Järisyttyvä voitto Suomalaisille: Maakunnat

Kunnista vähenee enemmän virkamiehiä mitä maakuntiin tulee. On selvää säästöä. Vaatii aivot, että ymmärtää...

Meillähän on nuo 18 maakuntaa virkamiehineen olemassa jo nykyisinkin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maakunnan_liitto

Niiden rinnalla meillä on lisäksi 20 sairaanhoitopiiriä, joiden hallinto siis siirtyisi noille 18 maakunnalle. Se tarkoittaa, että kaksi sairaanhoitopiiriä lakkautetaan kokonaan ja yhdistetään maakuntien kautta toisiinsa. Päällekkäisyyttä poistuu maakuntien kokoisillakin alueilla sen lisäksi, että kuntien ja kuntainliittojen erillinen hallinto sote-asioissa poistuu.

Aivan oikein pääkaupunkiseudulle valmistellaan erillisratkaisu, mitä itsekin olen täällä aiemmin esittänyt. Todennut sen tarpeelliseksi siksikin, että Uudellamaalla ei ole omaa erikoissairaanhoidon yksikköä (keskussairaalaa), joten se joutuisi ostamaan ne palvelut Helsingistä siksi aikaa, että saa omansa.

Ihmettelet pienimpien maakuntien tarpeellisuutta. Ne ovat kuitenkin ihmisten vanhoja, luontevia yhteistyöalueita, joiden liittäminen toisiin maakuntiin aiheuttaisi tyhjäkäyntiä ja tehottomuutta.

Anonyymi kirjoitti:

Kunnista vähenee enemmän virkamiehiä mitä maakuntiin tulee. On selvää säästöä. Vaatii aivot, että ymmärtää...

Aliupseeriaivot ei taivu noin vaativiin päätelmiin.

Anonyymi kirjoitti:

Kunnista vähenee enemmän virkamiehiä mitä maakuntiin tulee. On selvää säästöä. Vaatii aivot, että ymmärtää...

Ossi-parka. Sinun tapaisten sairaseläkeläisten hoidot Kepulandiassa maksaa edelleen ne 'Uudenmaan elätit'. Maakunnillahan on valtion eli veronmaksajien takuu konkurssin estämiseksi.

volmari kirjoitti:

Meillähän on nuo 18 maakuntaa virkamiehineen olemassa jo nykyisinkin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maakunnan_liitto

Niiden rinnalla meillä on lisäksi 20 sairaanhoitopiiriä, joiden hallinto siis siirtyisi noille 18 maakunnalle. Se tarkoittaa, että kaksi sairaanhoitopiiriä lakkautetaan kokonaan ja yhdistetään maakuntien kautta toisiinsa. Päällekkäisyyttä poistuu maakuntien kokoisillakin alueilla sen lisäksi, että kuntien ja kuntainliittojen erillinen hallinto sote-asioissa poistuu.

Aivan oikein pääkaupunkiseudulle valmistellaan erillisratkaisu, mitä itsekin olen täällä aiemmin esittänyt. Todennut sen tarpeelliseksi siksikin, että Uudellamaalla ei ole omaa erikoissairaanhoidon yksikköä (keskussairaalaa), joten se joutuisi ostamaan ne palvelut Helsingistä siksi aikaa, että saa omansa.

Ihmettelet pienimpien maakuntien tarpeellisuutta. Ne ovat kuitenkin ihmisten vanhoja, luontevia yhteistyöalueita, joiden liittäminen toisiin maakuntiin aiheuttaisi tyhjäkäyntiä ja tehottomuutta.

Eikö esim. Meilahti enää ole Uuttamaata, onko se nykyisin jotain suurempaa ja parempaa...

Anonyymi kirjoitti:

Eikö esim. Meilahti enää ole Uuttamaata, onko se nykyisin jotain suurempaa ja parempaa...

