Kuka perii ja kenet?

Lawetorder rakastaa oopperaa caruso jossa paras osa on, "aaaah ma naauraan, ma nauuraan".

Siis kommentoit minua, muttet ollenkaan kysymystä?
Oliko kysymyksessä jotai erityisiä ehtoja avioehdossa ilmaistu ja ilmaisiko kysyjä olevan?

Ei, joten miksi oletat olemattomia?

Avioehto joka YHTEINEN, niin on päivänselvein asia, sinuun verrattuna.

Testamentti ei selventänyt yhtään kenen hyväksi se on ja kuka tehnyt, joten ohitin sen, koska avioehto oli jo olemassa, itselleenhän ei voi testamentata.

Sinä ohitit ihan kokonaan lesken oikeuden tasinkoprivilegiin joka ohittaa avioehdon koska se on suunniteltu lesken suojaksi, eli kumpikohan meni vastauksellaan puihin, kuin inisijät aina ja joka kerta.

Ps. koeta joskus olla selvin päin, saatat lähimmän tuhannen vuoden aikana osua edes kerran vähänkään lähelle

Ei kannata turhien inisijöiden seata selviä asioita sekasemmaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder rakastaa oopperaa caruso jossa paras osa on, "aaaah ma naauraan, ma nauuraan".

Siis kommentoit minua, muttet ollenkaan kysymystä?
Oliko kysymyksessä jotai erityisiä ehtoja avioehdossa ilmaistu ja ilmaisiko kysyjä olevan?

Ei, joten miksi oletat olemattomia?

Avioehto joka YHTEINEN, niin on päivänselvein asia, sinuun verrattuna.

Testamentti ei selventänyt yhtään kenen hyväksi se on ja kuka tehnyt, joten ohitin sen, koska avioehto oli jo olemassa, itselleenhän ei voi testamentata.

Sinä ohitit ihan kokonaan lesken oikeuden tasinkoprivilegiin joka ohittaa avioehdon koska se on suunniteltu lesken suojaksi, eli kumpikohan meni vastauksellaan puihin, kuin inisijät aina ja joka kerta.

Ps. koeta joskus olla selvin päin, saatat lähimmän tuhannen vuoden aikana osua edes kerran vähänkään lähelle

Ei kannata turhien inisijöiden seata selviä asioita sekasemmaksi.

Lue lisää

"Sinä ohitit ihan kokonaan lesken oikeuden tasinkoprivilegiin joka ohittaa avioehdon koska se on suunniteltu lesken suojaksi, eli kumpikohan meni vastauksellaan puihin, kuin inisijät aina ja joka kerta."

Jos on poissulkeva avioehto niin silloin ei suoriteta ositusta vaan omaisuuden erottelu.Silloin ei ole tasinkoprivilegiä kummallaan osapuolella.
Tais mennä taas puihin lawetorderilla.

Edelleen ositusta ei suoriteta.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder rakastaa oopperaa caruso jossa paras osa on, "aaaah ma naauraan, ma nauuraan".

Siis kommentoit minua, muttet ollenkaan kysymystä?
Oliko kysymyksessä jotai erityisiä ehtoja avioehdossa ilmaistu ja ilmaisiko kysyjä olevan?

Ei, joten miksi oletat olemattomia?

Avioehto joka YHTEINEN, niin on päivänselvein asia, sinuun verrattuna.

Testamentti ei selventänyt yhtään kenen hyväksi se on ja kuka tehnyt, joten ohitin sen, koska avioehto oli jo olemassa, itselleenhän ei voi testamentata.

Sinä ohitit ihan kokonaan lesken oikeuden tasinkoprivilegiin joka ohittaa avioehdon koska se on suunniteltu lesken suojaksi, eli kumpikohan meni vastauksellaan puihin, kuin inisijät aina ja joka kerta.

Ps. koeta joskus olla selvin päin, saatat lähimmän tuhannen vuoden aikana osua edes kerran vähänkään lähelle

Ei kannata turhien inisijöiden seata selviä asioita sekasemmaksi.

Lue lisää

Älkää hyvät lukijat ottako todesta, mitä tämä Lowe............... sepittää, hän on aivan huuhaa-tyyppi, ei ymmärrä edes aviovarallisuus- ja jäämistöoikeuden alkeita.

"Sinä ohitit ihan kokonaan lesken oikeuden tasinkoprivilegiin joka ohittaa avioehdon koska se on suunniteltu lesken suojaksi, eli kumpikohan meni vastauksellaan puihin, kuin inisijät aina ja joka kerta."

Tasinkoprivilegi ei "ohita" avioehtoa. Lesken tasinkoprivilegi voi tulla sovellettavaksi ainoastaan OSITUKSESSA. Kun puolioilla oli (ilmeisesti) kaiken kattava AVIOEHTO, mitään ositusta ei toimiteta, vaan toimitetaan, kuten täällä jo on kerrottukin, omaisuuden EROTTELU, missä omaisuus erotetaan kumpaisellekin omistussuhteiden mukaisesti. Kumpainenkin siis pitää sen omaisuuden, minkä omistaa; yhdessä ostettu omaisuus omistetaan lähtökohtaisesti puoliksi.

Kun siis ei toimiteta ositusta, ei myöskään anneta tasinkoa eikä liioin ole tarvetta tasingon antamiesta kieltäytymiselle eli tasinkoprivilegin käyttämiseen.

Kun ap:n tapauksessa puolisot olivat omistaneet asunnon puoliksi, sen kauppahinta jaetaan puoliksi miehen testamentisaajien sekä vaimon suvun perillisten kesken.

Mutta kun topicin mukaan kyse ei ole rajoitetusta avioehdosta,näin ollen ositusta ei suoriteta.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta kun topicin mukaan kyse ei ole rajoitetusta avioehdosta,näin ollen ositusta ei suoriteta.

Erittäin hassua trollausta jota voikin odottaa hyttysaivoisilta, muttei sentään aikuisilta.

Mitä ilmeisemmin koneesi jopa kirjoittaa puolestasi, koska et osaa lukea.

Minusta vaikuttaa siltä, että te kaksi olette näiden palstojen niin sanottuja sensuroijia ja on nii tylsää olla.

älä väitä ilman perusteita. olet kyllä lukenut kaikki tekstini ja olet ymmärtänyt että ositus tehdään.

Ei ole minun vikani ettei teille avaudu aloittajan teksti, se vaatii älyä, että ymmärtää.

Ilmoitin jo ja jokaisesta tästä lähtien ja lisäksi seuraavasta ärsytystrollauksesta vaadin bannauksen teille.

Mieti miksi joka lakifirma sanoo saman kuin minä, että myöskin se minkä linkin laitoin, tarkistiko edes, et.

Anonyymi kirjoitti:

älä väitä ilman perusteita. olet kyllä lukenut kaikki tekstini ja olet ymmärtänyt että ositus tehdään.

Ei ole minun vikani ettei teille avaudu aloittajan teksti, se vaatii älyä, että ymmärtää.

Ilmoitin jo ja jokaisesta tästä lähtien ja lisäksi seuraavasta ärsytystrollauksesta vaadin bannauksen teille.

Mieti miksi joka lakifirma sanoo saman kuin minä, että myöskin se minkä linkin laitoin, tarkistiko edes, et.

Lue lisää

"Heillä on keskinäinen avioehto, että toisen omaisuuteen ei ole oikeutta. "

Tarkoittaa sitä että avioehto on kaiken kattava,ositusta ei suoriteta vaan omaisuuden erottelu.

Harmi että et tajua,kysy vanhemmiltasi apua kun tuntuu että tuo luetun ymmärtäminen on hieman vaikeaa.

"Mieti miksi joka lakifirma sanoo saman kuin minä, että myöskin se minkä linkin laitoin, tarkistiko edes, et."

Ei sano,anna yksikin linkki lakisivulle joka vahvistaa sun kirjoitukset.

Anonyymi kirjoitti:

älä väitä ilman perusteita. olet kyllä lukenut kaikki tekstini ja olet ymmärtänyt että ositus tehdään.

Ei ole minun vikani ettei teille avaudu aloittajan teksti, se vaatii älyä, että ymmärtää.

Ilmoitin jo ja jokaisesta tästä lähtien ja lisäksi seuraavasta ärsytystrollauksesta vaadin bannauksen teille.

Mieti miksi joka lakifirma sanoo saman kuin minä, että myöskin se minkä linkin laitoin, tarkistiko edes, et.

Lue lisää

"Heillä on keskinäinen avioehto, että toisen omaisuuteen ei ole oikeutta. "

Tarkoittaa....

--->Jos avioehto on avio-oikeuden täydellisesti poissulkeva, avioliiton päättyessä tulee kyseeseen omaisuuden erottelu.<------

Hyvin sä linkkaat lakisivustolle joka nimenomaan vahvistaa minun kirjoitukset.

En olis uskonut, että juridiikkapellejä ärsyttää ja vituttaa kuin vaaleanpunaista potsia, jotka opiskelee vuositolkulla jotain ja siltikään eivät ymmärrä lukemaansa ja silti melkein kouluja käymätön älykkö hakkaa heidät mennen tullen.

BY the way, äo on 129, testattu

Anonyymi kirjoitti:

En olis uskonut, että juridiikkapellejä ärsyttää ja vituttaa kuin vaaleanpunaista potsia, jotka opiskelee vuositolkulla jotain ja siltikään eivät ymmärrä lukemaansa ja silti melkein kouluja käymätön älykkö hakkaa heidät mennen tullen.

BY the way, äo on 129, testattu

Lue lisää

" ja silti melkein kouluja käymätön älykkö"

Ihmekös tuo jos et ymmärrä,nyt selvisi sekin että miksi sun on vaikeaa tajuta näitä lakiasioita.

Edelleen ositusta ei toimiteta.

"BY the way, äo on 129, testattu"

Lehmätkin lentää.

"Mikäli avioehdolla on vain rajoitettu !!!!!!avio-oikeutta"

Ei ole rajoitettu vaan poissuljettu kokonaan.

Anonyymi kirjoitti:

"Heillä on keskinäinen avioehto, että toisen omaisuuteen ei ole oikeutta. "

Tarkoittaa....

--->Jos avioehto on avio-oikeuden täydellisesti poissulkeva, avioliiton päättyessä tulee kyseeseen omaisuuden erottelu.<------

Hyvin sä linkkaat lakisivustolle joka nimenomaan vahvistaa minun kirjoitukset.

Lue lisää

" Anonyymi

25.5.2019 1:36
Tarkoittaa....

--->Jos (HUOOOOOM, JOS-SANA) avioehto on avio-oikeuden täydellisesti poissulkeva, avioliiton päättyessä tulee kyseeseen omaisuuden erottelu.<------

Hyvin sä linkkaat lakisivustolle joka nimenomaan vahvistaa minun kirjoitukset".

Eikö vaan, miksi sinulla tuo jos-sana on, etkö varmistanutkaan aloittajalta avioehtoa millainen, etkä kyennyt sitä aloittajan tekstin sisällöstä päätteleen, ETTÄ HEILLÄ ON YHDESSÄ HANKITTU ASUNTO, eli kummankin nimi ostosopimuksessa ja kumpikin on maksanut puolet ja puolet-

Ajattele ja KUMMALLAKIN ON JO OLLUT OMAA OMAISUUTTA ja joka on AVIOEHDOLLA RAJATTU POIS AVIO-OIKEUDEN ALAISESTA eli
H U O N E I S T O S T A.

Minä jo kahteen kertaan tähdensin, että lukekaa huolella.

Selvitittekö te ollenkaan aloittajalta millain asiat on, E T T E, koska ylimielisyytenne ei sallinut sitä.

Anonyymi kirjoitti:

"Heillä on keskinäinen avioehto, että toisen omaisuuteen ei ole oikeutta. "

Tarkoittaa....

--->Jos avioehto on avio-oikeuden täydellisesti poissulkeva, avioliiton päättyessä tulee kyseeseen omaisuuden erottelu.<------

Hyvin sä linkkaat lakisivustolle joka nimenomaan vahvistaa minun kirjoitukset.

Lue lisää

Toin tänne alemmaksi kyseisen kohdan: "Heillä on keskinäinen avioehto, että toisen (HUOOOOOM, TOISEN) omaisuuteen ei ole oikeutta."

Missä tässä on sanat, ei ole oikeutta kummankaan koko omaIsuuteen" ja jolloinka se sulkisi myöskin YHDESSÄ HANKITUN omaisuuden pois avio-oikeuden alaisuudesta. niin tällöin tehtäisiin vain erottelu. TUO SANA koko, kertoo sen, että kaikki, myös sekin mitä on hankittu avioliitonkin aikana

Koettaistko tyhmänä ymmärtää tämän.

Kun on vaan sanat "toisen omaisuuteen (TOISELLA JO OLLUTTA) ei ole oikeutta" eli siihen omaisuuteen jota on jo ollut ENNEN AVIOLIITTOA, mutta ei sulje pois AVIOLIITON AIKANA hankittua omaisuutta.

Ymmärrätkö?

Keskustelun aloittajan Tarkennan vielä, että avioehdossa lukee näin:" sovimme, ettei kummallakaan meistä ole avio-oiketta toistemme nykyiseen eikä tulevaan omaisuuteen eikä sen tuottoon."

Anonyymi kirjoitti:

Toin tänne alemmaksi kyseisen kohdan: "Heillä on keskinäinen avioehto, että toisen (HUOOOOOM, TOISEN) omaisuuteen ei ole oikeutta."

Missä tässä on sanat, ei ole oikeutta kummankaan koko omaIsuuteen" ja jolloinka se sulkisi myöskin YHDESSÄ HANKITUN omaisuuden pois avio-oikeuden alaisuudesta. niin tällöin tehtäisiin vain erottelu. TUO SANA koko, kertoo sen, että kaikki, myös sekin mitä on hankittu avioliitonkin aikana

Koettaistko tyhmänä ymmärtää tämän.

Kun on vaan sanat "toisen omaisuuteen (TOISELLA JO OLLUTTA) ei ole oikeutta" eli siihen omaisuuteen jota on jo ollut ENNEN AVIOLIITTOA, mutta ei sulje pois AVIOLIITON AIKANA hankittua omaisuutta.

Ymmärrätkö?

Lue lisää

'Kun on vaan sanat "toisen omaisuuteen (TOISELLA JO OLLUTTA) ei ole oikeutta" eli siihen omaisuuteen jota on jo ollut ENNEN AVIOLIITTOA, mutta ei sulje pois AVIOLIITON AIKANA hankittua omaisuutta.'

Tuosta voisi tulkita että avioehto rajaisi vain toisen puolison omaisuuden avio-oikeuden ulkopuolelle mutta ei siitä nyt tuollaista sanamagiaa saa aikaiseksi.

Onneksi ap korjasi kirjoitustaan ja Lowen "pohdinta" osoittautui turhaksi. En kylläkään jaksanut kaikkea hänen turhia lukea, joten en mene väittämään muiden kohtien olleen oikein tai väärin.

Anonyymi kirjoitti:

Keskustelun aloittajan Tarkennan vielä, että avioehdossa lukee näin:" sovimme, ettei kummallakaan meistä ole avio-oiketta toistemme nykyiseen eikä tulevaan omaisuuteen eikä sen tuottoon."

Lue lisää

Kun on vaan sanat "toisen omaisuuteen (TOISELLA JO OLLUTTA) ei ole oikeutta" eli siihen omaisuuteen jota on jo ollut ENNEN AVIOLIITTOA, mutta ei sulje pois AVIOLIITON AIKANA hankittua omaisuutta.

Ymmärrätkö?

LAwetorder on taas väärässä.

" sovimme, ettei kummallakaan meistä ole avio-oiketta toistemme nykyiseen eikä tulevaan omaisuuteen eikä sen tuottoon."

Tarkoittaa sitä että avioehto on myös voimassa avioliiton aikana saatuun omaisuuteen.

Tietämättömyyttä äärimmäiseen potenssiin, jota vain Lowe........:lta voi odottaa:

"eli vielä kerran, aloittaja jo ilmaisi millaine aviehto on ollut kyse, se on ollut sellainen JOKA SULKEE VAIN avioikeuden,"

Avioehto on AINA sellainen. joka sulkee "vain avio-oikeuden" (tai palauttaa avio-oikeuden)

AP:n aloituksesta voidaan päätellä sama, minkä hän myöhemmin on vahvistanut: avioehto on ollut molemminpuolinen ja täydellinen eli koskee kummankin kaikkea omaisuutta siitä riippumatta, milloin tai miten se on saatu.

AL 41 §
"Ennen avioliittoa tai sen aikana tekemässään avioehtosopimuksessa voivat kihlakumppanit tai puolisot määrätä, että avio-oikeutta ei ole sellaiseen omaisuuteen, joka jommallakummalla heistä on tai jonka hän myöhemmin saa. Samassa järjestyksessä voidaan sopia siitä, että puolisolla on avio-oikeus omaisuuteen, johon hänellä aikaisemmin tehdyn avioehtosopimuksen perusteella ei olisi sellaista oikeutta.

Muita kuin tässä sanottuja poikkeuksia älköön kihlakumppanien tai puolisoiden välisin sopimuksin tehtäkö siitä, mitä puolisoiden omaisuussuhteista on säädetty."

KKO 2000:100

"Avioliittolain 41 §:n 1 momentin mukaan ennen avioliittoa tai sen aikana tekemässään avioehtosopimuksessa kihlakumppanit tai puolisot voivat määrätä, että avio-oikeutta ei ole sellaiseen omaisuuteen, joka jommallakummalla heistä on tai jonka hän myöhemmin saa. Samassa järjestyksessä voidaan sopia siitä, että puolisolla on avio-oikeus omaisuuteen, johon hänellä aikaisemmin tehdyn avioehtosopimuksen perusteella ei olisi sellaista oikeutta. Pykälän 2 momentin mukaan muita kuin ensimmäisessä momentissa sanottuja poikkeuksia älköön kihlakumppanien tai puolisoiden välisin sopimuksin tehtäkö siitä, mitä puolisoiden omaisuussuhteista on säädetty.

Huolimatta avioliittolain 41 §:n, etenkin sen 2 momentin sanamuodosta ei ole perusteita tulkita säännöstä siten, että siinä olisi tyhjentävästi lueteltu pätevän avioehtosopimuksen edellytykset. Tulkinnassa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, mikä yhteys mainitulla 41 §:llä on muihin aviovarallisuutta sääteleviin säännöksiin."

Anonyymi kirjoitti:

Kun on vaan sanat "toisen omaisuuteen (TOISELLA JO OLLUTTA) ei ole oikeutta" eli siihen omaisuuteen jota on jo ollut ENNEN AVIOLIITTOA, mutta ei sulje pois AVIOLIITON AIKANA hankittua omaisuutta.

Ymmärrätkö?

LAwetorder on taas väärässä.

" sovimme, ettei kummallakaan meistä ole avio-oiketta toistemme nykyiseen eikä tulevaan omaisuuteen eikä sen tuottoon."

Tarkoittaa sitä että avioehto on myös voimassa avioliiton aikana saatuun omaisuuteen.

Lue lisää

Lawetorder kirjoittaa asiat oikein, on se että miten kysytään, niin siihen saa vastauksen.

Etkö sä nyt JUMALAVITA tajua, että TUO ON TULLU JÄLKIKÄTEEN tietoon, eli TUO ASIA E I O L L U T aloituksessa ollenkaan, vai oliko?

By the way, eräs muu asia lähti eteen päin.

Anonyymi kirjoitti:

KKO 2000:100

"Avioliittolain 41 §:n 1 momentin mukaan ennen avioliittoa tai sen aikana tekemässään avioehtosopimuksessa kihlakumppanit tai puolisot voivat määrätä, että avio-oikeutta ei ole sellaiseen omaisuuteen, joka jommallakummalla heistä on tai jonka hän myöhemmin saa. Samassa järjestyksessä voidaan sopia siitä, että puolisolla on avio-oikeus omaisuuteen, johon hänellä aikaisemmin tehdyn avioehtosopimuksen perusteella ei olisi sellaista oikeutta. Pykälän 2 momentin mukaan muita kuin ensimmäisessä momentissa sanottuja poikkeuksia älköön kihlakumppanien tai puolisoiden välisin sopimuksin tehtäkö siitä, mitä puolisoiden omaisuussuhteista on säädetty.

Huolimatta avioliittolain 41 §:n, etenkin sen 2 momentin sanamuodosta ei ole perusteita tulkita säännöstä siten, että siinä olisi tyhjentävästi lueteltu pätevän avioehtosopimuksen edellytykset. Tulkinnassa on kiinnitettävä huomiota myös siihen, mikä yhteys mainitulla 41 §:llä on muihin aviovarallisuutta sääteleviin säännöksiin."

Lue lisää

Avioliittolaki määrittelee näin ja tähdennän kolmatta momenttia: IV OSA
OMAISUUDEN OSITUS
1 luku
Yleisiä määräyksiä
85 § (16.4.1987/411)

Kun avioeroa koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.

Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijasta toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu.

Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, on omaisuus vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa.

Aloittajan kysymyksessähän ei eritellä sitä, millainen avioehto on tarkalleen ollut ja jos asunto on yhteinen, niin silloin on kyseessä erottelu, että myös ositus

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder kirjoittaa asiat oikein, on se että miten kysytään, niin siihen saa vastauksen.

Etkö sä nyt JUMALAVITA tajua, että TUO ON TULLU JÄLKIKÄTEEN tietoon, eli TUO ASIA E I O L L U T aloituksessa ollenkaan, vai oliko?

By the way, eräs muu asia lähti eteen päin.

Lue lisää

"Etkö sä nyt JUMALAVITA tajua, että TUO ON TULLU JÄLKIKÄTEEN tietoon, eli TUO ASIA E I O L L U T aloituksessa ollenkaan, vai oliko?"

Oli toki,sä et vaan ymmärtänyt topicin tekstiä.

Anonyymi kirjoitti:

Avioliittolaki määrittelee näin ja tähdennän kolmatta momenttia: IV OSA
OMAISUUDEN OSITUS
1 luku
Yleisiä määräyksiä
85 § (16.4.1987/411)

Kun avioeroa koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.

Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijasta toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu.

Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, on omaisuus vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa.

Aloittajan kysymyksessähän ei eritellä sitä, millainen avioehto on tarkalleen ollut ja jos asunto on yhteinen, niin silloin on kyseessä erottelu, että myös ositus

Lue lisää

"Aloittajan kysymyksessähän ei eritellä sitä, millainen avioehto on tarkalleen ollut ja jos asunto on yhteinen, niin silloin on kyseessä erottelu, että myös ositus"

EI vaan pelkkä erottelu,sillä ei ole merkitystä että omistiko leski ja kuollut asunnon puoliksi.
Avioehto topicin mukaan oli täysin selvä.

Anonyymi kirjoitti:

"Etkö sä nyt JUMALAVITA tajua, että TUO ON TULLU JÄLKIKÄTEEN tietoon, eli TUO ASIA E I O L L U T aloituksessa ollenkaan, vai oliko?"

Oli toki,sä et vaan ymmärtänyt topicin tekstiä.

Lue lisää

Oliko?

Olen varmaan sanasokea, koska en erottanut sanoja, "sekä yhteiseen".

Avaa sitten tuo sanahelinä aloittajalta, että, millä kohtaa on ymmärrettävissä maininta yhteisestä omaisuudesta.

Miksi luulet, että avioliiton aikana tai muutenkaan yhteisesti omistettu omaisuus olisi jotenkin eri asemassa, kuin yksin omistettu omaisuus?

Anonyymi kirjoitti:

Oliko?

Olen varmaan sanasokea, koska en erottanut sanoja, "sekä yhteiseen".

Avaa sitten tuo sanahelinä aloittajalta, että, millä kohtaa on ymmärrettävissä maininta yhteisestä omaisuudesta.

Lue lisää

"Onneksi näistäkin kaikista viesteistä saa IP-osoitteen selville, etenkin tällä firellä, ehkä käy ilmi, että jollain on sama IP-osoite kuin aloittajalla"

Niin,keskustelupalstan ylläpitäjä saa tietää mutta sinä et.

Lawetorderilla tuo luetun ymmärtäminen tuottaa joskus vaikeuksia,laissahan selvästi sanotaan että jos on yhteistä omaisuutta niin silloin tilanteesta riippuen tulee kyseeseen ositus tai omaisuuden erottelu.Jos ei ole avioehtoa niin silloin yhteinen omaisuus kuuluu osituksen piikkiin ja jos taas on avioehto niin sitten mennään erottelun piikkiin.

Anonyymi kirjoitti:

"Onneksi näistäkin kaikista viesteistä saa IP-osoitteen selville, etenkin tällä firellä, ehkä käy ilmi, että jollain on sama IP-osoite kuin aloittajalla"

Niin,keskustelupalstan ylläpitäjä saa tietää mutta sinä et.

Lawetorderilla tuo luetun ymmärtäminen tuottaa joskus vaikeuksia,laissahan selvästi sanotaan että jos on yhteistä omaisuutta niin silloin tilanteesta riippuen tulee kyseeseen ositus tai omaisuuden erottelu.Jos ei ole avioehtoa niin silloin yhteinen omaisuus kuuluu osituksen piikkiin ja jos taas on avioehto niin sitten mennään erottelun piikkiin.

Lue lisää

Ei se pelkkä avioehdon olemassa olo ratkaise sitä tehdäänkö ositus vaiko erottelu, ne voidaan tehdä kumpikin, sekä ositus, että erottelu, riippuen siitä millainen avioehto on.

Jos on omaa omaisuutta ja yhteistä omaisuutta ja jos ei yhteistä ole avioehdossa asetettu, niin silloin tulee erottelu, että ositus

Te kaksi olette tääällä väittäneet koko ajan, että aina kun on avioehto, niin aina erottelu.

Siihenkin toin oikein kunnon vastineen, niin eikö väite vaan jatkunut ja silti taaskin teilasin sinut ketjussa testamentti ja tasajako.

Ensin väitit että ensisijaisesti testamentti tulkitaan, loppu viimein myönsit ettei sitä aina tulkita, sanoin siitä jo klo 14:36 ja sen jäleen kirjoitin että, "justiinhan noin sanoin, sitten laimasin sinun alku väittämän.

Taas se nähtiin, että kukahan se hölmöläinen on.

Anonyymi kirjoitti:

"Onneksi näistäkin kaikista viesteistä saa IP-osoitteen selville, etenkin tällä firellä, ehkä käy ilmi, että jollain on sama IP-osoite kuin aloittajalla"

Niin,keskustelupalstan ylläpitäjä saa tietää mutta sinä et.

Lawetorderilla tuo luetun ymmärtäminen tuottaa joskus vaikeuksia,laissahan selvästi sanotaan että jos on yhteistä omaisuutta niin silloin tilanteesta riippuen tulee kyseeseen ositus tai omaisuuden erottelu.Jos ei ole avioehtoa niin silloin yhteinen omaisuus kuuluu osituksen piikkiin ja jos taas on avioehto niin sitten mennään erottelun piikkiin.

Lue lisää

Vastaan vielä vähän.

Älä ole kaikista asioista niin varma, konstit on monet sano akka kun kissalla pöytää pyyhki.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se pelkkä avioehdon olemassa olo ratkaise sitä tehdäänkö ositus vaiko erottelu, ne voidaan tehdä kumpikin, sekä ositus, että erottelu, riippuen siitä millainen avioehto on.

Jos on omaa omaisuutta ja yhteistä omaisuutta ja jos ei yhteistä ole avioehdossa asetettu, niin silloin tulee erottelu, että ositus

Te kaksi olette tääällä väittäneet koko ajan, että aina kun on avioehto, niin aina erottelu.

Siihenkin toin oikein kunnon vastineen, niin eikö väite vaan jatkunut ja silti taaskin teilasin sinut ketjussa testamentti ja tasajako.

Ensin väitit että ensisijaisesti testamentti tulkitaan, loppu viimein myönsit ettei sitä aina tulkita, sanoin siitä jo klo 14:36 ja sen jäleen kirjoitin että, "justiinhan noin sanoin, sitten laimasin sinun alku väittämän.

Taas se nähtiin, että kukahan se hölmöläinen on.

Lue lisää

Lawetorder ei nyt ymmärrä että jos avioehdossa on poissuljettu kaikki omaisuus niin silloin se tarkoittaa sekä yhteisomistusta että yksinomistusta.

"Taas se nähtiin, että kukahan se hölmöläinen on."

Niin nähtiin,sun nilkkaan se keppi kalahtaa.

"Jos on omaa omaisuutta ja yhteistä omaisuutta ja jos ei yhteistä ole avioehdossa asetettu, niin silloin tulee erottelu, että ositus"

Jos asia olisi niin niin siitä ei olisi mitään hyötyä,jos asunto on puoliksi kummankin nimissä niin kumpikaan EI saa osituksessa yhtään mitään.
Ja toiseksi se ei ole niin,edelleen sillä ei ole merkitystä että onko yhteistä omistajuutta tai ei.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder ei nyt ymmärrä että jos avioehdossa on poissuljettu kaikki omaisuus niin silloin se tarkoittaa sekä yhteisomistusta että yksinomistusta.

"Taas se nähtiin, että kukahan se hölmöläinen on."

Niin nähtiin,sun nilkkaan se keppi kalahtaa.

"Jos on omaa omaisuutta ja yhteistä omaisuutta ja jos ei yhteistä ole avioehdossa asetettu, niin silloin tulee erottelu, että ositus"

Jos asia olisi niin niin siitä ei olisi mitään hyötyä,jos asunto on puoliksi kummankin nimissä niin kumpikaan EI saa osituksessa yhtään mitään.
Ja toiseksi se ei ole niin,edelleen sillä ei ole merkitystä että onko yhteistä omistajuutta tai ei.

Lue lisää

"Vastaan vielä vähän.

Älä ole kaikista asioista niin varma, konstit on monet sano akka kun kissalla pöytää pyyhki."

Feel free to publish my ip address.

Saat ihan vapaasti julkaista minun ip osoitteen.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se pelkkä avioehdon olemassa olo ratkaise sitä tehdäänkö ositus vaiko erottelu, ne voidaan tehdä kumpikin, sekä ositus, että erottelu, riippuen siitä millainen avioehto on.

Jos on omaa omaisuutta ja yhteistä omaisuutta ja jos ei yhteistä ole avioehdossa asetettu, niin silloin tulee erottelu, että ositus

Te kaksi olette tääällä väittäneet koko ajan, että aina kun on avioehto, niin aina erottelu.

Siihenkin toin oikein kunnon vastineen, niin eikö väite vaan jatkunut ja silti taaskin teilasin sinut ketjussa testamentti ja tasajako.

Ensin väitit että ensisijaisesti testamentti tulkitaan, loppu viimein myönsit ettei sitä aina tulkita, sanoin siitä jo klo 14:36 ja sen jäleen kirjoitin että, "justiinhan noin sanoin, sitten laimasin sinun alku väittämän.

Taas se nähtiin, että kukahan se hölmöläinen on.

Lue lisää

"Te kaksi olette tääällä väittäneet koko ajan, että aina kun on avioehto, niin aina erottelu."

On sulla sitten luetun ymmärtäminen vähäsen hakusessa,minun väite on koskenut pelkästään sitä että jos avioehdossa on poissuljettu kaikki omaisuus niin silloin kyseeseen tulee erottelu,en ole missään vaiheessa väittänyt että pelkkä avioehto sisällöstä riippumatta niin silloin tulee kyseeseen erottelu.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se pelkkä avioehdon olemassa olo ratkaise sitä tehdäänkö ositus vaiko erottelu, ne voidaan tehdä kumpikin, sekä ositus, että erottelu, riippuen siitä millainen avioehto on.

Jos on omaa omaisuutta ja yhteistä omaisuutta ja jos ei yhteistä ole avioehdossa asetettu, niin silloin tulee erottelu, että ositus

Te kaksi olette tääällä väittäneet koko ajan, että aina kun on avioehto, niin aina erottelu.

Siihenkin toin oikein kunnon vastineen, niin eikö väite vaan jatkunut ja silti taaskin teilasin sinut ketjussa testamentti ja tasajako.

Ensin väitit että ensisijaisesti testamentti tulkitaan, loppu viimein myönsit ettei sitä aina tulkita, sanoin siitä jo klo 14:36 ja sen jäleen kirjoitin että, "justiinhan noin sanoin, sitten laimasin sinun alku väittämän.

Taas se nähtiin, että kukahan se hölmöläinen on.

Lue lisää

Ja annappas yksi esimerkkitapaus jossa tulee kyseeseen sekä ositus että erottelu.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se pelkkä avioehdon olemassa olo ratkaise sitä tehdäänkö ositus vaiko erottelu, ne voidaan tehdä kumpikin, sekä ositus, että erottelu, riippuen siitä millainen avioehto on.

Jos on omaa omaisuutta ja yhteistä omaisuutta ja jos ei yhteistä ole avioehdossa asetettu, niin silloin tulee erottelu, että ositus

Te kaksi olette tääällä väittäneet koko ajan, että aina kun on avioehto, niin aina erottelu.

Siihenkin toin oikein kunnon vastineen, niin eikö väite vaan jatkunut ja silti taaskin teilasin sinut ketjussa testamentti ja tasajako.

Ensin väitit että ensisijaisesti testamentti tulkitaan, loppu viimein myönsit ettei sitä aina tulkita, sanoin siitä jo klo 14:36 ja sen jäleen kirjoitin että, "justiinhan noin sanoin, sitten laimasin sinun alku väittämän.

Taas se nähtiin, että kukahan se hölmöläinen on.

Lue lisää

JA laki sanoo että kyseeseen voi tulla joko ositus tai erottelu,ei kumpainenkin yhtäaikaa.

"Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, on omaisuus vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa."

Anonyymi kirjoitti:

Ei se pelkkä avioehdon olemassa olo ratkaise sitä tehdäänkö ositus vaiko erottelu, ne voidaan tehdä kumpikin, sekä ositus, että erottelu, riippuen siitä millainen avioehto on.

Jos on omaa omaisuutta ja yhteistä omaisuutta ja jos ei yhteistä ole avioehdossa asetettu, niin silloin tulee erottelu, että ositus

Te kaksi olette tääällä väittäneet koko ajan, että aina kun on avioehto, niin aina erottelu.

Siihenkin toin oikein kunnon vastineen, niin eikö väite vaan jatkunut ja silti taaskin teilasin sinut ketjussa testamentti ja tasajako.

Ensin väitit että ensisijaisesti testamentti tulkitaan, loppu viimein myönsit ettei sitä aina tulkita, sanoin siitä jo klo 14:36 ja sen jäleen kirjoitin että, "justiinhan noin sanoin, sitten laimasin sinun alku väittämän.

Taas se nähtiin, että kukahan se hölmöläinen on.

Lue lisää

"Siihenkin toin oikein kunnon vastineen, niin eikö väite vaan jatkunut ja silti taaskin teilasin sinut ketjussa testamentti ja tasajako."

En ole sinun kanssasi väitellyt kyseisessä ketjussa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei se pelkkä avioehdon olemassa olo ratkaise sitä tehdäänkö ositus vaiko erottelu, ne voidaan tehdä kumpikin, sekä ositus, että erottelu, riippuen siitä millainen avioehto on.

Jos on omaa omaisuutta ja yhteistä omaisuutta ja jos ei yhteistä ole avioehdossa asetettu, niin silloin tulee erottelu, että ositus

Te kaksi olette tääällä väittäneet koko ajan, että aina kun on avioehto, niin aina erottelu.

Siihenkin toin oikein kunnon vastineen, niin eikö väite vaan jatkunut ja silti taaskin teilasin sinut ketjussa testamentti ja tasajako.

Ensin väitit että ensisijaisesti testamentti tulkitaan, loppu viimein myönsit ettei sitä aina tulkita, sanoin siitä jo klo 14:36 ja sen jäleen kirjoitin että, "justiinhan noin sanoin, sitten laimasin sinun alku väittämän.

Taas se nähtiin, että kukahan se hölmöläinen on.

Lue lisää

Hölmö, joka ei ymmärrä omistusoikeuden ja avio-oikeuden perusteita, jatkaa hölmöjen tapaan vänkäämistään, johon en enää puutu. Opettajana en viitsi loputtomiin, kun ei näy oppi perille menevän.

Anonyymi kirjoitti:

Hölmö, joka ei ymmärrä omistusoikeuden ja avio-oikeuden perusteita, jatkaa hölmöjen tapaan vänkäämistään, johon en enää puutu. Opettajana en viitsi loputtomiin, kun ei näy oppi perille menevän.

Lue lisää

Lawetorder,mitä tarkoittaa avioehto jossa aviopuolison oikeus kaikkeen omaisuuteen on poistettu?

Tehdäänkö ositus vai erottelu?

"Hölmö, joka ei ymmärrä omistusoikeuden ja avio-oikeuden perusteita, jatkaa hölmöjen tapaan vänkäämistään, johon en enää puutu. Opettajana en viitsi loputtomiin, kun ei näy oppi perille menevän."

Topicin mukaan asia on päivänselvä,erottelu tulee kyseeseen.
Jos olet eri mieltä niin tuo tähän keskusteluun faktaa joka vahvistaa sinun puheesi,pelkkä mielipide sinulta ei riitä.
Jos sinun väitteesi on että kyseeseen tulee ositus sekä erottelu niin perustele toki faktoilla puheesi,anna yksikin oikeustapaus/kirjallisuutta/lakimiehen blogi joka sanoo että yhteisomistukseen sovelletaan ositusta vaikka on olemassa avioehto joka poissulkee aviopuolison oikeuden toisen omaisuuteen.

Anonyymi kirjoitti:

"Vastaan vielä vähän.

Älä ole kaikista asioista niin varma, konstit on monet sano akka kun kissalla pöytää pyyhki."

Feel free to publish my ip address.

Saat ihan vapaasti julkaista minun ip osoitteen.

Lue lisää

Ei paljoa kannata, IP-osoite on prepaid, mutta siitäkin tiedosta on minulle paljon hyötyä.

Anonyymi kirjoitti:

JA laki sanoo että kyseeseen voi tulla joko ositus tai erottelu,ei kumpainenkin yhtäaikaa.

"Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, on omaisuus vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa."

Lue lisää

ÖH ÖH ÖÖRRRHH, ootko isosika vaiko pinkkisika?

Lakihan sanoo näin ja kunnet ymmärrä lukemaasi normitekstillä, niin erittelen sinulle ISOLLA aakkosilla KUINKA SE LAKI O I K E A S T I kertoo, eikä sinun satujasi.

"IV OSA
OMAISUUDEN OSITUS
1 luku
Yleisiä määräyksiä
85 § (16.4.1987/411)

Kun avioeroa koskeva asia on vireillä taikka kun avioliitto on purkautunut, omaisuuden ositus on toimitettava, jos puoliso tai kuolleen puolison perillinen sitä vaatii.

Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijasta toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu.

Jos puolisoilla on yhteistä omaisuutta, on omaisuus vaadittaessa jaettava omaisuuden osituksessa taikka erottelussa." JOS PUOLISOILLA ON YHTEISTÄ OMAISUUTTA, ON OMAISUUS VAADITTAESSA JAETTAVA OMAISUUDEN OSITUKSESSA TAIKKA EROTTELUSSA, eli tarkoittaa sitä, että jos on avioehdon alaista, että yhteistä, niin kerro miten tuossa tapauksessa toimitaan?

Olisiko näin: "Ositus vai omaisuuden erottelu vai sekä että?

Jos avioehtosopimusta ei ole, tehdään aina ositus. (Paitsi, jos on jo tehty aiemmin ositus ja jatkettu avioliittoa.)

Jos avio-oikeus on avioehtosopimuksella kokonaan poissuljettu, suoritetaan omaisuuden erottelu.

-------->>>>>>Omaisuuden jako voi olla myös osituksen ja omaisuuden erottelun yhdistelmä, jos puolisoilla on sekä avio-oikeuden alaista ja avio-oikeudesta vapaata omaisuutta<<<<<-------, tai mikäli jakoa sovitellaan".

TÄTÄ YLEMPÄÄ OLEN koko ajan sanonut täällä, että on ositus, erottelu tai ositus ja erottelu, EI OLE AINOASTAAN EROTTELU TAI OSITUS, eli jompi kumpi.

Jotta ymmärrätte kaikki, niin koko ajan olette sanoneet niin 'viisaina', että on ositus tai erottelu, mitään muita vaihto-ehtoja ei ole.

Vai on täällä oikein 'opettaja', ÖÖÖÖH ööörrrrrhhh, jos olisin tasoisesi opettaja, olisin saksassa haalimassa pakolaisia opetukseen jotta työt jatkuisi.

JudgeDredd kirjoitti:

Lawetorder,mitä tarkoittaa avioehto jossa aviopuolison oikeus kaikkeen omaisuuteen on poistettu?

Tehdäänkö ositus vai erottelu?

"Hölmö, joka ei ymmärrä omistusoikeuden ja avio-oikeuden perusteita, jatkaa hölmöjen tapaan vänkäämistään, johon en enää puutu. Opettajana en viitsi loputtomiin, kun ei näy oppi perille menevän."

Topicin mukaan asia on päivänselvä,erottelu tulee kyseeseen.
Jos olet eri mieltä niin tuo tähän keskusteluun faktaa joka vahvistaa sinun puheesi,pelkkä mielipide sinulta ei riitä.
Jos sinun väitteesi on että kyseeseen tulee ositus sekä erottelu niin perustele toki faktoilla puheesi,anna yksikin oikeustapaus/kirjallisuutta/lakimiehen blogi joka sanoo että yhteisomistukseen sovelletaan ositusta vaikka on olemassa avioehto joka poissulkee aviopuolison oikeuden toisen omaisuuteen.

