Olen ateisti myös rahalle

Anonyymi

En pysty käsittämään että vielä 2019 pitää rahaa "korkeimpana voimana" jolla on todellisuuden rajotteita ylittäviä yliluonnollisia kykyjä. Minulle raha on pelkkää metallisilppua ja paperinpaloja, en näe niissä mitään ihmeellistä enkä jumalallista.

18

<50

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Avaaja: Talouskeskusteluille on omat palstansa.

    • Anonyymi

      Rahoissa kylpevä ei kehity, kun ostaa aina uutta.
      Pappi tarvitsee rahaa, koska jumala ei sitä anna.

    • Hyväksyt kuitenkin varmaan vanhat kunnon kultarahat?

      • Kultaraha ei ole sen kummempaa kuin muukaan raha. Romuraudallakin on arvonsa metallina.


      • Anonyymi

        Kaikki harvinainen on arvokasta oli se sitten rahaa tai mitä tahansa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Kaikki harvinainen on arvokasta oli se sitten rahaa tai mitä tahansa.

        Kullassa on se vika, ettei se ole harvinaista. Ainoastaan timantit tulevat mieleen, jotka ovat vielä yliarvostetumpia.


      • kekek-kekek kirjoitti:

        Kultaraha ei ole sen kummempaa kuin muukaan raha. Romuraudallakin on arvonsa metallina.

        ”Kultaraha ei ole sen kummempaa kuin muukaan raha.”

        Tarkoitin kultarahoja, mihin on painettu vain kultamäärä. Tällöin arvo perustuu arvometalliin eikä seteli ole pelkkä virtuaalinen vaihtokaupanväline.


    • Todellisuudessa raha ei tietenkään ole paperia tai metallia vaan tavaroiden ja palvelusten arvon vastaavuuden mitta.

      • Anonyymi

        "kumpa ihmiset eivät olisi niin hulluina rahaan. Sellainen saa minut hermostuneeksi. Minä itse tiedän, että Raha ole minkään arvoista. Se on pelkkää paperia ja metallia. Vaikka kyllä minä silti sitä rakastan. On niin hauska sukeltaa siinä kuin pyöriäinen... ja kaivautua siihen kuin myyrä... ja viskellä sitä ilmaan ja antaa sen ropista päälleen."
        - Roope Ankka (Carl Barks, Kun taivaalta satoi rahaa)


      • "tavaroiden ja palvelusten arvon vastaavuuden mitta"

        Mitta juu, ja myös vaihdannan väline. Pidän tärkeänä, että myydessäni työtäni saan kiitosten sijaan katetta tililleni. Sen katteen avulla maksan menoni.
        Työnostaja tilittää kolmanneksen tekemäni työn ostoarvosta yhteiskunnalle. Näin pääsen osallistumaan esimerkiksi koulujen ja sairaaloiden toiminnan rahoittamiseen.

        Joka tuon saa käännettyä teismiksi, on mielestäni kognitiivisesti köyhä.


      • Anonyymi
        A10097 kirjoitti:

        "tavaroiden ja palvelusten arvon vastaavuuden mitta"

        Mitta juu, ja myös vaihdannan väline. Pidän tärkeänä, että myydessäni työtäni saan kiitosten sijaan katetta tililleni. Sen katteen avulla maksan menoni.
        Työnostaja tilittää kolmanneksen tekemäni työn ostoarvosta yhteiskunnalle. Näin pääsen osallistumaan esimerkiksi koulujen ja sairaaloiden toiminnan rahoittamiseen.

        Joka tuon saa käännettyä teismiksi, on mielestäni kognitiivisesti köyhä.

        Se 33% vero aiheuttaa käsien hierontaa, oikea summa voisi olla 10%.
        Tarvikkeiden hinnat laskevat, mutta verot ei pienene suhteessa.


      • Itse asiassa rahan keskeinen tehtävä on mahdollistaa lainaaminen ja velan otto. Ilman rahaa ei voi olla velkaa ja yli 90% rahasta, joka maailmalla liikkuu on velkarahaa. Joku on lainannut sen joltakin, joka on todennäköisesti velkaa jollekkin. Rahan lainaaminen ja vaihtaminen on paljon isompi bisness kuin mikään fyysisten hyödykkeiden kauppa.