Eikös Meilahti ole Helsingissä? Jos pääkaupunkiseutu halutaan lohkoa irti muusta Uudestamaasta, sen muun Uudenmaan erikoissairaanhoito-oikeudet voitaisiin antaa ehkä vaikkapa Hyvinkään sairaalalle.

volmari kirjoitti:

Meillähän on nuo 18 maakuntaa virkamiehineen olemassa jo nykyisinkin.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Maakunnan_liitto

Niiden rinnalla meillä on lisäksi 20 sairaanhoitopiiriä, joiden hallinto siis siirtyisi noille 18 maakunnalle. Se tarkoittaa, että kaksi sairaanhoitopiiriä lakkautetaan kokonaan ja yhdistetään maakuntien kautta toisiinsa. Päällekkäisyyttä poistuu maakuntien kokoisillakin alueilla sen lisäksi, että kuntien ja kuntainliittojen erillinen hallinto sote-asioissa poistuu.

Aivan oikein pääkaupunkiseudulle valmistellaan erillisratkaisu, mitä itsekin olen täällä aiemmin esittänyt. Todennut sen tarpeelliseksi siksikin, että Uudellamaalla ei ole omaa erikoissairaanhoidon yksikköä (keskussairaalaa), joten se joutuisi ostamaan ne palvelut Helsingistä siksi aikaa, että saa omansa.

Ihmettelet pienimpien maakuntien tarpeellisuutta. Ne ovat kuitenkin ihmisten vanhoja, luontevia yhteistyöalueita, joiden liittäminen toisiin maakuntiin aiheuttaisi tyhjäkäyntiä ja tehottomuutta.

No, jos on noin kuin sanot, että byrokratia ei tuosta järjestelystä lisäänny, niin ei kai sittenkään paha. Mutta eikö maakunnille tuleva verotusoikeus kuitenkin lisää byrokratiaa? Nyt verottajia ovat vain valtio ja kunnat, tulisi kolmas verottaja, maakunnat. Tuskinpa sitä verotusta voidaan hoitaa vain nykyisin maakuntahallinnon voimin. Ja asukkaille tulisi kolmas taho, jonka kanssa joutuisivat verotusasioissa tekemisiin.

Ymmärrän kyllä sen, että nuo pienetkin maakunnat koetaan niiden asukkaiden piirissä luonteviksi. Mutta toisaalta - olihan meillä ennen paljon suurempia alueita käsittävä läänijako, eikä käsittääkseni esim. Oulun tai Kuopion lääneissä sitä koettu vieraaksi.

Ehkä tuossa nyt ilmeisesti tulossa olevassa mallissa on hyvääkin. En minäkään nähnyt vain hyvänä sitä kokoomuksen ajamaa täyttä valinnanvapautta, vaikka muuten kokoomusta järkevästi toimivana puolueena pidänkin. Ja vaikuttaahan kokoomus nytkin siinä, että tuossakin mallissa tämä pääkaupunkiseutu saanee erillisaseman. Eli siitä tullee sitten 19.maakunta;)) Siitä varmaan suurin kiitos erinomaiselle pormestarillemme Jan Vapaavuorelle.

kapi_ kirjoitti:

No, jos on noin kuin sanot, että byrokratia ei tuosta järjestelystä lisäänny, niin ei kai sittenkään paha. Mutta eikö maakunnille tuleva verotusoikeus kuitenkin lisää byrokratiaa? Nyt verottajia ovat vain valtio ja kunnat, tulisi kolmas verottaja, maakunnat. Tuskinpa sitä verotusta voidaan hoitaa vain nykyisin maakuntahallinnon voimin. Ja asukkaille tulisi kolmas taho, jonka kanssa joutuisivat verotusasioissa tekemisiin.

Ymmärrän kyllä sen, että nuo pienetkin maakunnat koetaan niiden asukkaiden piirissä luonteviksi. Mutta toisaalta - olihan meillä ennen paljon suurempia alueita käsittävä läänijako, eikä käsittääkseni esim. Oulun tai Kuopion lääneissä sitä koettu vieraaksi.

Ehkä tuossa nyt ilmeisesti tulossa olevassa mallissa on hyvääkin. En minäkään nähnyt vain hyvänä sitä kokoomuksen ajamaa täyttä valinnanvapautta, vaikka muuten kokoomusta järkevästi toimivana puolueena pidänkin. Ja vaikuttaahan kokoomus nytkin siinä, että tuossakin mallissa tämä pääkaupunkiseutu saanee erillisaseman. Eli siitä tullee sitten 19.maakunta;)) Siitä varmaan suurin kiitos erinomaiselle pormestarillemme Jan Vapaavuorelle.

