tohatsu 6hp 4t kulutus?

Guy 22 tuli ostettua tohatsun 6hp nelitahti koneella. Tarttee siirtää paatti järveä myöten 120km kotisatamaan. Aikaa rajallisesti, ja jos koneella tarttee ajaa, paljonko tarttee bensaa varata? ..tottakait kelit vaikuttaa, mutta noin suurinpiirtein?
Ilmoita


Laske vaikka 0,7 litraa tunnissa ja nopeudeksi 4 solmua. Aikaa kuluisi 16 tuntia -> 11,2 litraa. Jos varman päälle miettii, niin 15 litraa riittää varmasti, vaikka et ajaisi purjeilla lainkaan. Koska määrä on joka tapauksessa vähäinen, eikä bensa kesässä happane, niin ota vaikka 20 litraa. Minulla siinä olisi koko kauden kulutus.

H-Venheellä
15 VASTAUSTA:
Olipa viimeisen päälle hyvä vastaus annettuun kysymykseen. Ja ilmeisesti vielä hyvin asian tuntevalta henkilöltä.
Anonyymi kirjoitti:
Olipa viimeisen päälle hyvä vastaus annettuun kysymykseen. Ja ilmeisesti vielä hyvin asian tuntevalta henkilöltä.
Kannattaisiko kuitenkin varata enemmänkin, eikä vain sen verran mitä välttämättä tarvitsee?
Täydellä teholla kone vie noin 2 l tunnissa. Jos tuulee suoraan vastaan, eikä purjehdi, niin koneella pääsee silti ehkäpä 5 solmun vauhtiin. 65 mkp matka vie silloin 13 tuntia, eli bensaa kuluu 26 litraa.
20 litraa on silloin alakanttiin ja voi tuottaa ikäviä yllätyksiä. Tyynessä säässä se tietysti riittäisi 5 solmun vauhdillakin, koska siihen ei silloin tarvitse täyttä kaasua, eikä siten 2 l/ h kulutusta.
Itse varaisin noin 30 litraa, niin ei tarvitse pelätä sen loppuvan kesken, olipa tilanne mikä tahansa.
Jos vaikka tulee riki alas tai purje repeää, ja tarvitset siinä yhteydessä konetta vain pitämään veneen paikallaan. Se lisää kulutusta annetulla matkalla merkittävästi. Toisaalt ajollet haluakaan ajaa yhtämittaa 13 tuntia ja yövyt jossain matkalla, voi siitä tulla myös lisämatkaa, johon kannattaa myös varautua. Siksikin 30 litraa olisi paljon varmemmalla pohjalla. Eihän siitä ole mitään haittaa, jos reissun jälkeen jää vielä polttoainetta käyttämättä!
Ehkä noissa kahdessa laskutavassa huomaa myös taloudellisen ajon ja törsäävän ajon eron.

En ole itse viitsinyt juuri täydellä kaasulla ajella, kun vähemmälläkin se viisi solmua pitempivesilinjaisella veneellä helposti ylittyy. Koska Guy 22 on lyhyempi, laskin suosiolla hitaamman matkanopeuden.

Kaksi litraa tunnissa kuulostaa paljolta, mutta ehkä sitten täpöllä menisi. En kyllä usko. Mutta kuten sanoin, ota vaikka koko kesäksi.

H-venheellä
Anonyymi kirjoitti:
Ehkä noissa kahdessa laskutavassa huomaa myös taloudellisen ajon ja törsäävän ajon eron.

En ole itse viitsinyt juuri täydellä kaasulla ajella, kun vähemmälläkin se viisi solmua pitempivesilinjaisella veneellä helposti ylittyy. Koska Guy 22 on lyhyempi, laskin suosiolla hitaamman matkanopeuden.

Kaksi litraa tunnissa kuulostaa paljolta, mutta ehkä sitten täpöllä menisi. En kyllä usko. Mutta kuten sanoin, ota vaikka koko kesäksi.

H-venheellä
Guy 22 runkonopeus on reilut 6 solmua. Siihen nähden 5 solmua ei ole mikään törsäilevä ajovauhti.
65 mpk 4 solmun vauhdilla vie 16,25 tuntia, kuinka moni viitsii niin pitkään ajaa yhtä soittoa, ellei ole pakko?
Yleensä kun pysähtyy matkalla nukkumaan, kasvaa kokonaismatka. Mahdotonta ulkopuolisen on tietää kuinka paljon. Mutta sekin kannattaa ottaa huomioon, kun miettii reissuun varattavan polttoaineen määrää.
Jokainen modernien 6 heppaisten nelareiden testi osoittaa niiden vievän täydellä kaasulla 2 l/tunti. Ei se ole mikään uskon asia, vaan mitattu fakta. Kukaan ei ole edes ehdottanut täyden kaasun käyttöä tyynessä, vaan 5 solmun vauhtia, jolla matka-aika ei veny kohtuuttoman pitkäksi, jos on tarve ajaa yhtämatkaa.
Jos tuulee, pääsee siihen 5 solmun helposti purjeillakin ko veneellä.
Anonyymi kirjoitti:
Guy 22 runkonopeus on reilut 6 solmua. Siihen nähden 5 solmua ei ole mikään törsäilevä ajovauhti.
65 mpk 4 solmun vauhdilla vie 16,25 tuntia, kuinka moni viitsii niin pitkään ajaa yhtä soittoa, ellei ole pakko?
Yleensä kun pysähtyy matkalla nukkumaan, kasvaa kokonaismatka. Mahdotonta ulkopuolisen on tietää kuinka paljon. Mutta sekin kannattaa ottaa huomioon, kun miettii reissuun varattavan polttoaineen määrää.
Jokainen modernien 6 heppaisten nelareiden testi osoittaa niiden vievän täydellä kaasulla 2 l/tunti. Ei se ole mikään uskon asia, vaan mitattu fakta. Kukaan ei ole edes ehdottanut täyden kaasun käyttöä tyynessä, vaan 5 solmun vauhtia, jolla matka-aika ei veny kohtuuttoman pitkäksi, jos on tarve ajaa yhtämatkaa.
Jos tuulee, pääsee siihen 5 solmun helposti purjeillakin ko veneellä.
Guy 22 runkonopeus on alle 6 solmua, n. 5,7 solmua. 5 solmua on suurin nopeus mitä tuolla kannattaa ajaa ja kulutus laskee selvästi vielä hidastamalla.
Vanha kulutuksen peukalosääntö 2T perämoottorilla oli "Puoli litraa hevosvoimaa kohti tunnissa". 4 tahtiset koneet ovat luokkaa kolmanneksen 2T:sia taloudellisempia. Rauhallisella matkanopeudella 4hv:n teholla kulutus olisi luokkaa 4*.5*2/3L/h=1.33 L/h. Arviolta tuolla teholla Guy 22 kulkeen luokkaa sen n. 4 solmua.

Kun kotimatkaa on se mainittu 120km, eli merimaileina noin 65 mailia, johon kuluu 4 solmun nopeudella 16,25h (16h 15min) ja kulutus matkalle olisi luokkaa 16.25h*1.33L/h = 21.6125L.

Laskelma ei ota vastatuuleen puskemista kovemmalla teholla huomioon, jota tuolle matkalle varmasti sattuu, joten kehoitan ottamaan mukaan ainakin sen 30L polttoainetta. Toisaalta mikäänhän ei harmita enempää, kuin polttoaineen loppuminen kesken matkan, joten kannattanee varautua huolella.

herkkyysanalyysiä:
Huomaa, että kun ajomatkaa on noin runsaasti, niin pienikin matkanopeuden virhearviointi 4hv:n teholle vaikuttaa suuresti laskelman lopputulokseen, esim 5 solmun nopudella matkaan kuluisi 13h*1.33L/h = 17,29L polttoainetta, 3.5 solmun nopeudella matkaan kuluisi 65/3.5h*1.33L/h=24,7L polttoainetta, vastaavasti 5.5 solmun nopeudella 65/5.5h*1.33L/h=15,72L polttoainetta.

Kerrothan lopulta mikä todellinen kulutus tuolle reissulle muodostui?
Anonyymi kirjoitti:
Vanha kulutuksen peukalosääntö 2T perämoottorilla oli "Puoli litraa hevosvoimaa kohti tunnissa". 4 tahtiset koneet ovat luokkaa kolmanneksen 2T:sia taloudellisempia. Rauhallisella matkanopeudella 4hv:n teholla kulutus olisi luokkaa 4*.5*2/3L/h=1.33 L/h. Arviolta tuolla teholla Guy 22 kulkeen luokkaa sen n. 4 solmua.

Kun kotimatkaa on se mainittu 120km, eli merimaileina noin 65 mailia, johon kuluu 4 solmun nopeudella 16,25h (16h 15min) ja kulutus matkalle olisi luokkaa 16.25h*1.33L/h = 21.6125L.