Lue lisää

Voi nyt vittu, siitä ei ole ollu kyse, vaan siitä, että aloittaja kertoi vain TOISEN OMAISUUDESTA, eli siitä omaisuudesta JOKA HÄNELLÄ ON JO OLLUT ja jollet sinä ymmärrä edes äidinkieltä, niin millä ihmeen keinolla kutsut itseäsi 'opettajaksi', sitten paljon myöhemmin oikoo sellaiseksi kuin avioehto olikin, vahinko vaan oli jo tapahtunut.

Sitten alkoi vänkäys siitä, että ei ole kuin kaksi vaihto-ehtoa, joko ositus taikka jos on avioehto, niin erottelu, mutta se ei ole noin yksinkertaista, vaan se riippuu siitä millainen se avioehto on, eli voi olla ositus, erottelu TAI MOLEMPIEN YHDISTELMÄ ja tätä olen tuonut koko ajan esiin, mutta ei, kun vaan vängätään ettei ole kuin ositus tai erottelu.

Ymmärsitkö löpsähtelijä???

Anonyymi kirjoitti:

"Te kaksi olette tääällä väittäneet koko ajan, että aina kun on avioehto, niin aina erottelu."

On sulla sitten luetun ymmärtäminen vähäsen hakusessa,minun väite on koskenut pelkästään sitä että jos avioehdossa on poissuljettu kaikki omaisuus niin silloin kyseeseen tulee erottelu,en ole missään vaiheessa väittänyt että pelkkä avioehto sisällöstä riippumatta niin silloin tulee kyseeseen erottelu.

Lue lisää

Niin on sinullakin sitten, "anonyymi, anonyymi, anonyymi, anonyymi, anonyymi, jne jne." erotatko noista kuka kirjoitti mitäkin, väitti jotain.

Jos erotat, niin olet kyllä aika pentele, koska minä en erota henkilöä anonyymi A, anonyymi B, taikka C.

Ymmärsitkö?

JudgeDredd kirjoitti:

Lawetorder,mitä tarkoittaa avioehto jossa aviopuolison oikeus kaikkeen omaisuuteen on poistettu?

Tehdäänkö ositus vai erottelu?

"Hölmö, joka ei ymmärrä omistusoikeuden ja avio-oikeuden perusteita, jatkaa hölmöjen tapaan vänkäämistään, johon en enää puutu. Opettajana en viitsi loputtomiin, kun ei näy oppi perille menevän."

Topicin mukaan asia on päivänselvä,erottelu tulee kyseeseen.
Jos olet eri mieltä niin tuo tähän keskusteluun faktaa joka vahvistaa sinun puheesi,pelkkä mielipide sinulta ei riitä.
Jos sinun väitteesi on että kyseeseen tulee ositus sekä erottelu niin perustele toki faktoilla puheesi,anna yksikin oikeustapaus/kirjallisuutta/lakimiehen blogi joka sanoo että yhteisomistukseen sovelletaan ositusta vaikka on olemassa avioehto joka poissulkee aviopuolison oikeuden toisen omaisuuteen.

Lue lisää

Jotta löpsähtelijä tajuaa mistä ollu kyse, niin kerro itse mitä tarkoittaa, "ei ole oikeutta toisen omaisuuteen", vaihtoehdot, A: tarkoittaako se omaisuutta joka on yhteistä?, B: tarkoittaako se omaisuutta joka toisella jo on ollut ennen TOISTA avioliittoa, vaihtoehto c: tarkoittaako se yhteistä, että myös muutakin omaisuutta?

Näihinkö vastaat, niin hyvä olisi.

Sillä tuosta se väite lähti, sillä tuo sanamuoto kyllä tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä omaisuutta joka toisella on jo ollut, eli avioehdon alaisuudesta on suljettu pois yhteinen omaisuus, niin tällöin tulee kysymykseen eroittelu, että myös ositus.

Tarkennus tuli vasta paljon myöhemmin.

Anonyymi kirjoitti:

Ei paljoa kannata, IP-osoite on prepaid, mutta siitäkin tiedosta on minulle paljon hyötyä.

Oikein käännettynä: "tunne vapaa julkaisuun minun IP-osoite", joo joo, tiedän.

Kun halutaan sanoa "Saat ihan vapaasti julkaista minun ip osoitteen", niin käännetään: you have free right's publishing my IP-address, siis jos niin kuin kieliopillisesti mentäisiin oikein, eikä sämplitä googlekääntäjän kanssa.

Oppia ikä kaikki, jotku vaan ei opi ikänään.

Anonyymi kirjoitti:

Jotta löpsähtelijä tajuaa mistä ollu kyse, niin kerro itse mitä tarkoittaa, "ei ole oikeutta toisen omaisuuteen", vaihtoehdot, A: tarkoittaako se omaisuutta joka on yhteistä?, B: tarkoittaako se omaisuutta joka toisella jo on ollut ennen TOISTA avioliittoa, vaihtoehto c: tarkoittaako se yhteistä, että myös muutakin omaisuutta?

Näihinkö vastaat, niin hyvä olisi.

Sillä tuosta se väite lähti, sillä tuo sanamuoto kyllä tarkoittaa vain ja ainoastaan sitä omaisuutta joka toisella on jo ollut, eli avioehdon alaisuudesta on suljettu pois yhteinen omaisuus, niin tällöin tulee kysymykseen eroittelu, että myös ositus.

Tarkennus tuli vasta paljon myöhemmin.

Lue lisää

"Jotta löpsähtelijä tajuaa mistä ollu kyse, niin kerro itse mitä tarkoittaa, "ei ole oikeutta toisen omaisuuteen", vaihtoehdot, A: tarkoittaako se omaisuutta joka on yhteistä?, B: tarkoittaako se omaisuutta joka toisella jo on ollut ennen TOISTA avioliittoa, vaihtoehto c: tarkoittaako se yhteistä, että myös muutakin omaisuutta?"

Jos ei ole oikeutta toisen omaisuuteen niin se tarkoittaa sitä että omaisuus joka oli jo ennen avioliittoa,avioliiton aikana saatu omaisuus ja yhteinen omaisuus(puolisolla oikeus tietysti omaan omaisuuteen),niihin kaikkiin ei ole puolisolla oikeutta.Silloin ei toimiteta ositusta vaan omaisuuden erottelu.

"Sitten alkoi vänkäys siitä, että ei ole kuin kaksi vaihto-ehtoa, joko ositus taikka jos on avioehto, niin erottelu, mutta se ei ole noin yksinkertaista, vaan se riippuu siitä millainen se avioehto on, eli voi olla ositus, erottelu TAI MOLEMPIEN YHDISTELMÄ ja tätä olen tuonut koko ajan esiin, mutta ei, kun vaan vängätään ettei ole kuin ositus tai erottelu."

Anna esimerkkitapaus siitä että toimitetaan ositus sekä erottelu samalla.

JudgeDredd kirjoitti:

"Jotta löpsähtelijä tajuaa mistä ollu kyse, niin kerro itse mitä tarkoittaa, "ei ole oikeutta toisen omaisuuteen", vaihtoehdot, A: tarkoittaako se omaisuutta joka on yhteistä?, B: tarkoittaako se omaisuutta joka toisella jo on ollut ennen TOISTA avioliittoa, vaihtoehto c: tarkoittaako se yhteistä, että myös muutakin omaisuutta?"

Jos ei ole oikeutta toisen omaisuuteen niin se tarkoittaa sitä että omaisuus joka oli jo ennen avioliittoa,avioliiton aikana saatu omaisuus ja yhteinen omaisuus(puolisolla oikeus tietysti omaan omaisuuteen),niihin kaikkiin ei ole puolisolla oikeutta.Silloin ei toimiteta ositusta vaan omaisuuden erottelu.

"Sitten alkoi vänkäys siitä, että ei ole kuin kaksi vaihto-ehtoa, joko ositus taikka jos on avioehto, niin erottelu, mutta se ei ole noin yksinkertaista, vaan se riippuu siitä millainen se avioehto on, eli voi olla ositus, erottelu TAI MOLEMPIEN YHDISTELMÄ ja tätä olen tuonut koko ajan esiin, mutta ei, kun vaan vängätään ettei ole kuin ositus tai erottelu."

Anna esimerkkitapaus siitä että toimitetaan ositus sekä erottelu samalla.

Lue lisää

Sie se ossoot sit kriivatu hianost lukkoo tekstillöö ommaa meelesest,

Ei se nyt ihan noin tarkoita kuin omaksi mieleksi luet, en ala kymmenettä kertaa samaa asiaa selittään, vaan ehdotan että joko menet Suomen kielen lukukurssille taikka selvität itsellesi lukusäännökset, niin ehkä, ehkä siinä ja siinä vähän ymmärrät lukemaasi.

"https://dilakipalvelu.fi/ositusjaomaisuudenerottelulakitietoa

------>>>>>>>>Ositus vai omaisuuden erottelu vai sekä että<<<<<-------?

Jos avioehtosopimusta ei ole, tehdään aina ositus. (Paitsi, jos on jo tehty aiemmin ositus ja jatkettu avioliittoa.)

Jos avio-oikeus on avioehtosopimuksella kokonaan poissuljettu, suoritetaan omaisuuden erottelu.

--------->>>>>>>>>>>Omaisuuden jako voi olla myös osituksen ja omaisuuden erottelun yhdistelmä, jos puolisoilla on sekä avio-oikeuden alaista ja avio-oikeudesta vapaata omaisuutta<<<<<<<<<----------, tai mikäli jakoa sovitellaan.
Avio-oikeuden alainen omaisuus

Avio-oikeuden alaista on lähtökohtaisesti kaikki omaisuus, jos ei muuta ilmene.
Avio-oikeudesta vapaa omaisuus

Omaisuus voi olla avio-oikeudesta vapaata esimerkiksi, jos on tehty avioehtosopimus, toimitettu ositus taikka lahjakirjassa tai testamentissa on määräys, että omaisuuteen ei ole saajan puolisolla avio-oikeutta.

Myös muutakin avio-oikeudesta vapaata omaisuutta voi olla, mutta siitä enemmän verkkokurssilla.

Vasta ositushetken syntyperusteen jälkeen saatu omaisuus ei ole avio-oikeuden alaista.
Omaisuuden erottelu

Omaisuuden erottelussa kumpikin pitää oman omaisuutensa. Yhteisen omaisuuden osalta on sovittava, kumpiko sen saa ja mistä arvosta, vai realisoidaanko kyseinen omaisuus ja miten mahdolliset yhteiset velat järjestellään."

Anonyymi kirjoitti:

Sie se ossoot sit kriivatu hianost lukkoo tekstillöö ommaa meelesest,

Ei se nyt ihan noin tarkoita kuin omaksi mieleksi luet, en ala kymmenettä kertaa samaa asiaa selittään, vaan ehdotan että joko menet Suomen kielen lukukurssille taikka selvität itsellesi lukusäännökset, niin ehkä, ehkä siinä ja siinä vähän ymmärrät lukemaasi.

"https://dilakipalvelu.fi/ositusjaomaisuudenerottelulakitietoa

------>>>>>>>>Ositus vai omaisuuden erottelu vai sekä että<<<<<-------?

Jos avioehtosopimusta ei ole, tehdään aina ositus. (Paitsi, jos on jo tehty aiemmin ositus ja jatkettu avioliittoa.)

Jos avio-oikeus on avioehtosopimuksella kokonaan poissuljettu, suoritetaan omaisuuden erottelu.

--------->>>>>>>>>>>Omaisuuden jako voi olla myös osituksen ja omaisuuden erottelun yhdistelmä, jos puolisoilla on sekä avio-oikeuden alaista ja avio-oikeudesta vapaata omaisuutta<<<<<<<<<----------, tai mikäli jakoa sovitellaan.
Avio-oikeuden alainen omaisuus

Avio-oikeuden alaista on lähtökohtaisesti kaikki omaisuus, jos ei muuta ilmene.
Avio-oikeudesta vapaa omaisuus

Omaisuus voi olla avio-oikeudesta vapaata esimerkiksi, jos on tehty avioehtosopimus, toimitettu ositus taikka lahjakirjassa tai testamentissa on määräys, että omaisuuteen ei ole saajan puolisolla avio-oikeutta.

Myös muutakin avio-oikeudesta vapaata omaisuutta voi olla, mutta siitä enemmän verkkokurssilla.

Vasta ositushetken syntyperusteen jälkeen saatu omaisuus ei ole avio-oikeuden alaista.
Omaisuuden erottelu

Omaisuuden erottelussa kumpikin pitää oman omaisuutensa. Yhteisen omaisuuden osalta on sovittava, kumpiko sen saa ja mistä arvosta, vai realisoidaanko kyseinen omaisuus ja miten mahdolliset yhteiset velat järjestellään."

Lue lisää

Tässä on hyvin yksinkertaistettuna se mitä avio-oikeus tarkoittaa: (mikä taas on perustuslain omaisuuden turvan vastaista, koska miten laissa voidaan antaa oikeus toisen omaisuuteen jos omaisuus on turvattu kaikilta muilta, paitsi ei pakkolunastukselta YLEISEEN tarpeeseen) "Mitä avio-oikeus toisen omaisuuteen tarkoittaa?
Julkaistu 1.12.2011

Lähtökohtaisesti omaisuus, joka puolisolla on hänen mennessään naimisiin, säilyy edelleen hänellä. Sama koskee omaisuutta, jonka puoliso saa avioliiton aikana. Kummallakin puolisolla on kuitenkin avio-oikeus toisen omaisuuteen. Avioeron sattuessa kumpikin puoliso saa avio-oikeuden nojalla omaisuuden osituksessa puolet puolisoiden omaisuuden yhteismäärästä. Sama koskee tilannetta, jossa toinen puolisoista kuolee. Tällöin omaisuuden osituksessa kuolleen puolison leski saa avio-oikeuden nojalla puolet puolisoiden omaisuuden yhteismäärästä.

Avio-oikeus toisen omaisuuteen voidaan sulkea pois avioehtosopimuksella, lahjakirjassa, testamentissa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä".

Eli lähtökohtaisesti avioehto sulkee pois ainoastaan avio-oikeuden alaisen omaisuuden pois, ei yhteistä omaisuutta ja kun suljetaan myös toisen oikeus yhteiseen omaisuuteen ja sen toisen osaan, niin se pitää aviehdossa erikseen mainita, mutta jos mainitaan vain toisen omaisuuteen, niin se tarkoittaa silloin vain avio-oikeuden alaista.

Varmaan selitin liian vaikeasti jotta opettajat löpsähtelijöineen ymmärtäisi.

JudgeDredd kirjoitti:

Lawetorder,mitä tarkoittaa avioehto jossa aviopuolison oikeus kaikkeen omaisuuteen on poistettu?

Tehdäänkö ositus vai erottelu?

"Hölmö, joka ei ymmärrä omistusoikeuden ja avio-oikeuden perusteita, jatkaa hölmöjen tapaan vänkäämistään, johon en enää puutu. Opettajana en viitsi loputtomiin, kun ei näy oppi perille menevän."

Topicin mukaan asia on päivänselvä,erottelu tulee kyseeseen.
Jos olet eri mieltä niin tuo tähän keskusteluun faktaa joka vahvistaa sinun puheesi,pelkkä mielipide sinulta ei riitä.
Jos sinun väitteesi on että kyseeseen tulee ositus sekä erottelu niin perustele toki faktoilla puheesi,anna yksikin oikeustapaus/kirjallisuutta/lakimiehen blogi joka sanoo että yhteisomistukseen sovelletaan ositusta vaikka on olemassa avioehto joka poissulkee aviopuolison oikeuden toisen omaisuuteen.

Lue lisää

Sotket henkilöitä: Lowe........... on se hölmö, joka ei ymmärrä aviovarallisuusoikeuden alkeitakaan.

Jos avio-oikeutta ei ole mihinkään omaisuuteen, niin se koskee - tietysti! - paitsi yksin omistettua, myös murto-osuutta osuutta yhteiseen. Tätäkään Lowe............ ei ymmärrä. Ja esiintyy täällä pollena kuin jotain ymmärtäisi!

Anonyymi kirjoitti:

Sotket henkilöitä: Lowe........... on se hölmö, joka ei ymmärrä aviovarallisuusoikeuden alkeitakaan.

Jos avio-oikeutta ei ole mihinkään omaisuuteen, niin se koskee - tietysti! - paitsi yksin omistettua, myös murto-osuutta osuutta yhteiseen. Tätäkään Lowe............ ei ymmärrä. Ja esiintyy täällä pollena kuin jotain ymmärtäisi!

Lue lisää

"Sotket henkilöitä: Lowe........... on se hölmö, joka ei ymmärrä aviovarallisuusoikeuden alkeitakaan.

Jos avio-oikeutta ei ole mihinkään omaisuuteen, niin se koskee - tietysti! - paitsi yksin omistettua, myös murto-osuutta osuutta yhteiseen. Tätäkään Lowe............ ei ymmärrä. Ja esiintyy täällä pollena kuin jotain ymmärtäisi!"

Juurikin niin.

Anonyymi kirjoitti:

Sotket henkilöitä: Lowe........... on se hölmö, joka ei ymmärrä aviovarallisuusoikeuden alkeitakaan.

Jos avio-oikeutta ei ole mihinkään omaisuuteen, niin se koskee - tietysti! - paitsi yksin omistettua, myös murto-osuutta osuutta yhteiseen. Tätäkään Lowe............ ei ymmärrä. Ja esiintyy täällä pollena kuin jotain ymmärtäisi!

Lue lisää

Ehei, en minä ole millään tavalla polleana, osoitan vain kuinka väärässä te olette ja kuinkä tyhmiä kaiken lisäksi, että jatkatte yhä edelleen ininäänne vaikka miten monin esimerkein jo osoitettu ettei ole niin kuin te yritätte vängätä.

Rudgeelööpslööps, 1) mihin jätit sanan TOISEN OMAISUUTEEN ja joka oli alkukysymyksessä?

Ilmoitetaanko silloin toisen jaYHTEISEEN OMAISUUTEEN, jos on tarkoitettu koko omaisuutta, vaiko vaan toisen omaisuus??

2) Unohditko tahallasi vastata kysymykseeni eli tähän: "kerro mitä tarkoitetaan, kun sanamuotona on, EI OLE OIKEUTTA T O I S E N OMAISUUTEEN??

Täällä taas saivarellaan ja muunnetaan asiaa, eikä pysytä alkuperäisessä josta ollut KOKO AJAN KYSYMYS.

Tämä saivartelu tarkoittaa silloin sitä, että joku muu onkin oikeammassa kuin vastaan väittäjät.

Ruikkulöpslöps, unohditko tahallasi tuon linkin, että siinä sanotun, eli LÄHTÖKOHTAISESTI avioehdolla suljetaan pois avio-oikeuden alaisuudesta pois AINOASTAAN SE OMAISUUS JOKA ON JO TOISELLA OLLUT TAI SAANUT.

Avio-oikeus on lähtökohtaisesti perustuslain omaisuudenturvasäännöksen kanssa ristiriidassa.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä on hyvin yksinkertaistettuna se mitä avio-oikeus tarkoittaa: (mikä taas on perustuslain omaisuuden turvan vastaista, koska miten laissa voidaan antaa oikeus toisen omaisuuteen jos omaisuus on turvattu kaikilta muilta, paitsi ei pakkolunastukselta YLEISEEN tarpeeseen) "Mitä avio-oikeus toisen omaisuuteen tarkoittaa?
Julkaistu 1.12.2011

Lähtökohtaisesti omaisuus, joka puolisolla on hänen mennessään naimisiin, säilyy edelleen hänellä. Sama koskee omaisuutta, jonka puoliso saa avioliiton aikana. Kummallakin puolisolla on kuitenkin avio-oikeus toisen omaisuuteen. Avioeron sattuessa kumpikin puoliso saa avio-oikeuden nojalla omaisuuden osituksessa puolet puolisoiden omaisuuden yhteismäärästä. Sama koskee tilannetta, jossa toinen puolisoista kuolee. Tällöin omaisuuden osituksessa kuolleen puolison leski saa avio-oikeuden nojalla puolet puolisoiden omaisuuden yhteismäärästä.

Avio-oikeus toisen omaisuuteen voidaan sulkea pois avioehtosopimuksella, lahjakirjassa, testamentissa tai henkilövakuutuksen edunsaajamääräyksessä".

Eli lähtökohtaisesti avioehto sulkee pois ainoastaan avio-oikeuden alaisen omaisuuden pois, ei yhteistä omaisuutta ja kun suljetaan myös toisen oikeus yhteiseen omaisuuteen ja sen toisen osaan, niin se pitää aviehdossa erikseen mainita, mutta jos mainitaan vain toisen omaisuuteen, niin se tarkoittaa silloin vain avio-oikeuden alaista.