      • Kilgore.Trout kirjoitti:

        Itse asiassa rahan keskeinen tehtävä on mahdollistaa lainaaminen ja velan otto. Ilman rahaa ei voi olla velkaa ja yli 90% rahasta, joka maailmalla liikkuu on velkarahaa. Joku on lainannut sen joltakin, joka on todennäköisesti velkaa jollekkin. Rahan lainaaminen ja vaihtaminen on paljon isompi bisness kuin mikään fyysisten hyödykkeiden kauppa.

        On sitten kysyttävä kuka hyötyy velkaorjuudesta ja siitä rahasta jota todellisuudessa ei ole missään.

        Olen aivan varma siitä että Suomessakin tietyt tahot (lähinnä pankit) määräävällä markkina-asemallaan pitävät tahallaan ja tarkoituksellisesti kiinteistöjen hintaa luonnottaman korkealla.

        Talouselämä big business muodossaan on lähempänä uskontoa kuin luulisikaan.


      • Anonyymi kirjoitti:

        "kumpa ihmiset eivät olisi niin hulluina rahaan. Sellainen saa minut hermostuneeksi. Minä itse tiedän, että Raha ole minkään arvoista. Se on pelkkää paperia ja metallia. Vaikka kyllä minä silti sitä rakastan. On niin hauska sukeltaa siinä kuin pyöriäinen... ja kaivautua siihen kuin myyrä... ja viskellä sitä ilmaan ja antaa sen ropista päälleen."
        - Roope Ankka (Carl Barks, Kun taivaalta satoi rahaa)

        Todellisuudessa rahasäiliöön syöksyvä Roope saisi kallonmurtuman.


      • Anonyymi
        Kilgore.Trout kirjoitti:

        Itse asiassa rahan keskeinen tehtävä on mahdollistaa lainaaminen ja velan otto. Ilman rahaa ei voi olla velkaa ja yli 90% rahasta, joka maailmalla liikkuu on velkarahaa. Joku on lainannut sen joltakin, joka on todennäköisesti velkaa jollekkin. Rahan lainaaminen ja vaihtaminen on paljon isompi bisness kuin mikään fyysisten hyödykkeiden kauppa.

        Ensimmäiset rahat iinassa muistuttivat enemmän shekkejä tai lainatodisteita joihin merkattu arvo vastasi tiettyä määrää kultaa keisarin hovissa. Nykyään rahan arvo ei ole enää sidottu kultaan tai muuhunkaan arvokkaana pidettyyn vaan se on päästetty vapaasti kellumaan. Nykyisin rahan arvo tulee siitä että ihmiset USKOVAT JA KUVITTELEVAT niillä sähköisillä binäärikoodeilla siellä sähköiselläpankkitilillä olevan jotain arvoa. Kerran muuten oli telkkarissa sllainen hauska kotimainen komediasarja kuin Mummo, siinä mummo hankki tietokoneen ja pääsi sillä lisäilemään rahasummia omalle tililleeN painemaalla tarpeeksi nollia ja ykkösiä. Se oli opettava jakso se. Heh.


      • Anonyymi
        kekek-kekek kirjoitti:

        On sitten kysyttävä kuka hyötyy velkaorjuudesta ja siitä rahasta jota todellisuudessa ei ole missään.

        Olen aivan varma siitä että Suomessakin tietyt tahot (lähinnä pankit) määräävällä markkina-asemallaan pitävät tahallaan ja tarkoituksellisesti kiinteistöjen hintaa luonnottaman korkealla.

        Talouselämä big business muodossaan on lähempänä uskontoa kuin luulisikaan.

        "Olen aivan varma siitä että Suomessakin tietyt tahot (lähinnä pankit) määräävällä markkina-asemallaan pitävät tahallaan ja tarkoituksellisesti kiinteistöjen hintaa luonnottaman korkealla."

        Juu ja maapallo on litteä ja Jumala on olEmassa (sarkasmia). Pankit eivät määrää kiintEistöjen hintoja vaan ainoastaan voittoa tavoittelevat kiinteistönmyyjät. Siinä jää nimittäin tappiollE jo myy kämpän halvemmalla kuin mitä sn itse osti. Kaikkiin salaliittoihin ja salaliittoteorioihin ei kannata nyt sentään uskoa.


      • kekek-kekek kirjoitti:

        On sitten kysyttävä kuka hyötyy velkaorjuudesta ja siitä rahasta jota todellisuudessa ei ole missään.

