että elämme simulaatiossa/ hologrammissa/ matrixissa ?
Poikkeavat kokemukset?
Filosofinen päättely: laskentatehon kasvu, kohta voi simuloida koko universumia, itse asiassa näin on jo käynyt, elämme sellaisessa.
yhdelle tietoisuudelle ei tarvitse simuloida kuin sitä aluetta mistä hän saa aistihavaintoja..
joku kirjoitti joskus, että ihmisen kokemus on ylipäätään simulaatio todellisuudesta, tosin en tätä ajatusta ole täysin ymmärtänyt..
herääkö ajatuksia aiheesta?
---
heisielu
Mikä voisi viitata siihen,
Anonyymi
43
935
Vastaukset
- Anonyymi
Se, että löytäisimme esimerkiksi jostakin vaikeapääsyisen rotkon seinämästä tai luolasta ikkunan, jossa simulaation koodi tai lokitiedosto koko ajan juoksisi. Mikäli paikan olemassaolosta olisi tietoa pidemmältä ajalta kuin minkä meidän käyttämämme tietokoneet ovat olleet olemassa olisi se todiste jostakin ulkopuolisesta tietojenkäsittelystä eli elämästämme simulaatiosta.
Taisi olla joku Ken MacLeodin kirja. 1. Kentät täyttävät universumin, ei aine tai energia
2. Hiukkaset ovat kentän värähtelyjä
Vai voisiko sanoa, että kenttien värähtelyt simuloivat hiukkasten toimintaa?- Anonyymi
Et sitten kehdannut kakaista kolmatta totuutta? Turha ujostella enää reippaan aloituksen jälkeen.
"Simulaatio" ja "todellisuus" ovat ekvivalentteja. Kysymys on siten väärin asetettu, koska sitä ei voi todeta oikeaksi eikä vääräksi.
- Anonyymi
Se että olemme osa simulaatiota on asia, jota ei voi todistaa vääräksi, tai oikeaksi, simulaation sisältä.
On esitetty nk. Mandela- efektiä todisteeksi ( Linkki : https://en.wikipedia.org/wiki/False_memory ) tai sitä, että luonnossa ylipäätään on lakeja joita se noudattaa, kuten suuri tietokone tai sääntökone.
Nykyiset tietokoneet pystyvät ajamaan yksinkertaisia simulaatioita.
--planeetta - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se että olemme osa simulaatiota on asia, jota ei voi todistaa vääräksi, tai oikeaksi, simulaation sisältä.
On esitetty nk. Mandela- efektiä todisteeksi ( Linkki : https://en.wikipedia.org/wiki/False_memory ) tai sitä, että luonnossa ylipäätään on lakeja joita se noudattaa, kuten suuri tietokone tai sääntökone.
Nykyiset tietokoneet pystyvät ajamaan yksinkertaisia simulaatioita.
--planeettaLuonnonlait ovat muotoutuneen ajan myötä ei niitä ollut alussa valmiina.
Anonyymi kirjoitti:
Luonnonlait ovat muotoutuneen ajan myötä ei niitä ollut alussa valmiina.
Emme tiedä, ovatko luonnonlait pysyviä vai eivät. On esitetty, että eivät olisi, mutta mitään havaintoa toisenlaisista laeista ei ole. Jos joskus saadaan aikaan kaiken teoria, sen pitäisi pystyä selvittämään myös tämä asia sekä luonnossa olevien vakioiden suuruus verrattuna johonkin muuhun.
- Anonyymi
Tulevaisuuden teinit käyvät sotapelejä historialla. Vedonlyöntiä.
- Anonyymi
"joku kirjoitti joskus, että ihmisen kokemus on ylipäätään simulaatio todellisuudesta, tosin en tätä ajatusta ole täysin ymmärtänyt.."
Tässä perusjuttu on se, että aivot luovat kokemuksen todellisuudesta perustuen aiempaan opittuun ja havaintoihin. Se miten kukakin minkäkin asian kokee riippuu siis henkilöstä. Jotkut väittävät, että myös motiivit vaikuttavat, tiedä häntä.
Esimerkkinä viittaan mekko- vouhotukseen tuossa joku aika sitten ( Linkki : https://en.wikipedia.org/wiki/The_dress ). Minkä värinen se sitten olikaan.
Todellisuus on siis omien aivojen luoma simulaatio ympäröivästä maailmasta.
Ja se tietysti herättelee kysymystä onko kokemus todellisuudesta aito, jos se on simulaatio. Mielestäni kaikki todellisuuskokemukset ovat aitoja ja jokaiselle aivolle tosi.
Joten jos koko todellisuus on simulaatio, se on aito ja tosi kaikille, jotka ovat siinä mukana.
--planeetta- Anonyymi
"Tässä perusjuttu on se, että aivot luovat kokemuksen todellisuudesta perustuen aiempaan opittuun ja havaintoihin."
Tuo tarkoitaisi myös sitä että se koettu todellisuus on kunkin yksilön kallon sisällä. Parempi olisi minusta jättää olettamatta se tietoisuuden ja aivojen identtisyys tässä vaiheessa koska ainakaan toistaiseksi ei tunneta miten se aivojen ja koetun elämyksellisyyden suhde käytännössä toimii (ns. tietoisuuden vaikea ongelma) .
"Ja se tietysti herättelee kysymystä onko kokemus todellisuudesta aito, jos se on simulaatio. Mielestäni kaikki todellisuuskokemukset ovat aitoja ja jokaiselle aivolle tosi."
Niin tuosta seuraa sitten kyllä "pieni" ongelma tieteen mahdollisuuden ja olemassaolon kannalta eli voiko tiede tuossa mallissa olla mitenkään objektiivista vai onko kyseessä vain opittu tapa hahmottaa todellisuutta.
Simulaatio ei välttämättä ole hyvä käsite tässä yhteydessä koska simulaatio tarkoittaa jonkun vielä todellisemman mallintamista ja matkimista.
'Virtuaalinen todellisuus ' olisi mielestäni parempi ilmaus koska se käsite ei edellytä mitään todellista maailmaa sen virtuaalisen taustalle lukuunottamatta sitä virtuaalimaailman "serveriä" joka ei voi sijaita samassa maailmassa kuin se virtuaalinen todellisuus mutta jonka pitää sijaita samassa maailmassa kuin sen virtuaalitodellisuuden kokija.
