Hesari julkaisi tänään ylioppilastutkinnon tulokset maakunnittain.
Parhaiten menestyi Uusimaa ja Varsinais-Suomi, jossa parhaiden eli laudatur-arvosanojen osuus oli 6,5%. Huonoimmat tulokset olivat Lapissa, Etelä-Savossa ja Pohjanmaalla, jossa oltiin 3,5%:n tuntumassa tai alle.
Eikös se maalaiselämä ja luonto-suhde jne jne pitänyt olla lapsille niin hyvä kasvuympäristö? Silti pääkaupunkiseudulla ja Turun ympäristössä näyttää olevan fiksuimmat kakarat. Ei Tamperekkaan huonosti pärjännyt (Pirkanmaa 5,6%).
Parhaiten menestyi Uusimaa ja Varsinais-Suomi, jossa parhaiden eli laudatur-arvosanojen osuus oli 6,5%. Huonoimmat tulokset olivat Lapissa, Etelä-Savossa ja Pohjanmaalla, jossa oltiin 3,5%:n tuntumassa tai alle.
Eikös se maalaiselämä ja luonto-suhde jne jne pitänyt olla lapsille niin hyvä kasvuympäristö? Silti pääkaupunkiseudulla ja Turun ympäristössä näyttää olevan fiksuimmat kakarat. Ei Tamperekkaan huonosti pärjännyt (Pirkanmaa 5,6%).
Vastaukset 40
Vanhimmat
Maalaisnuorilla on niin paljon muita virikkeitä, että ne ei ehdi keskittyä kouluun?
BUAHHHHAAHHAHHAAA! Vitsi, vitsi. Ei tietenkään näin.
Nehän ovat entisiä maalaisia.
Kerran eräs juhlapuheen pitäjä totesi: "Me maakunnat olemme menettäneet parhaat voimamme Etelä-Suomeen."
Joku huomautti: "Sama kuin sanoisi, että tänne jäi vain roskasakki."
Maalainenkin voi siis sivistyä! Vähintään yhden tai kahden sukupolven jälkeen.
Kyllä+täällä+PK+seudulla+asuvana+täytyy+todeta,+ettei+sivistys+tosiaankaan+asu+täällä!+Kaupunkilaista+tyhmempää+saa+oikeasti+hakea!+Jos+yhteiskunta+pettäis+ja+ihmiset+joutuisivat+"selviytymismoodiin",+niin+näistä+kehä+III:n+sisällä+asuvista+kuolis++nälkään+90%+viikon+sisällä,+ku+lidlistä+ei+saiskaan+enää+mikroaterioita.+:D
Ei lidilissä mikroaterioita ole. Oletko laittanut maksalaatikkos sinne mikroon, en ihmettelisi.
No enpä tiedä. Savoon, Pohjanmaalle ja Tampereen seudulle poljettiin N1c -jurttaryssänäpärät isovihan aikaan. Ei siinä paljoa älyä saaneet jurttasiitospolot. Mutta että nykyään luulevat, että oikeiden muinaissuomalaisten muinaisjäänteet ja kulttuuriperintö kuuluvat jotenkin niille. Yksi esimerkki näiden tyhmyydestä: https://keskustelu.suomi24.fi/t/15660637/museoviraston-jurttaryssanmulatit-luokittelivat-jatteeksi--onkin-suunnattoman-arvokas
Korkeakoulutuskaan ei takaa älyä ja kykyä itsenäiseen ajatteluun ja usein opetusohjelmat ovat vielä huonoja ja vastaavanlaisten jurttaryssien muotoilemia. On vaan hyväksyttävä se, että jos ei ole kulttuurihistoriaa ja vuosituhansia vanhaa tiedeperintöä kuten on euripidiarjalaisilla ja arjalaisgermaaneilla, ei jurtasta reväisty mitenkään voi saavuttaa samaa tasoa. Se on geeneistä kiinni, sanotaan mitä sanotaan.
Totuushan+on+että+Itä+ja+Pohjois-Suomi+ovat+menettäneet+etelään+valtavasti+ihmisiä+viimeisten+50+vuoden+aikana.
"Luultavasti sama". Luule mitä luulet, mutta vinosilmiä värvättiin "Siperian kasakoina" tsaarin armeijaan. Eihän kukaan normaalieuripidi koskaan ole käynyt sotaa raiskaamalla, kun rahkeita ioli muutenkin, mutta näitä vajakkiryssiä on käytetty biologisina aseina niiden tyhmyyden ja alkeellisuuden vuoksi.
