Rakentaisitko talosi

löysälle savelle?
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006116742.html
Malmin lentokenttä halutaan sulkea asuntorakentamisen tieltä.
Kenttä saadaan toki kiinni ja vihreä sulka hattuun, mutta
voiko sinne rakentaa?
43<50
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 43

Vanhimmat

Stadilaisten taskuista löysää rahaa ..

Äänestä
  • Alueelle voitaisiin kaavoittaa asutusta vaikkapa 0,68 aluetehokkuudella, joka on sama kuin Arabianrannassa. Tontin hinnaksi voi arvioida noin 700€ per kerrosneliömetri.

    Jos Helsinki myisi maan, sen hinnaksi tulisi noin
    1 000 000m2 * 0,68 * 700€/m2 = 476 000 000€ eli 476 miljoonaa euroa. Carting-alueen kanssa noin 570 miljoonaa euroa. Hintahaarukka liikkunee 400 ja 700 miljoonan euron välillä rajauksesta, aluetehokkuudesta ja neliöhinnasta riippuen. Pähkinänkuoressa: yli puolen miljardin euron tontti.

    Kilometrin mittaisen asfaltoidun suoran, kahvilan ja muutaman varastorakennuksen rakentaa huomattavasti halvemmalla jonnekin toisaalle. Vuonna 2002 Uudenmaan liitto arvioi lentokentän rakentamiskustannuksiksi Mäntsälässä noin 40 miljoonaa euroa.

    Jos Malmin ilmailijat omistaisivat tonttinsa itse, olisi lentokentän paikalla ollut asuinalue jo pitkään. Mutta kun yhteisesti omistettu maa on ilmaista… Toki asuinalueen perusinfrakin maksaa, mutta hanke on erittäin todennäköisesti mahdollista toteuttaa Helsingille kokonaisuutena kannattavasti.

    Toivottavasti ministeriö löytää kentän toiminnalle korvaavan tilan jostain Uudeltamaalta – Malmin rakentamisen suunnittelun voisi minun puolestani aloittaa nopeallakin aikataululla.

    EDIT 18.2.klo 15:00: Keskustelun yhteydessä minulle huomautettiin että Malmin kenttä aiheuttaa melunsa vuoksi noin viiden neliökilometrin vyöhykkeen, johon ei saa asuntoja rakentaa. Yhteensä lentoasematoiminta estää siis asuntorakentamisen noin kuudelle neliökilometrille Helsingissä. Jokainen voi arvioida kustannuksen.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Alueelle voitaisiin kaavoittaa asutusta vaikkapa 0,68 aluetehokkuudella, joka on sama kuin Arabianrannassa. Tontin hinnaksi voi arvioida noin 700€ per kerrosneliömetri.

    Jos Helsinki myisi maan, sen hinnaksi tulisi noin
    1 000 000m2 * 0,68 * 700€/m2 = 476 000 000€ eli 476 miljoonaa euroa. Carting-alueen kanssa noin 570 miljoonaa euroa. Hintahaarukka liikkunee 400 ja 700 miljoonan euron välillä rajauksesta, aluetehokkuudesta ja neliöhinnasta riippuen. Pähkinänkuoressa: yli puolen miljardin euron tontti.

    Kilometrin mittaisen asfaltoidun suoran, kahvilan ja muutaman varastorakennuksen rakentaa huomattavasti halvemmalla jonnekin toisaalle. Vuonna 2002 Uudenmaan liitto arvioi lentokentän rakentamiskustannuksiksi Mäntsälässä noin 40 miljoonaa euroa.

    Jos Malmin ilmailijat omistaisivat tonttinsa itse, olisi lentokentän paikalla ollut asuinalue jo pitkään. Mutta kun yhteisesti omistettu maa on ilmaista… Toki asuinalueen perusinfrakin maksaa, mutta hanke on erittäin todennäköisesti mahdollista toteuttaa Helsingille kokonaisuutena kannattavasti.

    Toivottavasti ministeriö löytää kentän toiminnalle korvaavan tilan jostain Uudeltamaalta – Malmin rakentamisen suunnittelun voisi minun puolestani aloittaa nopeallakin aikataululla.

    EDIT 18.2.klo 15:00: Keskustelun yhteydessä minulle huomautettiin että Malmin kenttä aiheuttaa melunsa vuoksi noin viiden neliökilometrin vyöhykkeen, johon ei saa asuntoja rakentaa. Yhteensä lentoasematoiminta estää siis asuntorakentamisen noin kuudelle neliökilometrille Helsingissä. Jokainen voi arvioida kustannuksen.

    Kohta loppuu Saastututus ikälopuilla melukoneilla.

