Voiko sopu syntyä?

"...riippuen siitä mitä ihminen eläissään tekee tai jättää tekemättä - joko hyvää tai pahaa."

Henkilökohtaisuuksiin menevä riitely rassaa jokaista siihen osallistuvaa ja myös vastapuolta. Elämässä on tärkeämpääkin tekemistä kuin näillä keskustelufoorumeilla pätemisen tarve joka väistämättä usein johtaa riitelyyn, varsinkin jos jää altavastaajaksi. Allekirjoittanut on ottanut tai ainakin yrittänyt ottaa opikseen omista typeryyksistään:p

Toki tämähän parhaimmillaan hyvää viihdettä, heh.

Syneus-65m kirjoitti:

"...riippuen siitä mitä ihminen eläissään tekee tai jättää tekemättä - joko hyvää tai pahaa."

Henkilökohtaisuuksiin menevä riitely rassaa jokaista siihen osallistuvaa ja myös vastapuolta. Elämässä on tärkeämpääkin tekemistä kuin näillä keskustelufoorumeilla pätemisen tarve joka väistämättä usein johtaa riitelyyn, varsinkin jos jää altavastaajaksi. Allekirjoittanut on ottanut tai ainakin yrittänyt ottaa opikseen omista typeryyksistään:p

Toki tämähän parhaimmillaan hyvää viihdettä, heh.

eri uskonnollisten keskustelufoorumeiden ongelmista johtuu siitä, etä tarkastellaan asioita hyvin pienen ja ahtaan putken läpi eikä nähdä laajempaa kokonaisuutta.

"Hätä ja tuska maailman,
suurempi on kuin luulahan.
Ken tahtoo kärsivää auttaa",
veisataan eräässä virressä ja tämä on korutonta todellisuutta tämän päivän kotoisesssa kristillisyydessä.

Kirkolliset ovat tyytyväisiä omiin käsityksiinsä eikä heidän tarvitse välittää mistään eikä kenestäkään.

Vapaisiin suuntiin kuuluvat elävät niin voimakkaiden illuusioiden ja utopististen haaveiden vallassa, että ovat täysin sokeita lähimmäisten krsimyksille ja niille henkisille tarpeille, jotka kaikkialla huutavat täyttymystään. Heille lähimmäiset ovat vain käännyttämise objekteja ja kärsivät ja ahdistetut "helppoja saaliita", joiden hädänalaista tilannetta pyritään hyödyntämään käännytystyössä.

Eli ateistien kanssa tulen toimeen, mutta miten pärjätä harhautuneiden lahkolaisten kanssa?

Leo J. Salmela kirjoitti:

eri uskonnollisten keskustelufoorumeiden ongelmista johtuu siitä, etä tarkastellaan asioita hyvin pienen ja ahtaan putken läpi eikä nähdä laajempaa kokonaisuutta.

"Hätä ja tuska maailman,
suurempi on kuin luulahan.
Ken tahtoo kärsivää auttaa",
veisataan eräässä virressä ja tämä on korutonta todellisuutta tämän päivän kotoisesssa kristillisyydessä.

Kirkolliset ovat tyytyväisiä omiin käsityksiinsä eikä heidän tarvitse välittää mistään eikä kenestäkään.

Vapaisiin suuntiin kuuluvat elävät niin voimakkaiden illuusioiden ja utopististen haaveiden vallassa, että ovat täysin sokeita lähimmäisten krsimyksille ja niille henkisille tarpeille, jotka kaikkialla huutavat täyttymystään. Heille lähimmäiset ovat vain käännyttämise objekteja ja kärsivät ja ahdistetut "helppoja saaliita", joiden hädänalaista tilannetta pyritään hyödyntämään käännytystyössä.

Eli ateistien kanssa tulen toimeen, mutta miten pärjätä harhautuneiden lahkolaisten kanssa?

Tässä todellisuudessa tässä maailmassa konaisuuden voi nähdä myös sen ahtaan putken läpi.

Ovatko Protestantit ja Ortodoksit myös harhautuneita lahkoja?

Syneus(m) kirjoitti:

Tässä todellisuudessa tässä maailmassa konaisuuden voi nähdä myös sen ahtaan putken läpi.

Ovatko Protestantit ja Ortodoksit myös harhautuneita lahkoja?

nähdään vain pieni läntti jostain. Kaikki muu on pimeyttä ja sen vuoksi se pieni länttikin tulkitaan miten sattuu.

Koko länsimainen kristillisyys harhailee eksyksissä. On muotoa, tapaa ja on yhteiskuntahypnoottisia illuusioita, mutta ajan haasteisiin nykyinen kristillisyys ei pysty vastaamaan