""""Venäjän miehitysarmeijan miesten yleisin Y-kromosomin haploryhmä oli Ison vihan aikana luultavasti sama kuin nykyäänikin, eli R1a. """
No ei todellakaan ollut. 1700-luvun alussa R1a-slaavit maanviljelystaitoisina olivat vielä maaorjan asemassa.
Puoluejohtajista parhaan yleisarvosanan L kirjoitti rkp:n Henriksson, fiksu nainen.
Sipilä kirjoitti pitkästä matematiikasta L:n.
Vanhat ällät ei ole samoja kun nykyiset ällät. Joku vuosi sitten ällän ja magnan väliin tuli eximia, joka tiukensi ällän rajoja. Mutta on se vanha laudaturkin ihan kunnioitettava saavutus (itselläni niitä oli kaksi).
Samaan aikaan tosin ylioppilaskokeiden tehtävät ovat helpottuneet huimasti. Vain aniharva nykyisin L kirjoittava kirjoittaisi L jos kokeeksi laitettaisiin vaikkapa 80-luvun ylioppilaskoe.
Lisäksi 80-luvulla ja aiemmin ylioppilaiksi kirjoitti vain muutama tuhat vuosittain kun nykyisin kirjoittajia on yli 30 000 eli valtaosa ikäluokasta. Lukiopaikkoja on enemmän.
Toinen ongelma on se, että käytetään Gaussin kellokäyrää vaikka totuus on että ylioppilaskokeiden pistejakauma näyttää enemmän kaksikyttyräiseltä kamelilta.
Miksi sitten maalaiset toimivat viisaammin kuin esim. hesaloiset?
^ tuoko on esimerkki siitä suuresta viisaudesta?
Tai ylipäätään "ruokkivan käden pureminen". Aina vaivataan sitä samaa levyä, miten kaikki meiltä vietiin, vaikka tosiasiassa pääkaupunkiseutu joutuu koko maata elättämään. Kauniaslaisilta kupataan tonni vuodessa, helsinkiläisiltä 600 ja Vantaan asukkailta 400 €/vuosi "maaseututukea". Tästä sitten seuraa, että joillain reilusti valtionosuuksia saavilla kunnilla on varaa tarjota parempaa palvelua kuin PKS asukkaille. Mikäs siinä, kun laskut maksaa Joku Muu. Tämä lie sitä suurta viisautta - eletään muiden piikkiin ja syytellään muita kaikesta.
Ai! Mitä siellä PK seudulla tuotetaan? Onko siellä metsiä, kaivoksia, paperitehtaita, terästehtaita, jotka tuottavat tuotteet suomen vientiin? Jos ei, niin tyhmä vihrehörhö voi pistää suunsa suppuun!
Maakunnat tekevät suomen työt ja PK seutu kerää kirsikat kakun päältä! Oman laskelmani mukaan PK seutu on puhtaasti koko muun suomen elätettävänä. PK seudulla ei ole minkäänlaista tuotantoa, josta suomi saisi rahaa ulkomaanviennin kautta. Ulkomaanvienti on ainoa asia, mistä suomi saa rahaa yhteiskunnan ylläpitoon!
Jos pitää jollekkin vähän yksinkertaisemmalle kaupunkilaiselle asia vääntää rautalangasta, niin PK-seutu on ikäänkuin kotiäiti, joka hoitaa perheen talousasiat. Maakunnat ovat Isä, joka käy töissä ja tuo leivän pöytään. Isä lähtee töihin joka aamu klo 7 ja tulee kotiin klo 18. Kotiäiti (PK seutu) hoitaa sitten palkkatililtä perheen menot ja maksaa Isälle pientä kuukausirahaa omiin menoihin (vrt. PK seudun maksamat "avustukset" maakuntiin).
Ja ennenkuin alat haukkumaan maalaiseksi voin kertoa asuvani PK seudulla. Jotkut täällä asuvat vaan sattuvat ymmärtämään miten suomi toimii! ;)
Olisi hyvä muistaa, että Helsingissä asuvista on suuri joukko muualta maasta tulleista - siis ihan niitä juuriltaan maalaisia, joita siellä pk-seudulla niin hartaasti mollataan.