Se "serveri" voi olla joko tietokone (esim. Nick Boström) tai jonkinlainen kosminen tietoisuus jonka dissosioituneita osia jokainen yksilöllinen tietoisuus on (ks. esim. Bernardo Kastrup tai Tom Campbell My Big Toe)
Belisario - Anonyymi
Sivuhuomio. Onkohan kukaan onnistunut boottaamaan oman kovalevynsä lähes täydellisesti siten, että hän aloittaisi elämänsä ikään kuin alusta? Se voi onnistua jonkun ahkeran meditoinnin ja itsetutkiskelun kautta siten, että huomioi omat tavat, miten reagoi missäkin tilanteessa, kuuntelee kehonsa tuntemuksia jne. ja pyrkii siihen, ettei ajatukset ja tunnekokemukset lähde viemään aina niille samoille urille, jotka on muodostaneet syvät automatisoituneet uomat aivoihin. Mehän sairastumme erilaisiin pyyken ongelmiin (ehkä myös ruumiin) juuri väärien ohjelmointien kautta. Koska tiede on jo hyvin pitkällä, vaikkei ihan kaikkea tiedäkään, niin silti jonkinlainen apuväline pitäisi jo saada aikaiseksi, jolla ihminen voisi helpommin ohjata itsensä pois vanhoista toimimattomista reagointitavoista. Ohjelmoida itsensä tähän päivään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Sivuhuomio. Onkohan kukaan onnistunut boottaamaan oman kovalevynsä lähes täydellisesti siten, että hän aloittaisi elämänsä ikään kuin alusta? Se voi onnistua jonkun ahkeran meditoinnin ja itsetutkiskelun kautta siten, että huomioi omat tavat, miten reagoi missäkin tilanteessa, kuuntelee kehonsa tuntemuksia jne. ja pyrkii siihen, ettei ajatukset ja tunnekokemukset lähde viemään aina niille samoille urille, jotka on muodostaneet syvät automatisoituneet uomat aivoihin. Mehän sairastumme erilaisiin pyyken ongelmiin (ehkä myös ruumiin) juuri väärien ohjelmointien kautta. Koska tiede on jo hyvin pitkällä, vaikkei ihan kaikkea tiedäkään, niin silti jonkinlainen apuväline pitäisi jo saada aikaiseksi, jolla ihminen voisi helpommin ohjata itsensä pois vanhoista toimimattomista reagointitavoista. Ohjelmoida itsensä tähän päivään.
En tiedä tahallisesta tai tarkoituksenmukaisesti ija hallitusti itsetuotetusta, mutta onnettomuuksista olen lukenut, joissa ihmisten kerrotaan unohtaneen jopa vuosikymmeniä tai täysin kaiken, tai lääketieteellisistä "hoidoista" jotka ovat kohdistuneet hoidettavan henkilön aivoihin saaden aikaan ainakin joskus halutun kaltaisia muutoksia, joskin on useita vastoin hoidettavan tahtoa suoritettuja toimia. Uudelleen ohjelmoinnista en ole kuullut ellei aivopesua lasketa mukaan joka sekin on kohteena olevalle usein väkivaltainen kokemus.
Elokuvia aiheesta on monia esim Total Recall. Joten asiaa on luonnosteltu monelta eri kantilta pelkästään niissä ja en ihmettele yhtään jos jotain vakavissamielin tehtyjä kaupalliseen sovellukseen tähtääviä projekteja olisi toteutettu. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En tiedä tahallisesta tai tarkoituksenmukaisesti ija hallitusti itsetuotetusta, mutta onnettomuuksista olen lukenut, joissa ihmisten kerrotaan unohtaneen jopa vuosikymmeniä tai täysin kaiken, tai lääketieteellisistä "hoidoista" jotka ovat kohdistuneet hoidettavan henkilön aivoihin saaden aikaan ainakin joskus halutun kaltaisia muutoksia, joskin on useita vastoin hoidettavan tahtoa suoritettuja toimia. Uudelleen ohjelmoinnista en ole kuullut ellei aivopesua lasketa mukaan joka sekin on kohteena olevalle usein väkivaltainen kokemus.
Elokuvia aiheesta on monia esim Total Recall. Joten asiaa on luonnosteltu monelta eri kantilta pelkästään niissä ja en ihmettele yhtään jos jotain vakavissamielin tehtyjä kaupalliseen sovellukseen tähtääviä projekteja olisi toteutettu.Lisään sen verran että uskoisin psyyke lääkkeiden olevan kustannustehokkain keino. Nekään eivät paranna koska lievittävät oireita. Joten jos lääketeollisuus ajattelee voittoja, parantava lääke ei välttämättä ole edes kiinnostavaa. Saati kokonaan uudelleen ohjelmointi, ellei osa niistä johda lääkitykseen.
Kyseessä oma harhainen käsitys.
Simulaatio- ajatus tuntuu oikealta silloin kun alkaa havaita, että tässä on koko ajan verhon takana henkimaailma.
Kun tämä aineellinen maailma ja henkimaailma ovat yhdessä, silloin vasta elämme todellisessa maailmassa. Se liittyminen tapahtuu ylösnousemuksessa. Vasta silloin olemme todellisessa, kokonaisessa, oikeassa todellisuudessa.
Siihen asti elämme ainellisen maailman puolinaisessa todellisuudessa. Kuoltuamme siirrymme henkimaailman puolinaiseen todellisuuteen.
Kummassakin eläessämme kaikki on myös totista totta, mutta simulaatiota siinä että se on puolinaista, emme näe emmekä koe kaikkea mitä ympärillämme oikessti tapahtuu.
Näin voisi kans olla.- Anonyymi
Mitä tuo ylösnousemus oikeasti tarkoittaa? Se tarkoittaa valaistumista, korkeampaa tietoisuutta eli sitä, että ihminen ottaa aivokapasiteettiaan uuteen, laajempaan käyttöön.
Ylösnousemuksessa pään päälle ikään kuin syttyy lamppu. Ihmisen henkiset energiat nousee ylemmälle tasolle ja ihminen näkee asiat selvemmin.
Jos sinulla on joku uskonnollinen selitys, niin se ei selitä sitä mitä ihmisessä fyysisesti oikeasti tapahtuu valaistuessaan (ylösnousemuksessa). Ylösnousemus, jossa fyysisesti kuollut ruumis nousee haudastaan on puppua. Kyse on nimenomaan henkisestä prosessista, jossa henkisesti kuollut herää uuteen elämään. Anonyymi kirjoitti:
Mitä tuo ylösnousemus oikeasti tarkoittaa? Se tarkoittaa valaistumista, korkeampaa tietoisuutta eli sitä, että ihminen ottaa aivokapasiteettiaan uuteen, laajempaan käyttöön.
Ylösnousemuksessa pään päälle ikään kuin syttyy lamppu. Ihmisen henkiset energiat nousee ylemmälle tasolle ja ihminen näkee asiat selvemmin.
