme, että ihmiset ovat tänään niin hämmentyneitä. Jos he olivat silloin jo hämmentyneitä, niin lähellä ensimmäistä helluntaipäivää, niin he ovat tänä päivänä äärettömän hämmentyneessä tilassa. Oi, Jumalan kansa, on olemassa vain yksi toivo. Palatkaa takaisin Sanaan ja pysykää siinä.
”Ei sotaväellä eikä voimalla, vaan minun Hengelläni, sanoo Herra Sebaot!” (Sak. 4:6).
Vastaukset 16
Vanhimmat
koska Ilmestyskirjassa mainittu nikolaittainoppi liittyi todennäköisimmin Apt. 6:5 mainitun diakoni Nikolauksen oppeihin, joihin tiedetään liittyneen mm. kahdenkertainen proselyytti..muutapa ei juuri tiedetäkään...arvellaan, että Juuda kirjoittaisi samoista, joka kääntävät armon irstaudeksi...jotka ovat kahdesti kuolleita, juurineen maasta reväistyjä...Siispä nikolaiitat eivät liity seurakunnan hallintoon , vaan pikeimminkin hiihin, jotka hyväkäävät armon ja alkavat lakea uutta perustusta esim, uutta kasteoppia..!!
Jos sen nikolaiitta-sanan pilkkoo aramean kielessä osiin, se on "itkevät ja kirotut" nak-v-lita, kun v/o on sama kirjain, ja myös "ja"-sana.. itse en kuitenkaan menisi sitä sanaa sen kummemmin ihmettelemään. Mutta aramea kuitenkin heidän äidinkielensä, kunhan nyt mainitsin tähän kreikan tulkinnan rinnalle.
Nikolaista tieto että on väärää opetusta. Mahdollisesti oli pappisvaltaista nimenomaan eikä Jeesuksen hallintaa Pyhän Hengen kautta seurakunnassa. Tietysti tämä tulee esiin myös opetuksessa, jossa ei pysytä Jeesuksen sanojen mukaan tekemisessä.
Bileam on esimerkkinä ahneudesta eli rahan haluamisesta ja samoin siitä että ei rakasteta Herraa Jeesusta ja seurakuntaa sen parhaaksi vaan antoi Jeesuksen vastustajalle sitä ohjetta Jumalan lapsien langettamiseksi.
Iisebel on esimerkkinä Jeesuksen ja evankeliumin vastustamisesta, ja tämä sopii myös Nikolaiittoihin ja Bileamiin.
Jeesuksen opetus: "Te olette veljiä keskenään ja yksi on teidän Herranne ja Opettajanne".
'Kuule, Israel: Herra, meidän Jumalamme, Herra on yksi ainoa; ja rakasta Herraa, sinun Jumalaasi, kaikesta sydämestäsi ja kaikesta sielustasi ja kaikesta mielestäsi ja kaikesta voimastasi.'
Tietysti Jeesus voi opettaa myös ihmisten kautta ja tekeekin sitä, kuten on annettu Uuden Liiton pyhät kirjoitukset, mutta silti Jeesuksen opetuslapset tulevat Jumalan opettamaksi eivätkä ihmisten.
Samuelin aikana itselleen kuningasta pyytämään kuten kaikilla muillakin kansoilla oli sellainen johtaja. Tietenkin vain Herra Jeesus on se Israelin Kuningas, joka on arvollinen tähän tehtävään, ja Immanueliksi kutsutaan Jeesusta.
>>NIKOLAIITTAIN OPPI on ikivanha EPÄRAAMATULLINEN OPPI
(Tämän kirjoittaja tuntematon)
https://sites.google.com/site/williambranhaminsaarnoja/saarnat/cab-05---luku-5---pergamon-seurakuntajakso
Tuoltahan se aloituksen tekstin kirjoittajan nimi löytyykin, kuten aloittajan tekstikin.
kekek-kekek= wikipedia uskovainen. Cuxi cuuceen ja mää suolle vanhojen ketjujen nostamisilla. Oletko ylpeä ''viisaudestasi.'
Tässäkö ymmärryksesi Raamatusta.
Aloituksessa tuntemattoman kirjoittamaksi väitetylle tekstille voidaan osoittaa kirjoittaja. Jos se ei sinulle kelpaa niin ei sitten.
