Miksi elämänkatsomustieto (ET) on parempi kuin uskonto (evl UE) erityisesti jatko-opintojen kannalta?
No, kun se antaa laaja-alaisemman ja avarakatseisemman näkymän kulttuurisiin, katsomuksellisiin eettisiin ja filosofisiin kysymyksiin. ET kunnioittaa tiedeperusteisuutta ja kriittisyyttä sekä avoimuutta.
Erityisesti ET:tä voi suositella sellaiselle lukion aloittaneelle, joka on koko peruskoulun lukenut uskontoa. Miksi jauhaa sitä samaa vielä uudestaan? Näin varsinkin, jos ei aio kirjoittaa uskontoa/elämänkatsomustietoa yo-kirjoitusten ainereaalissa.
Peruskoulun ET-opetuksessa olleille lukio-opinnot selkeästi syventävät aiempia teemoja. Selvää eteenpäin menon meininkiä.
No, kun se antaa laaja-alaisemman ja avarakatseisemman näkymän kulttuurisiin, katsomuksellisiin eettisiin ja filosofisiin kysymyksiin. ET kunnioittaa tiedeperusteisuutta ja kriittisyyttä sekä avoimuutta.
Erityisesti ET:tä voi suositella sellaiselle lukion aloittaneelle, joka on koko peruskoulun lukenut uskontoa. Miksi jauhaa sitä samaa vielä uudestaan? Näin varsinkin, jos ei aio kirjoittaa uskontoa/elämänkatsomustietoa yo-kirjoitusten ainereaalissa.
Peruskoulun ET-opetuksessa olleille lukio-opinnot selkeästi syventävät aiempia teemoja. Selvää eteenpäin menon meininkiä.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Omassa pikkukuplassa on helppo olla avarakatseinen. Jos olisit oikeasti avarakatseinen, tuskin vaatisit muita ajattelemaan samoin kuin itse...
Tuossa hyvä peruste ET:n valitsemisen kannalle. ET on laaja-alaisempi aine.
En ole vielä kuullut, että uskonnolla tai ET:llä olisi ollut paljoa merkitystä minkään jatko-opinnon tai ammatinkannalta. Ainut mahdollinen poikkeus lienee teologia.
On hyvä estää kaikki mahdollisuudet, missä ihminen voisi tuntea korkeamman ohjausta omissa toimissaan. Nämä harhat ovat yleisiä
ja kuuluvat psykiatriaan ja ihmisen persoonallisuuden häiriöihin ja
siksi ne rajoittavat ihmisen vapaata kehitystä.
Jokainen ihminen on rakentunut osaksi opetuksesta ja sen jälkeen itseohjautuva. Ei kaikista voi tulla samalla tiedeihmisiä ja ateisteja
vaan omat tarpeet ja kiinnostus ohjaavat. Henkiset asiat rakentuvat
monipuolisesti ja filosofiset seikat varmasti kiinnostavar huolimatta
siitä, että ihminen oppii tuntemaan myös Jumalan. Tieteen puolella
tästä tuntemuksesta on paljon hyötyä ja se on todella avartavaa.
Antaisitko yhden esimerkin, missä tutkijan jumaluskosta oli hänelle hyötyä tieteellisessä tutkimuksessa.
Miljoonia ja miljoonia tutkijoita. Jumalan tuntemus edistää kokonaisnäkemyksen luomista, mutta esim. Einstein, Newton,
Nikola Tesla, kaikki neroja käytännössä.
Mitä Einstein todellisuudessa ajatteli uskonnosta:
"Sana Jumala merkitsee minulle ainoastaan ilmausta ihmisen heikkoudesta. Raamattu on kokoelma kunnioitettavia mutta alkukantaisia legendoja, jotka ovat samalla melkoisen lapsellisia."
".Minulle juutalainen uskonto on kuten kaikki muutkin: lapsellisten taikauskojen ruumiillistuma."
Otteet ovat kirjeestä, jonka Albert Einstein kirjoitti saksalaisfilosofi Eric Gutkindille vuonna 1954.
et-opetuksesta sen verran, että sieltä syntyy avarakatseisia ihmisiä, jotka helposti kansainvälistyvät. Tuntemus Jumalaan syventyy hyvin monella koska siellä käsitellään miten eri kulttuurit suhtautuvat taivas asioihin. Se merkittävin hyvä puoli on, ettei ET-opetus suuntaa fundamentaalisuuteen ja uskonnollisuuteen välttämättä, vaan enemmän avaraanpaan katsomukseen
Ns. Oman uskonnon opetus on yhteiskunnan rahojen haaskuuta. Se vain turhaan vaikeuttaa opetuksen järjestämistä erityisesti kouluissa joissa "omia uskontoja" on useita. Miksi lapsille pitää opettaa, että kun uskonnoista puhutaan, niin ihmiset pitää jakaa omiin "kupliinsa", joissa kussakin on vain samalla tavalla uskovien lapsia?
Jos koti ja uskonnollinen yhteisö, johon perhe kuuluu, ei pysty kertomaan lapsille perusasioita "omasta" uskonnosta, niin onko tuollaista "omaa" uskontoa edes noilla perheillä olemassa?
Jeesuksen jalanjäljissä kun ei ehkä ennätä eläkkeelle, mutta jäähän teille TE-toimitsijoiden olettamukset sentään.