Jos sinulla on joku uskonnollinen selitys, niin se ei selitä sitä mitä ihmisessä fyysisesti oikeasti tapahtuu valaistuessaan (ylösnousemuksessa). Ylösnousemus, jossa fyysisesti kuollut ruumis nousee haudastaan on puppua. Kyse on nimenomaan henkisestä prosessista, jossa henkisesti kuollut herää uuteen elämään.En tarkoita valaistumista vaan ylösnousenusta, noustaan henkimaailmasta, saadaan uusi, kuolematon ruumis.
- Anonyymi
Vastaan itselleni, netistä pöllittyä:
-ajan nuoli( taitaa olla mysteeri tieteelle miksi aika ylipäätään kuluu...)
-universumin luonnonvakiot juuri oikeat elämän ilmestymiselle.
Simulaation ja unen voi napsauttaa pois päältä, mutta todellisuutta ei.
--
heisielu- Anonyymi
Jos todellisuuden pysäyttäisi olisiko sitä todellisuuden sisältä sen kokijana ja osana mahdollista huomata? Tai jos ajatellaan kaiken olevan ennaltakirjoitettua, kuten joissain piireissä bruukataan tehdä, mistä voi tietää jos todellisuutta kelattaisiin edestakaisin tai superhitaasti tai supernopeasti. Jos siis sisältöön itseensä ei koskettaisi.
Muussa tapauksessa äkilliset selittämättömän muutokset voisivat olla yksi mahdollinen merkki ulkoisesta simuloijasta tai ohjema- tai parametrimuutoksista.
- Anonyymi
Älyn, tiedon yms kehittymisen ongelmia, että meillä on runsaasti aineistoa ja tilaa luovalle ajatuksenkululle täyttämään tietoaukkoja ja ihmettelemään, mitä kaikkea tämä voisi olla.
Simulaatio tämä ei ole, vaan uniikki tapa kokea kaikkeus, joka on kehittynyt miljardeja vuosia. Me muodostamme "simulaatiomme" vain pieneltä osalta ulkopuolisilla seikoilla (fotonit jne.) ja kaiken muun sisäsyntyisesti; valo, ääni, aika, tila, liike, nopeus, ulotteisuus, kommunikaatio, käsitteet, uskonnot ja uskomukset, tieteet, matematiikka, tunteet jne. Kahden nyrkin kokoisessa luomisympäristössä olemme luoneet yksin, kaksin ja yhteisöissä valtavasti asioita, jotka kuvittelemme olevan tuolla ulkona, vaikka tämä minkä koemme on kuin oma henkilökohtainen planetaario, jonka ulkopuolelle ei voi nähdä.
Toki elokuvaohjaajat, kirjoittajat, filosofit, tutkijat, luovat ihmiset yms ruokkii mielikuvitustamme kehittelemään kaikenlaista, joista osa voi vakiintua mahdollisuuksiksi, tieteen ajan uskomuksiksi. Itse mietin puita. 40 vuotta elänyt samassa kaupungissa ja suurin osa puista on aivan saman kokoisia kuin alussakin. Eivät kasva mihinkään suuntaan.
Kerran kaatui yksi puista ja sen juuret olivat kummat.
On kuitenkin niin, että on alueita kaupungin sisällä joihin kasvaa puita esim. kun palo yksi puutalo niin sen raunioihin kasvaa puita , mutta yleisesti ottaen kaupunki on melko saman näköinen kuin 40 vuotta sitten.- Anonyymi
Tämä ketju osoittaa vahvasti siihen suuntaan, että emme elä simulaatiossa.
Kukaan tai mikään simuloija ei varmaan olisi synnyttänyt tällaista. Tietysti olisi voinut kokeilla mitä puppugeneraattori saa aikaan mutta epäilenpä vahvasti tätä mahdollisuutta. Kyllä tämä ketju on ihan aitoa todellista diletanttiviisautta!- Anonyymi
Aivan.. Aihe on hankala.
Miksi simuloida lukemattomia galakseja ja alkeishiukkasmaailmaa, jotenkin "aito homma" olisi helpompi/ymmärrettävämpi juttu. Ja ehkä jos pystyisimme aukottomasti todistamaan, että elämme simulaatiossa -se lopetettaisiin tai sen ajamisen tarkoitus menisi pilalle.
Mutta hyvä koulutuslaitos tää todellisuus tai simulaatio on. Mm. monet puupäät ovat oppineet empatiaa.(minä myös!)
-Synkronisiteettia, kaksoisrakokoetta ja Princetonin yliopiston tutkimuksia satunaislukugeneraattorilla on ehdotettu simulaatiota puoltaviksi.
-ja voisko protoneista löytyä sarjanumero ja taustasäteilystä jotain simulaation rajoista..
---
heisielu - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Aivan.. Aihe on hankala.
Miksi simuloida lukemattomia galakseja ja alkeishiukkasmaailmaa, jotenkin "aito homma" olisi helpompi/ymmärrettävämpi juttu. Ja ehkä jos pystyisimme aukottomasti todistamaan, että elämme simulaatiossa -se lopetettaisiin tai sen ajamisen tarkoitus menisi pilalle.
Mutta hyvä koulutuslaitos tää todellisuus tai simulaatio on. Mm. monet puupäät ovat oppineet empatiaa.(minä myös!)
-Synkronisiteettia, kaksoisrakokoetta ja Princetonin yliopiston tutkimuksia satunaislukugeneraattorilla on ehdotettu simulaatiota puoltaviksi.
-ja voisko protoneista löytyä sarjanumero ja taustasäteilystä jotain simulaation rajoista..
---
heisielu"Miksi simuloida lukemattomia galakseja ja alkeishiukkasmaailmaa, jotenkin "aito homma" olisi helpompi/ymmärrettävämpi juttu. "
Miksi niitä lukemattomia galakseja ja alkeishiukkasia ylipäätänsä pitäisi simuloida simulaatiossa joka kullekin havaitsijalle tuottaa vain sen mitä hän jonakin hetkenä voi kokea?
Mitä tarkoittaa "aito" tässä yhteydessä?
Kokemus sinänsä vain on - kokemus ei ole tosi eikä epätosi sellaisenaan vaan ainoastaan suhteessa muihin kokemuksiin ja niihin oletuksiin tai uskomuksiin mitä liitetään siihen kokemukseen. Kokemus on tässä mielessä aina "aito" ja totuus ja epätotuus liittyvät aina vain kielellisiin ilmaisuihin joilla yritetään kuvailla sitä tulkitsematonta alkuperäistä kokemusta joka ei ole pohjimmaltaan kielellistä. Galaksit ja alkeishiukkaset liittyvät vallitsevaan luonnontieteelliseen uskomusjärjestelmään joka voi olla tosi tai epätosi.
Ns. tieteellisissä simulaatioissa taas yritetään testata erilaisia matemaattisia malleja ja niiden seurauksia suhteessa havaintoihin jolloin oletetaan jo valmiiksi että galaksit ja alkeishiukkaset ovat todellisia konkreettisia entiteettejä eikä vain simuloitua kokemusta kuten kosmologisissa simulaatiomalleissa jotka pyrkivät selittämään kaiken havainnon ja kokemuksen simulaationa.
