Lähes aina , myös kuvissa, väitetään Jeesuksen pää yläpuolelle kiinnitettyyn kylttiin kirjoitetun: INRI. Jos luetaan Johanneksen evankeliumin 19:20, niin huomataan, että teksti oli kirjoitettu kolmella kielellä, hepreaksi, latinaksi ja kreikaksi, ja ylinnä siis heprea. Tällöin se on luettava JHVH, jolloin se tulee masoreettisesta tekstistä muunnettuna Jeshua HaNazrim Vumelekh HaJehudim. Koska noin kirjoitettuna siellä lukee "Jumala", papit hermostuivat ja sanoivat Pilatukselle: "Älä noin kirjoita."
Mitä ns ristiin tulee, se ei ollut nykyisin käytettävän mallin mukainen, vaan luultavasti T-kirjaimen muotoinen jossa pikku yläsakara tulee esiin poikkipuun kolosta. Ristin sinänsä omivat roomalaiset pakanakulttuureista, joissa se oli käytössä.
Mitä teloituspäivään tulee, Johanneksen evankeliumin 19:31 ilmoittaa, että alkava sapatti oli erityisen suuri, ts silloin oli kaksi sapattia peräperää. Ensin pääsiäispäivä ja sitten viikkosapatti eli lauantai. Tässäkin on syy, miksi Vapahtaja lepäsi yli kahden vuorokauden (eli sapatit olivat lepopäiviä). Sapatti päättyi meidän lauantaipäivänämme noin klo 18. Alkava päivä oli ensihedelmän päivä ja on hyvin loogista, että Vapahtaja nousi kuolleista heti tuon vuorokauden alettua kuolleista ylösnousseiden ensihedelmänä. Tästä kuitenkin seuraa, ettei teloituspäivä voinut olla perjantai, joka oli juutalaisten juhlasapatti, vaan torstai.
Mitä pääsiäisen nykymenoihin tulee, ne ovat lähes kaikki lainattu pakanoilta. Jo juhlan nimikin on englanniksi Easter, joka on suoraan pakanakuningatar Ishtarin nimi. Keltaiset kukat, kanit, kananpojat jne tulevat smasta lähteestä.
Mitä ns ristiin tulee, se ei ollut nykyisin käytettävän mallin mukainen, vaan luultavasti T-kirjaimen muotoinen jossa pikku yläsakara tulee esiin poikkipuun kolosta. Ristin sinänsä omivat roomalaiset pakanakulttuureista, joissa se oli käytössä.
Mitä teloituspäivään tulee, Johanneksen evankeliumin 19:31 ilmoittaa, että alkava sapatti oli erityisen suuri, ts silloin oli kaksi sapattia peräperää. Ensin pääsiäispäivä ja sitten viikkosapatti eli lauantai. Tässäkin on syy, miksi Vapahtaja lepäsi yli kahden vuorokauden (eli sapatit olivat lepopäiviä). Sapatti päättyi meidän lauantaipäivänämme noin klo 18. Alkava päivä oli ensihedelmän päivä ja on hyvin loogista, että Vapahtaja nousi kuolleista heti tuon vuorokauden alettua kuolleista ylösnousseiden ensihedelmänä. Tästä kuitenkin seuraa, ettei teloituspäivä voinut olla perjantai, joka oli juutalaisten juhlasapatti, vaan torstai.
Mitä pääsiäisen nykymenoihin tulee, ne ovat lähes kaikki lainattu pakanoilta. Jo juhlan nimikin on englanniksi Easter, joka on suoraan pakanakuningatar Ishtarin nimi. Keltaiset kukat, kanit, kananpojat jne tulevat smasta lähteestä.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.