Jumala isolla j:llä, elämme deismisessä maailmassa jota hallitsee panenteistinen jumaluus.
1. Jumala ei ole konkreettinen, päinvastoin kuin esimerkiksi fysikaaliset kappaleet.
2. Jumalalta puuttuu aika-avaruudellinen sijainti eli se on ajasta ja avaruudesta riippumaton.
3. Jumalalta puuttuvat kaikki kausaaliset voimat jolla tarkoitetaan kykyä vaikuttaa johonkin muuhun syy-seuraussuhteen mukaisesti.
Panenteismi (m.kreik. πᾶν (pân) "kaikki"; ἐν (en) "jossakin, -ssa"; ja θεός (theós) "jumala"; "kaikki-Jumalassa" t. "Jumala-kaikessa") on teologinen näkökanta Jumalan ja kaikkeuden välisestä suhteesta. Se ei ole sama asia kuin panteismi. Panenteismi voidaan jakaa kahteen päälajiin, jotka voidaan tässä nimittää pan-enteismiksi ja panen-teismiksi. Luomisessa Jumala rajoitti itseään ja veti läsnäoloaan itseensä. Näin syntyi Jumalan sisälle Ei–Mikään, nihil. Tässä tilassa Jumala ei ole, ja siihen Hän loi maailman.
Pan-enteismi on näkökanta, jonka mukaan Jumala on kaikessa. Kaikki ei itsessään ole osa Jumalaa, joka puolestaan on transsendentti suhteessa maailmaan. Jumala on luonut maailman, mutta maailma ei ole substantiaalisesti Jumala. Vaikka kaikki eli maailma onkin äärellinen, Jumala on ääretön ja näin ollen on läsnä myös maailmassa. Panen-teismi on taas puolestaan näkökanta, jonka mukaan kaikki on Jumalassa. Se on katsantokantaa, jonka mukaan kaikki on substantiaalisesti osa Jumalaa, mutta Jumala itsessään on suurempi kuin äärellinen maailma.
Deismi on käsitys, jonka mukaan kaikkeuden järjestelmällisistä piirteistä on vastuussa Jumala, joka ei kuitenkaan vaikuta kaikkeuden tapahtumien kulkuun luomisen jälkeen. Deismiä on myöhemmin arvosteltu esimerkiksi siitä, että jos ainoa viite jumalasta on nykyisessä maailmassa vallitseva järjestys, niin silloin on perusteetonta käyttää järjestyksen luoneesta tahosta niin vahvaa ilmausta kuin ”jumala” ja pitää tyytyä toteamaan, että jokin tuntematon taho on vastuussa maailman järjestyksestä.
Kaiken Jumala on kuitenkin luonut omassa ajatujsessaan mielensä sisällä ei ihminen pysty siksi näkemään ja havaitsemaan itse Jumalaa. Rajallisen ihmisen oma mieli ja kapasiteetti eivät riitä Jumalan käsittämiseen.
1. Jumala ei ole konkreettinen, päinvastoin kuin esimerkiksi fysikaaliset kappaleet.
2. Jumalalta puuttuu aika-avaruudellinen sijainti eli se on ajasta ja avaruudesta riippumaton.
3. Jumalalta puuttuvat kaikki kausaaliset voimat jolla tarkoitetaan kykyä vaikuttaa johonkin muuhun syy-seuraussuhteen mukaisesti.
Panenteismi (m.kreik. πᾶν (pân) "kaikki"; ἐν (en) "jossakin, -ssa"; ja θεός (theós) "jumala"; "kaikki-Jumalassa" t. "Jumala-kaikessa") on teologinen näkökanta Jumalan ja kaikkeuden välisestä suhteesta. Se ei ole sama asia kuin panteismi. Panenteismi voidaan jakaa kahteen päälajiin, jotka voidaan tässä nimittää pan-enteismiksi ja panen-teismiksi. Luomisessa Jumala rajoitti itseään ja veti läsnäoloaan itseensä. Näin syntyi Jumalan sisälle Ei–Mikään, nihil. Tässä tilassa Jumala ei ole, ja siihen Hän loi maailman.