Simulaatiomalli periaatteessa kumoaa nykyisen luonnontieteellisen maailmankuvan ja tarkoittaa että ns, luonnonlait ja aine eivät ole se pohjimmainen totuus vaan kaiken taustalla on jonkinlainen simulaatio joka taas tarkoittaa että todellisuus on jonkinlaisen tietoisuuden ja älyn tuottamaa eikä siis satunnaista eikä deterministä eikä edes mitään satunnaisuuden ja determinismin välimuotoa. Kyseessä on siis tavallaan teismin modernisoitu versio.
"-ja voisko protoneista löytyä sarjanumero ja taustasäteilystä jotain simulaation rajoista.."
Eräs säieteorian kehittäjä (James Gates jr) oli sitä mieltä että säieteoriasta löytyy tietokonekoodia (esim. virheenkorjausalgoritmeja) mikä viittaisi simulaatiomalliin.
https://www.youtube.com/watch?v=cvMlUepVgbA Anonyymi kirjoitti:
"Miksi simuloida lukemattomia galakseja ja alkeishiukkasmaailmaa, jotenkin "aito homma" olisi helpompi/ymmärrettävämpi juttu. "
Miksi niitä lukemattomia galakseja ja alkeishiukkasia ylipäätänsä pitäisi simuloida simulaatiossa joka kullekin havaitsijalle tuottaa vain sen mitä hän jonakin hetkenä voi kokea?
Mitä tarkoittaa "aito" tässä yhteydessä?
Kokemus sinänsä vain on - kokemus ei ole tosi eikä epätosi sellaisenaan vaan ainoastaan suhteessa muihin kokemuksiin ja niihin oletuksiin tai uskomuksiin mitä liitetään siihen kokemukseen. Kokemus on tässä mielessä aina "aito" ja totuus ja epätotuus liittyvät aina vain kielellisiin ilmaisuihin joilla yritetään kuvailla sitä tulkitsematonta alkuperäistä kokemusta joka ei ole pohjimmaltaan kielellistä. Galaksit ja alkeishiukkaset liittyvät vallitsevaan luonnontieteelliseen uskomusjärjestelmään joka voi olla tosi tai epätosi.
Ns. tieteellisissä simulaatioissa taas yritetään testata erilaisia matemaattisia malleja ja niiden seurauksia suhteessa havaintoihin jolloin oletetaan jo valmiiksi että galaksit ja alkeishiukkaset ovat todellisia konkreettisia entiteettejä eikä vain simuloitua kokemusta kuten kosmologisissa simulaatiomalleissa jotka pyrkivät selittämään kaiken havainnon ja kokemuksen simulaationa.
Simulaatiomalli periaatteessa kumoaa nykyisen luonnontieteellisen maailmankuvan ja tarkoittaa että ns, luonnonlait ja aine eivät ole se pohjimmainen totuus vaan kaiken taustalla on jonkinlainen simulaatio joka taas tarkoittaa että todellisuus on jonkinlaisen tietoisuuden ja älyn tuottamaa eikä siis satunnaista eikä deterministä eikä edes mitään satunnaisuuden ja determinismin välimuotoa. Kyseessä on siis tavallaan teismin modernisoitu versio.
"-ja voisko protoneista löytyä sarjanumero ja taustasäteilystä jotain simulaation rajoista.."
Eräs säieteorian kehittäjä (James Gates jr) oli sitä mieltä että säieteoriasta löytyy tietokonekoodia (esim. virheenkorjausalgoritmeja) mikä viittaisi simulaatiomalliin.
https://www.youtube.com/watch?v=cvMlUepVgbALämmin kiitokseni kommentistasi ja linkistä, joka soi minulle useamman tunnin erinomaisen mukavaa seurattavaa. 'Amerikkalaisuuskaan' ei häirinnyt alkua pitemmälle ja kun tekstitys osoittautui toimivaksi sain asiastakin selvää. :)
(Katson lähiaikoina koko sarjan.)- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Miksi simuloida lukemattomia galakseja ja alkeishiukkasmaailmaa, jotenkin "aito homma" olisi helpompi/ymmärrettävämpi juttu. "
Miksi niitä lukemattomia galakseja ja alkeishiukkasia ylipäätänsä pitäisi simuloida simulaatiossa joka kullekin havaitsijalle tuottaa vain sen mitä hän jonakin hetkenä voi kokea?
Mitä tarkoittaa "aito" tässä yhteydessä?
Kokemus sinänsä vain on - kokemus ei ole tosi eikä epätosi sellaisenaan vaan ainoastaan suhteessa muihin kokemuksiin ja niihin oletuksiin tai uskomuksiin mitä liitetään siihen kokemukseen. Kokemus on tässä mielessä aina "aito" ja totuus ja epätotuus liittyvät aina vain kielellisiin ilmaisuihin joilla yritetään kuvailla sitä tulkitsematonta alkuperäistä kokemusta joka ei ole pohjimmaltaan kielellistä. Galaksit ja alkeishiukkaset liittyvät vallitsevaan luonnontieteelliseen uskomusjärjestelmään joka voi olla tosi tai epätosi.
Ns. tieteellisissä simulaatioissa taas yritetään testata erilaisia matemaattisia malleja ja niiden seurauksia suhteessa havaintoihin jolloin oletetaan jo valmiiksi että galaksit ja alkeishiukkaset ovat todellisia konkreettisia entiteettejä eikä vain simuloitua kokemusta kuten kosmologisissa simulaatiomalleissa jotka pyrkivät selittämään kaiken havainnon ja kokemuksen simulaationa.
Simulaatiomalli periaatteessa kumoaa nykyisen luonnontieteellisen maailmankuvan ja tarkoittaa että ns, luonnonlait ja aine eivät ole se pohjimmainen totuus vaan kaiken taustalla on jonkinlainen simulaatio joka taas tarkoittaa että todellisuus on jonkinlaisen tietoisuuden ja älyn tuottamaa eikä siis satunnaista eikä deterministä eikä edes mitään satunnaisuuden ja determinismin välimuotoa. Kyseessä on siis tavallaan teismin modernisoitu versio.
"-ja voisko protoneista löytyä sarjanumero ja taustasäteilystä jotain simulaation rajoista.."