En nostele vanhoja ketjuja. Toiset muistuttelevat pieleen menneistä ennustuksistanne aivan kiitettävän hyvin.
Niin monta raamatuntulkintaa kuin uskovaistakin. Laskekaapa uskovaiset huviksenne montako sotaa on syntynyt "rauhanruhtinaan" uskonnosta.
Nikolaiittain oppi.
apostolien ja pyhien suhteen on Jeesuksen valtakunnan tunnus.
totuuden siitä kuinka hänen lähtönsä jälkeen tulee susia, jotka eivät laumaa säästä. Nämä sudet etsivät omaansa ja hyötyvät taloudellisesti ihmisistä, jotka pyrkivät olemaan osallisina Jumalan valtakunnasta. Myös Raamatussa on kerrottu tällaisesta vallankäyttäjästä.
Jeesuksessa uskovat ovat yhtä ja on vain yksi Herra ja Jumala. Tietysti paha tekeytyy Jumalan palvelijaksi ja pyrkii saamaan sen vallan uskovien yhteydessä itselleen ja omalle valtaryhmälleen.
Jokaisen uskovan kannattaa koetella apostolit ja katsoa että täyttävät ne merkit ja hyvän hedelmän tuottamisen josta Jeesus ja apostolinsa ovat meitä opettaneet. Paavali itse antoi esimerkin siitä kuinka toimitaan Jumalan seurakunnassa hyötymättä siitä ja omin käsin hankki elantonsa.
Tunnusomaista Nikolaiittain kaltaisille on se, että itse hyötyvät uskovista mutta eivät jaa sitä kaikkien kesken kuten alkuseurakunta teki kun piti huolta vähäosaisista Jerusalemissa, ja Paavalikin keräsi rakkaudenlahjaa Jerusalemin seurakunnalle, sillä sydämensä rakkaus siihen häntä kehotti.
Nikolaiittain seurakunnassa riittää paimenille, että heille itselleen annetaan sitä taloudellista hyvää, sillä ovat itsekkäitä ja puolueellisia seurakunnan talousasioissa, ja ahneus eli rahan halu on keskeistä heille, ja kaiken pahan alku ja juuri on tämä juuri kuten Paavali esittää.
Jeesus koreissa antoi ruokaa ihmisille jotka häntä seurasivat. Nikolaittain opin seuraajat koreissa keräävät itselleen rahaa, että voivat ilmaiseksi saatua myyskennellä ihmisille. Voiton pyytämistä on se, jos ilmaiseksi saadusta pyrkii taloudellisesti hyötymään ja selvää jokaiselle ihmiselle.
Tietysti valheen henki estää totuuden näkemistä Nikolaiittain opistakin. Paatumus on suurta monissa seurakunnissa joissa ei Jeesuksen ihmeet ja merkit toimi eikä myöskään Jeesus ole Päänä siten varmuudella. Tietysti ihmiset saavat olla toisten yhteydessä ja antaa omastaan ja ylläpitää palkkapapistoakin, sillä kuuluu vapaaseen demokratiaan tai jopa yhteiskunnallisesti voidaan tukea tätä kuten islamin shariassa ja valtionuskonnollisissa maissa samoin.
Tuo nikolailaisten oppi viittaa naispappeuteen. Tuo Nikolai oli asettanut vaimonsa alasti seurakunnan keskelle tuolla kreikkalaisen kuvanveistoalueen alueella, jossa tuolleen pitivät veistomallia kuvanvestäjien keskuudessa heidän kuvanveistoateljeissa. Erikoista on, että naispappeutta ajoi piispa Aimo Nikolainen Suomen Evankelis Luterilaiseen kirkkoon. Kavahtakaa siis nikolailaisten oppia ja välttäkää Jumalanpalveluksia, joissa naiset ovat palvelemassa!.
Nikolaittain oppi todennäköisestion jotakin sellaista ihmisen omaa toimintaa, joka estää Pyhän Hengen toimintaa, koska Pyhän hengen tulee saada ohjata Jumalan seurakuntaa, ei ihmismielen ja tahdon .
Jumala ei katso henkilöön onko mies vai nainen.