Laskelma ei ota vastatuuleen puskemista kovemmalla teholla huomioon, jota tuolle matkalle varmasti sattuu, joten kehoitan ottamaan mukaan ainakin sen 30L polttoainetta. Toisaalta mikäänhän ei harmita enempää, kuin polttoaineen loppuminen kesken matkan, joten kannattanee varautua huolella.

herkkyysanalyysiä:
Huomaa, että kun ajomatkaa on noin runsaasti, niin pienikin matkanopeuden virhearviointi 4hv:n teholle vaikuttaa suuresti laskelman lopputulokseen, esim 5 solmun nopudella matkaan kuluisi 13h*1.33L/h = 17,29L polttoainetta, 3.5 solmun nopeudella matkaan kuluisi 65/3.5h*1.33L/h=24,7L polttoainetta, vastaavasti 5.5 solmun nopeudella 65/5.5h*1.33L/h=15,72L polttoainetta.

Kerrothan lopulta mikä todellinen kulutus tuolle reissulle muodostui?
Guy 22 kulkee 4 hv koneella 5,5-5,8 solmua kaasu pohjassa. 5 solmussa tehontarve on suunnilleen puolet tuosta. 2/3 teholla mennään siis selvästi yli 5 solmua ja neljä solmua vaatii enää n. 1 hv tehon.
Anonyymi kirjoitti:
Guy 22 runkonopeus on alle 6 solmua, n. 5,7 solmua. 5 solmua on suurin nopeus mitä tuolla kannattaa ajaa ja kulutus laskee selvästi vielä hidastamalla.
Guy 22 peräylitys on esitteissä jotain, todellisuudessa kaikissa olosuhteissa tasan nolla, kuten tämän linkin lukuisista kuvista voit itsekin nähdä: http://www.guydesigngroup.fi/yachts/guy22.html
Niinpä todellinen vesilinja on noin 6,1 metriä.
Teoreettinen runkonopeus on siten 2,43 * neliöjuuri (6,1) = 6,00 solmua.
Muuta kuin teoreettista runkonopeutta taas ei ole edes olemassa tuollaiselle veneelle. Mitä kovempi vauhti sitä suurempi kulkuvastus, ja runko nopeuden jälkeen vastuskäyrä jyrkkenee, mutta lähes pystysuoraksi käyrä ei muutu missään vaiheessa, eli vene kulkee esim spinnulla tarpeeksi kovassa tuulessa vaikka 10 solmua jos kalusto kestää ja kisamiehistö osaa asiansa.
6 hv perämoottorilla pääsee Guy 22:lla kyllä tarkoitukseen sopivalla potkurilla täydet 6 solmua, ellei aavistuksen ylikin.
Anonyymi kirjoitti:
Guy 22 kulkee 4 hv koneella 5,5-5,8 solmua kaasu pohjassa. 5 solmussa tehontarve on suunnilleen puolet tuosta. 2/3 teholla mennään siis selvästi yli 5 solmua ja neljä solmua vaatii enää n. 1 hv tehon.
Tuossa olevat lukemat ovat selvästikin uskottavia. Pitää vielä lisäksi huomioida miten moottorin polttoaineen kulutus riippuu tehosta. Kun 6 hv koneesta otetaan irti vain 1 hv, heikkenee moottorin hyötysuhde jo merkittävästi, ja vielä enemmän kun tuo 1 hv otetaan ulos turhan isoilla kierroksilla ja pienellä vääntömomentilla, kuten käy jos purkkaripotkurilla hidastetaan vauhtia neljään solmuun. Tilanne heikkenee tuosta vielä olennaisesti lisää, jos vauhti pudotetaankin 2 solmuun. Potkurin hyötysuhteen paraneminen kompensoi alussa efektiä, (kääntäen sen alussa toisinpäin) kun täyden kaasun tilanteesta lähdetään hiljentämään. Vaikutus kuitenkin vähenee kun potkurin hyötysuhde on jo korkea, ja vielä hitaammin alentaminen ei silloin enää paranna potkurin hyötysuhdetta juuri ollenkaan. Moottorin hyötysuhteen heikkeneminen samalla vain nopeutuu.
Tämän lisäksi tietysti veneen kulkuvastus pienenee nopeuden mukana parantaen taloudellisuutta, mutta se vaikutus sisältyi jo täysin lainattuun postaukseen.

Ja lisäksi tulee huomioida ettei tilanne suinkaan ole vastatuulessa sama kuin tyynessä ajettaessa, koska kulkuvastus kasvaa oleellisesti, kasvaa myös tehontarve, sekä polttoaineen kulutus tunnissa, joten taloudellisuus heikkenee. Samalla taloudellisin vauhti kasvaa lähes tyhjäkäynnistä suurempiin vauhteihin, periaatteessa jopa maksimi tehoon saakka.
Anonyymi kirjoitti:
Tuossa olevat lukemat ovat selvästikin uskottavia. Pitää vielä lisäksi huomioida miten moottorin polttoaineen kulutus riippuu tehosta. Kun 6 hv koneesta otetaan irti vain 1 hv, heikkenee moottorin hyötysuhde jo merkittävästi, ja vielä enemmän kun tuo 1 hv otetaan ulos turhan isoilla kierroksilla ja pienellä vääntömomentilla, kuten käy jos purkkaripotkurilla hidastetaan vauhtia neljään solmuun. Tilanne heikkenee tuosta vielä olennaisesti lisää, jos vauhti pudotetaankin 2 solmuun. Potkurin hyötysuhteen paraneminen kompensoi alussa efektiä, (kääntäen sen alussa toisinpäin) kun täyden kaasun tilanteesta lähdetään hiljentämään. Vaikutus kuitenkin vähenee kun potkurin hyötysuhde on jo korkea, ja vielä hitaammin alentaminen ei silloin enää paranna potkurin hyötysuhdetta juuri ollenkaan. Moottorin hyötysuhteen heikkeneminen samalla vain nopeutuu.
Tämän lisäksi tietysti veneen kulkuvastus pienenee nopeuden mukana parantaen taloudellisuutta, mutta se vaikutus sisältyi jo täysin lainattuun postaukseen.

Ja lisäksi tulee huomioida ettei tilanne suinkaan ole vastatuulessa sama kuin tyynessä ajettaessa, koska kulkuvastus kasvaa oleellisesti, kasvaa myös tehontarve, sekä polttoaineen kulutus tunnissa, joten taloudellisuus heikkenee. Samalla taloudellisin vauhti kasvaa lähes tyhjäkäynnistä suurempiin vauhteihin, periaatteessa jopa maksimi tehoon saakka.
Tässä on melko vastaavassa purjeveneessä mitattu useita eri Yamahan 4T-koneita. https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://batberge.no/Portals/0/03Buster/04BusterM/YamahaKjorefakta.pdf&ved=2ahUKEwiilPjm-J_iAhVqwosKHdqKC2IQFjADegQIAxAB&usg=AOvVaw2MKSL2GawFsmX7-3GXYhF9

Varmaankin palsta rikkoo linkin eli se pitää copypastata.

Tuossa mitattiin vain melko korkeilla kierroksilla. 5 solmun vauhdissa kulutus n. 1 l/h. Kyllä kulutus ja taloudellisuus paranee tuosta vielä hiljennettäessä, mutta ehkä alle 0,5 l/h ei pääse.
Anonyymi kirjoitti:
Tässä on melko vastaavassa purjeveneessä mitattu useita eri Yamahan 4T-koneita. https://www.google.com/url?sa=t&source=web&rct=j&url=https://batberge.no/Portals/0/03Buster/04BusterM/YamahaKjorefakta.pdf&ved=2ahUKEwiilPjm-J_iAhVqwosKHdqKC2IQFjADegQIAxAB&usg=AOvVaw2MKSL2GawFsmX7-3GXYhF9

Varmaankin palsta rikkoo linkin eli se pitää copypastata.

Tuossa mitattiin vain melko korkeilla kierroksilla. 5 solmun vauhdissa kulutus n. 1 l/h. Kyllä kulutus ja taloudellisuus paranee tuosta vielä hiljennettäessä, mutta ehkä alle 0,5 l/h ei pääse.
Guy 22 paino on 1740 kg http://avomeripurjehtijat.org/lys-taulukko/?bid=Guy 22 mukaan, testissä olleen venen ilmoitettu paino oli 820 kg, eli alle puolet. Nuo painot eivät tietysti välttämättä vastaa täysin todellisuutta, mutta tuplapainolla on kyllä varmasti vaikutusta vastukseen, varsinkin lähestyttäessä runkonopeutta.
Varmasti päästään huomattavasti alle 0,5 l/h alentamalla kierroksia ja kaasua, miksi ihmeessä oletat toisin? 4 hv yamahassa 8 tuuman nousulla 2000...2500 rpm välillä. Ja varmasti myös 6hv koneessa viimeistään alle 2000 rpm kierroksilla. Sehän on moottoriltaan samalla iskunpituudella, sylinterin halkaisijalla, ja sylinteriluvulla, ja siinä on myös sama välityssuhde.