Eräs säieteorian kehittäjä (James Gates jr) oli sitä mieltä että säieteoriasta löytyy tietokonekoodia (esim. virheenkorjausalgoritmeja) mikä viittaisi simulaatiomalliin.
https://www.youtube.com/watch?v=cvMlUepVgbAHyvät virheenkorjausalgoritmit. Ei ole tullut eteen että vaikkapa heitetty kivi olisi jämähtänyt ilmaan bugin takia :)
Ehkä ne mahdolliset virheet ovat liian pieniä ihmisen havaittavaksi. - Anonyymi
SattumanSatoa kirjoitti:
Lämmin kiitokseni kommentistasi ja linkistä, joka soi minulle useamman tunnin erinomaisen mukavaa seurattavaa. 'Amerikkalaisuuskaan' ei häirinnyt alkua pitemmälle ja kun tekstitys osoittautui toimivaksi sain asiastakin selvää. :)
(Katson lähiaikoina koko sarjan.)Vahvasti samaa mieltä linkitetystä videopätkästä. Aidot kiitokset.
- Anonyymi
Jos elämme supertietokoneen simuloimassa todellisuudessa, niin todellisuus olisi kvantittunut/pikselöitynyt, koska tietokoneen simulaatiolla on rajallinen tarkkuus. Olemme havainneet, että energia on kvantittunut, mutta jopa tila (plankin pituus) ja aika (plankin aika) voivat hyvinkin olla simulaation pikselinkoko ja simulaation aikaresoluutio. Näitä voidaan käyttää argumentteina simulaatioajatuksen puolustamiseksi.
- Anonyymi
Ajattele alienimaisesti ja multidimensionaalisesti. Perinteisen litteän pistemariisin sijaan on käytetty stokastista dynaamista ja ulotteista pistematriisia, jossa jokainen hiukkanen on oma pikselinsä. Siinä nVidian lippulaiva kalpenee alkukantaisuuteensa, resoluution ollessa luokkaa 25000000000 x 25000000000 pikseliä tuumalla.
Ja me emme voi nojata plankkeihin yms sillä ne ovat vain osa simulaatiota, eli ohjelmia.
- Anonyymi
Missä tapauksessa simuloitu voi epäillä olevansa simuloitu, saati kyetä todistamaan sen? Onko simuloija liittänyt simuloidun tietoisuuteen simuloinnin käsitteen, sekä ominaisuuden epäillä sitä ja ominaisuuden etsiä vastauksia, ja jos, niin millä ehdoilla?
- Anonyymi
Ei liity alkuperäiseen aiheeseen mutta:
Voiko tietoisuutta simuloida?
Luulen, että alkeellista voi, mutta tuskinpa sillä olisi vapaa tahtoa. Tai ainakaan se ei pystyisi tekemään valintoja, joita ei ole sen simuloinnin/ohjelmoinnin piirissä.
--
heisielu- Anonyymi
Jos tietoisuus nousee neuroverkosta, niin silloin tietoisuus on täysin simuloitavissa. Itse katson, että "vapaa tahto" on illuusio. Kaikki tietoiset olennot kuvittelevat, että heillä on sellainen. Vai millaista olisi olla tietoinen olento, jolla ei ole "vapaata tahtoa"? Ei kai sellaista voi edes olla.
Tietoisuuden kokemus selvästikin syö paljon aivoresursseja. Itse olen huomannut, että mitä enemmän elämä rutinoituu sitä vähemmän tietoisia hetkiä koen. Esimerkiksi pianon soittaja voi alussa olla tietoinen jokaisesta painalluksestaan ja myöhemmin kaikki tapahtuu automaatisesti ilman tiedostamista. Tämä voi mennä jopa niin pitkälle, että jos automaatio ei syystä tai toisesta toimi, niin koko kappale on "sormimuistissa" ja etkä tietoisesti edes muista, mitä koskettimia piti painella.
Simuloidusta universumista todettakoon, että mehän kaikki elämme aivojen tuottamassa virtuaalikokemuksessa koko ajan. Toki aivot tuottavat tämän kokemuksen käyttäen ympäristöstään saamaa aisti-informaatiota, mutta se on kuin ohjaisit robottia virtuaalilasit päässä. Poikkeuksena tähän ovat unet, milloin aivot tuottavat virtuaalitodellisuutemme ilman aistien tuomaa informaatiota.
Olen pohtinut, mikä mahtaa olla unien tarkoitus. Se saattaa olla pelkkää ajatusvirtaa, joka liittyy informaation järjestelyyn. Unimaailma voi olla myös keino simuloida tapahtumia, jotta olisimme paremmin varautuneita toimimaan oikein realimaailmassa. On aika yleistä nähdä unia, missä juoksemme pakoon "saalistajaa" ja yritämme löytää hyvän keinon pakoon tai piiloon. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos tietoisuus nousee neuroverkosta, niin silloin tietoisuus on täysin simuloitavissa. Itse katson, että "vapaa tahto" on illuusio. Kaikki tietoiset olennot kuvittelevat, että heillä on sellainen. Vai millaista olisi olla tietoinen olento, jolla ei ole "vapaata tahtoa"? Ei kai sellaista voi edes olla.
Tietoisuuden kokemus selvästikin syö paljon aivoresursseja. Itse olen huomannut, että mitä enemmän elämä rutinoituu sitä vähemmän tietoisia hetkiä koen. Esimerkiksi pianon soittaja voi alussa olla tietoinen jokaisesta painalluksestaan ja myöhemmin kaikki tapahtuu automaatisesti ilman tiedostamista. Tämä voi mennä jopa niin pitkälle, että jos automaatio ei syystä tai toisesta toimi, niin koko kappale on "sormimuistissa" ja etkä tietoisesti edes muista, mitä koskettimia piti painella.
Simuloidusta universumista todettakoon, että mehän kaikki elämme aivojen tuottamassa virtuaalikokemuksessa koko ajan. Toki aivot tuottavat tämän kokemuksen käyttäen ympäristöstään saamaa aisti-informaatiota, mutta se on kuin ohjaisit robottia virtuaalilasit päässä. Poikkeuksena tähän ovat unet, milloin aivot tuottavat virtuaalitodellisuutemme ilman aistien tuomaa informaatiota.
Olen pohtinut, mikä mahtaa olla unien tarkoitus. Se saattaa olla pelkkää ajatusvirtaa, joka liittyy informaation järjestelyyn. Unimaailma voi olla myös keino simuloida tapahtumia, jotta olisimme paremmin varautuneita toimimaan oikein realimaailmassa. On aika yleistä nähdä unia, missä juoksemme pakoon "saalistajaa" ja yritämme löytää hyvän keinon pakoon tai piiloon."Esimerkiksi pianon soittaja voi alussa olla tietoinen jokaisesta painalluksestaan ja myöhemmin kaikki tapahtuu automaatisesti ilman tiedostamista. Tämä voi mennä jopa niin pitkälle, että jos automaatio ei syystä tai toisesta toimi, niin koko kappale on "sormimuistissa" ja etkä tietoisesti edes muista, mitä koskettimia piti painella."
