Suomi ja muut Euroopan valtiot ovat jakaneet kehitysapuna Afrikkaan miljardeja euroja jo useita kymmeniä vuosia. Mitä näillä rahoilla on saatu aikaan, eli onko Afrikka nyt vähemmän köyhä tai onko nälänhätä ja sairaudet vähentyneet?
Vastaus näihin kaikkiin kysymyksiin on EI. Mikään asia ei ole kääntynyt parempaan suuntaan; näiden kyseistan maiden väestömäärä on sen sijaan tässä ajassa saatu moninkertaistumaan, eli taas lisää autettavia.
Jokainen on kuullut tämän tunnetun hyväntekeväisyyskappaleen 'Maksamme velkaa'. Suomella ei ole kuitenkaan koskaan ollut yhtään siirtomaata, eikä maamme ole millään tavalla riistänyt yhtään afrikkalaista valtiota. Kenen velkaa me siis oikein maksamme?
Valtaosa Afrikan eri valtioiden budjetista koostuu yksinomaan kehitysavusta. Voidaan kuitenkin perustellusti kysyä, että miksi näiden muiden maiden pitää elättää koko Afrikkaa? Miten tämä holhoava ja kieroutunut suhde on oikein päässyt syntymään?
Tällä muinaisella siirtomaa-ajalla ei voi mitenkään selittää tätä nykypäivän Afrikan yleistä alennustilaa, vaan kyse on pikemminkin afrikkalaisten omasta todella heikosta työmoraalista haluttomuudesta kantaa vastuuta elämästään.
Eikö myös afrikkalaisten olisi aika tarttua toimeen ja alkaa itse huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ja toimeentulostaan? Tämä nykyisen kaltainen loisiminen ei ole ainakaan ratkaissut mitään ongelmia.
Vastaus näihin kaikkiin kysymyksiin on EI. Mikään asia ei ole kääntynyt parempaan suuntaan; näiden kyseistan maiden väestömäärä on sen sijaan tässä ajassa saatu moninkertaistumaan, eli taas lisää autettavia.
Jokainen on kuullut tämän tunnetun hyväntekeväisyyskappaleen 'Maksamme velkaa'. Suomella ei ole kuitenkaan koskaan ollut yhtään siirtomaata, eikä maamme ole millään tavalla riistänyt yhtään afrikkalaista valtiota. Kenen velkaa me siis oikein maksamme?
Valtaosa Afrikan eri valtioiden budjetista koostuu yksinomaan kehitysavusta. Voidaan kuitenkin perustellusti kysyä, että miksi näiden muiden maiden pitää elättää koko Afrikkaa? Miten tämä holhoava ja kieroutunut suhde on oikein päässyt syntymään?
Tällä muinaisella siirtomaa-ajalla ei voi mitenkään selittää tätä nykypäivän Afrikan yleistä alennustilaa, vaan kyse on pikemminkin afrikkalaisten omasta todella heikosta työmoraalista haluttomuudesta kantaa vastuuta elämästään.
Eikö myös afrikkalaisten olisi aika tarttua toimeen ja alkaa itse huolehtimaan omasta hyvinvoinnistaan ja toimeentulostaan? Tämä nykyisen kaltainen loisiminen ei ole ainakaan ratkaissut mitään ongelmia.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Autanko vain naapuria, autanko ehkä toistakin, naapurin naapuria? Mihin vedän rajan, valtion rajaanko?
Älykäs ihminen ymmärtää, että pelkkä omaan napaan katsominen, ja esim. muutamaan pääprioriteettiin panostaminen, ei ole järkevää. Aivan hyvin voimme auttaa afrikkalaisia(ja aasialaisa=, jonkin verran. Jos suomen luuserit siitä saavat vähemmän leipää pöytäänsä, niin so what. Avun jakaminen kehitysmaihin on todella järkevää, eikä siinä heitetä "rahaa roskiin". Sitä paitsi tässä komplexissa maailmassa kilpailukykyymme vaikuttaa myös tämä kehitysapuasia. Metsä vastaa, niinkuibn sinne huudetaan. Ehdotan, että teollisuus maat rupeavat kilpailemaan kehitysapu rahojen suuruudessa. Näin paranamme maailmaa.
Vähä-älyinen kehitysmaan asukas ei ymmärrä että pelkkä omaan napaan tuijottaminen (itsekkäät omat edut) aiheuttavat kurjuuden kasvamista luonnonvarojen kustannuksella. Kannatan kehitysavun lisäämistä ehkäisyvälineisiin, jos samalla luvataan pitää nyt elävät hengissä ilman että heidän tarvitsisi elättäjikseen synnyttää kurjuuden keskelle lisää nälkäänäkeviä. Vain näin nämä maat pääsisivät vihdoin jaloilleen ja kurjuutta lisäävän kehitysavun jakaminen loppuisi.
Ne rahat menevät kaikki suuryrityksille ja riistäjille. Kaiken maailman keräyksistä ja kehitysavuista menee kansalle vain vähäinen murto-osa!
kehitysapurahat on tärkeä väline jolla pidetään kehitysmaat kyykyssä.
Juuri tätä tämä nykyinen kehitysmaiden alistava holhoaminen saa aikaan: passivoitumista, uusavuttomuutta, alemmuudentuntoisuutta...
...kustannetaan myös kehitysmaiden valtaapitävien luksuselämä ja lukuisat Afrikan sodat.