Varmaan selitin liian vaikeasti jotta opettajat löpsähtelijöineen ymmärtäisi.

Lue lisää

https://fiducius.fi/verosuunnittelua-avioerossa/

Lawetorderille lukemista,siellä on a ja b vaihtoehto,kummassakin on yhteistä omaisuutta,avioehto kattaa myös yhteisomistuksen.

JudgeDredd kirjoitti:

https://fiducius.fi/verosuunnittelua-avioerossa/

Lawetorderille lukemista,siellä on a ja b vaihtoehto,kummassakin on yhteistä omaisuutta,avioehto kattaa myös yhteisomistuksen.

Lue lisää

Korjaan,siis vaihtoehto 1 ja 2.Ei a ja b.

JudgeDredd kirjoitti:

https://fiducius.fi/verosuunnittelua-avioerossa/

Lawetorderille lukemista,siellä on a ja b vaihtoehto,kummassakin on yhteistä omaisuutta,avioehto kattaa myös yhteisomistuksen.

Lue lisää

Kuinka tuo liittyy suoriin kysymyksiini sinulle?

Kuinka tuo liittyy siihen kuinka se ja asia on laissa??

Kuinka verosuunnittelu liittyy koko asiaan??

Anonyymi kirjoitti:

Kuinka tuo liittyy suoriin kysymyksiini sinulle?

Kuinka tuo liittyy siihen kuinka se ja asia on laissa??

Kuinka verosuunnittelu liittyy koko asiaan??

Lue lisää

Vastaa nyt vaan niille sinulle asetettuihin kysymyksiin, äläkä hae turvaa selostuksista jotka ei edes liity asiaan, vai onko tullut jotenkin löpsyshätä?

Anonyymi kirjoitti:

Kuinka tuo liittyy suoriin kysymyksiini sinulle?

Kuinka tuo liittyy siihen kuinka se ja asia on laissa??

Kuinka verosuunnittelu liittyy koko asiaan??

Lue lisää

Kun siinä kerrotaan että omaisuuden erottelu tulee kyseeseen vaikka on yhteisomistusta,sinähän väität että avioehto ei päde yhteisomistukseen.

Sun lukemisen ymmärrys on kyllä nyt pahasti hukassa

JudgeDredd kirjoitti:

Kun siinä kerrotaan että omaisuuden erottelu tulee kyseeseen vaikka on yhteisomistusta,sinähän väität että avioehto ei päde yhteisomistukseen.

Sun lukemisen ymmärrys on kyllä nyt pahasti hukassa

Lue lisää

Ai niin kuin tähän tapaan? "Puoli­sot sopi­vat, sa­moin kuin edellä, että A saa yksin omis­tuk­seensa puoli­soiden yhtei­sen ta­lon ja ottaa yksin vasta­tak­seen puoli­soiden yhtei­sestä asun­tolai­nasta. B saa sijoi­tusasunnon." eli tuossa on sopuositus.

Anonyymi kirjoitti:

Ai niin kuin tähän tapaan? "Puoli­sot sopi­vat, sa­moin kuin edellä, että A saa yksin omis­tuk­seensa puoli­soiden yhtei­sen ta­lon ja ottaa yksin vasta­tak­seen puoli­soiden yhtei­sestä asun­tolai­nasta. B saa sijoi­tusasunnon." eli tuossa on sopuositus.

Lue lisää

Ei vaan erottelu.Erottelussa voidaan tehdä samanlaisia toimenpiteitä kuin osituksessa.
Osaat varmaan lukea että siinä puhutaan nimenomaan erottelusta eikä osituksesta.

Anonyymi kirjoitti:

Ai niin kuin tähän tapaan? "Puoli­sot sopi­vat, sa­moin kuin edellä, että A saa yksin omis­tuk­seensa puoli­soiden yhtei­sen ta­lon ja ottaa yksin vasta­tak­seen puoli­soiden yhtei­sestä asun­tolai­nasta. B saa sijoi­tusasunnon." eli tuossa on sopuositus.

Lue lisää

Lisään. "Puoli­sot sopi­vat, sa­moin kuin edellä, että A saa yksin omis­tuk­seensa puoli­soiden yhtei­sen ta­lon ja ottaa yksin vasta­tak­seen puoli­soiden yhtei­sestä asun­tolai­nasta. B saa sijoi­tusasunnon.

Nyt ky­seessä ei ole osituk­sen piiriin kuulu­va omai­suus mil­tään osin, koska avio­oi­keutta ei ole. Siksi A:n tu­lee suorit­taa va­rain­siirto­veroa siitä mää­rästä, joka katso­taan A:n saa­man oma­kotita­lon puoli­osan vastik­keeksi. Vas­tik­keeksi katsot­taisiin A:n luo­vut­tama puoli­osa si­joitus­asun­nosta eli 150 000, josta mää­rästä A:n mak­setta­vaksi jäävä va­rain­siirto­vero on 4 % eli 6 000 euroa".

Tuo sovittu on ositus, nimitettiin sitä miten tahansa, eli siinä vain kaksi henkilöä osittaa , jotta menisi mahdollisimman vähän veroja, ei eroa normaali osittamisesta millään tavalla, vaan siinä ositetaan yhteistä omaisuutta, eli avio-oikeuden ulkopuolista (yhteinenkin omaisuus on avio-oikeuden alaista, koska jos jompi kumpi on laittanut siihen enempi rahaa, syntyy tasinko-oikeus), kuten esim. sanotaankin ja miten kieroilet veroista vapaaksi tai vähemmän veroja.

Olikso sulla rudgelöps muuta kivaa luettavaa?

JudgeDredd kirjoitti:

Ei vaan erottelu.Erottelussa voidaan tehdä samanlaisia toimenpiteitä kuin osituksessa.
Osaat varmaan lukea että siinä puhutaan nimenomaan erottelusta eikä osituksesta.

Lue lisää

Osaat varmaan itsekkin lukea, niin molemmissa esimerkeissä, niin 1 kuin 2 on ositus, elikkä sovintojako jossa kaksi henkilöä osittaa yhteisen omaisuuden sovitulla tavalla jotta vältytään veroilta.

Erittäin yksinkertaista yhteisen omaisuuden ositusta.

JudgeDredd kirjoitti:

Ei vaan erottelu.Erottelussa voidaan tehdä samanlaisia toimenpiteitä kuin osituksessa.
Osaat varmaan lukea että siinä puhutaan nimenomaan erottelusta eikä osituksesta.

Lue lisää

rudgelöpslöps, housuissa jo, yksinkertainen esimerkki, mikä tämä on? 3/3, olisko niin kuin kokonainen, tuleeko tuosta näin, 1/3, 1/3 ja 1/3 osa, onko nyt jaettuna osamääriin eli osiin? siinä on yksinkertaisin OSITUS, eli kun jotain jaetaan jostakin, niin se on aina ositus eli ns. osamäärä, jaetaan määrä osiin.

Et sää nyt oikeestikki voi olla noin tyhmä ettet tajua?

Taikka vaikuttaa siltä että oletkin.

Ennen vanhaan meillä amerikanlännessä eroteltiin karjaa, eli härät meni omaan laumaan kuohittaviksi, sitten kun lapissa asuttiin ennen sotia, niin eroteltiin poroja ja joitakin porohärkiä pistettiin erotuksessa teuraalle meneviksi, eli eroteltiin muista ja vasat korvitettiin,uuet vaatimet myös.

Kaukasuksella aikoinaan kun asuttiin, niin siellä tehtiin samaa kuin 1700-luvulla me tehtiin jenkeissä, eli härkiä eroteltiin kuohittaviksi.

Anonyymi kirjoitti:

Osaat varmaan itsekkin lukea, niin molemmissa esimerkeissä, niin 1 kuin 2 on ositus, elikkä sovintojako jossa kaksi henkilöä osittaa yhteisen omaisuuden sovitulla tavalla jotta vältytään veroilta.

Erittäin yksinkertaista yhteisen omaisuuden ositusta.

Lue lisää

"Osaat varmaan itsekkin lukea, niin molemmissa esimerkeissä, niin 1 kuin 2 on ositus, elikkä sovintojako jossa kaksi henkilöä osittaa yhteisen omaisuuden sovitulla tavalla jotta vältytään veroilta."

Et sitten osaa lukea,osituksessa ei tule mitään veroseuraamuksia,erottelussa tulee.

------->Osi­tuksen sijaan toimi­tetaan siksi omai­suu­den erotte­lu, jos­sa myös voi­daan purkaa yh­teis­omis­tuksia ja/tai tehdä luovu­tuksia puoli­soiden välillä aivan sa­moin kuten osituk­sessa­kin. <----onko sulla tosiaankin luetun ymmärtäminen noin heikkoa että et osaa lukea,tuossahan selkeästi sanotaan että kyseessä on erottelu eikä ositus.

"vaan siinä ositetaan yhteistä omaisuutta, eli avio-oikeuden ulkopuolista"

Sä et nyt ymmärrä ositusta,jos omaisuus on avio-oikeuden ulkopuolista niin silloin ositus EI voi tulla kyseeseen,miksikö?? Koska vain avio-oikeuden alaista omaisuutta voidaan osittaa.

JudgeDredd kirjoitti:

"Osaat varmaan itsekkin lukea, niin molemmissa esimerkeissä, niin 1 kuin 2 on ositus, elikkä sovintojako jossa kaksi henkilöä osittaa yhteisen omaisuuden sovitulla tavalla jotta vältytään veroilta."

Et sitten osaa lukea,osituksessa ei tule mitään veroseuraamuksia,erottelussa tulee.

------->Osi­tuksen sijaan toimi­tetaan siksi omai­suu­den erotte­lu, jos­sa myös voi­daan purkaa yh­teis­omis­tuksia ja/tai tehdä luovu­tuksia puoli­soiden välillä aivan sa­moin kuten osituk­sessa­kin. <----onko sulla tosiaankin luetun ymmärtäminen noin heikkoa että et osaa lukea,tuossahan selkeästi sanotaan että kyseessä on erottelu eikä ositus.

"vaan siinä ositetaan yhteistä omaisuutta, eli avio-oikeuden ulkopuolista"

Sä et nyt ymmärrä ositusta,jos omaisuus on avio-oikeuden ulkopuolista niin silloin ositus EI voi tulla kyseeseen,miksikö?? Koska vain avio-oikeuden alaista omaisuutta voidaan osittaa.

Lue lisää

Kerrohan sitten millaista omaisuutta on avio-oikeuden ulkopuolinen, ennen naimisiin menoa ollut omaisuus on avio-oikeudellista jollei sitä ole suljettu pois avioehdolla, niin mikä omaisuus jää silloin pois avio-oikeudellisesta vaikutuksesta, olisko se yhteinen omaisuus, koska muutahan omaisuutta ei voi olla kuin, ennen avioliittoa hankittu/saatu ja avioliiton aikana hankittu/saatu ja sitten yhteisesti hankittu.

Jos nyt oikein pinnistän, niin oliko se sillain ettei kuolemansa jälkeen voi ostaa taikka hankkkia mitään, olikos se jotenki tolleen?

Niin kerrohan nyt sitten, mikä omaisuus jää avioehdon ulkopuolelle jos tehdään avioehto sanoin," toisen omaisuuteen ei ole oikeutta"?

Nyt sitten päätellään kovasti, verotusta ja kuinka se liittyy yhteiseen ja toisen omistamaan, mutta tässä erään kysymykseen saatu vastaus: "Nykyi­sin useat avio­parit laati­vat avio­ehto­sopi­muk­sen, jolla avio­-oi­keutta rajoi­tetaan tai se pois­tetaan koko­naan. Jos avio-­oikeus on pois­tettu koko­naan, saa avio­erossa kum­pikin puoli­so pää­sään­nön mu­kaan pitää vain oman omai­suu­tensa. Jois­sain ta­pauk­sissa tämä joh­taisi kui­tenkin ------->>>>niin koh­tuut­to­maan loppu­tulok­seen, !!!!!että osi­tusta!!!!! joudu­taan sovit­tele­maan<<<<<----. Sovit­telu voi­daan to­teut­taa esi­mer­kiksi siten, että avio­ehto­sopi­mus ohite­taan ja omai­suus jae­taan kuin avio­-oikeus olisi voi­mas­sa."

"Jos kysyjä kat­soo, että avio­ehto­sopi­muk­sen nou­dat­tami­nen joh­taisi hänen kan­nal­taan koh­tuut­to­maan loppu­tulok­seen, voi hän osi­tuk­seen täh­tää­vissä sopi­mus­neu­votte­luissa vaatia sovit­telua. ------>>>>Puoli­soilla on va­paus itse sopia!!!! osi­tuk­sensa!!!! sisäl­löstä<<<<------ ja myös siitä, nou­date­taan­ko avio­ehto­sopi­musta vai ei. Jos puoli­sot ei­vät pääse sovin­nolli­seen rat­kai­suun, voi heistä kumpi ta­hansa hakea tuo­miois­tui­melta ------->>>>>pe­sänja­kajaa toi­mit­ta­maan ositus<<<<-----".

Tarkoittaisko tuo sitä, että aina on ositus, tehtiin se millä tavalla vaan jos kyse on avioehdon ulkopuolisesta omaisuudesta, taas palataan kysymykseen, mitä on se omaisuus joka katsotaan avio-oikeuden ulkopuoliseksi.

Koetas nyt päättää, mitä omaisuutta ositellaan ja mitä erotellaan, koska vaikuttaa siltä, ettet edes tiedä, avio-oikeuden alaista vaiko avioehdon alaista, ainakin näiden esimerkkien mukaan: "------->Osi­tuksen sijaan toimi­tetaan siksi omai­suu­den erotte­lu, jos­sa myös voi­daan purkaa yh­teis­omis­tuksia ja/tai tehdä ------>>>>!!!!!!!luovu­tuksia puoli­soiden välillä aivan sa­moin kuten osituk­sessa­kin!!!!!!!!!!. <----onko sulla tosiaankin luetun ymmärtäminen noin heikkoa että et osaa lukea,tuossahan selkeästi sanotaan että kyseessä on erottelu eikä ositus (ei niin paha lukihärö kuin sinulla, siinähän sanotaan selkeästi huutomerkein kohdistetussa osiossa, että kyseessä on ositus, se on se ja sama missä yhteydessä se tehdään, niin se tekotapa määrittelee sen MITÄ TEHDÄÄN, ei se miksi tehdään." ja liittyy edelliseen "Sä et nyt ymmärrä ositusta,jos omaisuus on avio-oikeuden ulkopuolista niin silloin ositus EI voi tulla kyseeseen,miksikö?? Koska ----->>>>vain avio-oikeuden alaista omaisuutta voidaan osittaa<<<<-----."

MITÄ ON SE KUN SINÄ ANNAT OSAN OMAISUUDESTASI JOLLEKKIN, onko se osamäärä kokonaisomaisuusmäärästä, oletko silloin osittanut vaiko erottanut, miksi myös kutsutaan jakojäännöstä, olisiko se osamäärä, onko jakolasku osittamista eli jotakin jaetaan joksikin määrätyiksi määriksi eli ositetaan pienemmiksi eli kyse on silloin osituksesta vaikka jaeltaisiin miten.

Otetaan yksinkertainen esimerkki, ehkä ymmärrät. Ostatte, neljä henkilöä, auton, auto on kiinteä kokonaisuus (yhteinen omaisuus) josta yksi pala on hyödytön ja muutkaan ei voi osuuttaan käyttää.

Jakamiseen (ositukseen) on kolme vaihtoehtoa, jakaa eli osittaa auto neljään yhtä suureen palaan, yksi ostaa muilta oman osansa eli he luovuttavat osansa, eli ositus yhdistetään, auto myydään yhdessä ja saatu summa ositetaan yhtä suureen osaan jokaiselle omansa.

ELI esimerkin tarkoitus on ilmentää, että aina ositetaan, tapahtui se millä tavalla tahansa.

Nuo sinun esimerkkisi on ainoastaan VEROTUKSELLISIA NEUVOJA joissa käytetään verotuslain porsaanreikiä ja käytetään vastaavia nimikkeitä.

Vastaavien nimikkeiden käyttö ei kuitenkaan muuta perusperiaatetta siitä mikä toimi on kyseessä.

Erottelu on myöskin ositusta, eli siinä ositellaan omaisuudesta ne erät mitkä toinen omistaa.

Kokonaisomaisuus (auto riihi navetta talo metsäpalsta) ja niistä omistaa vaimo avioehdolla riihen, navetan ja talon, eli ositetaan pois jolloinka jää miehen omistamat, taikka yhdessä omistettu.

Näillä turhilla nimikkeillä, ositus, erottelu, avio-oikeus, avioehto, on ainoa tarkoitus, että kaikki asiat olisi muka liian vaikeita, joten tarvitaan joku kolmas osapuoli ja jolle tästä maksetaan.

Tässä niin kuin yksinkertaistettuna ja tuota systeemiä sinä puolustat, koska onhan se syndikaatin etu.

Anonyymi kirjoitti:

Kerrohan sitten millaista omaisuutta on avio-oikeuden ulkopuolinen, ennen naimisiin menoa ollut omaisuus on avio-oikeudellista jollei sitä ole suljettu pois avioehdolla, niin mikä omaisuus jää silloin pois avio-oikeudellisesta vaikutuksesta, olisko se yhteinen omaisuus, koska muutahan omaisuutta ei voi olla kuin, ennen avioliittoa hankittu/saatu ja avioliiton aikana hankittu/saatu ja sitten yhteisesti hankittu.

Jos nyt oikein pinnistän, niin oliko se sillain ettei kuolemansa jälkeen voi ostaa taikka hankkkia mitään, olikos se jotenki tolleen?

Niin kerrohan nyt sitten, mikä omaisuus jää avioehdon ulkopuolelle jos tehdään avioehto sanoin," toisen omaisuuteen ei ole oikeutta"?

Nyt sitten päätellään kovasti, verotusta ja kuinka se liittyy yhteiseen ja toisen omistamaan, mutta tässä erään kysymykseen saatu vastaus: "Nykyi­sin useat avio­parit laati­vat avio­ehto­sopi­muk­sen, jolla avio­-oi­keutta rajoi­tetaan tai se pois­tetaan koko­naan. Jos avio-­oikeus on pois­tettu koko­naan, saa avio­erossa kum­pikin puoli­so pää­sään­nön mu­kaan pitää vain oman omai­suu­tensa. Jois­sain ta­pauk­sissa tämä joh­taisi kui­tenkin ------->>>>niin koh­tuut­to­maan loppu­tulok­seen, !!!!!että osi­tusta!!!!! joudu­taan sovit­tele­maan<<<<<----. Sovit­telu voi­daan to­teut­taa esi­mer­kiksi siten, että avio­ehto­sopi­mus ohite­taan ja omai­suus jae­taan kuin avio­-oikeus olisi voi­mas­sa."

"Jos kysyjä kat­soo, että avio­ehto­sopi­muk­sen nou­dat­tami­nen joh­taisi hänen kan­nal­taan koh­tuut­to­maan loppu­tulok­seen, voi hän osi­tuk­seen täh­tää­vissä sopi­mus­neu­votte­luissa vaatia sovit­telua. ------>>>>Puoli­soilla on va­paus itse sopia!!!! osi­tuk­sensa!!!! sisäl­löstä<<<<------ ja myös siitä, nou­date­taan­ko avio­ehto­sopi­musta vai ei. Jos puoli­sot ei­vät pääse sovin­nolli­seen rat­kai­suun, voi heistä kumpi ta­hansa hakea tuo­miois­tui­melta ------->>>>>pe­sänja­kajaa toi­mit­ta­maan ositus<<<<-----".

Tarkoittaisko tuo sitä, että aina on ositus, tehtiin se millä tavalla vaan jos kyse on avioehdon ulkopuolisesta omaisuudesta, taas palataan kysymykseen, mitä on se omaisuus joka katsotaan avio-oikeuden ulkopuoliseksi.

Koetas nyt päättää, mitä omaisuutta ositellaan ja mitä erotellaan, koska vaikuttaa siltä, ettet edes tiedä, avio-oikeuden alaista vaiko avioehdon alaista, ainakin näiden esimerkkien mukaan: "------->Osi­tuksen sijaan toimi­tetaan siksi omai­suu­den erotte­lu, jos­sa myös voi­daan purkaa yh­teis­omis­tuksia ja/tai tehdä ------>>>>!!!!!!!luovu­tuksia puoli­soiden välillä aivan sa­moin kuten osituk­sessa­kin!!!!!!!!!!. <----onko sulla tosiaankin luetun ymmärtäminen noin heikkoa että et osaa lukea,tuossahan selkeästi sanotaan että kyseessä on erottelu eikä ositus (ei niin paha lukihärö kuin sinulla, siinähän sanotaan selkeästi huutomerkein kohdistetussa osiossa, että kyseessä on ositus, se on se ja sama missä yhteydessä se tehdään, niin se tekotapa määrittelee sen MITÄ TEHDÄÄN, ei se miksi tehdään." ja liittyy edelliseen "Sä et nyt ymmärrä ositusta,jos omaisuus on avio-oikeuden ulkopuolista niin silloin ositus EI voi tulla kyseeseen,miksikö?? Koska ----->>>>vain avio-oikeuden alaista omaisuutta voidaan osittaa<<<<-----."

MITÄ ON SE KUN SINÄ ANNAT OSAN OMAISUUDESTASI JOLLEKKIN, onko se osamäärä kokonaisomaisuusmäärästä, oletko silloin osittanut vaiko erottanut, miksi myös kutsutaan jakojäännöstä, olisiko se osamäärä, onko jakolasku osittamista eli jotakin jaetaan joksikin määrätyiksi määriksi eli ositetaan pienemmiksi eli kyse on silloin osituksesta vaikka jaeltaisiin miten.

Otetaan yksinkertainen esimerkki, ehkä ymmärrät. Ostatte, neljä henkilöä, auton, auto on kiinteä kokonaisuus (yhteinen omaisuus) josta yksi pala on hyödytön ja muutkaan ei voi osuuttaan käyttää.

Jakamiseen (ositukseen) on kolme vaihtoehtoa, jakaa eli osittaa auto neljään yhtä suureen palaan, yksi ostaa muilta oman osansa eli he luovuttavat osansa, eli ositus yhdistetään, auto myydään yhdessä ja saatu summa ositetaan yhtä suureen osaan jokaiselle omansa.

ELI esimerkin tarkoitus on ilmentää, että aina ositetaan, tapahtui se millä tavalla tahansa.

Nuo sinun esimerkkisi on ainoastaan VEROTUKSELLISIA NEUVOJA joissa käytetään verotuslain porsaanreikiä ja käytetään vastaavia nimikkeitä.

Vastaavien nimikkeiden käyttö ei kuitenkaan muuta perusperiaatetta siitä mikä toimi on kyseessä.

Erottelu on myöskin ositusta, eli siinä ositellaan omaisuudesta ne erät mitkä toinen omistaa.

Kokonaisomaisuus (auto riihi navetta talo metsäpalsta) ja niistä omistaa vaimo avioehdolla riihen, navetan ja talon, eli ositetaan pois jolloinka jää miehen omistamat, taikka yhdessä omistettu.

Näillä turhilla nimikkeillä, ositus, erottelu, avio-oikeus, avioehto, on ainoa tarkoitus, että kaikki asiat olisi muka liian vaikeita, joten tarvitaan joku kolmas osapuoli ja jolle tästä maksetaan.

Tässä niin kuin yksinkertaistettuna ja tuota systeemiä sinä puolustat, koska onhan se syndikaatin etu.

Lue lisää

Ei se asia siitä miksikään muutu vaikka kuinka yrität,tokihan osituksen sovittelua voidaan harkita vaikka olisikin olemassa avioehto joka poistaa toisen oikeuden omaisuuteen,silloin tietty osa avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta MUUTETAAN avio-oikeuden alaiseksi ja tämä omaisuus sitten ositetaan.Muu omaisuus edelleen erotellaan.

Ositus ja osituksen sovittelu on 2 eri asiaa,älä sekoita niitä keskenään yhteen.

Juridisesti ositus ja erottelu on 2 eri asiaa.

Fakta kuitenkin on se että vain avio-oikeuden alaista omaisuutta voidaan osittaa.

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:puolisoiden_omaisuuden_erottelu

Vertaappas tuota ositukseen,huomaat että kyseessä ei ole juridisesti sama asia.

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ositus

Kirjoittajana toimii KKO:n tuomari.

"Erottelu on myöskin ositusta, eli siinä ositellaan omaisuudesta ne erät mitkä toinen omistaa. "

EI ole,koska erottelussa erotellaan vain avio-oikeudesta vapaata omaisuutta,osituksessa erotellaan vain avio-oikeuden alaista omaisuutta.Huomaatko eron?

JudgeDredd kirjoitti:

Ei se asia siitä miksikään muutu vaikka kuinka yrität,tokihan osituksen sovittelua voidaan harkita vaikka olisikin olemassa avioehto joka poistaa toisen oikeuden omaisuuteen,silloin tietty osa avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta MUUTETAAN avio-oikeuden alaiseksi ja tämä omaisuus sitten ositetaan.Muu omaisuus edelleen erotellaan.

Ositus ja osituksen sovittelu on 2 eri asiaa,älä sekoita niitä keskenään yhteen.

Juridisesti ositus ja erottelu on 2 eri asiaa.

Fakta kuitenkin on se että vain avio-oikeuden alaista omaisuutta voidaan osittaa.

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:puolisoiden_omaisuuden_erottelu

Vertaappas tuota ositukseen,huomaat että kyseessä ei ole juridisesti sama asia.

http://tieteentermipankki.fi/wiki/Oikeustiede:ositus

Kirjoittajana toimii KKO:n tuomari.

"Erottelu on myöskin ositusta, eli siinä ositellaan omaisuudesta ne erät mitkä toinen omistaa. "

EI ole,koska erottelussa erotellaan vain avio-oikeudesta vapaata omaisuutta,osituksessa erotellaan vain avio-oikeuden alaista omaisuutta.Huomaatko eron?

Lue lisää

Et vieläkään esittänyt, että mitä omaisuutta se on joka on avio-oikeudesta vapaata, koska periaatteessa sellaista omaisuutta ei ole kuin vasta avioehdon tekemisen jälkeen ja jos tehdään normaali avioehto, niin silloin jää jäljelle yhteinen omaisuus, onko näin vaiko ei?

Anonyymi kirjoitti:

Et vieläkään esittänyt, että mitä omaisuutta se on joka on avio-oikeudesta vapaata, koska periaatteessa sellaista omaisuutta ei ole kuin vasta avioehdon tekemisen jälkeen ja jos tehdään normaali avioehto, niin silloin jää jäljelle yhteinen omaisuus, onko näin vaiko ei?

Lue lisää

lisään: wikibedia ei ole luotettava tietolähde, koska sitä voi muokata kuka vaan milloin vaan, vaikka alkuperäisen kirjoittajan nimi jää näkyviin.

Anonyymi kirjoitti:

Et vieläkään esittänyt, että mitä omaisuutta se on joka on avio-oikeudesta vapaata, koska periaatteessa sellaista omaisuutta ei ole kuin vasta avioehdon tekemisen jälkeen ja jos tehdään normaali avioehto, niin silloin jää jäljelle yhteinen omaisuus, onko näin vaiko ei?

Lue lisää

Jos on avioehto jossa toisen oikeus omaisuuteen on poistettu niin silloin kaikki omaisuus on avio-oikeudesta vapaata.
Tai sitten jos henkilö on saanut testamentilla jotain ja testamentissa on poissuljettu avio-oikeus niin se on avio-oikeudesta vapaata omaisuutta avioehdosta riippumatta.

"lisään: wikibedia ei ole luotettava tietolähde, koska sitä voi muokata kuka vaan milloin vaan, vaikka alkuperäisen kirjoittajan nimi jää näkyviin."

Onko sulla silmissä vikaa,kyseessähän EI ole wikipedia sivu ja toiseksi sitä sivua EI pysty kuka tahansa muokkaamaan.Sopii vaikka yrittää muokata,tosin yrityksen asteelle se jää.

JudgeDredd kirjoitti:

Jos on avioehto jossa toisen oikeus omaisuuteen on poistettu niin silloin kaikki omaisuus on avio-oikeudesta vapaata.
Tai sitten jos henkilö on saanut testamentilla jotain ja testamentissa on poissuljettu avio-oikeus niin se on avio-oikeudesta vapaata omaisuutta avioehdosta riippumatta.

"lisään: wikibedia ei ole luotettava tietolähde, koska sitä voi muokata kuka vaan milloin vaan, vaikka alkuperäisen kirjoittajan nimi jää näkyviin."

Onko sulla silmissä vikaa,kyseessähän EI ole wikipedia sivu ja toiseksi sitä sivua EI pysty kuka tahansa muokkaamaan.Sopii vaikka yrittää muokata,tosin yrityksen asteelle se jää.

Lue lisää

Ei vaan sinun silmissäsi on vikaa ja tätä myöten vaikuttaa olevan myös aivoissakin.

Ensinnäkin pääsääntöisesti kaikki omaisuus (periaatteessa perustuslain antaman omaisuuden turvan vastaista, perusoikeudesta ei ole annettu lakivaraumalla mitään oikeuksia puuttua omaisuuden suhteen kuin ainoastaan pakkolunastukseen, eli tuosta avio-oikeudesta pitäisi säätää perustuslainsäätämisjärjestyksellä, mikä taas sekin on perustuslain vastaista, koska perustuslainsäätämisjärjestys antaa oikeuden vain perustuslain itsensä muuttamiseen, eli perustuslain säätämisjärjestyksellä ei voida säätää lakia joka rajoittaa perusoikeutta) on avio-oikeuden alaista, ellei siitä ole määrätty avioehdolla ja perusavioehto on sellainen mikä sulkee ainoastaan henkilön oman omaisuuden pois avio-oikeuden piiristä, koska yhdessä hankittuun omaisuuteen on aina avio-oikeus, ellei sitä ole suljettu avio-oikeuden alaisuudesta pois määritteellisellä avioehdolla ja joka voi koskea vain ja ainoastaan omaa osuutta, eli avioehdolla ei voida määritellä toisen kanssa omistettua omaisuutta kuin omalta osalta (yksipuolinen avioehto) ja yhteisellä avioehdolla kumpainenkin voi määritellä oman omaisuutensa suljetuksi pois avio-oikeuden piiristä ja yhdessä määritellä yhteisen omaisuuden eri määritteellä.

Tässä hienoa sanailua rudgelöpsiltä jälleen kerran, eli erottelua ja kuitenkin erottelua vodaan sovitella sanoilla "osituksen sovittelu": " JudgeDredd

29.5.2019 22:25
Uusi
Leski saa pitää oman omaisuutensa,loput lapselle.
Suoritetaan omaisuuden erottelu.
Oliko testamenttia?

Tai sitten voisi harkita ------->>>>osituksen sovittelua jolloinka osa miehen omaisuudesta määrätään avio-oikeuden alaiseksi omaisuudeksi.Sovitteluun voisi olla perusteita<<<<------, jos avioliitto on kestänyt pitkään.Konsultoi lakimiestä asian tiimoilta.
Jos sovitteluun on perus.teita niin leski voi saada jotain tasinkoa"

Rudgelöpsiltä taas niin ihanaa tekstiä ja joka kaataa hänen kaikki vastaväitteensä, ettei sovittelua ole jos eroitellaan, eli on vain ja ainoastaan erottelu tai ositus, ei koskaan kumpaakin.

Kuinkahan moni avioliitto purkauduttuaan, niin on toinen osapuoli hävinnyt, koska avioehtoa on tulkittu aivan väärin, eli että kun avioehdossa ei ole määritelty kuin "koko omaisuus/toisen omaisuus/vastaavaa" tulkittu niin että, avio-oikeuden alainen omaisuus on myöskin toisen johon ei ole oikeutta, vaikka oikeasti perusmuotoinen avioehto ainoastaan rajaa pois avio-oikeuden jo toisella olleesta omaisuudesta ja mitä hän on saanut avioliiton aikana ja vasta sitten kun aviehdossa niin määritellään, myös yhteisesti hankitusta omaisuudesta toisen osapuolen osuudeen.

Tämä edellä oleva on täysin järkeen käyvää, muttei se, että avioehto rajaa kaiken, myös yhteisesti hankitun omaisuuden avio-oikeuden alaisuudesta pois.

JudgeDredd kirjoitti:

Jos on avioehto jossa toisen oikeus omaisuuteen on poistettu niin silloin kaikki omaisuus on avio-oikeudesta vapaata.
Tai sitten jos henkilö on saanut testamentilla jotain ja testamentissa on poissuljettu avio-oikeus niin se on avio-oikeudesta vapaata omaisuutta avioehdosta riippumatta.

"lisään: wikibedia ei ole luotettava tietolähde, koska sitä voi muokata kuka vaan milloin vaan, vaikka alkuperäisen kirjoittajan nimi jää näkyviin."

Onko sulla silmissä vikaa,kyseessähän EI ole wikipedia sivu ja toiseksi sitä sivua EI pysty kuka tahansa muokkaamaan.Sopii vaikka yrittää muokata,tosin yrityksen asteelle se jää.

Lue lisää

Viimeisimpään riveihin: Kyllä voi, kaikki ne joilla on oikeus kirjautua eli tunnus, että yliopistotunnus.

Lukumääriä en osaa sanoa, mutta runsasmäärä heitä on.

Anonyymi kirjoitti:

Et vieläkään esittänyt, että mitä omaisuutta se on joka on avio-oikeudesta vapaata, koska periaatteessa sellaista omaisuutta ei ole kuin vasta avioehdon tekemisen jälkeen ja jos tehdään normaali avioehto, niin silloin jää jäljelle yhteinen omaisuus, onko näin vaiko ei?

Lue lisää

Avio-oikeuden alaista omaisuutta on aina se mitä on yhteisesti hankittu, vaikka se olisi hankittu vain toisen nimiin, (tätä, jos normaali järjellä ajateltaisiin, niin ei tarvitsisi osoittaa) mutta käyttö ja hankkimisen ajankohta olisi ratkaisevin.

Laissa selkeästi eroitellaan mikä ei ole avio.oikeuden alaista omaisuutta: "90 § (20.8.2004/784)

Omaisuuden ositusta toimitettaessa on omaisuutena, johon toisella puolisolla ei ole avio-oikeutta, pidettävä:

1) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla avioliiton purkauduttua toisen puolison kuoleman vuoksi;

2) omaisuutta, jonka puoliso on ansainnut taikka saanut perintönä, lahjana tai testamentin nojalla sen jälkeen, kun avioeroa koskeva asia on tullut vireille.

Poiketen siitä, mitä 1 momentin 2 kohdassa säädetään, toisella puolisolla on kuitenkin avio-oikeus kohdassa tarkoitettuun omaisuuteen, jos avioeroa koskeva asia on rauennut muusta syystä kuin sen vuoksi, että puoliso on kuollut asian vireillä ollessa.", eli jos on avioehto (perusmuotoinen, niin koskee vain tuota omaisuutta ja erikseen mainittuna se osa omaisuudesta joka yhteisesti hankittu, voidaan erottaa avio-oikeuden alaisuudesta pois.

Avioliittolaki ei ole perustuslain omaisuudensuojan vastainen, sillä se ei sisällä mitään lakisääteistä kaikkia koskevaa omaisuuden jakoa. Kenenkään ei tarvitse mennä naimisiin mutta yksi avioliiton oletuksista on avio-oikeus puolison omaisuuteen. Tästäkin oletuksesta puolisot voivat itse sopia toisin. Joten mikä tuossa on omaisuuden suojan vastaista? Pitäisikö kauppa ja lahja katsoa omaisuudensuojan vastaisiksi oikeustoimiksi?

AL 90 kertoo ositusperusteen jälkeiseltä ajalta mihin kaikkeen avio-oikeutta ei ole, jos noudatetaan lain oletussääntöjä. AL 34 - 36 kertoo mihin kaikkeen avio-oikeus oletuksena yltää vihkimisen jälkeen ja miten puolisoiden omaisuuden omistus suhteet menevät.

Anonyymi kirjoitti:

Avioliittolaki ei ole perustuslain omaisuudensuojan vastainen, sillä se ei sisällä mitään lakisääteistä kaikkia koskevaa omaisuuden jakoa. Kenenkään ei tarvitse mennä naimisiin mutta yksi avioliiton oletuksista on avio-oikeus puolison omaisuuteen. Tästäkin oletuksesta puolisot voivat itse sopia toisin. Joten mikä tuossa on omaisuuden suojan vastaista? Pitäisikö kauppa ja lahja katsoa omaisuudensuojan vastaisiksi oikeustoimiksi?

AL 90 kertoo ositusperusteen jälkeiseltä ajalta mihin kaikkeen avio-oikeutta ei ole, jos noudatetaan lain oletussääntöjä. AL 34 - 36 kertoo mihin kaikkeen avio-oikeus oletuksena yltää vihkimisen jälkeen ja miten puolisoiden omaisuuden omistus suhteet menevät.

Lue lisää

Juuri näin. Eihän avioliittolaissa ole minkäänlaista mainintaa siitä, että yhteisesti hankittu omaisuus olisi avioehdosta huolimatta avio-oikeuden alaista. Puolisot voivat omistaa omaisuutta yksin tai yhdessä, puoliksi tai muunlaisin osuuksin, ja jos on sovittu, että avio-oikeutta toisen omaisuuteen ei ole, niin silloin sitä ei ole mihinkään omaisuuteen.

Tämän pitäisi olla täysin selvä asia. Meillä on sopimusvapaus niin avioliiton solmimisen kuin avioehtosopimuksen tekemisenkin suhteen.

Sitä paitsi jos puoliksi omistettu velaton asunto olisikin avio-oikeuden alaista omaisuutta, niin eihän se muuttaisi omaisuuden jakoa millään tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Ei vaan sinun silmissäsi on vikaa ja tätä myöten vaikuttaa olevan myös aivoissakin.

Ensinnäkin pääsääntöisesti kaikki omaisuus (periaatteessa perustuslain antaman omaisuuden turvan vastaista, perusoikeudesta ei ole annettu lakivaraumalla mitään oikeuksia puuttua omaisuuden suhteen kuin ainoastaan pakkolunastukseen, eli tuosta avio-oikeudesta pitäisi säätää perustuslainsäätämisjärjestyksellä, mikä taas sekin on perustuslain vastaista, koska perustuslainsäätämisjärjestys antaa oikeuden vain perustuslain itsensä muuttamiseen, eli perustuslain säätämisjärjestyksellä ei voida säätää lakia joka rajoittaa perusoikeutta) on avio-oikeuden alaista, ellei siitä ole määrätty avioehdolla ja perusavioehto on sellainen mikä sulkee ainoastaan henkilön oman omaisuuden pois avio-oikeuden piiristä, koska yhdessä hankittuun omaisuuteen on aina avio-oikeus, ellei sitä ole suljettu avio-oikeuden alaisuudesta pois määritteellisellä avioehdolla ja joka voi koskea vain ja ainoastaan omaa osuutta, eli avioehdolla ei voida määritellä toisen kanssa omistettua omaisuutta kuin omalta osalta (yksipuolinen avioehto) ja yhteisellä avioehdolla kumpainenkin voi määritellä oman omaisuutensa suljetuksi pois avio-oikeuden piiristä ja yhdessä määritellä yhteisen omaisuuden eri määritteellä.

Tässä hienoa sanailua rudgelöpsiltä jälleen kerran, eli erottelua ja kuitenkin erottelua vodaan sovitella sanoilla "osituksen sovittelu": " JudgeDredd

29.5.2019 22:25
Uusi
Leski saa pitää oman omaisuutensa,loput lapselle.
Suoritetaan omaisuuden erottelu.
Oliko testamenttia?

Tai sitten voisi harkita ------->>>>osituksen sovittelua jolloinka osa miehen omaisuudesta määrätään avio-oikeuden alaiseksi omaisuudeksi.Sovitteluun voisi olla perusteita<<<<------, jos avioliitto on kestänyt pitkään.Konsultoi lakimiestä asian tiimoilta.
Jos sovitteluun on perus.teita niin leski voi saada jotain tasinkoa"

Rudgelöpsiltä taas niin ihanaa tekstiä ja joka kaataa hänen kaikki vastaväitteensä, ettei sovittelua ole jos eroitellaan, eli on vain ja ainoastaan erottelu tai ositus, ei koskaan kumpaakin.

Kuinkahan moni avioliitto purkauduttuaan, niin on toinen osapuoli hävinnyt, koska avioehtoa on tulkittu aivan väärin, eli että kun avioehdossa ei ole määritelty kuin "koko omaisuus/toisen omaisuus/vastaavaa" tulkittu niin että, avio-oikeuden alainen omaisuus on myöskin toisen johon ei ole oikeutta, vaikka oikeasti perusmuotoinen avioehto ainoastaan rajaa pois avio-oikeuden jo toisella olleesta omaisuudesta ja mitä hän on saanut avioliiton aikana ja vasta sitten kun aviehdossa niin määritellään, myös yhteisesti hankitusta omaisuudesta toisen osapuolen osuudeen.

Tämä edellä oleva on täysin järkeen käyvää, muttei se, että avioehto rajaa kaiken, myös yhteisesti hankitun omaisuuden avio-oikeuden alaisuudesta pois.

Lue lisää

Lawetorder on tapansa mukaan taas pihalla kuin lumiukko..

"Viimeisimpään riveihin: Kyllä voi, kaikki ne joilla on oikeus kirjautua eli tunnus, että yliopistotunnus."

EI voi,asiasta on kysytty ja vastauksena on se että vain artikkelin kirjoittajalla on oikeus sitä muokata.

Kun sun mielestäsi ositus jne on perustuslain vastaista niin toki tee asiasta kantelu niin näet että kuinka sinut nauretaan pihalle,tässä taas näkee lawetorderin lakiosaamuksen,täyttä höpöä.

Onko lawetorderilla esittää jotain oikeuskirjallisuutta/oikeuskäytäntöä että ositus/avioehtosopimus olisi perustuslain vastaista?

Lawetorder on jo siitä kirjoittanut: Edesmenneen (10v sitten) miehen perilliset ei peri uutta vaimoa eli leskeksi jäänyttä kun hän kuolee, koska lapset eivät, HUOM. eivät ole HÄNEN PERILLISIÄÄN.

Noita kaiken sekoittajien jossitteluita ja mikälöijiä ei kannata lukea.

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder on jo siitä kirjoittanut: Edesmenneen (10v sitten) miehen perilliset ei peri uutta vaimoa eli leskeksi jäänyttä kun hän kuolee, koska lapset eivät, HUOM. eivät ole HÄNEN PERILLISIÄÄN.

Noita kaiken sekoittajien jossitteluita ja mikälöijiä ei kannata lukea.

Lue lisää

Tämä ykstyiskohta (jonka muutkin ovat kertoneet) Lowe............:n sepustuksissa on AINOA oikea, muu on täyttä plörinää. Lowe............ on ikävä kyllä vienyt tämän palstan luotettavuuden nollaan. Se on suuri vahinko täältä tietoa hakevien kannalta.

Anonyymi kirjoitti:

Tämä ykstyiskohta (jonka muutkin ovat kertoneet) Lowe............:n sepustuksissa on AINOA oikea, muu on täyttä plörinää. Lowe............ on ikävä kyllä vienyt tämän palstan luotettavuuden nollaan. Se on suuri vahinko täältä tietoa hakevien kannalta.

Lue lisää

Lawetorder on eri mieltä: Kukahan se tämän palstan uskottavuuden vie nollaan?? SEKÖ PASKA JOKA VÄÄNTÄÄ KAIKEN OLEEN OMAN MIELIKUVANSA mukaan, vaiko se joka vastaa siihen mitä kysytäänkin, ei tuo omia OLETTAMUKSIA MUKAAN.

Ei ole minun vikani, jos ei aloittaja tuo sellaisia asioita esiin jotka on tärkeitä tietää esim. asian käsittelemiseksi oikein.

Sinusta tullisi erittäin hyvä valtakunnan syyttäjä joka peittelis julkisen vallan tekemiä rikoksia.

Kerro "KETKÄ MUUTKIN"?

Ne sun 'MUUTKIN' jää yhden sormen laskettaviksi eli yksi ainoa.

Ihmettelen sitä, että aloituksen kysymys, muuttui täysin erilaiseksi, vaikuttaisi siltä, ettei kysyjä ole tämmöisessä tilanteessa ja lisäksi kummaa että se nyt vasta osasi kertoa mitä siinä oli.

Taisi kysyjä olla joku joka halusiki saada väittelyn aikaan, jotta pääsee mollaan ja tekeen jonkun epäuskottavaksi.

Onneksi näistäkin kaikista viesteistä saa IP-osoitteen selville, etenkin tällä firellä, ehkä käy ilmi, että jollain on sama IP-osoite kuin aloittajalla

Anonyymi kirjoitti:

Lawetorder on jo siitä kirjoittanut: Edesmenneen (10v sitten) miehen perilliset ei peri uutta vaimoa eli leskeksi jäänyttä kun hän kuolee, koska lapset eivät, HUOM. eivät ole HÄNEN PERILLISIÄÄN.

Noita kaiken sekoittajien jossitteluita ja mikälöijiä ei kannata lukea.

Lue lisää

Leskelästä en tiedä, mutta ilman avioehtoa,testamenttia ja ositusta, pesä menee puoliksi ja siinä tapauksessahan ekan liiton lapset on jaolla.

Anonyymi kirjoitti:

Leskelästä en tiedä, mutta ilman avioehtoa,testamenttia ja ositusta, pesä menee puoliksi ja siinä tapauksessahan ekan liiton lapset on jaolla.

Väärin. Ilman ositusta pesä ei mene puoliksi, vaan juuri osituksessa se menee (lähtökohtaisesti) puoliksi.

Anonyymi kirjoitti:

Väärin. Ilman ositusta pesä ei mene puoliksi, vaan juuri osituksessa se menee (lähtökohtaisesti) puoliksi.

Nimenomaan, ilman ositusta pesä menee puoliksi, tietäisit jos vähänkään tietäisit perintökaaresta. Osituksessahan varakkaampi saa pitää oman omaisuutensa.

Anonyymi kirjoitti:

Nimenomaan, ilman ositusta pesä menee puoliksi, tietäisit jos vähänkään tietäisit perintökaaresta. Osituksessahan varakkaampi saa pitää oman omaisuutensa.

Hyvät ihmiset,perustelkaa toki väitteenne,tuokaa pöytään faktaa mielipiteiden lisäksi.

Anonyymi kirjoitti:

Leskelästä en tiedä, mutta ilman avioehtoa,testamenttia ja ositusta, pesä menee puoliksi ja siinä tapauksessahan ekan liiton lapset on jaolla.

Ensinnäkään puolisoiden omaisuus ei muodosta mitään yhteistä pesää. Avioliitossa on omaisuuden erillisyyden periaate.

Kuten jo moneen kertaan on kerrottu, ensin toimitetaan omaisuuden erottelu (jollei sitä ole jo tehty) ja sen jälkeen miehen omaisuus menee hänen lapsilleen ja lesken omaisuus lesken perillisille.

Anonyymi kirjoitti:

Ensinnäkään puolisoiden omaisuus ei muodosta mitään yhteistä pesää. Avioliitossa on omaisuuden erillisyyden periaate.

Kuten jo moneen kertaan on kerrottu, ensin toimitetaan omaisuuden erottelu (jollei sitä ole jo tehty) ja sen jälkeen miehen omaisuus menee hänen lapsilleen ja lesken omaisuus lesken perillisille.

Lue lisää

Kyllä noin siinä tapauksessa kun omaisuuden erottelusta(avioehto) on kyse, vaan jos onkin kyse osituksesta, muuttaako se mitään?

Todellisuudessa jokainen erottelu alkaa osituksena, sillä käytännössö ensin pitää arvioida avioehdon olemassa olo ja laajuus.

Sillä onko kyse osituksesta vai erottelusta, ei ole puolisoille paljoa merkitystä, paitsi jos verovelvollisuus sattuisi syntymään siirron seurauksena.

Anonyymi kirjoitti:

Todellisuudessa jokainen erottelu alkaa osituksena, sillä käytännössö ensin pitää arvioida avioehdon olemassa olo ja laajuus.

Sillä onko kyse osituksesta vai erottelusta, ei ole puolisoille paljoa merkitystä, paitsi jos verovelvollisuus sattuisi syntymään siirron seurauksena.

Lue lisää

" erottelussa erotellaan vain avio-oikeudesta vapaata omaisuutta,osituksessa erotellaan vain avio-oikeuden alaista omaisuutta."

Näin ei ole. Ositus on menettely, missä ensiksi määritellään, mikä omaisuus on avio-oikeuden alaista JA mikä omaisuus on avio-oikeudesta vapaata. Ositusmenettelyssä siis käsitellään molempia: avio-oikeuden alaista (AO) omaisuutta ja siitä vapaata (VO) omaisuutta.

Erottelussa sen sijaan ei ole mitaan muuta kuin avio-oikeudesta vapaata omaisuutta.

Jos puolisoilla on avioliiton päättyessä yhdenkin euron arvosta avio-oikeuden alaista omaisuutta, menettely on nimeltään omaisuuden ositus.

On tää hullua, joka ikinen vaan vastailee hulluna ja väittää, LUKEMATTA EDES ALOITUSTEKSTIÄ.

Lopettakaa tuollainen kaahotus.

Aloittaja jo sanoi, ettei edesmenneellä ole ollut kuin yksi lapsi: "Miehellä toinen avioliitto ja naisella ensimmäinen. Miehellä on lapsia 1. avioliitosta. Naisella ei lapsia".

Nyt kun leski on kuolee, niin periikö ensinnä kuolleen lapsi lesken, "Ja kun nainen kuolee, niin periikö miehen 1. avioliiton lapset naista?" Vastaus, EI PERI KOSKA EI OLE LESKEN PERILLINEN.

Lukekaa nyt herra jumala sentään edes aloitusteksti.

Anonyymi kirjoitti:

Aloittaja jo sanoi, ettei edesmenneellä ole ollut kuin yksi lapsi: "Miehellä toinen avioliitto ja naisella ensimmäinen. Miehellä on lapsia 1. avioliitosta. Naisella ei lapsia".

Nyt kun leski on kuolee, niin periikö ensinnä kuolleen lapsi lesken, "Ja kun nainen kuolee, niin periikö miehen 1. avioliiton lapset naista?" Vastaus, EI PERI KOSKA EI OLE LESKEN PERILLINEN.

Lukekaa nyt herra jumala sentään edes aloitusteksti.

Lue lisää

Korjaus, siis lapsia.

Anonyymi kirjoitti:

Korjaus, siis lapsia.

Pahoitteluni, minunkin pitäisi lukea se mihin vastataan.

eli viimeisimmät voinet unohtaa.

"1. avioliiton lapset ovat perintöasemassa vanhempiinsa eli 1 avioliiton vaimoon (äitiinsä) ja mieheen (isäänsä). Uusi puoliso ei ole sukulainen näille henkilöille, joten heillä ei ole perintöoikeutta leskeen nähden. Suomen laissa perintöoikeus on vain sukulaisilla eikä heilläkään kaikilla (serkut ja sitä etäisemmät sukulaisetkaan eivät peri.)" Entä kun on jakamaton ja osittamaton kuolinpesä? Lesken kuoleman jälkeen pesä menee puoliksi? Meneekö noin?

Anonyymi kirjoitti:

"1. avioliiton lapset ovat perintöasemassa vanhempiinsa eli 1 avioliiton vaimoon (äitiinsä) ja mieheen (isäänsä). Uusi puoliso ei ole sukulainen näille henkilöille, joten heillä ei ole perintöoikeutta leskeen nähden. Suomen laissa perintöoikeus on vain sukulaisilla eikä heilläkään kaikilla (serkut ja sitä etäisemmät sukulaisetkaan eivät peri.)" Entä kun on jakamaton ja osittamaton kuolinpesä? Lesken kuoleman jälkeen pesä menee puoliksi? Meneekö noin?

Lue lisää

Ei mene jos ja kerran on se avioehto joka koskee toisen omaisuutta, että myös yhteistä omaisuutta, eli edesmenneen omaisuus menee vain hänen perillisilleen, leski saa omansa ja jos on yhteistä, niin siinä omaisuus eroitellaan ja edesmenneen perilliset saavat osansa, siis edellyttäen, että on yhteistä omaisuutta.

Jos ei olisi avioehdossa, että yhteinen omaisuus on myöskin avioehdon alaista, niin silloin toimittaisiin eri tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

Ei mene jos ja kerran on se avioehto joka koskee toisen omaisuutta, että myös yhteistä omaisuutta, eli edesmenneen omaisuus menee vain hänen perillisilleen, leski saa omansa ja jos on yhteistä, niin siinä omaisuus eroitellaan ja edesmenneen perilliset saavat osansa, siis edellyttäen, että on yhteistä omaisuutta.

Jos ei olisi avioehdossa, että yhteinen omaisuus on myöskin avioehdon alaista, niin silloin toimittaisiin eri tavalla.

Lue lisää

" Entä kun on jakamaton ja osittamaton kuolinpesä? Lesken kuoleman jälkeen pesä menee puoliksi? Meneekö noin?" "Jos ei olisi avioehdossa, että yhteinen omaisuus on myöskin avioehdon alaista, niin silloin toimittaisiin eri tavalla".Kysyn nyt sitä, että kun on edesmenneellä ja leskellä ei ollut avioehtoa, kuinka olisi paras kaikkien osapuolelten kanssa

Mikä on paras yksittäisessä tilanteessa on aika mahdoton sanoa näin anonyymisti keskustelupalstalla.

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on paras yksittäisessä tilanteessa on aika mahdoton sanoa näin anonyymisti keskustelupalstalla.

Jos näin anonyymisti kyselen tuota pesän puoliksi menemistä? Ei aviohtoa, ei testamenttia. Näinhän ilmeisesti käy lesken kuoltua, ellei ositusta ole aikoinaan tehty? Vai riittääkö perukirjassa oleva maininta, että leski vetoaa tulevassa osituksessa tasinkoprivilegiin? Ja kuolla kupsahtaa ennen ositusta? Perillisillähän ei ole oikeutta vedota ed. mainittuun ..

Anonyymi kirjoitti:

Jos näin anonyymisti kyselen tuota pesän puoliksi menemistä? Ei aviohtoa, ei testamenttia. Näinhän ilmeisesti käy lesken kuoltua, ellei ositusta ole aikoinaan tehty? Vai riittääkö perukirjassa oleva maininta, että leski vetoaa tulevassa osituksessa tasinkoprivilegiin? Ja kuolla kupsahtaa ennen ositusta? Perillisillähän ei ole oikeutta vedota ed. mainittuun ..

Lue lisää

Just, noinhan siinä käy, joten jos henki vielä pihisee, ja on kyseessä ns. uusioperhe, mars tekemään ositussoppari! Tosin jos kupsahtaa ennen ositusta, noooh.. siinähän vääntävät!

Anonyymi kirjoitti:

Just, noinhan siinä käy, joten jos henki vielä pihisee, ja on kyseessä ns. uusioperhe, mars tekemään ositussoppari! Tosin jos kupsahtaa ennen ositusta, noooh.. siinähän vääntävät!

Lue lisää

Ei noin, vaan PIRU perii.... joten no worries..

Molempia omaisuuslajeja KÄSITELLÄÄN omaisuuden osituksessa.

Ositus alkaa sillä, että tämä jaottelu tehdään omaisuuslajien välillä. Se on hyvin tärkeä vaihe, koska myös velkojen osalta on tunnistettava, kumpaan omaisuuslajiin ne kohdistuvat. Ks. tarkemmin avioliittolaki IV osa.

Kyllä kyseessä on omaisuuden erottelu silloin, kun sopimus koskee avio-oikeudesta vapaata omaisuutta. Useinhan tosiaan puolisoilla on molemman laatuista omaisuutta eli silloin voidaan kaikesta sopia samassa asiakirjassa, joka on silloin ositus- ja erottelukirja.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä kyseessä on omaisuuden erottelu silloin, kun sopimus koskee avio-oikeudesta vapaata omaisuutta. Useinhan tosiaan puolisoilla on molemman laatuista omaisuutta eli silloin voidaan kaikesta sopia samassa asiakirjassa, joka on silloin ositus- ja erottelukirja.

Lue lisää

Kyllä se on silloin pelkästään osituskirja, kun omaisuuden osituksessa on avio-oikeuden alaista omaisuutta.

Mitään "ositus- ja erottelukirjoja" ei ole olemassa.

Tähän vielä lakiviite, avioliittolaki 107 §
"Jos -----> kummallakaan puolisoista ei ole avio-oikeutta <------ toistensa omaisuuteen, on ------> omaisuuden erottelussa <------- soveltuvin osin noudatettava, mitä 89, 98, 101, 102, 103 b, 104 ja 106 §:ssä säädetään."

Vain avio-oikeuden alainen omaisuus ositetaan. Avio-oikeudesta vapaa omaisuus erotellaan. Nämä toimet voivat kyllä olla samassa asiakirjassa ihan niin kuin ositus ja perinnönjakokin ovat usein samassa asiakirjassa.

Ja kuten avioliittolain 85 § 2 momentissa säädetään: "Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijasta toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu."

Eli silloin AINOASTAAN erottelu. Ja jos on molempia plaatuja omaisuutta, niin sitten molemmat toimet ja jos on vain avio-oikeuden alaista omaisuutta, niin silloin vain ositus.

Osituksen ydin ja perusta on osituslaskelma. Siihen ei tuo avio-oikeudesta vapaa omaisuus tule mukaan. Erottelu ei siis ole osa ositusta vaan erillinen toimi.

Anonyymi kirjoitti:

Vain avio-oikeuden alainen omaisuus ositetaan. Avio-oikeudesta vapaa omaisuus erotellaan. Nämä toimet voivat kyllä olla samassa asiakirjassa ihan niin kuin ositus ja perinnönjakokin ovat usein samassa asiakirjassa.

Ja kuten avioliittolain 85 § 2 momentissa säädetään: "Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijasta toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu."

Eli silloin AINOASTAAN erottelu. Ja jos on molempia plaatuja omaisuutta, niin sitten molemmat toimet ja jos on vain avio-oikeuden alaista omaisuutta, niin silloin vain ositus.

Osituksen ydin ja perusta on osituslaskelma. Siihen ei tuo avio-oikeudesta vapaa omaisuus tule mukaan. Erottelu ei siis ole osa ositusta vaan erillinen toimi.

Lue lisää

Hyvä kun löysit lisää lainkohtia sen tueksi, että omaisuuden erottelu on vain ja ainoastaan silloin kyseessä, kun "kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen" (ks. AL 85 § 2 mom.).

Jos omaisuus on luonteeltaan sekä avio-oikeuden alaista että vapaa omaisuutta, toimitetaan omaisuuden ositus.

Osituksessa omaisuuden luonne selvitetään ennen kuin voidaan laatia varsinaista osituslaskelmaa. Tällaista toimenpidettä kutsutaan ositusprosessissa ennakkotoimenpiteeksi, missä selviää, mikä omaisuus on avio-oikeuden alaista ja mikä siitä vapaata omaisuutta. Muita ennakotoimenpiteitä osituksessa ovat puolisoiden omistussuhteiden selvittäminen ja omaisuuden arvostaminen.

Osituksen ennakkotoimet ovat osa OSITUSTA. Osituksessa ei suoriteta erikseen mitään oamsiuuden erottelua, vaan vapaa-omaisuuden käsittely on osa ositusprosessia.

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä kun löysit lisää lainkohtia sen tueksi, että omaisuuden erottelu on vain ja ainoastaan silloin kyseessä, kun "kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen" (ks. AL 85 § 2 mom.).

Jos omaisuus on luonteeltaan sekä avio-oikeuden alaista että vapaa omaisuutta, toimitetaan omaisuuden ositus.

Osituksessa omaisuuden luonne selvitetään ennen kuin voidaan laatia varsinaista osituslaskelmaa. Tällaista toimenpidettä kutsutaan ositusprosessissa ennakkotoimenpiteeksi, missä selviää, mikä omaisuus on avio-oikeuden alaista ja mikä siitä vapaata omaisuutta. Muita ennakotoimenpiteitä osituksessa ovat puolisoiden omistussuhteiden selvittäminen ja omaisuuden arvostaminen.

Osituksen ennakkotoimet ovat osa OSITUSTA. Osituksessa ei suoriteta erikseen mitään oamsiuuden erottelua, vaan vapaa-omaisuuden käsittely on osa ositusprosessia.

Lue lisää

"Jos omaisuus on luonteeltaan sekä avio-oikeuden alaista että vapaa omaisuutta, toimitetaan omaisuuden ositus."

Omaisuuden jako voi olla myös osituksen ja omaisuuden erottelun yhdistelmä, jos puolisoilla on sekä avio-oikeuden alaista ja avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, tai mikäli jakoa sovitellaan.

varatuomari Tiina Tikka
DIY Lakipalvelu Oy
https://diylakipalvelu.fi/ositusjaomaisuudenerottelulakitietoa

Anonyymi kirjoitti:

Hyvä kun löysit lisää lainkohtia sen tueksi, että omaisuuden erottelu on vain ja ainoastaan silloin kyseessä, kun "kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen" (ks. AL 85 § 2 mom.).

Jos omaisuus on luonteeltaan sekä avio-oikeuden alaista että vapaa omaisuutta, toimitetaan omaisuuden ositus.

Osituksessa omaisuuden luonne selvitetään ennen kuin voidaan laatia varsinaista osituslaskelmaa. Tällaista toimenpidettä kutsutaan ositusprosessissa ennakkotoimenpiteeksi, missä selviää, mikä omaisuus on avio-oikeuden alaista ja mikä siitä vapaata omaisuutta. Muita ennakotoimenpiteitä osituksessa ovat puolisoiden omistussuhteiden selvittäminen ja omaisuuden arvostaminen.

Osituksen ennakkotoimet ovat osa OSITUSTA. Osituksessa ei suoriteta erikseen mitään oamsiuuden erottelua, vaan vapaa-omaisuuden käsittely on osa ositusprosessia.

Lue lisää

Tuosta logiikasta, että ennakkotoimet ja selvittelyt muuttaisivat oikeustoimen aina ositukseksi, seuraisi se ettei olisi koskaan mahdollista tehdä erottelua. Ainahan asioita pitää ensin selvittää.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos omaisuus on luonteeltaan sekä avio-oikeuden alaista että vapaa omaisuutta, toimitetaan omaisuuden ositus."

Omaisuuden jako voi olla myös osituksen ja omaisuuden erottelun yhdistelmä, jos puolisoilla on sekä avio-oikeuden alaista ja avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, tai mikäli jakoa sovitellaan.

varatuomari Tiina Tikka
DIY Lakipalvelu Oy
https://diylakipalvelu.fi/ositusjaomaisuudenerottelulakitietoa

Lue lisää

Varatuomari on väärässä.

Anonyymi kirjoitti:

Varatuomari on väärässä.

Niin lähde: professorit Aulis Aarnio ja Markku Helin, Suomen avioliitto-oikeus

Anonyymi kirjoitti:

Varatuomari on väärässä.

Eipä ole,perustelut sille on se että jos on avioehto ja sillä poissuljettu puolison oikeus omaisuuteen niin sitten kun tulee käsille osituksen sovittelu,tämä toimenpide määrää osan avio-oikeudesta vapaasta omaisuudesta avio-oikeuden alaiseksi ja tämä sitten ositetaan ja loppu omaisuus erotellaan.
Näin ollen kyseeseen tulee sekä ositus että erottelu.

Anonyymi kirjoitti:

Varatuomari on väärässä.

Ja toiseksi asiahan on päivänselvä,kun on molempi laatuista omaisuutta niin kumpaakin omaisuutta käsitellään eri tavalla,vapaa omaisuus EROTELLAAN AINA ja avio-oikeuden alainen omaisuus OSITETAAN AINA.
Näin ollen ainut vaihtoehto on se että omaisuuden jakaminen sisältää kummatkin omaisuuden jakamisen tavat. Erottelun ja osituksen.

Anonyymi kirjoitti:

Ja toiseksi asiahan on päivänselvä,kun on molempi laatuista omaisuutta niin kumpaakin omaisuutta käsitellään eri tavalla,vapaa omaisuus EROTELLAAN AINA ja avio-oikeuden alainen omaisuus OSITETAAN AINA.
Näin ollen ainut vaihtoehto on se että omaisuuden jakaminen sisältää kummatkin omaisuuden jakamisen tavat. Erottelun ja osituksen.

Lue lisää

Kun on molemman tyyppitä omaisuutta, vapaaomaisuutta ja avioi-oiekuden alaista opmaisuutta, suoritetaan vain OSITUS.

Mitään sekamuotoista osituserottelua laki ei tunne. Lakiviitteet löydätte edellä olevista kommenteista. On se kumma kun selväsanaista lakia vastaan vängätään.

Anonyymi kirjoitti:

Kun on molemman tyyppitä omaisuutta, vapaaomaisuutta ja avioi-oiekuden alaista opmaisuutta, suoritetaan vain OSITUS.

Mitään sekamuotoista osituserottelua laki ei tunne. Lakiviitteet löydätte edellä olevista kommenteista. On se kumma kun selväsanaista lakia vastaan vängätään.

Lue lisää

"Mitään sekamuotoista osituserottelua laki ei tunne. Lakiviitteet löydätte edellä olevista kommenteista. On se kumma kun selväsanaista lakia vastaan vängätään."

On se kumma kun ei mene jakeluun,faktahan on se että vain avio-oikeuden alaista omaisuutta ositetaan,näin ollen jos on kumpaakin laatua olevaa omaisuutta niin tokihan se myös erotellaan.

Jos sinun "mielipide" pitäisi paikkaansa niin erottelua ei suoritettaisi koskaan vaan aina ositus,tiedäthän sellaisen faktan kuitenkin että osituksessa EI määrätä avio-oikeuden ulkopuolisesta omaisuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Kun on molemman tyyppitä omaisuutta, vapaaomaisuutta ja avioi-oiekuden alaista opmaisuutta, suoritetaan vain OSITUS.

Mitään sekamuotoista osituserottelua laki ei tunne. Lakiviitteet löydätte edellä olevista kommenteista. On se kumma kun selväsanaista lakia vastaan vängätään.

Lue lisää

Ositus vai omaisuuden erottelu vai sekä että?
Jos avioehtosopimusta ei ole, tehdään aina ositus. (Paitsi, jos on jo tehty aiemmin ositus ja jatkettu avioliittoa.)

Jos avio-oikeus on avioehtosopimuksella kokonaan poissuljettu, suoritetaan omaisuuden erottelu.

---------->Omaisuuden jako voi olla myös osituksen ja omaisuuden erottelun yhdistelmä, <-------jos puolisoilla on sekä avio-oikeuden alaista ja avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, tai mikäli jakoa sovitellaan.

DIY Lakipalvelu Oy
Sisällön tuottaja ja tarkistaja
varatuomari Tiina Tikka

Kannattaa jättää nämä asiat lakimiehen harteille,sulla kun ei tuota lakituntemusta tunnu olevan.

Anonyymi kirjoitti:

Ositus vai omaisuuden erottelu vai sekä että?
Jos avioehtosopimusta ei ole, tehdään aina ositus. (Paitsi, jos on jo tehty aiemmin ositus ja jatkettu avioliittoa.)

Jos avio-oikeus on avioehtosopimuksella kokonaan poissuljettu, suoritetaan omaisuuden erottelu.

---------->Omaisuuden jako voi olla myös osituksen ja omaisuuden erottelun yhdistelmä, <-------jos puolisoilla on sekä avio-oikeuden alaista ja avio-oikeudesta vapaata omaisuutta, tai mikäli jakoa sovitellaan.

DIY Lakipalvelu Oy
Sisällön tuottaja ja tarkistaja
varatuomari Tiina Tikka

Kannattaa jättää nämä asiat lakimiehen harteille,sulla kun ei tuota lakituntemusta tunnu olevan.

Lue lisää

Niin, ne jotka lakia osaavat lukea, tietävät, että mitään sekamuotoista ositusta ja erottelua yhdessä ei ole olemassa.

Lakiviitteet ovat edellä. Kukaan ei ole niitä kumonnut, ei edes kuuluisuuteen täällä noussut Tiina Tikka. Kannattaa jättää asia professoreiden huoleksi, jos ei oma osaaminen tunnut riittävän asian hallitsemiseen.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, ne jotka lakia osaavat lukea, tietävät, että mitään sekamuotoista ositusta ja erottelua yhdessä ei ole olemassa.

Lakiviitteet ovat edellä. Kukaan ei ole niitä kumonnut, ei edes kuuluisuuteen täällä noussut Tiina Tikka. Kannattaa jättää asia professoreiden huoleksi, jos ei oma osaaminen tunnut riittävän asian hallitsemiseen.

Lue lisää

Asiassa ratkaisee se seikka että millaista omaisuutta aviopuolisoilla on, jos on pelkkää avio-oikeuden alaista niin silloin kyseeseen tulee ositus ja jos taas avio-oikeuden ulkopuolista sekä avio-oikeuden alaista niin silloin tulee kyseeseen ositus sekä erottelu. Omaisuuden muoto määrittelee sen että onko kyseessä ositus, erottelu vaiko sekäettä. Tämähän on päivänselvää, jopa oikeusneuvos lawetorderille.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, ne jotka lakia osaavat lukea, tietävät, että mitään sekamuotoista ositusta ja erottelua yhdessä ei ole olemassa.

Lakiviitteet ovat edellä. Kukaan ei ole niitä kumonnut, ei edes kuuluisuuteen täällä noussut Tiina Tikka. Kannattaa jättää asia professoreiden huoleksi, jos ei oma osaaminen tunnut riittävän asian hallitsemiseen.

Lue lisää

"Niin, ne jotka lakia osaavat lukea, tietävät, että mitään sekamuotoista ositusta ja erottelua yhdessä ei ole olemassa.

Lakiviitteet ovat edellä. Kukaan ei ole niitä kumonnut, ei edes kuuluisuuteen täällä noussut Tiina Tikka. Kannattaa jättää asia professoreiden huoleksi, jos ei oma osaaminen tunnut riittävän asian hallitsemiseen."

------------>Omaisuuden osituksen jälkeen yleisin tapa purkaa aviovarallisuussuhde on osituksen ja omaisuuden erottelun yhdistelmä, jossa kummankin puolison omaisuus ryhmitellään avio-oikeuden alaiseen ja siitä vapaaseen omaisuuteen.<----------- Yhdistetyssä toimituksessa avio-oikeuden alaista omaisuutta voidaan joutua käyttämään esimerkiksi sellaisen velan kattamiseksi, joka on tehty avio-oikeudesta vapaan omaisuuden parantamiseksi. Omaisuuden erottelu voidaan toimittaa kuitenkin vain, jos on olemassa erotteluperuste. Erottelun perusteena voivat olla toisen puolison kuolema, vireille tullut avioero tai poikkeuksellisesti asumusero. Asumusero voi olla perusteena vain, kun puolisoiden aviovarallisuussuhteisiin sovelletaan Suomen lakia ja heidät on vieraassa valtiossa tuomittu asumuseroon, joka ei ole rauennut. Jos aviopuolisot ovat tehneet avio-oikeuden molemminpuolisesti kokonaan poissulkevan avioehtosopimuksen, heidän välillään toimitetaan omaisuuden erottelu. (Aarnio & Kangas 2002, 125-126; Gottberg 2007, 39.)

JudgeDredd kirjoitti:

"Niin, ne jotka lakia osaavat lukea, tietävät, että mitään sekamuotoista ositusta ja erottelua yhdessä ei ole olemassa.

Lakiviitteet ovat edellä. Kukaan ei ole niitä kumonnut, ei edes kuuluisuuteen täällä noussut Tiina Tikka. Kannattaa jättää asia professoreiden huoleksi, jos ei oma osaaminen tunnut riittävän asian hallitsemiseen."

------------>Omaisuuden osituksen jälkeen yleisin tapa purkaa aviovarallisuussuhde on osituksen ja omaisuuden erottelun yhdistelmä, jossa kummankin puolison omaisuus ryhmitellään avio-oikeuden alaiseen ja siitä vapaaseen omaisuuteen.<----------- Yhdistetyssä toimituksessa avio-oikeuden alaista omaisuutta voidaan joutua käyttämään esimerkiksi sellaisen velan kattamiseksi, joka on tehty avio-oikeudesta vapaan omaisuuden parantamiseksi. Omaisuuden erottelu voidaan toimittaa kuitenkin vain, jos on olemassa erotteluperuste. Erottelun perusteena voivat olla toisen puolison kuolema, vireille tullut avioero tai poikkeuksellisesti asumusero. Asumusero voi olla perusteena vain, kun puolisoiden aviovarallisuussuhteisiin sovelletaan Suomen lakia ja heidät on vieraassa valtiossa tuomittu asumuseroon, joka ei ole rauennut. Jos aviopuolisot ovat tehneet avio-oikeuden molemminpuolisesti kokonaan poissulkevan avioehtosopimuksen, heidän välillään toimitetaan omaisuuden erottelu. (Aarnio & Kangas 2002, 125-126; Gottberg 2007, 39.)

Lue lisää

Merkityksetöntä jorinaa, kun lakiviitteet puuttuvat.

Kyllä kai sen tasingon voi niin halutessaan maksaa avio-oikeudesta vapaillakin varoilla.

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä kai sen tasingon voi niin halutessaan maksaa avio-oikeudesta vapaillakin varoilla.

Toki voi.

"Tasinko voi olla rahaa tai muuta omaisuutta. Tasinkoa maksavalla osapuolella on vapaus valita, mitä omaisuutta hän tasinkona luovuttaa.

Toisaalta tasingon saajalla on oikeus vaatia tasinkona elinkeinonsa jatkamisen kannalta tarpeellisia työtarvikkeita ja muuta irtainta omaisuutta, kunhan vaatimuksesta ei aiheudu huomattavaa haittaa tasinkoa maksavalle osapuolelle.

Tasinkoa ei tarvitse maksaa ollenkaan, mikäli tasinkoa saavan puolison omaisuus on luovutettu konkurssiin tai mikäli puoliso on rikollisella teolla aiheuttanut toisen puolison kuoleman tai puoliso on ollut osallisena sellaiseen rikokseen."

Anonyymi kirjoitti:

Kyllä kai sen tasingon voi niin halutessaan maksaa avio-oikeudesta vapaillakin varoilla.

Osituksen reaalisessa vaiheessa valitaan se omaisuus, joka suoritetaan ja maksetaan tasinkona. Tasinko määräytyy maksettavaksi heti osituspäätöksen antamisen jälkeen. AL 103 §:n
mukaan tasinkoa luovuttava henkilö voi pääsääntöisesti itse päättää, mitä omaisuutta hän luovuttaa. ---->Tasingon maksamiseen tulee käyttää kuitenkin avio-oikeuden alaista omaisuutta,<-------
mikä osaltaan rajoittaa valinnanvapautta. Tasingon voi maksaa myös rahana.

Mikkola 2010, s. 14.

Miksei saisi? Jos vastapuoli on halukas niitä vastaanottamaan.

Klassinen esimerkki tasingoksi kelpaamattomasta omaisuudesta on kallis taulu, jonka mies on maalauttanut arvostetulla taiteilijalla. Taulu on muotokuva miehen rakastajattaresta, jonka vuoksi mies jätti vaimonsa. Ja osituksessa mies sitten haluaa luovuttaa tasinkona tuon kymmenien tuhansien arvoisen teoksen ex vaimolleen....

Kun osituksessa käsitellään vapaata omaisuutta niin tokihan silloin se omaisuus erotellaan kummallekin puolisolle, tämä toimenpide on nimeltään erottelu. Näin ollen kyseessä on ositus että erottelu.

Anonyymi kirjoitti:

Kun osituksessa käsitellään vapaata omaisuutta niin tokihan silloin se omaisuus erotellaan kummallekin puolisolle, tämä toimenpide on nimeltään erottelu. Näin ollen kyseessä on ositus että erottelu.

Lue lisää

Ja tokihan on selvää, että mielipiteesi ei perustu avioliittolakiin. Aviolittolaki tuntee omaisuuden erottelun vain kun kummallakaan puolisoista ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.

Erinomainen ennakkopäätös KKO 2010:92, joka osittaa, että omaisuuden erottelu on se toimi, joka tehdään vain ja ainoastaan silloin kuin kummallakaan puolisoista ei enää ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.

Siteeraan KKO 2010:92 (korostukset anonyymin kirjoittajan):
"6. Tässä tapauksessa ositussopimus oli tehty puolisoiden avioeron tultua vireille. Puolisot olivat sillä sopineet varallisuussuhteidensa lopullisesta järjestelystä ja ainakin pääasiallisesti toimineet sen mukaisesti. Koska ositussopimusta ei ole pidettävä ilmeisen pätemättömänä, edellä mainitun Korkeimman oikeuden oikeuskäytännön nojalla lähtökohtana on, että ositussopimus sitoo Salla E:tä ja Kari S:ää ja että se on koskenut kaikkea heillä ositushetkellä ollutta omaisuutta. Osituksen toimittamisen johdosta Salla E:llä tai Kari S:llä ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen eikä myöskään heidän myöhemmin hankkimaansa omaisuuteen. -------> Asiassa ei sen vuoksi ole edellytyksiä määrätä pesänjakajaa toimittamaan ositusta. <-------

Pesänjakajan määrääminen omaisuuden erottelua varten

7. Jollei kummallakaan puolisolla ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, omaisuus on ------> avioliittolain 107 §:n mukaan eroteltava <-------- noudattaen kyseisessä pykälässä viitattuja avioliittolain säännöksiä. Pesänjakaja voidaan määrätä pelkästään omaisuuden erottelua varten.

Korkein oikeus oli muuttanut hovioikeuden päätöstä, jolla hakemus osituksen tai erottelu toimittamiseksi oli hylätty: "Hovioikeuden päätös kumotaan ja asianajaja A määrätään pesänjakajana toimittamaan omaisuuden erottelu Salla E:n ja Kari S:n välillä."

Tärkeä ennakkopäätös osoittamaan, että jo tehtyä omaisuuden ositusta ei voida käynnistää uudestaan ja että omaisuuden EROTTELU on tällaisesta osituksesta kokonaan erillinen prosessinsa. (On selvää, että tapauksessa jo tehdyssä osituksessakin on ollut myös vapaa-omaisuutta olemassa.)

Erinomainen sikäli että sä et tajunnut sen päätöksen ydintä,ydinkysymys on se että jos on avioliiton ulkopuolista omaisuutta niin silloin tulee suorittaa erottelu.
Tämä johtaa siihen johtopäätökseen että jos puolisoilla on kumpaakin omaisuutta niin silloin pitää MYÖS suorittaa erottelu,pelkkä ositus EI riitä kun osituksessa ositetaan vain ja ainoastaan avio-oikeuden alaista omaisuutta.
Kun ositusta suoritetaan ja on molempilaatuista omaisuutta niin tokihan myös avio-oikeuden ulkopuolelle jäävä varallisuus pitää jakaa,jakoa kutsutaan erotteluksi.

Tämä johtaa siihen johtopäätökseen että laki EI kiellä että ositus ja erottelu suoritetaan samaan aikaan.

JudgeDredd kirjoitti:

Erinomainen sikäli että sä et tajunnut sen päätöksen ydintä,ydinkysymys on se että jos on avioliiton ulkopuolista omaisuutta niin silloin tulee suorittaa erottelu.
Tämä johtaa siihen johtopäätökseen että jos puolisoilla on kumpaakin omaisuutta niin silloin pitää MYÖS suorittaa erottelu,pelkkä ositus EI riitä kun osituksessa ositetaan vain ja ainoastaan avio-oikeuden alaista omaisuutta.
Kun ositusta suoritetaan ja on molempilaatuista omaisuutta niin tokihan myös avio-oikeuden ulkopuolelle jäävä varallisuus pitää jakaa,jakoa kutsutaan erotteluksi.

Tämä johtaa siihen johtopäätökseen että laki EI kiellä että ositus ja erottelu suoritetaan samaan aikaan.

Lue lisää

Itsestään selvää on että laki ei kiellä osituksen ja erottelun suorittamista yhtäaikaa. Kun molempia suoritetaan, niin lain mukaan NIMITYS prosessille on omaisuuden ositus. Eikä mikään ositus-erottelu, kuten eräät luulevat.

"Erinomainen sikäli että sä et tajunnut sen päätöksen ydintä,ydinkysymys on se että jos on avioliiton ulkopuolista omaisuutta niin silloin tulee suorittaa erottelu."

Melkoinen lukutaito sinulla, kun kohdassa 8 korkein oikeus toteaa: "8. Salla E ja Kari S ovat osituksen jälkeen jatkaneet avioliittoaan ja yhteiselämäänsä lähes 17 vuotta." Puolisot eivät siis eronneet kuin vasta 17 v osituksen toimittamisen jälkeen.

Tapauksessa KKO 2010:92 ei ole siis kysymys avioliiton ulkopuolisesta omaisuudesta, koska avioliittolaki ei sellaista koske lainkaan. Sitä tilannetta varten on laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta.

Anonyymi kirjoitti:

Erinomainen ennakkopäätös KKO 2010:92, joka osittaa, että omaisuuden erottelu on se toimi, joka tehdään vain ja ainoastaan silloin kuin kummallakaan puolisoista ei enää ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.

Siteeraan KKO 2010:92 (korostukset anonyymin kirjoittajan):
"6. Tässä tapauksessa ositussopimus oli tehty puolisoiden avioeron tultua vireille. Puolisot olivat sillä sopineet varallisuussuhteidensa lopullisesta järjestelystä ja ainakin pääasiallisesti toimineet sen mukaisesti. Koska ositussopimusta ei ole pidettävä ilmeisen pätemättömänä, edellä mainitun Korkeimman oikeuden oikeuskäytännön nojalla lähtökohtana on, että ositussopimus sitoo Salla E:tä ja Kari S:ää ja että se on koskenut kaikkea heillä ositushetkellä ollutta omaisuutta. Osituksen toimittamisen johdosta Salla E:llä tai Kari S:llä ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen eikä myöskään heidän myöhemmin hankkimaansa omaisuuteen. -------> Asiassa ei sen vuoksi ole edellytyksiä määrätä pesänjakajaa toimittamaan ositusta. <-------

Pesänjakajan määrääminen omaisuuden erottelua varten

7. Jollei kummallakaan puolisolla ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, omaisuus on ------> avioliittolain 107 §:n mukaan eroteltava <-------- noudattaen kyseisessä pykälässä viitattuja avioliittolain säännöksiä. Pesänjakaja voidaan määrätä pelkästään omaisuuden erottelua varten.

Korkein oikeus oli muuttanut hovioikeuden päätöstä, jolla hakemus osituksen tai erottelu toimittamiseksi oli hylätty: "Hovioikeuden päätös kumotaan ja asianajaja A määrätään pesänjakajana toimittamaan omaisuuden erottelu Salla E:n ja Kari S:n välillä."

Tärkeä ennakkopäätös osoittamaan, että jo tehtyä omaisuuden ositusta ei voida käynnistää uudestaan ja että omaisuuden EROTTELU on tällaisesta osituksesta kokonaan erillinen prosessinsa. (On selvää, että tapauksessa jo tehdyssä osituksessakin on ollut myös vapaa-omaisuutta olemassa.)

Lue lisää

Tässä linkki hovioikeuden päätökseen jossa todetaan se seikka että ositus ja erottelu voidaan suorittaa samaan aikaan.

https://www.edilex.fi/uutiset/asiasanat/Ositus?perpage=50&offset=1

Katso uutiset 4.1.2017 hovioikeuden ratkaisu avioehtosopimuksen tulkinnasta.

Lue se,lopussa on maininta että hovioikeus palautti asian pesänjakajalle jotta hän toimittaa osituksen sekä erottelun.

Anonyymi kirjoitti:

Itsestään selvää on että laki ei kiellä osituksen ja erottelun suorittamista yhtäaikaa. Kun molempia suoritetaan, niin lain mukaan NIMITYS prosessille on omaisuuden ositus. Eikä mikään ositus-erottelu, kuten eräät luulevat.

"Erinomainen sikäli että sä et tajunnut sen päätöksen ydintä,ydinkysymys on se että jos on avioliiton ulkopuolista omaisuutta niin silloin tulee suorittaa erottelu."

Melkoinen lukutaito sinulla, kun kohdassa 8 korkein oikeus toteaa: "8. Salla E ja Kari S ovat osituksen jälkeen jatkaneet avioliittoaan ja yhteiselämäänsä lähes 17 vuotta." Puolisot eivät siis eronneet kuin vasta 17 v osituksen toimittamisen jälkeen.

Tapauksessa KKO 2010:92 ei ole siis kysymys avioliiton ulkopuolisesta omaisuudesta, koska avioliittolaki ei sellaista koske lainkaan. Sitä tilannetta varten on laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta.

Lue lisää

"Tapauksessa KKO 2010:92 ei ole siis kysymys avioliiton ulkopuolisesta omaisuudesta, koska avioliittolaki ei sellaista koske lainkaan. Sitä tilannetta varten on laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta."

Olet väärässä,KKO:n päätöksessä on kyse myös avio-oikeuden ulkopuolisista varoista.Ja toiseksi avioliittolaissa on maininta erottelusta joka pitää suorittaa jos on avio-oikeuden ulkopuolisia varoja.

Avioliittolaki 85§

Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijasta toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu.

Kyseinen pykälä velvoittaa tekemään erottelun sen jälkeen kun avio-oikeuden alainen omaisuus on ensin ositettu.

Anonyymi kirjoitti:

Itsestään selvää on että laki ei kiellä osituksen ja erottelun suorittamista yhtäaikaa. Kun molempia suoritetaan, niin lain mukaan NIMITYS prosessille on omaisuuden ositus. Eikä mikään ositus-erottelu, kuten eräät luulevat.

"Erinomainen sikäli että sä et tajunnut sen päätöksen ydintä,ydinkysymys on se että jos on avioliiton ulkopuolista omaisuutta niin silloin tulee suorittaa erottelu."

Melkoinen lukutaito sinulla, kun kohdassa 8 korkein oikeus toteaa: "8. Salla E ja Kari S ovat osituksen jälkeen jatkaneet avioliittoaan ja yhteiselämäänsä lähes 17 vuotta." Puolisot eivät siis eronneet kuin vasta 17 v osituksen toimittamisen jälkeen.

Tapauksessa KKO 2010:92 ei ole siis kysymys avioliiton ulkopuolisesta omaisuudesta, koska avioliittolaki ei sellaista koske lainkaan. Sitä tilannetta varten on laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta.

Lue lisää

"Itsestään selvää on että laki ei kiellä osituksen ja erottelun suorittamista yhtäaikaa. Kun molempia suoritetaan, niin lain mukaan NIMITYS prosessille on omaisuuden ositus. Eikä mikään ositus-erottelu, kuten eräät luulevat."

Olet väärässä,syy siihen on se että vain avio-oikeuden alaista omaisuutta ositetaan,ulkopuolelle jäävä omaisuus erotellaan,näin ollen sitä EI voi kutsua pelkästään ositukseksi.

Tätä voidaan verrata suoraan siihen että sinulla on kädessä sekä paskaa että kusta,voidaanko sitä kutsua pelkästään niin että sinulla on kädessä pelkkää paskaa tai pelkkää kusta..EI voi.

On aivan päivänselvää, että molemmat toimet, sekä ositus että erottelu tehdään, jos kerran on sekä AO- että VO-omaisuutta. Ne ovat erilliset toimet, mutta voidaan tehdä samassa asiakirjassa.

Osituksessa tehdään osituslaskelma ja määritetään kuka mitäkin omaisuutta saa. Avio-oikeudesta vapaan omaisuuden erottelu ei millään lailla kuulu tähän. Mutta koska on rationaalista laatia puolisoiden omaisuuden jaosta vain yksi asiakirja, niin se on sitten tämä ositus- ja erottelukirja. Ihan tavanomainen asiakirja.

JudgeDredd kirjoitti:

"Tapauksessa KKO 2010:92 ei ole siis kysymys avioliiton ulkopuolisesta omaisuudesta, koska avioliittolaki ei sellaista koske lainkaan. Sitä tilannetta varten on laki avopuolisoiden yhteistalouden purkamisesta."

Olet väärässä,KKO:n päätöksessä on kyse myös avio-oikeuden ulkopuolisista varoista.Ja toiseksi avioliittolaissa on maininta erottelusta joka pitää suorittaa jos on avio-oikeuden ulkopuolisia varoja.

Avioliittolaki 85§

Jos kumpaisellakaan puolisolla ei ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen, on omaisuuden osituksen sijasta toimitettava ainoastaan puolisoiden omaisuuden erottelu.

Kyseinen pykälä velvoittaa tekemään erottelun sen jälkeen kun avio-oikeuden alainen omaisuus on ensin ositettu.

Lue lisää

Judgederdd kirjoitti AVIOLIITON ULKOPUOLISESTA omaisuudesta. Mutta hyvä kun korjasit virheesi tältä osin, että tarkoititkin oikeasti avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta. Jos olisit heti käytttänyt oikeata termiä, niin ei olisi minunkaan tarvinnut turhaan tätä asiaa veivata.

Mutta lain mukaan omaisuuden erottelu niminen toimitus tehdään vain, kun puolisoilla ei ole lainkaan avio-oikeutta toistensa omaisuuteen. Ja tämän vahvistaa KKO 2010:92.

Sen kanssa ristiriitaiset hovioikeuden päätökset ovat lainvastaisia ja oikeuskäytännön vastaisia.

Sitä paitsi lähes kaikissa omasiuuden osituksissa on puolisoilla muutakin omaisuutta kuin avio-oikeuden alaista omaisuutta.

niin,mitäs ne isot herrat sanoivatkaan,että osituksen jälkeen seuraavaksi eniten käytetty dokumenttityyppi on osituksen ja erottelun sekoitus.

"Omaisuuden osituksen jälkeen yleisin tapa purkaa aviovarallisuussuhde on osituksen ja omaisuuden erottelun yhdistelmä, jossa kummankin puolison omaisuus ryhmitellään avio-oikeuden alaiseen ja siitä vapaaseen omaisuuteen."

Sellaista dokumenttia ei voi juridisesti sanoa pelkäksi osituskirjaksi jos kyseisessä dokumentissa on jaettu avio-oikeuden alainen omaisuus sekä avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus.

JudgeDredd kirjoitti:

Sitä paitsi lähes kaikissa omasiuuden osituksissa on puolisoilla muutakin omaisuutta kuin avio-oikeuden alaista omaisuutta.

niin,mitäs ne isot herrat sanoivatkaan,että osituksen jälkeen seuraavaksi eniten käytetty dokumenttityyppi on osituksen ja erottelun sekoitus.

"Omaisuuden osituksen jälkeen yleisin tapa purkaa aviovarallisuussuhde on osituksen ja omaisuuden erottelun yhdistelmä, jossa kummankin puolison omaisuus ryhmitellään avio-oikeuden alaiseen ja siitä vapaaseen omaisuuteen."

Sellaista dokumenttia ei voi juridisesti sanoa pelkäksi osituskirjaksi jos kyseisessä dokumentissa on jaettu avio-oikeuden alainen omaisuus sekä avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus.

Lue lisää

Sellaista dokumenttia on ylimiesmuistin nimitetty osituskirjaksi. Tällaisia asiakirjoja löytyy arkistoista tuhansittain.

Asia on täysin vakiintunut ja itsestään selvä kaikille asiaa tunteville tahoille.

Anonyymi kirjoitti:

Sellaista dokumenttia on ylimiesmuistin nimitetty osituskirjaksi. Tällaisia asiakirjoja löytyy arkistoista tuhansittain.

Asia on täysin vakiintunut ja itsestään selvä kaikille asiaa tunteville tahoille.

Lue lisää

"Sellaista dokumenttia on ylimiesmuistin nimitetty osituskirjaksi. Tällaisia asiakirjoja löytyy arkistoista tuhansittain.

Asia on täysin vakiintunut ja itsestään selvä kaikille asiaa tunteville tahoille."

Unohdat sen seikan että osituksessa ei käsitellä avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta,toisinsanoen ulkopuolista omaisuutta EI jaeta.
Toiseksi unohdat sen seikan että erottelusta tulee tehdä virallinen asiakirja jonka pitää 2 esteettömän henkilön todistaa.
Mikään ei tosin estä sitä että osituskirja että erottelukirja on sama dokumentti,mutta pointti on se että sellaista hybridikirjaa EI voi kutsua osituskirjaksi.

Juridisesti osituskirja ja erottelukirja on 2 eri asiaa,näin ollen kun ne ovat 2 eri asiaa niin silloin jos tehdään ositus ja erottelu samaan aikaan niin dokumenttia ei voi kutsua pelkästään osituskirjaksi.

Juridisesti osituskirja on sellainen että siinä käsitellään vain ja ainoastaan avio-oikeuden alaista omaisuutta,jos siihen lisätään avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus niin dokumentin luonne muuttuu ja dokumenttia ei voi kutsua sen jälkeen osituskirjaksi.

JudgeDredd kirjoitti:

"Sellaista dokumenttia on ylimiesmuistin nimitetty osituskirjaksi. Tällaisia asiakirjoja löytyy arkistoista tuhansittain.

Asia on täysin vakiintunut ja itsestään selvä kaikille asiaa tunteville tahoille."

Unohdat sen seikan että osituksessa ei käsitellä avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta,toisinsanoen ulkopuolista omaisuutta EI jaeta.
Toiseksi unohdat sen seikan että erottelusta tulee tehdä virallinen asiakirja jonka pitää 2 esteettömän henkilön todistaa.
Mikään ei tosin estä sitä että osituskirja että erottelukirja on sama dokumentti,mutta pointti on se että sellaista hybridikirjaa EI voi kutsua osituskirjaksi.

Juridisesti osituskirja ja erottelukirja on 2 eri asiaa,näin ollen kun ne ovat 2 eri asiaa niin silloin jos tehdään ositus ja erottelu samaan aikaan niin dokumenttia ei voi kutsua pelkästään osituskirjaksi.

Juridisesti osituskirja on sellainen että siinä käsitellään vain ja ainoastaan avio-oikeuden alaista omaisuutta,jos siihen lisätään avio-oikeuden ulkopuolinen omaisuus niin dokumentin luonne muuttuu ja dokumenttia ei voi kutsua sen jälkeen osituskirjaksi.

Lue lisää

Niin sitä vain kutsutaan. Se ei sinun mielipiteestäsi muutu miksikään.

Ja nimitykselle on laissa hyvät perusteet. Ks. lakiviitteet aiemmin.

Anonyymi kirjoitti:

Niin sitä vain kutsutaan. Se ei sinun mielipiteestäsi muutu miksikään.

Ja nimitykselle on laissa hyvät perusteet. Ks. lakiviitteet aiemmin.

"Niin sitä vain kutsutaan. Se ei sinun mielipiteestäsi muutu miksikään."

Ei kutsuta,vain sellaista dokumenttia voidaan kutsua osituskirjaksi jossa on ositettu avio-oikeuden alainen omaisuus.Toiseksi se ei ole minun mielipide vaan fakta joka perustuu siihen että osituskirja ja erottelukirja on 2 eri asiaa,näin ollen jos ne kumpikin yhdistetään niin lopputulos ei voi olla pelkästään osituskirja.Toiseksi jos sun logiikalla mennään niin yhtähyvin sitä voitaisiin kutsua pelkästään erottelukirjaksi.

Tämähän on ihan selvä homma eli hybridiasiakirjaa pitää kutsua sillä nimellä mikä se on. Sama homma kuin ositus- ja perinnönjakokirjassa, josta joku täällä taisi jo mainitakin.

Pointtisi ovat ihan sekoilua. Lakia nimittää pelkästään avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta käsittelevää toimitusta omaisuuden erotteluksi. Muu menenttely on AO- ja VO-omaisuutta koskien omaisuuden ositus. Tämä asia tulee myös täysin yksislitteisesti ilmi KKO 2010:92, joten asialle on laitettu jo piste.

Omaisuuden osituksessa käsitellään myös avio-oikeudesta vapaaomaisuutta ja tällaisia osituskirjoja on arkistoissa pilvin pimein. Toki vapaaomaisuuskin tulee asianmukaisesti tällöin eroteltua. Prosessia ei vain kutsuta tällöin omaisuuden erotteluksi niin kuin yksiselitteisestä lakiteksitistäkin voit lukea.

On hyvä, että tietämättömyyttäsi on nyt valaistu asiassa!

Jaa.... jaaa. Ja sinäkö väität että korkein oikeus on väärässä. KKO 2010:92 osoittaa, että omaisuuden erottelu on se toimi, joka tehdään vain ja ainoastaan silloin kuin kummallakaan puolisoista ei enää ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.

Suomessa on tuomioistuimilla eri oikeusasteet, jossa korkein oikeus antaa ohjeita alemmille tuomioistuimille ennakkopäätöksillä. Niitä on siten hovioikeuksien noudatettava!

Lopputulos on se että osituskirjoiksi niitä kutsutaan vakiintuneen käytännön mukaan. Mikä onkin oikein kun lukee yksiselitteiset lainkohdat.

Mutta saat toki pitää mielipiteesi, että yleisesti vakiintunut tapa nimetä osituskirja on sinusta värä.

Anonyymi kirjoitti:

Lopputulos on se että osituskirjoiksi niitä kutsutaan vakiintuneen käytännön mukaan. Mikä onkin oikein kun lukee yksiselitteiset lainkohdat.

Mutta saat toki pitää mielipiteesi, että yleisesti vakiintunut tapa nimetä osituskirja on sinusta värä.

Lue lisää

Vaikka osituskirjassa mainitaan avio-oikeudesta vapaa omaisuus niin sitä ei käytetä laskelmassa ja toiseksi osituskirjassa EI jaeta fyysisesti avio-oikeuden ulkopuolisia varoja,siinä jaetaan vain avio-oikeuden alaista omaisuutta.

Omaisuuden erottelu käsitteenä kattaa sen että omaisuus JAETAAN fyysisesti kumppaneiden kesken,osituksessa tätä avio-oikeuden ulkopuolista omaisuutta EI jaeta.
Toiseksi jaosta tulee TEHDÄ jakokirja/erottelukirja jonka 2 henkilöä todistaa että näin on avio-oikeuden ulkopuoliset varat jaettu.

Jos osituksen yhteydessä jaetaan molempilaatuista omaisuutta kumppaneiden kesken fyysisesti niin silloin kyseessä on ositus että erottelu.

Lue ymmärryksellä KKO 2010:92, joka osittaa, että omaisuuden erottelu on se toimi, joka tehdään vain ja ainoastaan silloin kuin kummallakaan puolisoista ei enää ole avio-oikeutta toistensa omaisuuteen.

Voit oppia!

Vainaja teki avioehdon yhdessä puolisonsa kanssa. Vainajalla on yksi lapsi. Leskellä ei.
Vainaja testamenttasi puolet omaisuudestaan leskelle. Kun on testamentti niin ei tarvitse omaisuuden erottelua . Perukirjaan merkitään vain vainajan velat ja varat ei lesken omaisuutta.

katalakatti kirjoitti:

Vainaja teki avioehdon yhdessä puolisonsa kanssa. Vainajalla on yksi lapsi. Leskellä ei.
Vainaja testamenttasi puolet omaisuudestaan leskelle. Kun on testamentti niin ei tarvitse omaisuuden erottelua . Perukirjaan merkitään vain vainajan velat ja varat ei lesken omaisuutta.

Lue lisää

Höpsis!

Anonyymi kirjoitti:

Höpsis!

Miten niin höpsis näin on tapahtunut oikeasti ?

katalakatti kirjoitti:

Miten niin höpsis näin on tapahtunut oikeasti ?

Perintökaari 20 luku Perunkirjoituksesta
4 §
"Pesän varat ja velat on merkittävä perukirjaan sellaisina kuin ne kuoleman tapahtuessa olivat. Perukirjassa on mainittava myös varojen arvo. (15.6.2007/710)

=>Jos vainajan jälkeen on elossa puoliso, on myös tämän varat ja velat merkittävä perukirjaan.<= Milloin jommallakummalla puolisolla oli omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, on perukirjassa mainittava, mihin sanottu seikka perustuu. Jos puolisoilla oli yhteistä omaisuutta tai velkaa, on perukirjassa mainittava, mitä siitä tulee kumpaisenkin osalle.

Perukirjassa on lisäksi mainittava ennakkoperintö sekä muu pesään kuulumaton omaisuus, joka on otettava huomioon perillisen lakiosan suuruutta määrättäessä."

5 §
"Jos perittävä on tehnyt testamentin tai avioehtosopimuksen, on se otettava tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä liitettävä perukirjaan. Sama koskee muita asiakirjoja, jotka ovat tarpeen pesän tilan selville saamiseksi. Perukirjaan on niin ikään liitettävä kirkonkirjan tai vastaavan rekisterin ote, josta käy selville eloonjäänyt puoliso ja perilliset."

Avioehto tai testamentti eivät vaikuta velvollisuuteen merkitä perukirjaan myös lesken varat ja velat. Perukirja ei ole pelkkä veroilmoitus, sillä on muukin tehtävä.

Ks. lisää:
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perunkirjoitus_ja_perukirj/

Anonyymi kirjoitti:

Perintökaari 20 luku Perunkirjoituksesta
4 §
"Pesän varat ja velat on merkittävä perukirjaan sellaisina kuin ne kuoleman tapahtuessa olivat. Perukirjassa on mainittava myös varojen arvo. (15.6.2007/710)

=>Jos vainajan jälkeen on elossa puoliso, on myös tämän varat ja velat merkittävä perukirjaan.<= Milloin jommallakummalla puolisolla oli omaisuutta, johon toisella ei ollut avio-oikeutta, on perukirjassa mainittava, mihin sanottu seikka perustuu. Jos puolisoilla oli yhteistä omaisuutta tai velkaa, on perukirjassa mainittava, mitä siitä tulee kumpaisenkin osalle.

Perukirjassa on lisäksi mainittava ennakkoperintö sekä muu pesään kuulumaton omaisuus, joka on otettava huomioon perillisen lakiosan suuruutta määrättäessä."

5 §
"Jos perittävä on tehnyt testamentin tai avioehtosopimuksen, on se otettava tai oikeaksi todistettuna jäljennöksenä liitettävä perukirjaan. Sama koskee muita asiakirjoja, jotka ovat tarpeen pesän tilan selville saamiseksi. Perukirjaan on niin ikään liitettävä kirkonkirjan tai vastaavan rekisterin ote, josta käy selville eloonjäänyt puoliso ja perilliset."

Avioehto tai testamentti eivät vaikuta velvollisuuteen merkitä perukirjaan myös lesken varat ja velat. Perukirja ei ole pelkkä veroilmoitus, sillä on muukin tehtävä.

Ks. lisää:
https://www.vero.fi/henkiloasiakkaat/omaisuus/perinto/perunkirjoitus_ja_perukirj/

Lue lisää

Tässä jutussa on verottaja hyväksynyt perukirjan, jonka on tehnyt asianajaja ja ei kyllä varmasti ole lesken omaisuutta ilmoitettu.

katalakatti kirjoitti:

Tässä jutussa on verottaja hyväksynyt perukirjan, jonka on tehnyt asianajaja ja ei kyllä varmasti ole lesken omaisuutta ilmoitettu.

Siis selvää lain määräystä on rikottu ja katsottu läpi sormien, jos väittämäsi pitää paikkansa. Sellaista sattuu.