Taloudellisuus oli linkaamassasi testissä parhaimmillaan 6hp koneella (1,4 l/h) / (5,4mpk/h) = 0,26 l/mpk, jota kyseisellä veneellä ja samalla 8,5 * 6,5 potkurilla olisi varmastikin voitu myös parantaa tyynessä säässä. Vielä enemmänkin jos potkuri olisi vielä valittu kyseiseen tarkoitukseen, sillä tuollaisten bensapolttomoottorien hyötysuhde on merkittävästi parempi, kun akselilta otettu vääntömomentti > 0,5*suurin mahdollinen vääntömomentti. Alle 2000 rpm käyntinopeuksilla se edellyttää suurempi nousuista potkuria kuin testissä käytetyt.
4-heppaisella testattiin kuitenkin 5 solmun vauhdissa 0,9 l/h kulutus, eli taloudellisuus oli 0,18 l/mpk 8 tuuman nousulla. 6hp koneella pitäisi päästä ihan samaan, mikäli Yamahallakin peruskone on nelosen kanssa sama, valitsemalla vähintäänkin yhtä suuri nousu kuin 4hv testissä käytetty 8 tuumaa. Isompi 6 hv konehan antaa suuremman tehonsa nimenomaan suuremmalla vääntömomentilla, joten siinä riittää puhtia suurempaankin nousuun kuin 4 hv koneessa käytetty 8 tuumainen.
5 tuuman nousu on varmasti aivan liian pieni 6 hv koneeseen myös Guy 22 veneessä useimmissa tuuliolosuhteissa. Poikkeuksena ehkä 10+ m/s (ja viimeistään 20+ m/s) vastatuulet (suhteellista).
Nousun vaikutus näkyy selvästi niilläkin kahdella potkurilla, joita 6 hv koneissa testissä oli. Suuremmalla nousulla saavutettiin kaikilla mitatuilla kierroksilla pienempi kulutus tuntia kohti, ja päästiin vähintään samaan vauhtiin, kun verrataan koneita eri kierroksilla taulukon rivien mukaan.
Samalla vauhdilla verrattaessa tilanne vielä paranee lisää suuremman nousun eduksi 5,9 solmun vaudilla. Sillä vauhdilla vastaava kulutus pienemmälle nousulle löytyy nyt interpoloimalla 2,0 ja 2,4 l/h välistä mikä on jo selvästi suurempi kuin isommalla nousulla saavutettu 1,8 l/h.

Muilla 6 hv 4T-koneilla en ole nähnyt noin suurta suurta kulutuslukemaa kuin Yamahalla, peräti 2,4 l/h. Niissä 2,1...2,2 on yleisempi. Ehkäpä Yamaha on sitten myös hieman ylitehoinen?

Todella yllättävää tuloksissa on vertailu:
6 hv 4000 rpm 8,5*6,5 potkurilla 5,4 solmua, teoreettinen nopeus 11,3316 solmua, eli luisto = 52,3%.
vastaan 4 hv 4400 rpm 7,5*8 potkurilla 5,5 solmua, teoreettinen nopeus 13,9465 solmua, eli luisto = 61,3%.
Jälkimmäinen 4hv pääsee selvästi suuremmalla (+9%) luistolla solmun kymmenyksen kovempaa, ja tekee sen silti 0,2 l/h pienemmällä kulutuksella, vaikka moottori on viritysastetta lukuunottamatta täysin identtinen. Noin suurilla luistoilla olisin luullut sen vaikuttavan potkurin propulsiohyötysuhteeseen ja siten taloudellisuuteen lähes samalla vauhdilla selvästi enemmän, kuin isomman koneen vertaillussa tilanteessa hyödyntämätön kyky syöttää sylinteriin enemmän ilmaa ja polttoainetta jokaisella työtahdilla. Varsinkin kun pienempi kone käy kovemmilla kierroksilla, ja siten ainakin sen kaasunvaihto- ja kitkahäviöt ovat suuremmat. Eiköhän pienemmässä koneessa liene myös pienemmät venttiilit, minkä luulisi vielä lisäävän kaasunvaihdon häviöitä. Tuossa siteeraamassani vertailun osassa isommassa koneessa ei ole suuren lapapinta-alan HighThrust potkuria, eli sekään ei tulosta selitä. Lehden testistähän sekin löytyy ja selkeästi huonommalla taloudellisuudella, mikä ei tullut ainakaan minulle yllätyksenä.
Anonyymi kirjoitti:
Guy 22 paino on 1740 kg http://avomeripurjehtijat.org/lys-taulukko/?bid=Guy 22 mukaan, testissä olleen venen ilmoitettu paino oli 820 kg, eli alle puolet. Nuo painot eivät tietysti välttämättä vastaa täysin todellisuutta, mutta tuplapainolla on kyllä varmasti vaikutusta vastukseen, varsinkin lähestyttäessä runkonopeutta.
Varmasti päästään huomattavasti alle 0,5 l/h alentamalla kierroksia ja kaasua, miksi ihmeessä oletat toisin? 4 hv yamahassa 8 tuuman nousulla 2000...2500 rpm välillä. Ja varmasti myös 6hv koneessa viimeistään alle 2000 rpm kierroksilla. Sehän on moottoriltaan samalla iskunpituudella, sylinterin halkaisijalla, ja sylinteriluvulla, ja siinä on myös sama välityssuhde.

Taloudellisuus oli linkaamassasi testissä parhaimmillaan 6hp koneella (1,4 l/h) / (5,4mpk/h) = 0,26 l/mpk, jota kyseisellä veneellä ja samalla 8,5 * 6,5 potkurilla olisi varmastikin voitu myös parantaa tyynessä säässä. Vielä enemmänkin jos potkuri olisi vielä valittu kyseiseen tarkoitukseen, sillä tuollaisten bensapolttomoottorien hyötysuhde on merkittävästi parempi, kun akselilta otettu vääntömomentti > 0,5*suurin mahdollinen vääntömomentti. Alle 2000 rpm käyntinopeuksilla se edellyttää suurempi nousuista potkuria kuin testissä käytetyt.
4-heppaisella testattiin kuitenkin 5 solmun vauhdissa 0,9 l/h kulutus, eli taloudellisuus oli 0,18 l/mpk 8 tuuman nousulla. 6hp koneella pitäisi päästä ihan samaan, mikäli Yamahallakin peruskone on nelosen kanssa sama, valitsemalla vähintäänkin yhtä suuri nousu kuin 4hv testissä käytetty 8 tuumaa. Isompi 6 hv konehan antaa suuremman tehonsa nimenomaan suuremmalla vääntömomentilla, joten siinä riittää puhtia suurempaankin nousuun kuin 4 hv koneessa käytetty 8 tuumainen.
5 tuuman nousu on varmasti aivan liian pieni 6 hv koneeseen myös Guy 22 veneessä useimmissa tuuliolosuhteissa. Poikkeuksena ehkä 10+ m/s (ja viimeistään 20+ m/s) vastatuulet (suhteellista).
Nousun vaikutus näkyy selvästi niilläkin kahdella potkurilla, joita 6 hv koneissa testissä oli. Suuremmalla nousulla saavutettiin kaikilla mitatuilla kierroksilla pienempi kulutus tuntia kohti, ja päästiin vähintään samaan vauhtiin, kun verrataan koneita eri kierroksilla taulukon rivien mukaan.
Samalla vauhdilla verrattaessa tilanne vielä paranee lisää suuremman nousun eduksi 5,9 solmun vaudilla. Sillä vauhdilla vastaava kulutus pienemmälle nousulle löytyy nyt interpoloimalla 2,0 ja 2,4 l/h välistä mikä on jo selvästi suurempi kuin isommalla nousulla saavutettu 1,8 l/h.

Muilla 6 hv 4T-koneilla en ole nähnyt noin suurta suurta kulutuslukemaa kuin Yamahalla, peräti 2,4 l/h. Niissä 2,1...2,2 on yleisempi. Ehkäpä Yamaha on sitten myös hieman ylitehoinen?

