Muistan nuorena kun Warre, Mosse tai Lada oli näkyvissä niin piti lapset isin tapaan pitää nenästä kiinni kunnes 'vaara' oli ohi eli itä-autoa ei näkynyt enää. Isin mukaan jos hengitti silloin kun itä-auto oli lähellä niin vaara oli suuri että saisi kommaritartunnan! Sanotaanko näin että verrattuna muihin (länsi) maihin nenästä joutui pitämään kiinni Suomessa todella usein, jopa vielä tänä päivänä. Sen verran on katukuvamme joutunut kärsimään Kekkosen ajan 'hyvinvoinnista'. Oikein tulee paha olo kun niitä näkee tiellä.
Yhden asian sain oppia ja sen ajon kertoa omalle pojallekin: jos joskus näen sinut edes istuvan Ladassa niin ei tarvi perintöä sen jälkeen tulla kyselemään! Se on silloin mennyttä!
Yhden asian sain oppia ja sen ajon kertoa omalle pojallekin: jos joskus näen sinut edes istuvan Ladassa niin ei tarvi perintöä sen jälkeen tulla kyselemään! Se on silloin mennyttä!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Well!
Minun poikani osti Warren, minkä koeajon yhteydessä opin, että takatyöntö Suomen talvessa on p***eestä.
Kaikesta muusta olen kanssasi samaa mieltä!
T. Matti
Kun omat lapset tulivat ajokortti-ikään, meidän perheen auton lainaaminen viikonloppu- yms. ajoihin lisääntyi. Vaikka ei meidän tytöillä ihan heti korttiakaan ollut. (Mutta poikaystävillä oli)
Enhän mukavana perheenisänä halunnut sitä iloa heiltä estää. Mutta sitten kun autosta alkoi bensa olla aina lopussa ja yksi jos toinen paikka rikki tai rempallaan, päätin ratkaista ongelman kertaheitolla. Vaihdoin autoni käytettyyn Ladaan!
Johan rupesi auto pysymään kotona viikonloppuisinkin. Ja jos Lada ei olisi ollut tarpeeksi hyvä pelote, olisin vaihtanut Warreen (jos vain sellaisen olisin löytänyt).
Huomasin, että kovin ohutta laatua näiden "entisten" autonlainaajien itsetunto oli. Sitähän Ladalla ajamiseen vaaditaan rukasti. Ei tarvinnut kiellellä lainaamasta autoa. Toisinaan jopa yllytin, että "Ettekö te autoa enään tarvitsekaan?".
Autoilukulutkin pienenivät huomattavasti.
Tässä pätevä resepti yllä kuvattuun ongelmaan. Tosin en kyllä suosittele heikon itsetunnon omaaville.
Että semmoinen kiva muisto.