    Betoni on hiilinielu
    4.6.2019
    CO2ncrete Solution tutkimushanke

    Betoniteollisuus ry:n toteuttama osahanke CO2ncrete Solution keskittyy hiilidioksidin sitoutumiseen betonirakenteisiin. CO2ncrete Solution on osa EU:n Life-ohjelmaan kuuluvaa Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -hanketta, jolla pyritään edistämään ilmastonmuutoksen hillinnän käytännön toimia Suomessa.

    Hankkeessa toteutetaan vuosina 2019 – 2023 lähes kaksikymmentä konkreettista ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen kytkeytyvää osahanketta. Hankkeessa on mukana yhteensä 22 toimijaa: kuntia ja kunnallisia organisaatioita, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä. Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus Syke.

    Useimmat betonirakenteet sitovat ilmasta hiilidioksidia koko käyttöikänsä ajan karbonatisoitumiseksi kutsutun ilmiön avulla. Ilmiössä hapan hiilidioksidikaasu reagoi sementtikiven emäksisten ainesosien kanssa niin, että hiili sitoutuu pysyvästi betoniin. Tutustu ilmiöön ja tutkimushankkeeseen paremmin sivulla: https://concretesolution.fi/

    1Äänestä

Hyvin voi rakentaa. On sitä ennenkin rakennettu savimaahan. Eipä ole se Malmin terminaalikaan ole uponnut.

1Äänestä

Savellekin voi rakentaa hyvin. Minun taloni on rakennettu suopellolle. Kallion päällä on suota noin kuusi metriä. Talo on pysynyt hyvin melkein kolmekymmentä vuotta paikoillaan. Kaikki on kiinni perustustavasta.
Malmille voi aivan hyvin rakentaa, mutta onko sille sitten muuta oikeaa käyttöä?

1Äänestä
  • Toki VOI rakentaa, koska eihän paalutus mikään uusikaan keksintö ole!
    Toisaalta: Olis fiksumpaa kysyä että onko KUSTANNUSTEHOKASTA rakentaa? Vetäs Tsadikin ennemmin ne uuet talot vaikka merenrantaan täytemaa-tonteille, niin saisvat niistäkin vähintään kolminkertaisen hinnan sijaintinsa takia, kun jonnekin Malmin skutziin kalliilla rakennetuista tönöistä?

    Äänestä

  • Ei taida olla kerrostalo kuitenkaan?

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Toki VOI rakentaa, koska eihän paalutus mikään uusikaan keksintö ole!
    Toisaalta: Olis fiksumpaa kysyä että onko KUSTANNUSTEHOKASTA rakentaa? Vetäs Tsadikin ennemmin ne uuet talot vaikka merenrantaan täytemaa-tonteille, niin saisvat niistäkin vähintään kolminkertaisen hinnan sijaintinsa takia, kun jonnekin Malmin skutziin kalliilla rakennetuista tönöistä?

    Asuntomarkkinat: Mitä kertoo se, että 50 neliön asunto on kalliimpi yhdessä paikassa kuin jossain toisessa sijainnissa? Sen että se on rakennettu oikeaan paikkaan, se on haluttu. Ja miksi asunto on halpa? Koska se sijaitsee väärässä paikassa eikä ole haluttu. Hinnat antavat siis tärkeää informaatiota.

    1Äänestä

  • Uppoo suohos! 😂

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Uppoo suohos! 😂

    Ei tämä uppoo lainkaan. Tämä on paalutettu peruskallion päälle.
    Kaiken lisäksi tuulettuva alapohja. Eipä tule radonia.

    Äänestä

PK-seudulla rakennetaan jatkuvasti paksujen savikerrosten päälle ilman ongelmia. Helpompia paikkoja ei ole ellei vanhaa pureta. Rakennusalueet paalutetaan peruskallioon asti ja pintaosa stabiloidaan sementillä. Niin on tukeva ja hyvä asustella kuin kalliolla asuisi. Ja kestaa mitä rakennelmia vain.

1Äänestä
  • Kuinka syvällä peruskallio on Malmin kentällä??
    Tietääkseni se oli vielä joku tuat vuosi sitten merenpohjaa.

    Äänestä

  • Miksi ei voi rakentaa suoraan savimajoja suurinosa asukkaista tuntisi olonsa kotoisaksi.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Miksi ei voi rakentaa suoraan savimajoja suurinosa asukkaista tuntisi olonsa kotoisaksi.

    Tohon on simppeli syy!
    Suomesta on huonosti saatavilla savimajojen sideaineena käytettävää kamelinpaskaa!