Lääninhallinto oli luonteeltaan kovin erilainen kuin esimerkiksi tästä sote-hallinnosta on tarkoitus tulla. Lääninhallintoon ei tainnut kuulua lainkaan paikallisten asukkaiden yhteistyötä. Lääninhallitusten virkamiehet olivat suorittavan portaan työntekijöitä valvovia esimiehiä. Kunnista heitä tapasivat vain kunnanjohtajat ja ehkä muutamat muut ylemmän virkamiehet. Läänejä kutsuttiin jopa valtion nyrkeiksi kansalaisiinsa nähden.

Sitä paitsi esimerkiksi kainuulaiset kokivat Oulun läänin kovinkin vieraaksi. Muistan että 1980-luvulla he vaativat itselleen omaa lääniä. Kainuulaisilla kun ei ollut juuri mitään kosketusta Pohjois-Pohjanmaalle ja aivan eri murrettakin puhuvat. Sen sijaan Kuopion läänin raja noudatti tarkalleen Pohjois-Savon maakunnan rajaa.

Vaasan lääni koostui Etelä-Pohjanmaasta, Keski-Pohjanmaasta ja ruotsinkielisestä Pohjanmaasta. Usein on sanottu, että eteläpohjalaiset ja keskipohjalaiset ovat luonteeltaan lähes toistensa vastakohtia ja kun tiedetään, minkä äläkän ruotsinkieliset nostivat viime hallituskaudella siitä, että joutuisivat menemään jatkossa vaativan erikoissairaanhoidon päivystykseen Seinäjoelle (noin 50 potilasta vuodessa), on vaikea kuvitella noiden kolmen maakunnan toimijoita saman pöydän ääreen.

Turun ja Porin lääni koostui Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Hieman vaikea noidenkin kahden maakunnan väkeä olisi pakottaa yhteistyöhön. Itse pidän satakuntalaisia enemmän hämäläisinä kuin varsinaissuomalaisina, mutta kirjailija Antti Tuurin mukaan satakuntalaisissa yhdistyy hämäläisten hitaus ja varsinaissuomalaisten vittumaisuus. :D Joka tapauksessa Turku ja Pori ovat jonkinlaisia kilpailijoita keskenään.

Ehkä tuosta kaupunkien välisestä kilpailusta osittain johtuu, että entiset Hämeen läänin hämäläisetkin ovat jakautuneet Pirkanmaahan, Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen. Joka tapauksessa maakuntakeskukset määräävät pitkälti ihmisten päivittäisen liikkumisen suunnan ja sitä myötä senkin, minkä kuntien asukkailla ja päättäjillä on helpointa ja tehokkainta tehdä yhteistyötä ja päätöksiä, jotka eivät loukkaa ketään.

volmari kirjoitti:

Eikös Meilahti ole Helsingissä? Jos pääkaupunkiseutu halutaan lohkoa irti muusta Uudestamaasta, sen muun Uudenmaan erikoissairaanhoito-oikeudet voitaisiin antaa ehkä vaikkapa Hyvinkään sairaalalle.

Helsinki ei ole reservaatti. Helsinkiläiset ovat muuta maata tervempiä. Maakuntahimmeli on tavallaan suojeluskuntalaisen ampua luoti elinvoimaisten alueiden päähän. Marin voi Tampereella sivuttaa lylyläiset, Turun demarit vastustavat maakuntahimmeliä yksimielisesti.

kapi_ kirjoitti:

No, jos on noin kuin sanot, että byrokratia ei tuosta järjestelystä lisäänny, niin ei kai sittenkään paha. Mutta eikö maakunnille tuleva verotusoikeus kuitenkin lisää byrokratiaa? Nyt verottajia ovat vain valtio ja kunnat, tulisi kolmas verottaja, maakunnat. Tuskinpa sitä verotusta voidaan hoitaa vain nykyisin maakuntahallinnon voimin. Ja asukkaille tulisi kolmas taho, jonka kanssa joutuisivat verotusasioissa tekemisiin.

Ymmärrän kyllä sen, että nuo pienetkin maakunnat koetaan niiden asukkaiden piirissä luonteviksi. Mutta toisaalta - olihan meillä ennen paljon suurempia alueita käsittävä läänijako, eikä käsittääkseni esim. Oulun tai Kuopion lääneissä sitä koettu vieraaksi.