Todella yllättävää tuloksissa on vertailu:
6 hv 4000 rpm 8,5*6,5 potkurilla 5,4 solmua, teoreettinen nopeus 11,3316 solmua, eli luisto = 52,3%.
vastaan 4 hv 4400 rpm 7,5*8 potkurilla 5,5 solmua, teoreettinen nopeus 13,9465 solmua, eli luisto = 61,3%.
Jälkimmäinen 4hv pääsee selvästi suuremmalla (+9%) luistolla solmun kymmenyksen kovempaa, ja tekee sen silti 0,2 l/h pienemmällä kulutuksella, vaikka moottori on viritysastetta lukuunottamatta täysin identtinen. Noin suurilla luistoilla olisin luullut sen vaikuttavan potkurin propulsiohyötysuhteeseen ja siten taloudellisuuteen lähes samalla vauhdilla selvästi enemmän, kuin isomman koneen vertaillussa tilanteessa hyödyntämätön kyky syöttää sylinteriin enemmän ilmaa ja polttoainetta jokaisella työtahdilla. Varsinkin kun pienempi kone käy kovemmilla kierroksilla, ja siten ainakin sen kaasunvaihto- ja kitkahäviöt ovat suuremmat. Eiköhän pienemmässä koneessa liene myös pienemmät venttiilit, minkä luulisi vielä lisäävän kaasunvaihdon häviöitä. Tuossa siteeraamassani vertailun osassa isommassa koneessa ei ole suuren lapapinta-alan HighThrust potkuria, eli sekään ei tulosta selitä. Lehden testistähän sekin löytyy ja selkeästi huonommalla taloudellisuudella, mikä ei tullut ainakaan minulle yllätyksenä.
Jatkan tästä vielä itse:
Molemmissa koneissa on kaasutin, eli isommista koneista poiketen niissä ei ole edes mahdollista käyttää lambda-anturia seossuhteen säätöön. Oliskohan mahdollista että 6 hv kone käy sitten aina rikkaammalla seoksella kuin 4 hv malli, ja osa tehoerosta tulee tästä, minkä johdosta se kuluttaa aina enemmän saman tehon tuottaessaan kierroksista riippumatta?
Eli mikäli eroa sylinteriin yhden imutahdin aikana samoilla kierroksilla menevässä ilmamäärässä edes on koneiden välillä, se ei olekaan ainoa (jos edes pääasiallinen) syy eroon suurimmassa tehossa?
Vaan 4 hv onkin laihaseos kone, jossa taloudellisuus on aina optimoitu, ja 6hv sitten käy aina sillä seossuhteella, jolla paras teho saavutetaan, mikä merkitsee selvästi suurempaa kulutusta ja huonompaa taloudellisuutta?
Mikäli näin todellakin on, niin onko mahdollista säätää 6hv koneen kaasaria siten, että se kävisi laihemmalla seoksella aina silloin kun kaasu ei ole pohjassa tai edes lähellä sitä tilannetta, mutta säilyttäisi silti alkuperäisen seossuhteen kaasu pohjassa?
Tietääkö kukaan mikä noiden 4T-koneiden imuventtiilin halkaisija on, tai vastaavaa tietoa muiden merkkien koneista? Tavoitteena siis vertailu 4 hv ja 6hv saman merkin tehoisten mallien välillä, vaikka tarvittavat tiedot saataisiin eri henkilöiltä.
Anonyymi kirjoitti:
Guy 22 paino on 1740 kg http://avomeripurjehtijat.org/lys-taulukko/?bid=Guy 22 mukaan, testissä olleen venen ilmoitettu paino oli 820 kg, eli alle puolet. Nuo painot eivät tietysti välttämättä vastaa täysin todellisuutta, mutta tuplapainolla on kyllä varmasti vaikutusta vastukseen, varsinkin lähestyttäessä runkonopeutta.
Varmasti päästään huomattavasti alle 0,5 l/h alentamalla kierroksia ja kaasua, miksi ihmeessä oletat toisin? 4 hv yamahassa 8 tuuman nousulla 2000...2500 rpm välillä. Ja varmasti myös 6hv koneessa viimeistään alle 2000 rpm kierroksilla. Sehän on moottoriltaan samalla iskunpituudella, sylinterin halkaisijalla, ja sylinteriluvulla, ja siinä on myös sama välityssuhde.

Taloudellisuus oli linkaamassasi testissä parhaimmillaan 6hp koneella (1,4 l/h) / (5,4mpk/h) = 0,26 l/mpk, jota kyseisellä veneellä ja samalla 8,5 * 6,5 potkurilla olisi varmastikin voitu myös parantaa tyynessä säässä. Vielä enemmänkin jos potkuri olisi vielä valittu kyseiseen tarkoitukseen, sillä tuollaisten bensapolttomoottorien hyötysuhde on merkittävästi parempi, kun akselilta otettu vääntömomentti > 0,5*suurin mahdollinen vääntömomentti. Alle 2000 rpm käyntinopeuksilla se edellyttää suurempi nousuista potkuria kuin testissä käytetyt.
4-heppaisella testattiin kuitenkin 5 solmun vauhdissa 0,9 l/h kulutus, eli taloudellisuus oli 0,18 l/mpk 8 tuuman nousulla. 6hp koneella pitäisi päästä ihan samaan, mikäli Yamahallakin peruskone on nelosen kanssa sama, valitsemalla vähintäänkin yhtä suuri nousu kuin 4hv testissä käytetty 8 tuumaa. Isompi 6 hv konehan antaa suuremman tehonsa nimenomaan suuremmalla vääntömomentilla, joten siinä riittää puhtia suurempaankin nousuun kuin 4 hv koneessa käytetty 8 tuumainen.
5 tuuman nousu on varmasti aivan liian pieni 6 hv koneeseen myös Guy 22 veneessä useimmissa tuuliolosuhteissa. Poikkeuksena ehkä 10+ m/s (ja viimeistään 20+ m/s) vastatuulet (suhteellista).
Nousun vaikutus näkyy selvästi niilläkin kahdella potkurilla, joita 6 hv koneissa testissä oli. Suuremmalla nousulla saavutettiin kaikilla mitatuilla kierroksilla pienempi kulutus tuntia kohti, ja päästiin vähintään samaan vauhtiin, kun verrataan koneita eri kierroksilla taulukon rivien mukaan.
Samalla vauhdilla verrattaessa tilanne vielä paranee lisää suuremman nousun eduksi 5,9 solmun vaudilla. Sillä vauhdilla vastaava kulutus pienemmälle nousulle löytyy nyt interpoloimalla 2,0 ja 2,4 l/h välistä mikä on jo selvästi suurempi kuin isommalla nousulla saavutettu 1,8 l/h.

Muilla 6 hv 4T-koneilla en ole nähnyt noin suurta suurta kulutuslukemaa kuin Yamahalla, peräti 2,4 l/h. Niissä 2,1...2,2 on yleisempi. Ehkäpä Yamaha on sitten myös hieman ylitehoinen?

Todella yllättävää tuloksissa on vertailu:
6 hv 4000 rpm 8,5*6,5 potkurilla 5,4 solmua, teoreettinen nopeus 11,3316 solmua, eli luisto = 52,3%.
vastaan 4 hv 4400 rpm 7,5*8 potkurilla 5,5 solmua, teoreettinen nopeus 13,9465 solmua, eli luisto = 61,3%.
Jälkimmäinen 4hv pääsee selvästi suuremmalla (+9%) luistolla solmun kymmenyksen kovempaa, ja tekee sen silti 0,2 l/h pienemmällä kulutuksella, vaikka moottori on viritysastetta lukuunottamatta täysin identtinen. Noin suurilla luistoilla olisin luullut sen vaikuttavan potkurin propulsiohyötysuhteeseen ja siten taloudellisuuteen lähes samalla vauhdilla selvästi enemmän, kuin isomman koneen vertaillussa tilanteessa hyödyntämätön kyky syöttää sylinteriin enemmän ilmaa ja polttoainetta jokaisella työtahdilla. Varsinkin kun pienempi kone käy kovemmilla kierroksilla, ja siten ainakin sen kaasunvaihto- ja kitkahäviöt ovat suuremmat. Eiköhän pienemmässä koneessa liene myös pienemmät venttiilit, minkä luulisi vielä lisäävän kaasunvaihdon häviöitä. Tuossa siteeraamassani vertailun osassa isommassa koneessa ei ole suuren lapapinta-alan HighThrust potkuria, eli sekään ei tulosta selitä. Lehden testistähän sekin löytyy ja selkeästi huonommalla taloudellisuudella, mikä ei tullut ainakaan minulle yllätyksenä.
Painolla ei ole hirveän suurta vaikutusta noin pienissä nopeuksissa.

Simpun testissä F8 kulutti 0,5 l/h jo tyhjäkäynnillä. Aika vähän näkyy pikkukoneiden mittauksia pienillä kierroksilla. Tuosta arvelin, ettei 6 hv konekaan juuri alle 0,5 l/h pääse.
Anonyymi kirjoitti:
Painolla ei ole hirveän suurta vaikutusta noin pienissä nopeuksissa.

Simpun testissä F8 kulutti 0,5 l/h jo tyhjäkäynnillä. Aika vähän näkyy pikkukoneiden mittauksia pienillä kierroksilla. Tuosta arvelin, ettei 6 hv konekaan juuri alle 0,5 l/h pääse.
Testissähän saavutettiin 6 hv koneella suurimmillaan 6,3 solmun vauhti, se on kyseiselle veneelle jo yli runkonopeuden, jossa pääosa vastuksesta tulee aallonmuodostuksesta. Kyllä painon silloin pitäisi vaikuttaa.
Samalla muodolla ja frouden luvulla kokoa skaalattaessa paino on suoraan verrannollinen aallonmuodostus vastukseen. Jos verrattaisiin samaa venettä eri painolla, ja silti samalla vesilinjan pituudella, olisi frouden luku sama. Muoto ei ole, mutta millä perusteella muoto olisi parempi silloin kun vene on painavampi?
Nyt kuitenkaan vene ei ollut sama, joten eikö voida olettaa molempien suunnittelijoiden optimoineen vastuksen juuri sille painolle joka veneellä on?
Vai onko syytä olettaa, että vakavuustarkastelu vaatii kevyemmältä purjeveneeltä suhteessa liikaa vesilinjan leveyttä, huonontaen sen muodon tehokkuutta yllä mainituilla mittareilla?