Ei Helsinki pärjää ilman maan sisäistä muuttoa, turha edes kuvitella. Eikä se edes riitä täyttämään tarvetta, sillä viimeksi lentokentällä asioidessani passarina oli tyttö, joka ei puhunut sanaakaan suomea eikä ruotsia, vaan vastasi "in English, please".
Siinä jää monelta englantia taitamattomalta kahvikupponen ja se kuivahko sämpylä saamatta.
Jo kautta aikojen on Helsinkiin muutettu työn perässä. Muuttajina on olleet kaikki , jotka ei ole omasta kotikunnastaan saaneet töitä, vaikka olisivat käynneet toisen asteen opinnot läpitse, eli juuri se huonompi aines, joka ei ole riitänyt kovan kilpailun takia töitä omasta asuinympäristöstä.
Tämä on hyvä kysymys. Maalaiset loisii ja kaupunkilaiset maksaa. Ainakin siinä juntit vetää pitemmän korren.
"Miksi maalaiset on tyhmempiä?"
Miksi häkkilintu laulaa? No tämä on ihan päivänselvä juttu, koska se on lintu.
Siellä keskitytään olennaiseen. Maalaiset tietävät, ettei kannata tehdä loppukiriä maratonin puolivälissä. Lapissa valmistutaan sitten yliopistosta joksikin, toisin kuin etelässä missä porukka elää elämänsä vihervasemmistolaisena L arvosanan "ylioppilaana" eläkeikään asti maksamatta penniäkään veroja!
Perinteisesti veljesjoukon typerin jäi jatkamaan tilaa
Tarkoitit varmaan kykenevin jäi jatkamaan. Meilläpäin ainakin on noin. Ruumiillisesti heikot ja joita ei kiinnosta opiskella maataloutta lähtevät kaupunkeihin opiskelemaan jotain muuta.
Ja onhan monella tilalla se tytär jäänyt "isännäksi" ja pojat lähteneet kaupunkiin.
Itse olen pientilan perillinen viidennessä sukupolvessa jo täällä paikalla. Nyt olen vaimoni kanssa kahden vanhalla kotitilallani. En viljele, kuin omiksi tarpeiksi ja karjaa en ole koskaan pitäny, jos ei muutamia yksittäis eläimiä lasketa jotka on myös omiksi tarpeiksi.
Palkkatöissä olen käyny vajaa viisikymppiseksi ja nyt olen vetäytynyt täydellisesti tänne luonnonrauhaan järven rannalle.
Vapaa-aikaani en enää myy työtä tekemällä ja kaupunkiin en voisi mennä asumaan johonkin kerrostaloon. Kerrostalosta tulee häkkikanala mieleen. Siellä Yksilöt suorittaa tarvittavan työpanoksensa. Tosin ihmiset voi käydä ulkopuolella suorittamassa työnsä.
Viisi sukupolvea, ja tila on yhä pientila. Pellonraivauskorvauksia on nosteltu, mutta peltoja ei silti ole sen enempää. Niinhän se kunnan maataloussihteeri on kiertänyt neuvomassa ja lomakkeet täyttämässä. Ruumiillisesti vahvin jäi pitämään taloa. Pojasta ei kyetty muuta arvioimaan. Paremmuus ratkaistiin heinäseivästä heittämällä.
Onhan ne tietysti viisaampia kun niihin kaupunkeihin on muuttanut myös kaikenmaailman aivogirurgia ja raketti- insinööriä ulkomaita myöten.
Luontodokkarissa Etelästä Lapin erämmaihin kanootilla vaeltamaan lähtenyt lahjakas muusikko istui kanootin takaosassa, jolloin keula oli hyvin korkealla. Sillan alareuna oli 5 cm alempana kuin kanootin keula, eikä kanootilla päässyt alitse, koska keulta tökkäsi siltaan. Mies meni rantaan ja veti kantooin tavaroineen maita pitkin sillan toiselle puolelle, ja takaisin jokeen. Hiki virtasi.
...Toinen keino olisi ollut siirtää oma painoa hetkeksi hieman keskemmälle kanoottia ja meloa sillan alitse. Tämä olisi vaatinut älyä laskea keulaa alemmas omaa painopistettä muuttamalla. Vähän samasta asiasta on kyse Etelä-Suomen korkeammissa arvosanoissa, kuin tämän hepun keskimmräistä paremmissa musiikin taidoissa.