Maailmanluokan virtuoosipianistilla se kappale on todellakin tavallaan sormimuistissa jolloin hänen ei tarvitse tuhlata tietoista tarkkaavaisuutta kappaleen soittamisen tekniseen hallintaan vaan voi ikäänkuin virittäytyä itse koko kehollaan sen musiikin instrumentiksi ja silloin se musiikki ikäänkuin virtaa hänen alitajunnastaan suoraan kuulijoille vähän samaan tyyliin kuin se alunperin ilmaantui sen kappaleen alkuperäiselle säveltäjälle. Musiikki siis tavallaan soittaa muusikkoa ja säveltäjää.
Huippumuusikoiden kappaleen tulkinnoissa on jotakin paljon enemmän kuin keskinkertaisen muusikon teknisesti virheettömissä tuotoksissa tai jos tietokone ohjelmoitaisiin tuottamaan se sama sävellys kuulijoille. Näin siis lähinnä suurten klasikkosäveltäjien (Bach. Vivaldi, Mozart,Haydn yms.) sävellysten tapauksissa eli klassisessa musiikissa joka on pääsääntöisesti sävelletty ennen Beethovenia. Jazzmusiikissa se itse sävellys taas ei ole niin olennainen vaan improvisointi ja tulkinta. Jazz on tavallaan "lennossa" säveltämistä. Rockmusiikki tavallaan taas jatkaa Bachin. Mozartin ja muiden säveltäjämestareiden perinnettä vaikkakin huomattavasti vaatimattomammalla je vesittyneemmällä tavalla joitakin poikkeuksia lukuunottamatta.
Nykyinen klassinen musiikki 1800-luvun lopusta lähtien on taas keskittynyt rikkomaan perinteisten säveltäjämestarien musiikin affektiperiaatteen sääntöjä ja perinnettä ja on enemmänkin jonkinlaista enimmäkseen kuuntelukelvotonta riitasointuista antimusiikkia jota ainakaan itse en jaksa kuunnella minuuttiakaan. Esim. varsinkin J.S, ja C.P..E. Bachin sävellyksissä on pyritty tuottamaan kuulijassa jokin tietty objektiivinen tunnekokemus eikä kuten nykyään purkaa säveltäjän omia subjektiivisia tunnekokemuksia.
https://www.britannica.com/art/doctrine-of-the-affections
Parhaimmillaan tällainen objektiivisen tunteen tuottaminen on enemmän tiedettä kuin taidetta. Musiikki onkin pohjimmiltaan matematiikkaa ja koko kosmos taas aineen, valon ja äänen värähtelyjen moniäänistä "musiikkia".
Sama periaate toimii kaiken luovan inhimillisen toiminnan tasolla kaikessa tieteen, taiteen ja tekniikan kehittämisessä. Keho ja aivot ehdollistetaan siis ensin harjoittelun ja koulutuksen avulla toimimaan mahdollisimman automaattisena instrumenttina korkeamman tasoiselle "alitajunnasta" purkautuvan luovan energian ilmaisulle. Virtuoosimaisuus näyttäytyy sitten äärimmäisen helpon näköisenä teknisen ja mekaanisen puolen hallintana.
"Jos tietoisuus nousee neuroverkosta, niin silloin tietoisuus on täysin simuloitavissa. "
Neuroverkko/aivot on tietoisuuden "instrumentti" eli väline. Kaikkea inhimillistä toimintaa ja käyttäytymistä voi periaatteessa simuloida sen neuroverkon tasolla. Sen takia pintapuolisesti tietoiselta näyttävää käyttäytymistä voi feikata jossain määrin.
"Itse katson, että "vapaa tahto" on illuusio. Kaikki tietoiset olennot kuvittelevat, että heillä on sellainen. Vai millaista olisi olla tietoinen olento, jolla ei ole "vapaata tahtoa"? Ei kai sellaista voi edes olla."
"Vapaa tahto" sellaisena kuin se tieteellisessä ja filosofisessa keskustelussa määritellään onkin illuusio koska on luotu alkuperäisestä tahdon käsitteestä olkiukko. Yksilö voi korkeintaan jossain määrin valita minkälaisen vaikutuksen alaisena kulloinkin toimia sitten sen suurimmaksi osaksi alitajuisen vaikutuksen "instrumenttina" tai "palvelijana". Anonyymi kirjoitti:
Jos tietoisuus nousee neuroverkosta, niin silloin tietoisuus on täysin simuloitavissa. Itse katson, että "vapaa tahto" on illuusio. Kaikki tietoiset olennot kuvittelevat, että heillä on sellainen. Vai millaista olisi olla tietoinen olento, jolla ei ole "vapaata tahtoa"? Ei kai sellaista voi edes olla.
Tietoisuuden kokemus selvästikin syö paljon aivoresursseja. Itse olen huomannut, että mitä enemmän elämä rutinoituu sitä vähemmän tietoisia hetkiä koen. Esimerkiksi pianon soittaja voi alussa olla tietoinen jokaisesta painalluksestaan ja myöhemmin kaikki tapahtuu automaatisesti ilman tiedostamista. Tämä voi mennä jopa niin pitkälle, että jos automaatio ei syystä tai toisesta toimi, niin koko kappale on "sormimuistissa" ja etkä tietoisesti edes muista, mitä koskettimia piti painella.
Simuloidusta universumista todettakoon, että mehän kaikki elämme aivojen tuottamassa virtuaalikokemuksessa koko ajan. Toki aivot tuottavat tämän kokemuksen käyttäen ympäristöstään saamaa aisti-informaatiota, mutta se on kuin ohjaisit robottia virtuaalilasit päässä. Poikkeuksena tähän ovat unet, milloin aivot tuottavat virtuaalitodellisuutemme ilman aistien tuomaa informaatiota.
Olen pohtinut, mikä mahtaa olla unien tarkoitus. Se saattaa olla pelkkää ajatusvirtaa, joka liittyy informaation järjestelyyn. Unimaailma voi olla myös keino simuloida tapahtumia, jotta olisimme paremmin varautuneita toimimaan oikein realimaailmassa. On aika yleistä nähdä unia, missä juoksemme pakoon "saalistajaa" ja yritämme löytää hyvän keinon pakoon tai piiloon.<<... unet, milloin aivot tuottavat virtuaalitodellisuutemme ilman aistien tuomaa informaatiota.<<
Unimaailma on ollut ja kauan ihmisten ihmettelyn kohteena, mutta ei sille ole vieläkään keksitty tai havaittu selkeätä funktiota. Se sillä kuitenkin taatusti on, sillä luoto ei rakenna pitkällä tähtäyksellä mitään aiheettomasti energiaa kuluttavaa.