Yleisesti ottaen painavampi samalla vesilinjan pituudella johtaa suurempaan aallonmuodostusvastukseen suhteessa painoon *), eli aallonmuodostusvastus kasvaa painoa enemmän, ja pituuteensa nähden tosi kevyellä aluksella (äärimmäisenä esimerkkinä olympialaisten kilpasoutuvene) aallonmuodostusvastus jää jo selvästi märkäpintavastusta pienemmäksi kaikilla nopeuksilla. Jolloin painon lisäys samalla aluksella aiheuttaa likimain vastuslisäyksen suhteessa muuttuneeseen märkäpintaan.

*) =Eli aallonmuodostusvastuskerroin on suurempi.
Anonyymi kirjoitti:
Painolla ei ole hirveän suurta vaikutusta noin pienissä nopeuksissa.

Simpun testissä F8 kulutti 0,5 l/h jo tyhjäkäynnillä. Aika vähän näkyy pikkukoneiden mittauksia pienillä kierroksilla. Tuosta arvelin, ettei 6 hv konekaan juuri alle 0,5 l/h pääse.
"Simpun testissä F8 kulutti 0,5 l/h jo tyhjäkäynnillä. Aika vähän näkyy pikkukoneiden mittauksia pienillä kierroksilla. Tuosta arvelin, ettei 6 hv konekaan juuri alle 0,5 l/h pääse."

Eli tyhjäkäynti kulutus 16...18 % täyden tehon kulutuksesta.
Aika surkea tulos, jos vertaa vaikka selvästi suurempiin nykyisiin auton moottoreihin suorasuihkutuksella. Eihän pikkuperämoottoreissakaan niin rikas seos voi tyhjäkäynnillä olla ettei se enää kipinästä syty, joten miten ne saa kulumaan noin paljon tyhjäkäynnillä, kun ilmaa menee sylinteriin silloin imutahdin aikana niin vähän?
Onko osa bensasta sylinteriin mennessään vielä nesteenä, ja seos syttymisalueella vain tulpan vieressä?
Vai olisiko mittausepätarkkuus paljon suurempi kuin luulet, ja mittaustulos 0,5l/h onkin todellisuudessa vain 0,1 l/h?

100 hv auton bensa koneella täyden tehon kulutus noin 30 l/h, ja 100 km/h vauhdissakin voi kulutuksen saada tuohon 18 prosenttiin. Tyhjäkäynti vielä on paljon sitä pienempi, varmasti pääsee alle litran, mutta pääsiskö peräti 2 prosenttiin eli 0,6 l/tunti?
Eipä ole koskaan tullut mitattua. Onkohan siitä aiheesta autolehtien testissä?
Ainakin niissä on pienimmät saavutetut kulutukset kullakin nopeudella, aika alhaisiin nopeuksiin saakka. Täytyypä vilkaista jostain.
+Lisää kommentti
Voit laskea että 4,5 solmun matkavauhdin saa tyvenessä neljänneskaasulla ja vastatuulessa kolmanneskaasulla. Keskikulutukseksi 1 litra/tunti. Koko matka koneajolla veisi 15 litraa.
Kokeile moottoripurjehdusta jos tuuli on kevyt. Se pudottanee kulutuksen kympin tienoille ja matka taittuu.
Veikkaan että teet reissun suurelta osin purjeilla ja ainetta kuluu 4 litraa. Varaudu silti 15 litraan+ reservi = 20 l.
Laskelmani perustuu omiin Scanper 22 -kokemuksiini saaristossa.
10 VASTAUSTA:
Kovassa vastatuulessa kolmanneskaasulla tehoa on vain 2 hevosvoimaa, mikä juuri ja juuri riittää pitämään veneen paikallaan ajautumatta takaperin.
Taloudellisuus on silloin 0,7 litraa / nolla mpk = ääretön l/mpk.
Taloudellisuus paranee silloin huomattavasti kun ymmärtää lisätä kaasua.
Jos täysi kaasu riittää vain 3 solmun nopeuteen, on se luultavasti myös taloudellisin kaasun asento ko olosuhteissa. Jos keliä on vähemmän, löytyy taloudellisin ajotapa pienemmällä kaasulla.
Lähtökohdan tulisi olla sama kuin tieliikenteen periaate: "ajoneuvo on kyettävä pysäyttämään näkyvällä tien osalla kaikissa ennalta arvattavissa olosuhteissa".
Veneilyssä siis kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa polttoaineen tulisi riittää perille pääsyyn. Siispä reserviin tulee varata myös mahdolliset paikallaan olon kulutukset, esim mies yli laidan tilanne. Täysin ennalta arvaamatonta tilannetta varten ei tarvitse polttoaineen määrässä varautua. 30 litraa on siis juuri se määrä minkä ennalta arvattavuus tosiasiassa edellyttää, vaikka todellisuudessa saatatkin selvitä vain yhden litran kulutuksella, jos purjehdit lähes koko matkan, ja käytät konetta vain lähdössä ja perille tulossa satamaolosuhteissa. 15 litraa riittää vain tyynessä ja vain korkeintaan 1 l/tunti kulutuksella pihistelemällä. Silloinkin joko ajat yön yli tai varaat matkaan 2 päivää. Jo 10 m/s vastatuulta koko matka koneella ajaen et 20 litralla perille asti edes pääse, olipa kaasun asento mikä tahansa, sillä taloudellisuus ei siinä kelissä koskaan ole < 0,31 l/mpk. Yli 80 % todennäköisyydellä kulutus jää reissulla alle 10 litran, mutta siitä huolimatta on syytä varautua vähintään 30 litran polttoainemäärällä, ettei pienikin vastoinkäyminen heti johda avunpyyntöön viranomaisille.
Anonyymi kirjoitti:
Kovassa vastatuulessa kolmanneskaasulla tehoa on vain 2 hevosvoimaa, mikä juuri ja juuri riittää pitämään veneen paikallaan ajautumatta takaperin.
Taloudellisuus on silloin 0,7 litraa / nolla mpk = ääretön l/mpk.
Taloudellisuus paranee silloin huomattavasti kun ymmärtää lisätä kaasua.
Jos täysi kaasu riittää vain 3 solmun nopeuteen, on se luultavasti myös taloudellisin kaasun asento ko olosuhteissa. Jos keliä on vähemmän, löytyy taloudellisin ajotapa pienemmällä kaasulla.
Lähtökohdan tulisi olla sama kuin tieliikenteen periaate: "ajoneuvo on kyettävä pysäyttämään näkyvällä tien osalla kaikissa ennalta arvattavissa olosuhteissa".
Veneilyssä siis kaikissa ennalta arvattavissa tilanteissa polttoaineen tulisi riittää perille pääsyyn. Siispä reserviin tulee varata myös mahdolliset paikallaan olon kulutukset, esim mies yli laidan tilanne. Täysin ennalta arvaamatonta tilannetta varten ei tarvitse polttoaineen määrässä varautua. 30 litraa on siis juuri se määrä minkä ennalta arvattavuus tosiasiassa edellyttää, vaikka todellisuudessa saatatkin selvitä vain yhden litran kulutuksella, jos purjehdit lähes koko matkan, ja käytät konetta vain lähdössä ja perille tulossa satamaolosuhteissa. 15 litraa riittää vain tyynessä ja vain korkeintaan 1 l/tunti kulutuksella pihistelemällä. Silloinkin joko ajat yön yli tai varaat matkaan 2 päivää. Jo 10 m/s vastatuulta koko matka koneella ajaen et 20 litralla perille asti edes pääse, olipa kaasun asento mikä tahansa, sillä taloudellisuus ei siinä kelissä koskaan ole < 0,31 l/mpk. Yli 80 % todennäköisyydellä kulutus jää reissulla alle 10 litran, mutta siitä huolimatta on syytä varautua vähintään 30 litran polttoainemäärällä, ettei pienikin vastoinkäyminen heti johda avunpyyntöön viranomaisille.
Saa kyllä todella tuulla, jotta noin huono olisi tilanne. Minulla oli 4 hv 2T-kone tuon kokoisessa veneessä. 5 solmun matkavauhti 1 l/h kulutuksella onnistui aina, kun koneella halusi ajaa. 10+ m/s vastatuuleen ei olisi tullut mieleeni yrittäkkää tuolla. Joskus mentiin purjeilla tuollainen, joskus jäätiin satamaan.
Anonyymi kirjoitti:
Saa kyllä todella tuulla, jotta noin huono olisi tilanne. Minulla oli 4 hv 2T-kone tuon kokoisessa veneessä. 5 solmun matkavauhti 1 l/h kulutuksella onnistui aina, kun koneella halusi ajaa. 10+ m/s vastatuuleen ei olisi tullut mieleeni yrittäkkää tuolla. Joskus mentiin purjeilla tuollainen, joskus jäätiin satamaan.
Jos olisit ostanut veneen myyjän kotisatamasta vedessä, jossa maksaisit vierassatamamaksuja kunnes vene on siirretty kotisatamaasi, niin olisitko tosiaan siirtänyt veneen siirtoa seuraavaan viikonloppuun vain siksi että tuulee 10+ m/s?
Siis jos veneellä ei pääsisi purjeilla pois satamasta. Useimmat muut kyllä varmasti lähtisivät, jos Guy22 kokoisessa purkkarissa on riittävän suuri 6 hv kone, kunhan potkuri pysyy riittävän pitkän rikipituuden ja sopivan asennuskorkeuden takia vedessä, ja voi olla varma siitä ettei polttoaine lopu kesken reissun. Jo yhden päivän turha vierassatamamaksu maksaa selvästi enemmän kuin ylimääräiset 10 litraa polttoainetta reissuun, saati sitten koko viikon maksut. Ja jos sataman jälkeen olisi tilaa, niin ainahan silloin voisi purjehtia. Vaikka joutuisikin luovimaan, niin polttoainekulujen kasvu jäisi silloin vieläkin pienemmäksi.
Anonyymi kirjoitti:
Jos olisit ostanut veneen myyjän kotisatamasta vedessä, jossa maksaisit vierassatamamaksuja kunnes vene on siirretty kotisatamaasi, niin olisitko tosiaan siirtänyt veneen siirtoa seuraavaan viikonloppuun vain siksi että tuulee 10+ m/s?
Siis jos veneellä ei pääsisi purjeilla pois satamasta. Useimmat muut kyllä varmasti lähtisivät, jos Guy22 kokoisessa purkkarissa on riittävän suuri 6 hv kone, kunhan potkuri pysyy riittävän pitkän rikipituuden ja sopivan asennuskorkeuden takia vedessä, ja voi olla varma siitä ettei polttoaine lopu kesken reissun. Jo yhden päivän turha vierassatamamaksu maksaa selvästi enemmän kuin ylimääräiset 10 litraa polttoainetta reissuun, saati sitten koko viikon maksut. Ja jos sataman jälkeen olisi tilaa, niin ainahan silloin voisi purjehtia. Vaikka joutuisikin luovimaan, niin polttoainekulujen kasvu jäisi silloin vieläkin pienemmäksi.
Jos tulee 10 m/s ja olisi suuri motivaatio päästä eteenpäin, tietysti purjehtisin. Ei perämoottorilla ole järkeä ajaa vastatuuleen kuin minimin missä purjeet saa nostettua. Tuon kokoisella veneellä olen tullut Hiittisistä Espooseen 12 m/s vastatuulessa kahdestaan alle kouluikäisen lapsen kanssa. Menihän tuohon 3 vrk, mutta koneella ei ajettu kuin satamat.
Anonyymi kirjoitti:
Jos tulee 10 m/s ja olisi suuri motivaatio päästä eteenpäin, tietysti purjehtisin. Ei perämoottorilla ole järkeä ajaa vastatuuleen kuin minimin missä purjeet saa nostettua. Tuon kokoisella veneellä olen tullut Hiittisistä Espooseen 12 m/s vastatuulessa kahdestaan alle kouluikäisen lapsen kanssa. Menihän tuohon 3 vrk, mutta koneella ei ajettu kuin satamat.
Entäpä jos venettä ostaessasi olisit täysi aloittelija, ja huomaisit vasta rannasta lähdettyäsi ettei veneessä ole muita purjeita kuin iso ja ykkösgenoa. Vieläkö purjehtisit vastaiseen koko matkan kone sammuksissa? Mikäs siinä jos veneen saa pelkällä isolla tarkoitusta varten riittävän hyvään balanssiin, mutta saako aloittelija Guy22:sen?
Minä en vastasuta tuohon kysymykseen tiedä, joten en tehnyt aiheesta turhia oletuksiakaan. Läheskään kaikilla purkkareilla ei kuitenkaan purjehdita kovemmassa kelissä vastaiseen jollei sopivaa purjetta löydy. Mikäli Guy 22 kuuluu niihin poikkeuksiin joilla se onnistuu, niin hyvä niin.
Mutta voihan aloittelijalta jäädä lähtiessä sekin huomaamatta ettei isossa ole reiviköysiä.
Tällä kertaa ei tosin ole kyse aloittelijasta, mutta se ei vielä aloituspostauksessa tullut mitenkään ilmi.
Vaikka veneellä voisikin ko tilanteessa purjehtia, niin eikö silti ole järkevää reissuun lähtiessä varautua siihenkin, että se onnistuu tarvittaessa koneellakin ilman että polttoaine loppuu kesken?
Minusta se kuuluu jokaisen veneilijän velvollisuuksiin. Jos minä saisin päättää, niin jokainen veneilijä, joka turvautuu viranomaisapuun vain siksi että polttoaine loppuu koska sitä ei ollut lähtiessä riittävästi, pitäisi maksaa yhteiskunnalle vahingonkorvausta. Valitettavasti näin ei ole.