    Äänestä

  • No ostetaan niitä kameleita onhan meillä niille kesyttäjät.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kuinka syvällä peruskallio on Malmin kentällä??
    Tietääkseni se oli vielä joku tuat vuosi sitten merenpohjaa.

    Kairauskoneella käydään mittaamassa kallion syvyys ja maakerrosten kantavuudet ennen pohjarakennussuunnitelmia. Sen perusteella suunnitellaan perustukset. Siinä se kallion syvyys varmaan on 5-20m haarukassa, mutta ei haittaa mitään. Betonipaalu on siinä konkurssissa halpaa kuin makkara. Paalutuskoneen puomille nostetaan vaan uutta paalua vanhan perään ja sinne menee - joskus ihan omalla painollaankin kunnes kallion päällä oleva pohjamoreeni ja kivi/ kallio on vastassa.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tohon on simppeli syy!
    Suomesta on huonosti saatavilla savimajojen sideaineena käytettävää kamelinpaskaa!

    Omakin ja sukulaisten paska käy savimajaan. Itse rakensin järvenrantaan kelopuusta jossa tukeva vuosituhansien jäiden pökkimä rantapenkka. Järveen 25m talosta ja hiekkaranta. Itse talon alla on kivinen soramaa ja kallio alle 3m syvyydessä.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kuinka syvällä peruskallio on Malmin kentällä??
    Tietääkseni se oli vielä joku tuat vuosi sitten merenpohjaa.

    Kalliolle rakentaminen vasta kallista onkin.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Kairauskoneella käydään mittaamassa kallion syvyys ja maakerrosten kantavuudet ennen pohjarakennussuunnitelmia. Sen perusteella suunnitellaan perustukset. Siinä se kallion syvyys varmaan on 5-20m haarukassa, mutta ei haittaa mitään. Betonipaalu on siinä konkurssissa halpaa kuin makkara. Paalutuskoneen puomille nostetaan vaan uutta paalua vanhan perään ja sinne menee - joskus ihan omalla painollaankin kunnes kallion päällä oleva pohjamoreeni ja kivi/ kallio on vastassa.

    Tolkku: Rakennuskelvotonta verrattuna mihin?
    Nämä tulivat mieleen mieleen kun luki Helsingin Sanomien artikkelia Maa vajoaa kerrostaloalueella Malmilla, viereen suunnitellaan asuntoja tuhansille – "Malmin kentälle ei halpoja asuntoja rakenneta koskaan.” Falkulla Tapanilan aseman vieressä on siis rakennettu savimaalle ja jutussa annetaan ymmärtää että Malmin kenttä on samoista syistä suorastaaan rakennuskelvoton:
    Maa vajoaa kerrostaloalueella Fallkullan kiilassa Helsingin Malmilla. Kerrostaloalue rakennettiin vuosina 2003–2006 Malmin lentoaseman naapuriin sen luoteisnurkkaan, kivenheiton päähän Tapanilan asemasta. Pitkin matkaa alueella on ollut ongelmia maan vajoamisen takia.

    No, ensimmäinen sääntö, verrataanpa muihin alueisiin: Koko Helsingin ydinkeskusta on pitkälti suolla tai täyttömaalla. Esimerkiksi perimätieto kertoo että kaupunki lahjoitti aikoinaan Aleksanterikatu 2 tontin sikopaimenelle laitumeksi, koska ei semmoiselle hetteikölle voi kuitenkaan mitään rakentaa (lähde tälle muuten otettaisiin kiitollisena vastaan). Kalasatama, Jätkäsaari ja Hernesaari ovat täyttömaata, ja täyttö tässä yhteydessä tarkoitti että ne olivat aikansa kaatopaikkoja. Maata jouduttiin niiden rakentamisen yhteydessä paaluttamaan, vaihtamaan ja joskus jopa jättämään rakentamatta: Jätkäsaaren keskellä on puisto siinä missä se on tästäkin syystä. Keski-Pasila on syvää suota, Pohjois-Pasila vanha kaatopaikka ja järvi. Koko Malmin alue laajemmin ylipäänsä on vetistä savea, jonka takia esimerkiksi junarataa ei ole kaivettu tunneliin Malmilla. Edes tukeva kalliopohja ei ole yksiselitteisesti hyvä asia, koska putket, kadut ja perustukset joudutaan sitten räjäyttämään kovaan kallioon.
    Yleisesti voidaaan sanoa, että hyvät ja helpot rakennuspaikat Helsingissä on rakennettu jo ennen sotia. Tulevan rakentamisen mahdollisuuksien kannalta olennaisia poikkeuksia sääntöön ovat useat moottoriteiden varret, tiet ovat usein siinä missä ovat koska ne on aikoinaan tehty hyvälle maapohjalla, ja Vartiosaari. Kauempaa voi löytää vielä verrattaen helppoakin maata, mutta esimerkiksi Östersundomissa ongelma on se että kaukana tonteista saa niin vähän rahaa että se on silti raskaasti tappiollista kaupungille.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Tohon on simppeli syy!
    Suomesta on huonosti saatavilla savimajojen sideaineena käytettävää kamelinpaskaa!