Apostolien teot 2
16. Vaan tämä on se, mikä on sanottu profeetta Jooelin kautta:
17. 'Ja on tapahtuva viimeisinä päivinä, sanoo Jumala, että minä vuodatan Henkeni kaiken lihan päälle, ja teidän poikanne ja tyttärenne ennustavat, ja nuorukaisenne näkyjä näkevät, ja vanhuksenne unia uneksuvat.
18. Ja myös palvelijaini ja PALVELIJATTARIENI päälle minä niinä päivinä vuodatan Henkeni, ja he ennustavat.
Vaikuttaa kuitenkin siltä kun Raamattua lukee, että seurakunassa veljet hoitivat enemmistönä paljon virkoja ja olivat vanhimpina ja se on hyvin Raamatullista, mutta Raamatullista on myös ,että naiset voivat toimia.Yksinäiset naiset voivat avioliiton tuomista vaateista vapaana palvella Herraa.Ehkäpä on luonnolista,että etenkin naimisissa olevat naiset hoitavat kotiaan ja lapsia ja voimat, aika menee paljon siihen ja Jumala ei vaadi vielä ottamaan vastuuta seurakunnan tehtävistä niin laaja-alaisesti, vaan aikaa voimia on veljillä siihen enemmän ja varmasti myös miehistä päättäväisyyttä ja jämäkkyttä kun nainen on positiivisessa mielessä kuitenkin se heikompi ja herkempi astia ominaisuuksiltaan.
1Pietari 3
7. Samoin te, miehet, eläkää taidollisesti kukin vaimonne kanssa, niinkuin heikomman astian kanssa, ja osoittakaa heille kunnioitusta, koska he ovat elämän armon perillisiä niinkuin tekin; etteivät teidän rukouksenne estyisi.
Luukas 2
2:36. Ja oli NAISPROFEETTA, Hanna, Fanuelin tytär, Asserin sukukuntaa. Hän oli jo tullut iälliseksi. Mentyään neitsyenä naimisiin hän oli elänyt miehensä kanssa seitsemän vuotta,
37. ja oli nyt leski, kahdeksankymmenen neljän vuoden ikäinen. Hän ei poistunut pyhäköstä, vaan palveli siellä Jumalaa paastoilla ja rukouksilla yötä ja päivää.
Apostolien teot 21
8. Mutta seuraavana päivänä me lähdimme sieltä ja tulimme Kesareaan, jossa menimme evankelista Filippuksen tykö, joka oli yksi niistä seitsemästä, ja jäimme hänen tykönsä.
9. Ja hänellä oli neljä tytärtä, neitsyttä, joilla oli PROFETOIMISEN LAHJA.
Todistus laina lainanantaja
Tässä on hänen sähköpostiosoite: [email protected]
ÄITI hymyilee jälleen kiitos Pauline, joka on lainan € 30000 ja kaksi kollegat myös saanut lainoja tämä nainen vaikeuksitta 2 prosenttia. Kehotan, että sait enää väärälle henkilölle, jos haluat todella tehdä rahaa projektiin ja mitä tahansa muuta lainaa. Julkaisen tämän, koska rouva Pauline viestin me "oli hyvä tämän lainan. Se oli kautta ystävä tapasin tämän rehellinen ja antelias naisen, joka auttoi minua saamaan tämän lainan. Joten kehotan teitä ottamaan yhteyttä ja hän tyydyttää sinun palveluiden, että pyydät.
Sähköpostiosoite: [email protected]
Annan sen sinulle: [email protected]
Sorry mut tossa alussahan luetellaan israelilaisten KIVIJUMALAN kuvat käärmeenkuvat ( kuvien teko on kielletty eikä niitä saa palvoa). . Ihan tosta googlesta tai youtubesta voi klikata Shiwajumalan kuvia shwishnu jumalan elefanttijumalan kuujumalan. Hindujen astanta ja rajajogan KUNDALIINI KÄÄRMEEN . Näissä kaikissa jumalissa on käärmeenpäitä niiden otsissakin merkit. Hakaristi on hindujen jumalan rinnassa. Babylon tai egypti faaraoitten itää . Siellä on pyhiä lehmiä ja uhreja . Farisealaisuus on omavanhurskautta . Jeesus sovitti roomalaisten synnit ristillä ja nousi kuolleista .