Kyse on siis sen polttoainemäärän arvioimisesta, mikä reissuun tarvitaan huonoimmassa ennalta arvattavassa skenaariossa, eikä sen määrän, joka reissuun arvioidaan todellisuudessa tarvittavan kun kaikki sujuu kuten sen arvioitiinkin sujuvan. Aloittajakin kysyi edellistä, eikä jälkimmäistä.
Anonyymi kirjoitti:
Jos tulee 10 m/s ja olisi suuri motivaatio päästä eteenpäin, tietysti purjehtisin. Ei perämoottorilla ole järkeä ajaa vastatuuleen kuin minimin missä purjeet saa nostettua. Tuon kokoisella veneellä olen tullut Hiittisistä Espooseen 12 m/s vastatuulessa kahdestaan alle kouluikäisen lapsen kanssa. Menihän tuohon 3 vrk, mutta koneella ei ajettu kuin satamat.
Ensin kirjoitit: "5 solmun matkavauhti 1 l/h kulutuksella onnistui aina, kun koneella halusi ajaa. 10+ m/s vastatuuleen ..."

Nyt jatkoit :"Ei perämoottorilla ole järkeä ajaa vastatuuleen kuin minimin missä purjeet saa nostettua."
Aivan, eli ajaisit perämoottorilla ulos satamasta 10+ m/s vastatuuleen sinne, missä purjeet saa käytännössä nostettua, kuten useimmat muutkin. Niin tehdessäsi et taatusti pääsisi 5 solmun vauhtiin 1 l/tunti kulutuksella, eli noin 3 hv teholla pienellä perämoottorilla Guy 22:lla (väite ei koske esim yamahan T-malleja, joissa on paljon suurempi potkuri).
Dieselillä, sopivalla välityksellä ja juuri tuohon tilanteeseen sopivalla potkurilla saattaisit jopa päästäkin. Yamahan T-malleista ei ole kokemusta, joten niistä en väitä kumpaakaan suuntaan.
Anonyymi kirjoitti:
Ensin kirjoitit: "5 solmun matkavauhti 1 l/h kulutuksella onnistui aina, kun koneella halusi ajaa. 10+ m/s vastatuuleen ..."

Nyt jatkoit :"Ei perämoottorilla ole järkeä ajaa vastatuuleen kuin minimin missä purjeet saa nostettua."
Aivan, eli ajaisit perämoottorilla ulos satamasta 10+ m/s vastatuuleen sinne, missä purjeet saa käytännössä nostettua, kuten useimmat muutkin. Niin tehdessäsi et taatusti pääsisi 5 solmun vauhtiin 1 l/tunti kulutuksella, eli noin 3 hv teholla pienellä perämoottorilla Guy 22:lla (väite ei koske esim yamahan T-malleja, joissa on paljon suurempi potkuri).
Dieselillä, sopivalla välityksellä ja juuri tuohon tilanteeseen sopivalla potkurilla saattaisit jopa päästäkin. Yamahan T-malleista ei ole kokemusta, joten niistä en väitä kumpaakaan suuntaan.
Niin, ei tulisi mieleenikään lähteä ajamaan pidempää matkaa perämoottorilla kovempaan vastatuuleen. Eli ajaisin sen 5-10 minuuttia irti laiturista ja sopivaan purjeennostopaikkaan. Aivan sama kulkeeko 4 vai 5 solmua ja kuluttaako 1 vai 2 dl tuossa ajassa. Jos vauhti jää alle 3 solmuun, alkaa olla riskirajoilla turvallinen veneen hallinta. Ei koskaan tullut vastaan kuuden kauden aikana tilannetta, jossa 4 hv ei olisi riittänyt yli 4 solmun vauhtiin. Yleensä satamat ovat suojaisia, ainakin aallokolta ja purjeet voi nostaa heti sataman ulkopuolella ellei jo itse satamassakin.

Jos olisin kokematon tai lähdössä minulle tuntemattomalla 30+ vuotiaalla 22-jalkaisella ja vielä puutteellisella purjevarustuksella, en uskaltaisi sillä lähteä 10 m/s tuuleen lainkaan. Varsinkaan pelkän perämoottorin varaan.
Saanko kysyä kuinka tiedätte kenen kanssa keskustelu etenee? Lukijana en kyllä ole aina perillä siitä.

Squawk Ident
Anonyymi kirjoitti:
Niin, ei tulisi mieleenikään lähteä ajamaan pidempää matkaa perämoottorilla kovempaan vastatuuleen. Eli ajaisin sen 5-10 minuuttia irti laiturista ja sopivaan purjeennostopaikkaan. Aivan sama kulkeeko 4 vai 5 solmua ja kuluttaako 1 vai 2 dl tuossa ajassa. Jos vauhti jää alle 3 solmuun, alkaa olla riskirajoilla turvallinen veneen hallinta. Ei koskaan tullut vastaan kuuden kauden aikana tilannetta, jossa 4 hv ei olisi riittänyt yli 4 solmun vauhtiin. Yleensä satamat ovat suojaisia, ainakin aallokolta ja purjeet voi nostaa heti sataman ulkopuolella ellei jo itse satamassakin.