Ehkä tuossa nyt ilmeisesti tulossa olevassa mallissa on hyvääkin. En minäkään nähnyt vain hyvänä sitä kokoomuksen ajamaa täyttä valinnanvapautta, vaikka muuten kokoomusta järkevästi toimivana puolueena pidänkin. Ja vaikuttaahan kokoomus nytkin siinä, että tuossakin mallissa tämä pääkaupunkiseutu saanee erillisaseman. Eli siitä tullee sitten 19.maakunta;)) Siitä varmaan suurin kiitos erinomaiselle pormestarillemme Jan Vapaavuorelle.

Ei kapi kansakoulupohjalla ymmärrä tämmösiä asioita. Evp aliupseerille aivan liian vaikeaa, mutta aikahan hoitaa kapin multiin pikapuoliin sotesta huolimatta.

volmari kirjoitti:

Lääninhallinto oli luonteeltaan kovin erilainen kuin esimerkiksi tästä sote-hallinnosta on tarkoitus tulla. Lääninhallintoon ei tainnut kuulua lainkaan paikallisten asukkaiden yhteistyötä. Lääninhallitusten virkamiehet olivat suorittavan portaan työntekijöitä valvovia esimiehiä. Kunnista heitä tapasivat vain kunnanjohtajat ja ehkä muutamat muut ylemmän virkamiehet. Läänejä kutsuttiin jopa valtion nyrkeiksi kansalaisiinsa nähden.

Sitä paitsi esimerkiksi kainuulaiset kokivat Oulun läänin kovinkin vieraaksi. Muistan että 1980-luvulla he vaativat itselleen omaa lääniä. Kainuulaisilla kun ei ollut juuri mitään kosketusta Pohjois-Pohjanmaalle ja aivan eri murrettakin puhuvat. Sen sijaan Kuopion läänin raja noudatti tarkalleen Pohjois-Savon maakunnan rajaa.

Vaasan lääni koostui Etelä-Pohjanmaasta, Keski-Pohjanmaasta ja ruotsinkielisestä Pohjanmaasta. Usein on sanottu, että eteläpohjalaiset ja keskipohjalaiset ovat luonteeltaan lähes toistensa vastakohtia ja kun tiedetään, minkä äläkän ruotsinkieliset nostivat viime hallituskaudella siitä, että joutuisivat menemään jatkossa vaativan erikoissairaanhoidon päivystykseen Seinäjoelle (noin 50 potilasta vuodessa), on vaikea kuvitella noiden kolmen maakunnan toimijoita saman pöydän ääreen.

Turun ja Porin lääni koostui Varsinais-Suomesta ja Satakunnasta. Hieman vaikea noidenkin kahden maakunnan väkeä olisi pakottaa yhteistyöhön. Itse pidän satakuntalaisia enemmän hämäläisinä kuin varsinaissuomalaisina, mutta kirjailija Antti Tuurin mukaan satakuntalaisissa yhdistyy hämäläisten hitaus ja varsinaissuomalaisten vittumaisuus. :D Joka tapauksessa Turku ja Pori ovat jonkinlaisia kilpailijoita keskenään.

Ehkä tuosta kaupunkien välisestä kilpailusta osittain johtuu, että entiset Hämeen läänin hämäläisetkin ovat jakautuneet Pirkanmaahan, Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen. Joka tapauksessa maakuntakeskukset määräävät pitkälti ihmisten päivittäisen liikkumisen suunnan ja sitä myötä senkin, minkä kuntien asukkailla ja päättäjillä on helpointa ja tehokkainta tehdä yhteistyötä ja päätöksiä, jotka eivät loukkaa ketään.

Läänien osalta oli kai aikoinaan paljolti niin kuin sanot. Muistaakseni kuitenkin lapsuudessani ihan luontevana pidettiin Kuopion lääniä, jonka koilliskulmassa sijaitsi lapsuuspitäjäni Rautavaara ja sen läänin kaakkoiskulmassa oli sellaisiakin pitäjiä kuin Värtsilä ja aikoinaan Viipurin lääniin kuuluneen Korpiselän jäänteet (kuntahan menetettiin rauhanteossa suurimmaksi osaksi Neuvostoliitolle):

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kuopion_lääni

Minähän lähdin sieltä Rautavaaralta omille teilleni jo v. 1951 ja Kuopion läänistä erotettu Pohjois-Karjalan lääni muodostettiin vasta v. 1960. Eikä tuolloin - siis ennen vuotta 1960 - ollut vielä mitään Keski-Suomen lääniäkään, se muodostettiin lähinnä kai Hämeen, Vaasan ja Mikkelin lääneihin kuuluneista pitäjistä, Pihtipudas taisi kuulua Oulun lääniin.