        Olen aivan varma siitä että Suomessakin tietyt tahot (lähinnä pankit) määräävällä markkina-asemallaan pitävät tahallaan ja tarkoituksellisesti kiinteistöjen hintaa luonnottaman korkealla.

        Talouselämä big business muodossaan on lähempänä uskontoa kuin luulisikaan.

        Lue pankkien vuosikertomuksia. Osuuspankin tulos vähän yli miljardi. Danske Bankin Suomen toimminnot tuottivat yli 600 miljoonaa. Nordea tuotti yli 4 miljardia, mutta en äkkiä löytänyt mikä oli Suomen osuus jne jne.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Ensimmäiset rahat iinassa muistuttivat enemmän shekkejä tai lainatodisteita joihin merkattu arvo vastasi tiettyä määrää kultaa keisarin hovissa. Nykyään rahan arvo ei ole enää sidottu kultaan tai muuhunkaan arvokkaana pidettyyn vaan se on päästetty vapaasti kellumaan. Nykyisin rahan arvo tulee siitä että ihmiset USKOVAT JA KUVITTELEVAT niillä sähköisillä binäärikoodeilla siellä sähköiselläpankkitilillä olevan jotain arvoa. Kerran muuten oli telkkarissa sllainen hauska kotimainen komediasarja kuin Mummo, siinä mummo hankki tietokoneen ja pääsi sillä lisäilemään rahasummia omalle tililleeN painemaalla tarpeeksi nollia ja ykkösiä. Se oli opettava jakso se. Heh.

        Kun rahojen kulta- ja hopeakannoista luovuttiin, niin syntyi tilanne, jossa kukaan ei tiedä rahan määrää. Kukaan ei tiedä paljonko euroja on liikkeellä (enimmäkseen digitaalisessa muodossa) eikä niiden määrää voi säädellä. Jos rahan määrää voisi säädellä, niin korkopolitiikkaa (rahan hintaa) ei tarvittaisi.

        Koska pankeilla on tietty vakavaraisuusvaatimus (joka on paljon alle 100%) niin se tarkoittaa, että pankit voivat tehdä rahaa tyhjästä. Kun joku tallettaa (lainaa) pankkiin rahaa, niin pankki voi lainata sen eteenpäin yli 100%:sti. Kun lainan ottaja antaa rahat vaikkapa asuntokaupassa asunnon myyjälle joka tallettaa ne pankkiin ne lainataan taas jne jne. Lainan määrä kasvaa ja rahan määrä kasvaa. Jos kaikki haluisivat pankissa olevat rahansa riihikuivana käteisenä itselleen, niin ennen kuin setelit loppuisivat, kaatuisi pankit.


    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Minua odottaa

      Joku todella ihana nainen jossain tulevaisuudessa. Siihen uskon ja luotan. 🤗❤️✨
      Sinkut
      219
      4197
    2. Miten toivoisit

      Teidän välien olevan tällä hetkellä? Tässä tilanteessa?
      Ikävä
      121
      4046
    3. Keksitkö keinon

      Miten voin nähdä ihastusta joka ei myönnä tunteitaan.
      Ikävä
      48
      3642
    4. Haluaisitko nähdä

      Hänet alastomana?
      Ikävä
      67
      3059
    5. Hilirimpsistä

      Hyvää huomenta ja kivaa päivää. Ilmat viilenee. Niin myös tunteet. 🧊☕✨🍁❤️
      Ikävä
      200
      2751
    6. Nainen lopeta pakoon luikkiminen?

      Elämä ei oo peli 😔😟
      Ikävä
      22
      2548
    7. Älä elättele

      Toiveita enää. Ihan turhaa. Sotku mikä sotku.
      Ikävä
      49
      2538
    8. Olet täällä. Mutta ei minulle.

      Nyt olen tästä 100% varma. Satuttaa. T: V
      Ikävä
      20
      2416
    9. T- miehelle....

      Kuka sua rakastaa? Kertoi rakastavansa....
      Suhteet
      41
      2309
    10. Kuule rakas...

      Kerrohan minulle lempivärisi niin osaan jatkaa yhtä projektia? Arvaan jo melkein kyllä toki. Olethan sinä aina niin tyyl
      Ikävä
      41
      2255
    Aihe