Jos olisin kokematon tai lähdössä minulle tuntemattomalla 30+ vuotiaalla 22-jalkaisella ja vielä puutteellisella purjevarustuksella, en uskaltaisi sillä lähteä 10 m/s tuuleen lainkaan. Varsinkaan pelkän perämoottorin varaan.
Jos olisin täysin kokematon, olisin itsekin jäänyt ko tilanteessa rantaan.
Jos kuitenkin 22-v vene olisi minulle uusi, ja minulla olisi jo useamman vuoden kokemus muista purkkareista, en todellakaan olisi jäänyt rantaan makselemaan turhaan viikoksi vierassatama maksuja, olettaen että:
- perämoottori on suht uusi, riittävän tehokas, riittävällä rikipituudella ja asennettu tarkoituksen mukaiselle korkeudella tai korkeudeltaan säädettävissä, ja todettu luotettavasti käynnistyväksi sekä myös pysyvän pidempään päällä (esim koeajo ennen kauppaa).
- Olen varannut polttoeinetta reissulle riittävästi, ja tiedän ettei vettä (tms haittaa) ole seassa
- Veneessä on järkevän kokoinen hyväksi tiedetty ankkuri, jossa on sopiva määrä ketjua ja riittäväti köyttä käyttövalmiina (ei sotkussa).
- Veneessä on purje/purjeita, joilla ko olosuhteissa voi purjehtimiseen käyttää, vaikka niillä ei pääsisikään kunnolliseen balanssiin, eli niillä voisi purjehtia helposti esim sivutuulesta (ja hieman ylemmäskin) myötäiseen kummallakin halssilla jiippi mukaanlukien, vaikkei niillä voisikaan järkevästi luovia.
- Reitti on joko saariston suojassa, tai sellaisella järvellä, jolla syntyvä aallokko on oman kokemuksen mukaan suht matalaa, vaikka jyrkkää olisikin, ja kokemus aiemmista veneistä osoittaa että sekä vallitsevassa, että odotettavissa olevassa, aallokossa veneellä voi ajaa koneella veneen hallinta täysin säilyttäen kaikkiin suuntiin.
- Veneen miehitys on tilanne huomioiden riittävä
- mukana on esim kumppari, jonka kunnon tiedän hyväksi, ja jolla pääsee tarvittaessa lyhyen matkan myös soutamalla maihin (esim aiemmissa veneissäni käyttämä, jonka ominaisuudet tiedän myös tuulessa ja aallokossa) Toista sähkö- tai bensaperämoottoria en kumpparille oman aiemman kokemuksen perusteella edellyttäisi, muttei siitä tietysti haittaakaan olisi. Joillekin kumppareille se voi kyllä olla suorastaan välttämätöntäkin ja jos se sähköinen on, niin varmistaisin että sen akku on täynnä.

Noilla edellytyksillä tilanne on vesillä liikkuessa vielä parempi kuin yksimoottorisella moottoriveneellä, joten en näe ainuttakaan syytä olla lähtemättä. Kyse kun ei ole mistään riskin ottamisesta. En jäisi rantaan edes silloin vaikka kotisatamani sijaitsee pääasiassa +10 m/s vastatuuleen. Toki lähtisin vasta sen jälkeen kun veneen kunto ja kaikki mukana olevat varusteet on käyty läpi ja todettu riittäviksi, mutta molemmat olisin kyllä tarkistanut jo ennen kauppaa, ja varusteet vielä sen jälkeen uudestaan kun myyjällä ei enää ole avaimia veneeseen. Varaisin myös sellaisen aikataulun, ettei mikään ennakoitavissa oleva vastoinkäyminen vaatisi viranomaisiin turvautumista, vaan aina voisi vaikkapa palata takaisin, tai mennä johonkin muuhun satamaan.
Suhtautumisessamme näyttää siis olevan tässä asiassa eroa. Ehkäpä perämoottorisi potkuri ei pysy aina vedessä kun sen pitäisi ja yleistät sen kaikkiin veneisiin ja asennuksiin?
Vai onko jokin muu tiedostettu syy sille ettet lähtisi koneella vastaiseen pidempää matkaa?
Lähtisitkö moottoriveneellä? Jos niin missä se ratkaiseva ero?
Anonyymi kirjoitti:
Saanko kysyä kuinka tiedätte kenen kanssa keskustelu etenee? Lukijana en kyllä ole aina perillä siitä.

Squawk Ident
Ei kai sitä aina (koskaan?) varmuudella tiedäkään.
Mutta onko sillä jotain väliä?
Eivät tässä ihmiset kiistele vaan puhutaan asiaa, josta saa olla myös eri mieltä. Ihan sama kuka se eri mieltä oleva kulloinkin on, tai onko heitä mahdollisesti montakin. Olennaista on perustella mielipiteensä asia-aiheesta, ja tarvittaessa pyytää perusteluja myös eri mieltä olevilta. Silloin joku voi asiassa vaikkapa oppia jotain, joko joku keskustelijoista ja/tai myös keskusteluun osallistumat on lukijakunta. Vähintäänkin sen ettei asiasta vallitse yksimielisyyttä.

Ja tuleehan postauksen alkuun aina lainaus siitä viestistä johon vastattiin, vaikkei se toki kommentoijaa identifioikaan. Mutta se tekee keskustelun etenemisen seuraamisen mahdolliseksi ja järkeväksi, vaikkei olisi aavistustakaan kuka on mitäkin mieltä.
+Lisää kommentti
Hyviä vastauksia, kiitokset! Tuli käsitystä paljonko tarvii mukaan bensoja varata. 10l irtotankki tuossa onkin valmiina, ja jospa hakee ainakin toiset 10l varalle. Reitti menee Korpilahdelta Lahteen. Tuulen nopeus näköjään 0-2 m/s, ei siis hirveästi purjeita tällä reissulla tarvitse. Kahdessa päivässä tarkoitus ajaa, mutta maanantaikin vapaaksi jos sattuu reissu venymään.
Vajaat 10v sitten joe 17, poni 18, ja FE64:lla tuli opeteltua, tämä guy 22 täysin vieras paatti. Onhan tuossa ihmettelemistä ennenkuin saa edes purjeet / köydet paikoilleen:)
Onkohan Korpilahdelta etelään päin hyviä luonnonsatamia tai laituripaikkoja?..voisi jo perjantai iltana ottaa spurtin etelää kohti.
3 VASTAUSTA:
Asia selvä. Kirjoittaessasi aloituspostauksessa : "Aikaa rajallisesti, ja jos koneella tarttee ajaa, paljonko tarttee bensaa varata? "
Kyseisen virkkeen kaksi ensimmäistä sanaa olivat imeisesti pelkkää hämäystä, tai muutit jo sen jälkeen mieltäsi. Eli nyt mitään kiirettä ei sitten enää olekaan, vaan aikaa onkin käytettävissä tarvittaessa Pe-illasta aina maanantai iltaan saakka?
Anonyymi kirjoitti:
Asia selvä. Kirjoittaessasi aloituspostauksessa : "Aikaa rajallisesti, ja jos koneella tarttee ajaa, paljonko tarttee bensaa varata? "
Kyseisen virkkeen kaksi ensimmäistä sanaa olivat imeisesti pelkkää hämäystä, tai muutit jo sen jälkeen mieltäsi. Eli nyt mitään kiirettä ei sitten enää olekaan, vaan aikaa onkin käytettävissä tarvittaessa Pe-illasta aina maanantai iltaan saakka?
Pikaisen laskelman jälkeen voidaan todeta tuolla aikataululla riittävän jo yhden solmun keskivauhdin. Sillä vauhdilla paras taloudellisuus saavutetaan jos koneessa on vakiopotkuria suurempi nousu, eli vähintään 9 tuumaa. Silloin polttoainetta lähes tyynessä kuluu varmasti alle 0,1 l/mpk, eli alle 6,5 litraa. Saattaisi viidellä litrallakin tosin jo selvitä 65 mpk reissusta. Pienemmällä nousulla (enintään 6 tuumainen purjevenepotkuri) taloudellisuus heikkenee noin pienellä vauhdilla tyynessä jo aika oleellisesti, minimissään ainakin 25%, sillä polttoaineesta irtisaatu energia päätyy sillä pääosin koneen omien vastusten voittamiseen, kun potkurin ottama vääntömomentti jää niin mitättömän pieneksi ja kierrokset selvästi korkeammiksi.
Kaasu pohjassa purkkaripotkurilla kone antaa luvatut 6 hv sopivilla kierroksilla, kun taas 9 tuuman nousulla täyden tehon kierroksia ei päästä lähellekään, eikä koneesta siksi saataisi luvattuja tehoja irti. Polttoaine pihistelijän elämä vaatii siis potkurin vaihtamista tarpeen mukaan, mutta eihän autojenkaan pisaralle pisimmälle kilpailuja voiteta muun liikenteen rytmissä ajamalla.
Tutustu perjantai-iltana veneeseen, äläkä suotta ahnehdi pitkää matkaa. Pysähdy Puolakkaan Oravisaaren länsipuolelle yöksi. Lauantaina ment Kelvenen itäpuolelle Koukunlahteen, mutta varo suulla olevia kiviä. Sunnuntaina oletkin jo perillä. Päiväseltään pysähdyt vaikka missä. Koko Päijänne on yhtä retkisatamaa.
+Lisää kommentti
"Asia selvä. Kirjoittaessasi aloituspostauksessa : "Aikaa rajallisesti, ja jos koneella tarttee ajaa, paljonko tarttee bensaa varata? "
Kyseisen virkkeen kaksi ensimmäistä sanaa olivat imeisesti pelkkää hämäystä, tai muutit jo sen jälkeen mieltäsi. Eli nyt mitään kiirettä ei sitten enää olekaan, vaan aikaa onkin käytettävissä tarvittaessa Pe-illasta aina maanantai iltaan saakka?"
Ei tässä ketään olla hämäilty:) . Aikaa on tosiaan rajallisesti, ja perillä tartteisi olla sunnuntai iltana Lahdessa. Varaus maanantain vapaalle, jos tulee jotain ongelmaa. Joutuuhan tässä nyt vähän ajelemaan, mutta mikäs ajellessa kun 23C luvattu lämmintä. Hyvin tuossa tuntipalkoillekin pääsee rahtihintoihin verrattuna.
Täytyypä laittaa kulutus ylös ja ilmoitella tännekin..
1 VASTAUS:
"Täytyypä laittaa kulutus ylös ja ilmoitella tännekin.. "