Mutta mitäpä noista menneistä, aika on nyt toinen ja toiset varmaan ovat tarpeetkin. Otinpahan tuon vain esille muistuttaakseni, että toimeen tultiin myös laajempien kokonaisuuksien hallinnoilla, vaikka mm. viesti-, liikenne- yms. yhteydet olivat silloin paljon heikommat kuin nyt.

Toivottavasti tuosta suunnitteilla olevasta maakuntajaosta tulee asukkaiden kannalta toimiva ja muutenkin hyvä. Tämä n. 1 200 000 asukkaan pääkaupunkiseutu pitää tietenkin erottaa omaksi alueekseen, sillä olisihan ihan järjetöntä, jos lähes kolmasosan Suomen väestöstä käsittävä, n. 1 700 000 asukkaan Uusimaa olisi ”samassa kastissa” noiden alle 100 000 asukkaan maakuntien kanssa.

Ja miten tämä maan joka kolkan asuttuna pysymistä auttaa, ei niin mitenkään. Väkimäärä sivummalla, yli 90 prosentissa maan kokonaispinta- alasta vähenee vähenemistään eikä ole näköpiirissä sellaisia hokkuspokkustemppuja joilla tämä kehityssuunta saataisiin edes tilapäisesti pysähtymään. Mitä se merkitsee että kolmen- neljän kaupungin ja muutaman niiden välittömässä läheisyydessä olevan taajaman asukasluvut koko ajan vauhdilla kasvavat, mistä ihmiset tulevat? Ne (he) tulevat maaseudulta ja jokaisen tulijan osalta lähtöpaikkakunta taas vähän enemmän autioituu.
Ja tämä tajutaan kyllä monissa päissä myös kehä3:n sisäpuolella, sillä iso osa niistä päistä on, kas kummaa, lähtenyt ihan maaseudulta!

Miksi ne ei pysy munakarva majuri asuttuna ilman maakuntahimmeliä, jos ovat nettomaksajia. Eikö munakarva ossi Kemin pitäisi maksaa itse oma uusi tehtaansa infroineen päivineen, jos löytyy rahaa koko Helsingin elättämiseen.

Mitä sinä turhia valitat? :)) Helsinkiläisethän saa hoitaa sote asiansa niinku haluaa, kaikki vain kokoomuksen malliin niin, että se maksaa joka palveluja tarvitsee.

Reservaatti-Suomi on kiistaton tosiasia. Ei faktoja voi kepukaan kiistää. Maakuntiin joissa 80 prosenttia väestöstä on eläkeläisiä on luonnollisesti otettava rahaa kasvukeskuksista.

Anonyymi kirjoitti:

Mitä sinä turhia valitat? :)) Helsinkiläisethän saa hoitaa sote asiansa niinku haluaa, kaikki vain kokoomuksen malliin niin, että se maksaa joka palveluja tarvitsee.

Et sinä mitään Kainun uusia keskussairaaloita maksa. Helinkiläisten ja espoolaisten taskuista ne rahat siihen ja Seinäjoen sekä Vaasan lasareettien remlntteihin otetaan. Eihän tukijussi maksa edes omaa eläkettään

Anonyymi kirjoitti:

Et sinä mitään Kainun uusia keskussairaaloita maksa. Helinkiläisten ja espoolaisten taskuista ne rahat siihen ja Seinäjoen sekä Vaasan lasareettien remlntteihin otetaan. Eihän tukijussi maksa edes omaa eläkettään

...ja helsingin rahat otetaan maakuntien metsistä ja tehtaista.

Mutta toiset päättävät ja toiset vikisevät.

HEH! Aakkee laakkee onkin oikea Bavaria. Onko Jarpila leetuhousut. Nooh onhan siellä verovaroilla pyörivä Altia. Saksalaiset oluet taitavat toki pyöriä kansainvälisellä kaupalla.