Vaan on niitä muitakin kestokysymyksiä. Miten syntyvät aistinkvaliteetit, kuten vihreän elämys ja musikaalinen ääni, mitä sisältää tunnetila, ja tietoisuus. Jättämällä haihattelut ja höpertelyt tiedämme kyllä, että ne muodostuvat aivojen neuroverkkojen tavallisena sähkökemiallisena toimintana, mutta paljon on vielä lisättävä.
Puhumattakaan kaiken teoriasta, joka loisi suhtiksen ja kvanttifysiikan yhdistävä teorian, ja parhaassa tapauksessa vielä kertoisi, kuinka vakioiden suuruus on matemaattisesti johdettavissa.
- Anonyymi
Näin silmälääkärinä on hyvin vaikea uskoa simulaation mahdollisuuteen. En ole koskaan tavannut kahta samanlaista silmää - edes samalla henkilöllä. Silmän rakenne ja toiminta on hyvin kompleksinen.
Toinen seikka, mikä luonnossa puhuu simulaatiota vastaan on entropian suunta. Jos eläisimme simulaatiossa, se tuskin olisi koko ajan täysin virheetön simulaatio. Näin ollen luonnossa saattaisi yhtäkkiä jokin rappeutunut rakenne ollakin korjaantunut kuin itsestään. Toistaiseksi on ole nähnyt reversiibeliä glaukoomavauriota, enkä että makuloiden atrofioitumisen jälkeen olisi makulat kasvaneet uudestaan terveiksi.
Simuloinniksi tämä todellisuus olisi liian yksityiskohtainen, enkä voi uskoa täysin aukottomaan simulaatioon, jossa entropiankin suunta pysyisi koko ajan samana. Simulaatiomalli todellisuudesta on puhdasta subjektiivista idealismia. Kyllä todellisuus on ihan oikeasti olemassa. Me vaan koemme siitä vain sen osan mikä on aisteillemme mahdollista. Tiede ja uskonnot paljastavat sen kokonaisuuden, sen todellisen olemuksen.
Ihminen pääsee siihen vähitellen tiedostamalla ja vihdoin ylösnousemuksessa, että havaitsee koko todellisuuden ja elää siinä, eikä pelkästään tässä aineellisessa maailmassa.
Totuus on realismissa ja totuuden korrespondenssiteoriassa. Idealismin puoleen vetää vaan se että kaikki tieto tulee havaintojen kautta. Ja se, että teoriaa ja totuutta ei voi koskaan panna vierekkäin, aiheuttaa, että tarvitsemme muitakin totuuden lähentymisen menetelmiä, totuusteorioita.- Anonyymi
”Tiede ja uskonnot paljastavat sen kokonaisuuden”
Ja uskonnolla tarkoitit tietysti hinduismia, vai mitä? Anonyymi kirjoitti:
”Tiede ja uskonnot paljastavat sen kokonaisuuden”
Ja uskonnolla tarkoitit tietysti hinduismia, vai mitä?Tietysti, sehän on paras kaikista. Simulaation suhteen kaikki uskonnot ovat suunnilleen samalla viivalla, niin ettei sillä ole merkitystä onko saanut minkäkinlaisen valaistuksen Jumalasta ja henkimaailmasta.
- Anonyymi
Olli.S kirjoitti:
Tietysti, sehän on paras kaikista. Simulaation suhteen kaikki uskonnot ovat suunnilleen samalla viivalla, niin ettei sillä ole merkitystä onko saanut minkäkinlaisen valaistuksen Jumalasta ja henkimaailmasta.
"Simulaatiomalli todellisuudesta on puhdasta subjektiivista idealismia."
Pitää täysin paikkansa mutta ne kaikki muut näennäisen objektiiviset tavat mallintaa todellisuutta ovat pohjimmiltaan hyvinkin subjektiivisia ja tiettyihin perusoletuksiin perustuvia kuten kaikkien uskontojen dogmit ja kaiken tieteen postulaatit ja premissit. Ns. subjektiivinen idealismi on nimestään huolimatta kaikista olemassaolevista todellisuuden hahmottamistavoista se vähiten subjektiivinen koska siinä lähdetään siitä että pohjimmiltaan kaikki ns. realismin ja varsinkin ns. lokaalin realismin muodot ovat hyvinkin puuttelliisia sekä sisäisesti että keskenään ristiriitaisia.
Virtuaalitodellisuuden mahdollisuus taas tietysti vetää maton alta kaikelta perinteiseltä uskonnolta ja reduktionistis-materialistiselta luonnontieteeltä joten sekä fundamentalistiset ateistit että fundametalistiset teistit löytävät sitten tavallaan "yhteisen vihollisen" simulaatiomallista.
Belisario - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Simulaatiomalli todellisuudesta on puhdasta subjektiivista idealismia."
Pitää täysin paikkansa mutta ne kaikki muut näennäisen objektiiviset tavat mallintaa todellisuutta ovat pohjimmiltaan hyvinkin subjektiivisia ja tiettyihin perusoletuksiin perustuvia kuten kaikkien uskontojen dogmit ja kaiken tieteen postulaatit ja premissit. Ns. subjektiivinen idealismi on nimestään huolimatta kaikista olemassaolevista todellisuuden hahmottamistavoista se vähiten subjektiivinen koska siinä lähdetään siitä että pohjimmiltaan kaikki ns. realismin ja varsinkin ns. lokaalin realismin muodot ovat hyvinkin puuttelliisia sekä sisäisesti että keskenään ristiriitaisia.
Virtuaalitodellisuuden mahdollisuus taas tietysti vetää maton alta kaikelta perinteiseltä uskonnolta ja reduktionistis-materialistiselta luonnontieteeltä joten sekä fundamentalistiset ateistit että fundametalistiset teistit löytävät sitten tavallaan "yhteisen vihollisen" simulaatiomallista.
BelisarioEn ole vielä tavannut ateistia, joka vastustaisi simulaatiomallia, vaikkei kukaan sitä totena pitäisikään. Simulaatiomalli on itseasiassa ainut jumalan-sisältämä malli, jonka kova materialistikin voi hyväksyä mahdolliseksi.
- Anonyymi
Olli:
"Totuus on realismissa ja totuuden korrespondenssiteoriassa."
wiki:
"Totuuden vastaavuusteoria kuvaa ehkä parhaiten arkipäiväistä käsitystä totuudesta. Tämä kuitenkin olettaa objektiivisen, ihmismielestä riippumattoman, maailman ja on siksi osittain ristiriidassa skeptisyyden ja relativismin ja muiden sellaisten mallien kanssa, jotka asettavat objektiivisuuden kyseenalaiseksi. "
.....