Jos sen teet, niin voisitko sitten laittaa myös saavutetun vauhdin, ja potkurikoon, ja jos mittari löytyy niin vielä kierroksetkin.
Bonuspisteet jos kulutus on ilmoitettu muodossa a +- b litraa/tunti, jossa sekä a, että b on annettu todellisuutta vastaavina. Siihen ainakaan tässä: https://batberge.no/Portals/0/03Buster/04BusterM/YamahaKjorefakta.pdf
ei ole pystytty. On selvää että b/a saadaan paljon paremmaksi jos mitataan koko matkalta.
Mikäli halutaan kertoa sekin miten ne muuttuvat kaasun asennon mukana, tämä ei tietysti onnistu. Silloin on hyvin suuri ero b/a suhteessa sillä seikalla, onko kulutus jollain kaasun asennolla mitattu minuutin vaiko 5 tunnin ajalta, ellei käytetty mittauskalusto todella ole hyvää ammattilaatua. On todella suuri merkitys sillä onko b/a < 1%, vai onko sittenkin b/a > 50%.
Kun lehtitestissä ei asiaa edes yritetä arvioida, voivat tulokset olla aivan mitä sattuu lukijan sitä edes ajattelematta. Lehtiä kiinnostanee vain lehden myynti, muutenhan tuollaisetkin asiat olisivat kunnossa, sillä eihän se juuri työaikaa testin tekemisessä lisää että realistinen arvio epätarkkuuksista laitetaan mukaan. Sen takia jokaisella yksityishenkilöllä on mahdollisuus tehdä paljon parempaa jälkeä kuin mihin lehdistö pääsee, vaikka mittalaitteisto olisi paljon halvempaakin.
+Lisää kommentti
Mitähän reissulla kävi, kun ei ole enää mitään kuulunut?
Pääsikö perille, vai upposiko vene?
Ilmoita
Wow, miten intohimoista keskustelua, lähes tieteellistä ,.ei puuttunut kuin coriolisvoiman derivaatan deviaatio latitudin funktiona

KISS
1 VASTAUS:
Minusta on hienoa miten purjehduspalstalla puhutaan perämoottoreista! T. Evinrude
+Lisää kommentti
Kun polttomoottorin suurin teho tiedetään, voidaan polttoaineenkulutus kohtuullisen tarkkaan arvioida jo sillä tiedolla. Nyt kyseessä on pieni lievästi ns. kierroskone, näissä polttoaineen ominaiskulutus on luokkaa noin 200- 230 g/hvh, siis 0,23 litraa käytettyä hevosvoimaa ja yhtä tuntia kohti. Eli aloittajan tapauksessa ajo pikkuisen maksimitehoa vajaalla teholla, arvioikaamme 5 hv tehoalla, kuluttaisi polttoainetta 5* 0,23 litraa eli 1,25 litraa tunnissa.
Hv- käsitettähän ei enää tulisi lainkaan käyttää, mutta kun aloittaja niin tekee, teen minäkin.
Suurissa moderneissa laivamoottoreissa em. ominaiskulutus voi olla 140- 160 g/hvh, eli 190- 210 g/kWh, mutta noihon lukuihin ei pikkukoneilla päästä. Suurimpien laivamoottorien pyörimisnopeudet ovat noin 100 rpm, jopa vain 60- 80 rpm, ja pienillä kierrosnopeuksilla saadaan palamistapahtumalle enemmän aikaa ja täydellisempi palaminen ja tietysti polttoaineen käytön parempi kokonaishyötysuhde, jookos.
2 VASTAUSTA:
Taisit unohtaa bensan tiheyden. 200 g/hvh= 0,27 l/hvh=270 g/kWh
Tärkeä tieto tuolle aloittajalle näytti olevan se, minkä verran soppaa pitäisi ottaa mukaan.

Matka-aika-nopeus
+Lisää kommentti
Niin, aloittajallla meni ilmeisesti kaikki pieleen, kun ei kahteen viikkoon ole kerennyt antamaan palautetta reissustaan.
Jos selvisi hengissä niin ei vaan kehtaa tunnustaa miten polttoaine pääsi kuitenkin loppumaan, vai kuinka?
Ilmoita
Meinasi unohtua koko keskustelu. Huhhuh,tännehän on tullut lähes tieteellisiä kirjoituksia:) Ei mennyt mikään pieleen, oli hieno reissu.
Kaiken varalle kävin hakemassa yhteensä 30 litraa bensaa lähtiessä. Perjantaina Korpilahdelta Vaheriin yöksi. Lauantaina helteessä Padasjoelle, ja sunnuntaina loppumatka Lahteen. Tyyntä koko matka, ja moottori huuti alusta lopppuun. Solmuista mitään ymmärrä, mutta matkavauhti oli tasan 9km/h. Turha tuosta vauhtia nostaa, kun alkaa painamaan perää alas. Kulutus oli noin litran tunti. Kovin tieteellisesti 0.01 litran tarkkudella pysty sanomaan, kun pönikän kupeesta katsoo.
Toissapäivänä kerkesin ensimmäistä kertaa purjeita testaamaan, ja on hienoa hommaa. Yllätys, että kovemmissa puuskissa kulkee 12km/h, eli kovempaa kuin koneella. Jaahas, pakkaamaan ja venettä kohti..
2 VASTAUSTA:
Entäs potkurin mitat? Halkaisija ja nousu?
Kokeilitko edes paljonko kulkee täydellä kaasulla?
Sopivalla potkurilla voi hyvinkin päästä lähes 12 km/h, vaikka perä painuukin alemmas.
Anonyymi kirjoitti:
Entäs potkurin mitat? Halkaisija ja nousu?
Kokeilitko edes paljonko kulkee täydellä kaasulla?
Sopivalla potkurilla voi hyvinkin päästä lähes 12 km/h, vaikka perä painuukin alemmas.
Aloittaja on ajellut koneella karvan alle viittä solmua ja purjeilla kuutta ja puolta. Matkaan otetusta polttoaineesta kului varmaan noin puolet ja toinen puoli oli sitten reserviä. Silloin kun tuulee, on matkan teko mukavinta ja nopeinta purjein. Silloin taas kun on pakko ajaa moottorilla, mukava nopeus on tuo aloittajan kertoma.
Aloittajan koneajon nopeuden ja kulutuksen suuruusluokka, 10km/h ja 1l/10km, on ihan hyvä näppituntuma-arvo vastaaviin veneisiin. Tällainen tarkkuus riittää erinomaisesti veneessä, jonka pääasiallinen kulkuvoima otetaan purjeista.
+Lisää kommentti
Täytyypä katsoa potkuria kun pääsee sopivaan laituriin. Moottori nyt perässä telineessä, vähän hankala paikka. Taisi mennä reilut kymmenen kilsaa tunnissa täydellä kaasulla, mutta täytyypä testata tarkemmin kun lähtee järvelle. Varmaan auttaisi perän painumiseen kun säätäisi koneen kulmaa.
Ilmoita

Vastaa alkuperäiseen viestiin

tohatsu 6hp 4t kulutus?

Guy 22 tuli ostettua tohatsun 6hp nelitahti koneella. Tarttee siirtää paatti järveä myöten 120km kotisatamaan. Aikaa rajallisesti, ja jos koneella tarttee ajaa, paljonko tarttee bensaa varata? ..tottakait kelit vaikuttaa, mutta noin suurinpiirtein?

5000 merkkiä jäljellä

Rekisteröidy, jos haluat käyttää nimimerkkiä.

Peruuta