Uskonnottomuus Suomessa s. 159-169

Artikkeli löytyy kirjan sivuilta 159-169, ks https://evl.fi/documents/1327140/45386794/Ktk - Monien uskontojen ja katsomusten Suomi/c8c8d8be-e49b-5998-3539-6b2a29a4903d

"Uskonnottomuus on nykyään merkittävä osa maailman ja Suomen vakaumuksellista kenttää. Uskonnottomien katsomuksellinen vapaus on kehittynyt Suomen
itsenäisyyden 100 vuoden aikana vaiheittain. Maallistumiskehitys on edennyt
vähitellen mutta nopeutunut erityisesti 2000-luvun puolella. Kansainvälisesti ajatuksen, omantunnon ja uskonnon vapauden tilanne vaihtelee huomattavasti eri
maissa. Kansainvälisen humanistisen ja eettisen unionin julkaisemassa Ajatuksen
vapaus 2015 -raportissa Suomen tilanne ei ole paras mahdollinen mutta kaukana
huonoimmasta."

Antivaparin mielestä Ylikoski ei olisi saanut kirjoittaa tuohon Monien uskontojen ja katsomusta Suomi -kirjaan. Yrittää tekeytyä lahkolaiseksi eristäytyjäksi, vaikka semmoinen ei vetoa kehenkään vapaa-ajattelijaan.

Monografia eli artikkeli yksin ilman muita artikkeleita.

Suositus kesälukemisiksi. Ja kyllä julkaisun eräitä muitakin artikkeleita kannattaa lukaista, jos ei pelkää saastuvansa eri uskontoja koskevista historiatiedoista.

Sadepäivien ohjelmaan. Ja voi kontaminoida itseään lukemalla pari-kolme muutakin artikkelia.

Sadepäivien iloksi. Nyt sen teen.

Kiikkiin jäi tästä tekstistä.

Vapaa-ajattelijat esittävät siirtymistä yhteiseen virkamiesvakuutukseen sekä yhteiseen sotilasvakuutukseen tai uskonnollisesti julistuksettomaan sotilasvalaan.

Lisää ulottuvuutta. Yle teki hyvän haastattelujutun uskonnottomien hautajaisten historiaa tutkivasta Ilona Pajarista ja siinä yhteydessä myös Kotkan vapaa-ajattelijain hautausmaasta.https://yle.fi/uutiset/3-10827963

ET on yksinkertaisesti parempi katsomusaine kuin mitä uskonto on, koska se käsittelee asioita monipuolisemmin eikä ainoastaan uskontojen näkökulmasta.

Erittäin ärsyttävät ketju! T. Antivapari

Uskonnottomuus historian kulussa. Hyvä että käsitelty tällaisessa Suomi 100 vuotta -julkaisussa.

Tässsä antivaparilla olisi tarjolla mahdollisuus konkreettiseen kritiikkiin. Nyt hän heittelee valheellisia väitteitä Porista. Sitä jatkunee mutaman päivän, ehkä viikonkin verran mollausotsikolla.

Tästä antivaparilla on ollut useampikin mollausketju, mutta ei artikkelin sisälöstä, vaan siitä, että artikkeli on julkaistu väärässä paikassa.

Useimpien mielestä kuitenkin uskonnottomuudesta kertova artikklei oon hyvä olla kirjassa, joka käsittelee uskontoja ja katsomuksia Suomessa itsenääisyyden aikana (100-vuotisjuhlajulkaisu).

Kylmien sadepäivien ratoksi?

Löytyi "uskonnon ja vakaumuksen vapaus" (s. 224 --->) osiosta jotain tutulta kuulostavaa:
"1900-luvun kommunistisissa valtioissa uskonnonvapaus tulkittiin oikeutena ja suorastaan velvollisuutena tai pakkona pysyä erossa uskonnoista. Käytännössä se merkitsi myös uskonharjoittamisen kieltämistä tai ainakin rajaamista. Koska kommunistisessa ateismissa korostui voimakas uskontokielteisyys, se heijastui erityisesti sotien jälkeisinä vuosina myös suomalaiseen politiikkaan. 1960-luvulla äärivasemmistossa virisi Neuvostoliiton kommunistisesta ateismista ainakin retorista esimerkkiä saanutta negatiivista uskonnonvapaustulkintaa. Taustalla oli myös tyytymättömyyttä vahvan enemmistökirkon liian näkyväksi tai vaikutusvaltaiseksi koettuun asemaan."

Tai ei, ei ehkä sittenkään:
"Yksi merkittävä asia vapauden vahvistamisessa on kasvatustyö. Suomessa us-kontokasvatusta ei ole ulkoistettu vain uskonnollisille yhteisöille, jotka toki sitä työtä myös tekevät. Yhteiskunta järjestää kaikille koululaisille opetussuunnitel-maan pohjautuvaa uskonnonopetusta sekä elämänkatsomustiedon opetusta, joista vastaavat siihen koulutuksen saaneet opettajat. Suomessa on käytössä erityisesti vähemmistöjen tukemisen kannalta keskeisenä pidetty oman uskonnon opetuksen malli, joka laajenee ylemmillä vuosiluokilla maailmanuskontojen ja uskontohistorian tuntemiseen sekä eettisten kysymysten tarkasteluun."

Ylikoski kirjoittaa, että nuoret eivät assosioi ateismia kommunismiin vaan tilalle on nousseet Richard Dawkinsin tapaiset ateistipuhujat. Jumalharhan lukeneet tietävät, millä tyylillä Dawkins totuuksiaan latelee. Voiko noista lähtökohdista syntyä todellista pyrkimystä uskonnon ja katsomuksen vapauteen?