Periaatteessa kaikki kielelliset määritelmät ovat subjektiivisia koska käsitteen määritelmä kertoo vain se mitä sen käsitteen käyttäjä tarkoittaa tietyllä kielellisellä ilmaisulla. Voin ihan vapaasti käyttää jopa itse keksimiiäni käsitteitä kunhan vain määrittelen mitä sillä käsitteellä tarkoitan.
http://steve-patterson.com/there-are-no-objective-definitions/
....
joku anonyymi:
"En ole vielä tavannut ateistia, joka vastustaisi simulaatiomallia, vaikkei kukaan sitä totena pitäisikään. Simulaatiomalli on itseasiassa ainut jumalan-sisältämä malli, jonka kova materialistikin voi hyväksyä mahdolliseksi."
On olemassa aika pieni merkitysero sen välillä että "ei pidä totena" ja "vastustamisella". Tietysti ateisti haluaa pitää jonkinlaisen hajueron suhteesssa perinteisen teismin kannattajiin. :D
Vaikka pidän jonkinlaista teismiä itse myös mahdollisena (minulle lähinnä luonnon kokonaisuus=Jumala jolla on oma evoluutionsa) niin suhtaudun periaatteessa kaikkiin ns. ilmoitususkontoihin (varsinkin Jahweismin eri 3 eri ilmanemismuotoa ja kaikki niiden johdannaiset kuten mormonismi ) suurella varauksella ja samalla tavalla varauksellisesti suhtaudun myös sellaiseen tieteeseen jota tarjotaan ilmoituksen kaltaisena ja jossa ainoat vaihtoehdot ovat joko uskominen tai uskomatta jättäminen ilman mahdollisuutta itse mitenkään verifioida asiaa.
Minusta tieteessä ja tieteeseen ei edes kannata yrittää soveltaa mitään totuuden käsitteitä vaan lähinnä keskityä siihen mikä malli kuvaa parhaiten havaintoja ja kokemuksia sillä soveltumisalueella missä niitä havaintoja ja kokemuksia on ylipäätänsä saatavilla.
Simulaatiomalli on perusteiltaan suhteellisen yksinkertainen ja oletuksiensa määrän suhteen säästäväinen ja selittää monet valtavirtamalleihin liittyvät havaitut anomaliat suhteellisen hyvin mutta kyseessä on pohjimmiltaan kuitenkin lähinnä jonkinlainen analogia tai vertauskuva eikä välttämättä täysin konkreettinen ja identtinen vastaavuus nykyisin tunnettujen tietokonesimulaatioiden ja koetun konsensusmaailman välillä.
Voi olla että keksitään parempia kuvauksia joskus tulevaisuudessa. Aikaisempia malleja olivat luonnon ilmiöt koneina, sitten tietokoneina ja kaikkein vanhinpana ja ehkä toimivimpana mallina luonto jonkinlaisena superorganismina. Ihminen haluaa aina palauttaa tuntemattomaan johonkin tuttuun asiaan jonka toimintatavan jo ymmärtää eli analoginen päättely tunnetusta tuntemattomaan vertauskuvien kautta.
Belisario
- Anonyymi
-Valonnopeus on vakio,tietoa ei tarvitse lähettää äärettömän nopeasti paikasta paikkaan, joten simulaatiota tekevä kone ei kaadu tai tarvitse niin paljon laskentatehoa.
-Maailmankaikkeuden laajeneminen. Jotkut osat maailmankaikkeudesta ovat kätevästi ulottumattomissa, joten ei tarvitse simuloida ääretöntä todellisuutta.
-Alkuräjähdys. Pelihahmot eivät vain ilmesty tyhjästä peliin vaan on koherentti historia. Simuloinnin kannalta kätevä ratkaisu.
Mikään näistä ei todista simulaatioteoriaa vaan kaikki voi olla vain luonnonlakeja/miten luonto toimii...
Nämä oli pöllitty eng. kielisestä quora-palvelusta. Suosittelen sitä..
---
heisieluUnohdit energiatasojen kvantittumisen. Tämä kvantittuminen voitaisiin katsoa viittaavan simulaatioon, missä objekteja täytyy olla äärellinen määrä ja niiden energian määrän mallintaminen diskreettinä arvona on myös luonnollista.
- Anonyymi
Olevaisuus ja sen erilaiset mahdollisuudet kuuluu kehittyvän ihmisen pohdiskeluun. Todellisuuden "itsestäänselvyys" on ollut satoja tuhansia vuosia samankaltainen, mutta vasta hiljattain olemme luoneet tieteet, sekä monet käsitteet, joilla olevaisuutta ja sen mahdollisuuksia on opittu muotoilemaan. Nyt tiedämme, ettei mielen ulkopuolella olekaan valoa, ääntä, hajuja, aikaa, matematiikkaa jne., joten luonnollisesti herää kysymys, mitä muuta siellä ei ole, minkä olemme kokeneet siellä olevan. Maailmankuva on siis subjektiivinen, sisäsyntyinen projektio. Mistä tiedän, että tämä kaikkeus miljardeine ihmisineen yms. on vain minun itseni kokema illuusio, eikä muita olekaan olemassa. Ehkä minä olen jumala, Luoja, joka sairastui ja jäi ansaan tähän hallusinaatioon...
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
4 tuntia töitä kerran viikossa on naisen mukaan liian raskasta
Tämä ei taija olls lieksalaine vaikka "tuntomerkkiin" perusteella nii vois eppäillä! 🤣 31-vuotias Maya ei kykene tekemä904260- 434172
Riikka Purra rosvosi eläkeläiset!
1900 euron eläkkeestä rosvottiin 350 euroa. Kohtuullista vai? Perussuomalaisia ei enää ole olemassa meille eläkeläisille6123946Tappo Kokkolassa
Päivitetty tänään Iltalehti 17.04.2024 Klo: 15:23..Mikähän tämä tapaus nyt sitten taas on.? Henkirikos Kokkolassa on tap232787- 782495
Ihastuksesi persoonalliset piirteet ulkonäössä?
Onko jotain massasta poikkeavaa? Uskallatko paljastaa? Aloitan; todella kauniit kädet ja sirot sormet miehellä.1282088SDP:n kannatus edelleen kovassa nousussa, ps ja kokoomus putoavat
SDP on noussut Helsingin Sanomien tuoreessa kannatuskyselyssä kokoomuksen ohi Suomen suosituimmaksi puolueeksi. SDP:n ka3402084Kansaneläkkeiden maksu ulkomaille loppuu
Hyvä homma! Yli 30 miljoonan säästö siitäkin. Toxia.1931986Ketä ammuttu ?
Ketä sielä Juupajoela ammuttu ei kait mainemies alkanu amuskelemaan , , Kyösti H ?281639Nainen, meistä tulisi maailman ihanin pari
Mutta tosiasiat tosiasioina, on liian monta asiaa, jotka sotivat meidän yhteistä taivalta vastaan. Surulla tämän sanon,661432