    😂😂😂

    Äänestä

No niinhän afrikassakin tehdään!

Äänestä

Voi sinne rakentaa, kunhan alue paalutetaan betonipaaluilla. Se tosin tarkoittaa hiilidioksidipäästöjen tuplaamista Suomessa, mutta ei Vihreät siitä välitä yhtään mitään.

Äänestä
  • Aika yleinen on myös kalkkistabilointi

    1Äänestä

  • Betoni on hiilinielu
    4.6.2019
    CO2ncrete Solution tutkimushanke

    Betoniteollisuus ry:n toteuttama osahanke CO2ncrete Solution keskittyy hiilidioksidin sitoutumiseen betonirakenteisiin. CO2ncrete Solution on osa EU:n Life-ohjelmaan kuuluvaa Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -hanketta, jolla pyritään edistämään ilmastonmuutoksen hillinnän käytännön toimia Suomessa.

    Hankkeessa toteutetaan vuosina 2019 – 2023 lähes kaksikymmentä konkreettista ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen kytkeytyvää osahanketta. Hankkeessa on mukana yhteensä 22 toimijaa: kuntia ja kunnallisia organisaatioita, tutkimuslaitoksia ja yrityksiä. Hanketta koordinoi Suomen ympäristökeskus Syke.

    Useimmat betonirakenteet sitovat ilmasta hiilidioksidia koko käyttöikänsä ajan karbonatisoitumiseksi kutsutun ilmiön avulla. Ilmiössä hapan hiilidioksidikaasu reagoi sementtikiven emäksisten ainesosien kanssa niin, että hiili sitoutuu pysyvästi betoniin. Tutustu ilmiöön ja tutkimushankkeeseen paremmin sivulla: https://concretesolution.fi/

    Äänestä

Sitten talot joudutaan purkamaan, koska liikenne siirtyy automaattisen sähkölentämisen tehtäväksi ja jokaiseen kaupunginosaan tarvitaan malmin kenttä. Muihin kaupunginosiin rakennetaan kentät teiden rakentamista ja kunnossapidosta vapautuvista varoista, mutta Malmin kentälle jo rakennetut talot joudutaan purkamaan ja verot nousevat jälleen.

Äänestä
  • Sähkölentokoneet eivät lentokenttää tarvitse! Nousevat kohtisuoraan ylös. Voi operoida ihan keskustasta ,esim kauppatori . Malmia 3km. lähempänä ei näillä eikä Droneilla saa operoidakaan hki/Vantaan läheisyydestä johtuen.

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Sähkölentokoneet eivät lentokenttää tarvitse! Nousevat kohtisuoraan ylös. Voi operoida ihan keskustasta ,esim kauppatori . Malmia 3km. lähempänä ei näillä eikä Droneilla saa operoidakaan hki/Vantaan läheisyydestä johtuen.

    Sähkölentone Malmilla on kovassa käytössä. Tänä vuonna 2x 30minuuttia lennetty,melko ekologista. Myös kallista,kun tuntihinta n. 26,000e kun lentotunteja "lelulla" n. 6 yhteesä.

    1Äänestä

Rakensin italiaan, paljon mukavempaa ja halvempaa,eikä edes matuja näkynyt....

Äänestä
  • Et sitten oo peiliin kattonu?

    1Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Et sitten oo peiliin kattonu?

    Matulla ja mamulla on suuri ero. Kyllä Suomeenkin maahanmuuttajat talojaan rakentaa, mutta elitasosurffari maahantunkeutujat eivät taloja rakenna, vaan vaativat ne valmiina.

    Äänestä

  • Anonyymi kirjoitti:

    Matulla ja mamulla on suuri ero. Kyllä Suomeenkin maahanmuuttajat talojaan rakentaa, mutta elitasosurffari maahantunkeutujat eivät taloja rakenna, vaan vaativat ne valmiina.

    Totta. Mutta eikö juuri Italiassa ole näitä Välimerestä "pelastettuja" matuja pilvin pimein?

    1Äänestä

Lentokenttiä ei rakenneta savisille kentille.