Vaparien hyödyksi ja antivaparien harmiksi. Iltalukemista.

Paneelikeskustelu: Uskonnottomuus Suomessa (suomeksi) (Think Lounge, Tiedekulma, Yliopistonkatu 4) 28.11. 17.00-18.30

Keskustelemassa Kimmo Ketola, Kirkon tutkimuskeskus; Esa Ylikoski, Vapaa-ajattelijat ja Irma Peiponen, Humanistiliitto. Puheenjohtajana professori Titus Hjelm, Helsingin yliopisto.

Ei ilmoittautumista.

Vaikka artikkeli on runsaan parin vuoden takaa, se on sisällöllisesti pääpiirteissään edelleen ajankohtainen ja paikkansa pitävä. Kaikesta muusta mollaamisesta huolimatta foorumin tietyt "kriitikot" eivät ole käyneet arvostelemaan sitä.

Kansainvälinen ulottuvuus ei ole kovin laajasti käsitelty.

Tässä ihan uuttakin: Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen linjauksia eduskunnan apulaisoikeusasiamies kuvaa marraskuun 2019 päätöksessään näin:

”Euroopan ihmisoikeustuomioistuin (EIT) on EIS 9 artiklaa koskevassa oikeuskäytännössään katsonut artiklaan sisältyvän myös periaatteen julkiselle vallankäyttäjälle asetetusta neutraalisuuden ja puolueettomuuden vaatimuksesta.Tuomioistuin on torjunut ajatuksen, että pelkästään perinteeseen vetoamalla voitaisiin vetäytyä ihmisoikeussopimuksen asettamista velvoitteista. EIT:n tulkintakäytännössä negatiiviseen uskonnonvapauteen on katsottu kuuluvan myös yksilön oikeus olla tuomatta esiin omaa vakaumustaan (esim. Papageorgiou ym. v.Kreikka, 31.10.2019, kohta 89). EIS:n 9 artiklan vapaus tunnustaa tai olla tunnustamatta uskoa perustaa yksilölle oikeuden siihen, ettei hänen tarvitse paljastaa uskoaan tai uskonnollisia vakaumuksiaan eikä käyttäytyä sellaisella tavalla, että siitä voidaan päätellä, onko hänellä sellaisia vakaumuksia. Siten artikla koskee myös henkilöä, joka ei ole uskossa ja tähän vapauteen merkitsee puuttumista, jos valtio saa aikaan tilanteen, jossa henkilö joutuu suoraan taivälillisesti paljastamaan sen, että hän ei ole uskossa (Grzelak v. Puola-tuomio 15.6.2010, kohta 87).Perustuslakivaliokunta on mietinnössään (PeVM 2/2014 vp) pitänyt tärkeänä, että koulujen toiminnassa ja niitä koskevassa ohjauksessa otetaan huomioon keskeiset Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen käytännöstä ilmenevät periaatteet, kuten indoktrinaation kielto, julkisen vallan neutraalisuuden vaatimus sekä uskonnollinen suvaitsevaisuus ja moniarvoisuus.”

Kyse on samalla uskonnonvapauden hisrtorissta skeä yhdenvertaisuuden hitaan kehittymisen historiasta - mitä tulee ihmisten uskontooon tai vakaumukseen.

Hyvä, tutustumisen arvoinen teksti. Antivaparin melskaus, paheksunta siitä, että vapaa-ajattelija on mennyt kirjottamaan yhteisjulkaisuun, on äärimmäisen naurettavaa ja typerää kritiikkimä, mutta samalla "valaisevaa" ammattimollaanjan sielunelämästä.

Hyvä tarkoitus: tietoa. Huono tarkoitus: antivaparin ärsyttäminen.

Tämän voi siis lukea verkossa. Samoin siellä on muutamia muitakin tsekkaamisen arvoisia juttuja. Nythän monilla on extra-aikaa?

Kirkon hautausmaiden monopolin ystävät eivät tykkää tästä artikkelista.

Linkki tärpiksi uskonnon yo-kirjoituksissa tällä viikolla.

Uskonnottomuudesta tietämämällä on uskonnon yo-kirjoituksista "väärin selvitty" - antivaparin mielestä.

Ei ihan osunut kohdalle, mutta ei ainakaan haittaakaan ollut. Ja VA-lehden lueskelusta oli varmasti hyötyä.

Syksyllä yo-kirjoituksissa osallistuu tätä nykyä suhteellisesti entistä suurempi joukko. Tärppi edelleen!Toki tätä voi suositella myös opettajille.

Tämä artikkeli ei ole herättänyt intohimoja, siis artikkelin sisältö, mutta se on, että artikkeli on yhteisjulkaisussa ja sen on kirjoittanut Vapaa-ajattelijain liiton pääsihteeri. Täysin aiheetonta "huomioita" - siis vain tällä foorumilla.

Storessa oli pari friikkiä liikkeessä, toisella oli oma elämä, joka ei välittänyt, toinen tuli hepinmitan päähän hönkimään kassajonossa.

Oletko lukenut? Ei kovin vauhdikasta, mutta kuitenkin todennäköisesti uutta tietoa, perustietoa, jos et ole ennen lukenut.

Kylmänä sadepäivänä lukupöydälle rästiin jäänyt opus, joka kuuluu yleissivistykseen vapaa-ajattelijoilla.

Antivaparin mielestä tämä artikkeli on kuulemma väärin julkaistu. Artikkelissa ei ole mitään vikaa. Ei olisi saanut olla 100-vuotisyhteisjulkaisussa Monien uskontojen ja katsomusten Suomi. On myös uskonnotonta lahkolaisuutta, mutta onneksi ei nyt vapaaajattelijain liitossa.

Ärsyttävää. En lue. T. Antivapari