Pan-enteismi on näkökanta, jonka mukaan Jumala on kaikessa. Kaikki ei itsessään ole osa Jumalaa, joka puolestaan on transsendentti suhteessa maailmaan. Jumala on luonut maailman, mutta maailma ei ole substantiaalisesti Jumala. Vaikka kaikki eli maailma onkin äärellinen, Jumala on ääretön ja näin ollen on läsnä myös maailmassa. Panen-teismi on taas puolestaan näkökanta, jonka mukaan kaikki on Jumalassa. Se on katsantokantaa, jonka mukaan kaikki on substantiaalisesti osa Jumalaa, mutta Jumala itsessään on suurempi kuin äärellinen maailma.
Deismi on käsitys, jonka mukaan kaikkeuden järjestelmällisistä piirteistä on vastuussa Jumala, joka ei kuitenkaan vaikuta kaikkeuden tapahtumien kulkuun luomisen jälkeen. Deismiä on myöhemmin arvosteltu esimerkiksi siitä, että jos ainoa viite jumalasta on nykyisessä maailmassa vallitseva järjestys, niin silloin on perusteetonta käyttää järjestyksen luoneesta tahosta niin vahvaa ilmausta kuin ”jumala” ja pitää tyytyä toteamaan, että jokin tuntematon taho on vastuussa maailman järjestyksestä.
Kaiken Jumala on kuitenkin luonut omassa ajatujsessaan mielensä sisällä ei ihminen pysty siksi näkemään ja havaitsemaan itse Jumalaa. Rajallisen ihmisen oma mieli ja kapasiteetti eivät riitä Jumalan käsittämiseen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Kirjoitan jumalan aina pienellä, sillä jumala on suuri vale.
Tämän ajattelun kuuluisimpana edustajana mainitaan saksalainen George W.F. Hegel, jonka ajatuksilla oli suuri vaikutus marxismiin, ja hänen wikilinkissä todetaan näin:
<<<Hegel näki valtion historiallisen kehityksen päämääränä. Absoluuttinen henki toteutti itseään luonnossa ja ihmisissä ja valtio edusti henkeä, ihmiskunnan rationaalisen ja eettisen kehityksen päämäärää. Tätä näkemystä on pidetty usein Hegelin edustaman kristinuskon filosofisena esityksenä, joskin hänen kuolemansa jälkeen useat kristityt syyttivät hänen ajatteluaan panteistiseksi. Hegeliläisessä filosofiassa valtio oli absoluuttisen hengen tuotos ja siten itseisarvo. Tätä voidaan pitää vastakohtana kantilaiselle ajattelulle, jossa ihmisillä on itseisarvo ja valtio palvelee heidän asiaansa.<<<
No, jos uskonto on sitä, niin on kyllä valtiokin (vrt. valtiouskonto), kun hän toteaa edellä, että valtio edustaa rationalisen ja eettisen kehityksen päämäärää, jossa mellastaa vain pelkkä itsekkyys markkinatorilla.
<<<Kansalaisyhteiskunnan luonteen Hegel ymmärtää pitkälti Adam Smithin markkinateorian mukaisesti: kyseessä on tarpeiden ja yksityisen itsekkyyden valtakunta. Kansalaisyhteiskuntaan kuuluvat yksityiset markkinat, joiden piirissä vallitsee kaikkien sota kaikkia vastaan. Vaikka jokainen ajaa omaa etuaan, niin "näkymätön käsi" (siis "järjen viekkaus") saa aikaan yhteisen hyvän kasvun.<<<
Riippuu nyt täysin siitä, että mitähän pidetään hyvänä?! Ja kun jatkoin wikilinkin lukemista, niin sieltähän se selvisi:
<<<Perimmiltään on olemassa vain yksi filosofia. Ajallisessa kehityksessään se kuitenkin saa erilaisia muotoja; niin syntyy sarja ajattelun kehityksen välttämättömiä ja johdonmukaisia vaiheita. "Minervan pöllö lähtee lentoon vasta hämärän laskeutuessa",[1] kuuluu Hegelin tunnettu mietelause.<<<
Minervan pöllö liittyy illuminatiin. Hegeliä arvostellaan totalitarismin luomisesta, ja näinhän tämä meni, ja hyvin kuvattu wikilinkissä. En kiellä, etteivätkö ihmiset hyvin pitkälle toimi kuten hän filosofoi: pelkkinä ylhäältä johdettuna alkuolioina, joita voi halutulla tavalla muokata, mutta onko se sittenkään koko totuus?!
Mutta, juu, en olekaan filosofi, enkä ymmärrä näistä yhtään mitään. Mutta sen tiedän, että nimenomaan Hegelin oivalluksia käytetään propagandassa hyväksi asettamalla ihmisille pelkkiä ääripääasetelmia puolesta ja vastaan, jolloin totuus jää kaiken kinan jalkoihin. Ja tämä menetelmä toimii ainakin netissä kyllä äärettömän hyvin.
<<<3. Jumalalta puuttuvat kaikki kausaaliset voimat jolla tarkoitetaan kykyä vaikuttaa johonkin muuhun syy-seuraussuhteen mukaisesti.<<<
Miten tämä perustellaan?
Oppien mukaan Jumala on kaikkivoipa.
Ja myös käytännössä.
". Jumala ei ole konkreettinen, päinvastoin kuin esimerkiksi fysikaaliset kappaleet."
Ovatko ilo ja suru konkreettisia?
On se kummallista, että samat ihmiset vaativat todisteita Jumalasta jotka uskovat miehen olevan nainen kun kerran niin kokevat 😃
Ilmeisesti olet niin kokenut, että voit antaa arviosi asiasta. Minä en ole, joten en koko asiaan pysty sanomaan juuta enkä jaata.
<<<1. Jumala ei ole konkreettinen, päinvastoin kuin esimerkiksi fysikaaliset kappaleet.
2. Jumalalta puuttuu aika-avaruudellinen sijainti eli se on ajasta ja avaruudesta riippumaton.
3. Jumalalta puuttuvat kaikki kausaaliset voimat jolla tarkoitetaan kykyä vaikuttaa johonkin muuhun syy-seuraussuhteen mukaisesti.<<<
Fyysikaalisetkaan kappaleet eivät ole konkreettisia, kun mennään atomia pienempiin osiin, vaan kaikki on valtavaa aaltoilua, fyysisen maailman tekee meille meidän aistimme välityksellä aivot, mutta mikä on totuus muuten, sitä ei kukaan pysty sanomaan.
Meillä ei myöskään ole aikaa, se aika, jota lasketaan aineen hajoamisen perusteella, ei ole oikeaa aikaa. Atominytimissä ei ole aikaa, ja siellä voi olla jopa seuraus ennen syytä, ja me - kuten kaikki materia - koostumme näistä atomeista.
Jokin tunnistamaton voima, syy, keino, mahdollisuus valitsee tuntemattomasta syystä atominytimessä reaktion lopputuloksen, josta sitten syntyy kohtalomme. Tämä on konkretiaa.
Tiedemies sanoo saman:
<<<"Kun maailmankuulu teoreettinen fyysikko Michio Kaku väitti löytäneensä todisteita siitä, että Jumala on olemassa, hänen päättelynsä aiheuttivat sekaannusta tiedeyhteisössä."
Yksi säiteorian kehittäjistä Michio Kaku kertoo, että "Olen päätellyt, että olemme maailmassa, jonka säännöt ja lait ovat älyn luomia ” ja jatkaa "”Uskokaa minua, kaikki, mitä kutsumme sattumaksi tänään, ei enää ole järkevää. Minulle on selvää, että meillä on sellainen suunnitelma, jota ohjaavat säännöt, jotka ylimaallinen äly on luonut eikä mikään sattuma".<<<
Ongelma on uskonnon luomassa alkukantaisessa mytologioihin perustuvassa ja puhuvassa Jumalan kuvassa, ei itse Jumalassa.
1Aik.16:26 Biblia Sillä kaikki pakanain jumalat ovat epäjumalat: mutta Herra on taivaat tehnyt.
Kahdesta herrasta saakin palvoa jompaa kumpaa. Demokratiaakin, kuten nyt on huomattu sen mennessä sinne, minne paikka odottaa.
Demokratia ja uskonto eivät ole vastakkain. Varsinkin kristinuskon mukaan johtajien tulee olla kansansa "orjia" ja kansan tulee totella johtajiaan. Tämän toteuttaminen vaatii käytännössä demokratiaa, sillä muuten johtajat ovat kansaansa ylempänä eivätkä palvelemassa kansaansa.