Kemi-Tornion alue on elättänyt suhteellisesti eniten muuta maata !
Sen alueen teollisuusvienti on ollut sata vuotta jatkunutta.
Helsinki hyötyy pääkaupunkina kaiken maailman virastoista ja kouluista, turha siitä näkökulmasta on Helsinkiä edes ottaa vertailuun mukaan.
Ja mitä alun aiheeseen, niin minulla tuli samantien sama vastaus mieleen kuin ensimmäisellä vastaajalla, mutta tosimielessä.
Maaseudun ihmisten aika menee käytännön asioiden hoitoon eli koneiden korjaamiseen ja huoltoon (esim. Afrikkaan kun vietiin trakotoreita, niin hajottuaan ne ruostuivat pelloille) eikä koulukirjojen pänttäämiseen.
Ja näin 50-kymppisenä täytyy sanoa, että moni korkeasti koulutettu on aivan tollo yleisessä maailman tietämyksessä, ovat eläneet kirja/opiskelu putkessa täysin.
Maalaiset menevät töihin aikaisemmin kuin helsinkiläiset 40v opiskelijat.Heitä ei kiinnosta lorvia koko elämäänsä opintotuella,vaan haluavat rakentaa hyvinvointivaltiota.
Maalla+opettajat+ovat+heikkotasoisempia+kuin+kaupungissa.+Maalle+saadaan+vain+kaikenkarvaisia+tilapäisiä+ja+sijaisten+sijaisia+joilla+ei+ole+minkäänlaisia+pätevyysvaatimuksia.
Kun Helsinkiläiset sivistyneet menee vappu piknikille Kaivopuistoon ylioppilaslakit päässään. Sivistyneesti he vievät pois lähtiessään tuomansa roskat mukanaan. Erittäin sivistynyttä.
Vasta julkaistun tutkimuksen mukaan kaupungeissa on enemmän sairaaloisesti ylipainoisia ja lihavia, kuin maaseudulla.
Kaupunkilaiset on läskejä.
MIKSI EDUSKUNTA ON TÄYNNÄ MAALAISIA?
Jotain mätää siellä Helsingissäkin on, koska sieltä paetaan joka viikonloppu, juhlapyhiksi ja lomiksi, että päätiet ovat tukossa. Vai onko se vain jokin kärsimysriitti?
Kato meillä stadilaisilla on pätäkkää mennä viikonlopuiks mihin huvittaa. Voi mennä viikonlopuks vaikka Stockikseen tai iltapäiväkski Tallinnaan käymään, tai sitten mökille jos juvittaa. Sulla urpolla on varmaan jääny matkustelut vähiin ja oot vaan siellä korvessa tyytyväisenä kun et muusta tiedä.
Tuossahan se viisaus ja sivistyneisyys oikein kuplii!!
Hesalaisten tyhmyydestä vastaa tällä kertaa syöksyrinne. Voi vittu, mikä miesfeministivulva ennen virkaansakaan.
Jos laudaturien osuus on suurempi se kertonee enemmän siitä mihin oppilasaines suuntautuu. Maaseudulla usein käydään ammattikoulu myös siitä paremmasta oppilasaineksesta kuin suurissa kaupungeissa. Tämä tarkoittaa että maaseutulukioihin menee keskimääräistä heikompaa ainesta ikäluokasta kuin kaupungeissa. Maaseudun lukiot menettävät oppilaita ammattikouluille.
Vielä rautalangasta. Maaseudulla hyvää oppilasainesta menee lukion sijaan ammattikouluun. Kun taas kaupungeissa hyvä oppilasaines menee järjestään lukioon.
Ehkä parempi olisi verrata koulupudokkaiden määrää kaupunki vs. maaseutu (eli oppilaita jotka eivät 25-vuotta täytettyäänkään ole saaneet ammatillista koulutusta eli ammattikoulu tai korkeakoulu)
No, nehän on loppujen lopuksi maalta tulleita, että itse olet tyhmä.
Suurin osa suomalaisista asuu kaupungeissa. Maaseutua sellaisena ei ole enää olemassa sellaisena kuin moni Helsinkiläinen kuvittelee.
Helsinkiläinen -nykyisenä nimenä alle 5 kpl-