1Äänestä

Mitä kertoo se, että 50 neliön asunto on kalliimpi yhdessä paikassa kuin jossain toisessa sijainnissa? Sen että se on rakennettu oikeaan paikkaan, se on haluttu. Ja miksi asunto on halpa? Koska se sijaitsee väärässä paikassa eikä ole haluttu. Hinnat antavat siis tärkeää informaatiota.
Ei ole matuilla eikämamuilla näihin asiaa.

1Äänestä

Ja kun talot ekotaloja paksuine seinineen niin homepommeissa piisaa?

Äänestä

Hannu Oskala.
Alueelle voitaisiin kaavoittaa asutusta vaikkapa 0,68 aluetehokkuudella, joka on sama kuin Arabianrannassa. Tontin hinnaksi voi arvioida noin 700€ per kerrosneliömetri.

Jos Helsinki myisi maan, sen hinnaksi tulisi noin
1 000 000m2 * 0,68 * 700€/m2 = 476 000 000€ eli 476 miljoonaa euroa. Carting-alueen kanssa noin 570 miljoonaa euroa. Hintahaarukka liikkunee 400 ja 700 miljoonan euron välillä rajauksesta, aluetehokkuudesta ja neliöhinnasta riippuen. Pähkinänkuoressa: yli puolen miljardin euron tontti.

Kilometrin mittaisen asfaltoidun suoran, kahvilan ja muutaman varastorakennuksen rakentaa huomattavasti halvemmalla jonnekin toisaalle. Vuonna 2002 Uudenmaan liitto arvioi lentokentän rakentamiskustannuksiksi Mäntsälässä noin 40 miljoonaa euroa.

Jos Malmin ilmailijat omistaisivat tonttinsa itse, olisi lentokentän paikalla ollut asuinalue jo pitkään. Mutta kun yhteisesti omistettu maa on ilmaista…

1Äänestä

On ekoteko lopettaa Malmin kenttä jotta ilmaston saastutus vähenee.

1Äänestä

Linnut ovat lentokentällä turvallisuusriski. Tosin heti aamusta häiriintyvät saastuttavista ja meluisista koneista ja hädissään lentävät Viikin lintuparatiisiin.
Jolleivat törmää lentoneeseen .

1Äänestä

Unohtakaa kerrostalo ja rakentakaa niin kevyttä että kelluu savivellissä.

Äänestä
  • Siellä "savivellissä" vielä 2viikkoa sitten leikattiin heinikkoa kiitoteiden reunoilta neljällä isolla traktorilla! Ei edes renkaankaanjälkiä jäänyt maahan. Satuilut "suosta" voidaan jo lopettaa ! Samaten perhosista kun ruskeaksi kuivuneella lyhyeksi leikatulla heinikolla ei perhoset oleile.Muutama lokki lenteli alueella ja selvisivät ilman törmäystä lentokoneeseen, toisin kuin haukka joka tuli lasista läpi!

    1Äänestä

Heikensi kuulemma "lento-ominaisuuksia" kummankohan ..haukan vai lentokoneen? Vaiko molempien.

1Äänestä

Helsinkiin uppoaa satoja miljoonia verorahoja jos jonkinlaiseen hankkeeseen. Me, koko Suomi, nämä megalomaaniset hankkeet rahoitamme samalla kun meidän pikkukylissämme lapset käyvät homekoulua ja kirjastot on suljettu ja sairaalat siirretty satojen kilometrien päähän.

Ei hyvää päivää, eikö ihmiset tajua että tuollainen rakentaminen mitä pääkaupungissa harjoitetaan, on KALLISTA. Se maksetaan verovaroista, kuten kaikki muukin kulttuuri ja isot hienot uudistukset. Sinällään ne on ihan kivoja, mutta kun samalla omat lapset sairastuvat kun joku pikkukoulu ei saa valtion rahoitusta korjaamiseen, alkaa närästää ja lujaa.

Kentän ylläpidon maksaa sentään lentoseurat ja yhdistykset. Mutta rakentamiseen joudumme osallistumaan me kaikki myös pk- seudun ulkopuolella asuvat.

Mamma maalta

Äänestä
  • Nämä Lentokolutukset bungataan osin Kelan fyrkalla. Stadi saa pelkkinä maanvuokrina yli 100.000.000e /Vuosi.

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

Kommentoi aloitusta


Anonyymi kirjoitti:

löysälle savelle?
https://www.hs.fi/kaupunki/art-2000006116742.html
Malmin lentokenttä halutaan sulkea asuntorakentamisen tieltä.
Kenttä saadaan toki kiinni ja vihreä sulka hattuun, mutta
voiko sinne rakentaa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu