S & S 6,6 (Antilla 30) -71

Anonyymi

Nyt olis myynnissä S & S 6,6 (Antilla 30) -71
s/y Dike, hintaan 27500e. Paljonko tuollaisesta kannattaa tarjota? Kuulostaa ylihintaiselta.

105

1885

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Sulla ei ole varaa laatuveneeseen, käytä lainaamalla hankkimasi pennoset johonkin halpispurteen.

    • Anonyymi

      Missäs tuo on myynnissä? Onko tuo S&S 6.6 vai Antilla 30. Niissähän on täysin erilainen kansi ja vähän muitakin eroja.

      Miksi sellaisen haluaisit? Näyttää noita Antilloja ainakin olevan selvästi halvemmallakin myynnissä ja yleensä kai S&S 6.6 on ollut sitä halvempi.

      • Anonyymi

      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Av tarkoitti tätä? https://www.blueocean.fi/pv/p1912/SS_6-6_Antilla_30.php

        Siis selvästikin S&S 6.6 eikä Antilla 30. Hienokuntoiselta näyttää. Tuskin Stigo lähtee yrittämään selvää ylihintaa, joten siitä vaan tarjoamaan vähän alle, jos tuollainen kiinnostaa. Itse kyllä ostaisin jotain modernimpaa tuolla hinnalla, vaikkapa Inferno 31:n. 10 vuotta sitten 80/90-luvun taitteen Infernot maksoivat tuplasti enemmän kuin S&S 6.6. Jos pitää perinteisempi saada, siten vaikkapa Avance 33 tai 36. Makunsa kullakin, mutta minulla on kyllä suuria vaikeuksia ymmärtää, että tuosta maksaisi saman.


      • Anonyymi

        Tuohan on hinnoiteltu 2000-luvun alun hintatason mukaan. Osalle on vaikea käsittää, että kaikkien paitsi uusien purjeveneiden hinnat ovat tulleet alas. Myyntipalstat pursuavat vastaavia veneitä n. 10 Keur hintapyynneillä. Vaikea on käsittää miksi Stigo roikottaa sivuillaan noin irrallaan todellisuudesta olevaa hintapyyntöä. Onhan kundilla varmaan paras käsitys käytettyjen veneiden hinnoista. Ylihintaiset kuuluvat Nettiveneesen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuohan on hinnoiteltu 2000-luvun alun hintatason mukaan. Osalle on vaikea käsittää, että kaikkien paitsi uusien purjeveneiden hinnat ovat tulleet alas. Myyntipalstat pursuavat vastaavia veneitä n. 10 Keur hintapyynneillä. Vaikea on käsittää miksi Stigo roikottaa sivuillaan noin irrallaan todellisuudesta olevaa hintapyyntöä. Onhan kundilla varmaan paras käsitys käytettyjen veneiden hinnoista. Ylihintaiset kuuluvat Nettiveneesen.

        Saattaa hienokuntoiselle (jos tosiaan on) veneelle löytyä ostaja tuollakin hinnalla. Kyllä edelleen on niitä, jotka ovat valmiita maksamaan paljon, kun vene on erinomaisessa kunnossa. Ei niitä otajia paljoa ole eli myyntiaika voi olla pitkä. Ja itse en tuosta noin paljoa maksaisi, vaikka olisi uusi.


      • Anonyymi

        Mitä hienokuntoista tuossa veneessä on? Ihan järkyttävä raato.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mitä hienokuntoista tuossa veneessä on? Ihan järkyttävä raato.

        Kaikenlaisia anonyymejä raatoja tänne kirjoittelee.


      • Anonyymi

        Onhan tuota paljon laitettu kun katsoo erittelyn.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Siis selvästikin S&S 6.6 eikä Antilla 30. Hienokuntoiselta näyttää. Tuskin Stigo lähtee yrittämään selvää ylihintaa, joten siitä vaan tarjoamaan vähän alle, jos tuollainen kiinnostaa. Itse kyllä ostaisin jotain modernimpaa tuolla hinnalla, vaikkapa Inferno 31:n. 10 vuotta sitten 80/90-luvun taitteen Infernot maksoivat tuplasti enemmän kuin S&S 6.6. Jos pitää perinteisempi saada, siten vaikkapa Avance 33 tai 36. Makunsa kullakin, mutta minulla on kyllä suuria vaikeuksia ymmärtää, että tuosta maksaisi saman.

        "10 vuotta sitten 80/90-luvun taitteen Infernot maksoivat tuplasti enemmän kuin S&S 6.6". Tuo näiden veneiden hintakehitysten edelleen jatkuminen samaa rataa voi merkitä sitä että kymmenen vuoden kuluttua Inferno 31 maksaa sitten jo tuplasti vähemmän kuin tämä toinen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "10 vuotta sitten 80/90-luvun taitteen Infernot maksoivat tuplasti enemmän kuin S&S 6.6". Tuo näiden veneiden hintakehitysten edelleen jatkuminen samaa rataa voi merkitä sitä että kymmenen vuoden kuluttua Inferno 31 maksaa sitten jo tuplasti vähemmän kuin tämä toinen.

        Voi sitä niinkin kuvitella ja ehkä S&S 6.6:sta tulee haluttu klassikko. Vielä se ei sitä ole juuri ollut ja 80-luvun veneet palvelevat paljon paremmin useimpia purjehtijoita.

        Onhan nytkin myynnissä Antilla 12 500 eli puolet siitä mitä 10 vuotta sitten ja puolet tai allekin Infernoista.


    • Anonyymi

      Kieltämättä hinta on melkoinen. Toisaalta vanhat S&S 6.6:t ja samalle rungolle rakennetut Antilla 30:t ovat todella aikaa uhmaavia pursia. Rakenteet ovat erittäin tukevia ja kauttaaltaan umpilaminaattia. Lyijykölin kiinnitys on esimerkiksi kelpaava ja riki yksinkertainen kölin päällä seisova. Kuluvat osat päivittämällä vene taitaa olla lähes ikuinen. Vastaavaa tuskin voi sanoa monesta nykypurresta. Hintaan vaikuttaa tietysti olennaisesti tehdyt uudistukset. Kone, purjeet, patjat, juokseva riki..

    • Anonyymi

      Kieltämättä hinta on melkoinen. Toisaalta vanhat S&S 6.6:t ja samalle rungolle rakennetut Antilla 30:t ovat todella aikaa uhmaavia pursia. Rakenteet ovat erittäin tukevia ja kauttaaltaan umpilaminaattia. Lyijykölin kiinnitys on esimerkiksi kelpaava ja riki yksinkertainen kölin päällä seisova. Kuluvat osat päivittämällä vene taitaa olla lähes ikuinen. Vastaavaa tuskin voi sanoa monesta nykypurresta. Hintaan vaikuttaa tietysti olennaisesti tehdyt uudistukset. Kone, purjeet, patjat, juokseva riki..

    • Anonyymi

      Kieltämättä hinta on melkoinen. Toisaalta vanhat S&S 6.6:t ja samalle rungolle rakennetut Antilla 30:t ovat todella aikaa uhmaavia pursia. Rakenteet ovat erittäin tukevia ja kauttaaltaan umpilaminaattia. Lyijykölin kiinnitys on esimerkiksi kelpaava ja riki yksinkertainen kölin päällä seisova. Kuluvat osat päivittämällä vene taitaa olla lähes ikuinen. Vastaavaa tuskin voi sanoa monesta nykypurresta. Hintaan vaikuttaa tietysti olennaisesti tehdyt uudistukset. Kone, purjeet, patjat, juokseva riki..

    • Anonyymi

      Kieltämättä hinta on melkoinen. Toisaalta vanhat S&S 6.6:t ja samalle rungolle rakennetut Antilla 30:t ovat todella aikaa uhmaavia pursia. Rakenteet ovat erittäin tukevia ja kauttaaltaan umpilaminaattia. Lyijykölin kiinnitys on esimerkiksi kelpaava ja riki yksinkertainen kölin päällä seisova. Kuluvat osat päivittämällä vene taitaa olla lähes ikuinen. Vastaavaa tuskin voi sanoa monesta nykypurresta. Hintaan vaikuttaa tietysti olennaisesti tehdyt uudistukset. Kone, purjeet, patjat, juokseva riki..

    • Anonyymi

      Kieltämättä hinta on melkoinen. Toisaalta vanhat S&S 6.6:t ja samalle rungolle rakennetut Antilla 30:t ovat todella aikaa uhmaavia pursia. Rakenteet ovat erittäin tukevia ja kauttaaltaan umpilaminaattia. Lyijykölin kiinnitys on esimerkiksi kelpaava ja riki yksinkertainen kölin päällä seisova. Kuluvat osat päivittämällä vene taitaa olla lähes ikuinen. Vastaavaa tuskin voi sanoa monesta nykypurresta. Hintaan vaikuttaa tietysti olennaisesti tehdyt uudistukset. Kone, purjeet, patjat, juokseva riki..

    • Anonyymi

      Kieltämättä hinta on melkoinen. Toisaalta vanhat S&S 6.6:t ja samalle rungolle rakennetut Antilla 30:t ovat todella aikaa uhmaavia pursia. Rakenteet ovat erittäin tukevia ja kauttaaltaan umpilaminaattia. Lyijykölin kiinnitys on esimerkiksi kelpaava ja riki yksinkertainen kölin päällä seisova. Kuluvat osat päivittämällä vene taitaa olla lähes ikuinen. Vastaavaa tuskin voi sanoa monesta nykypurresta. Hintaan vaikuttaa tietysti olennaisesti tehdyt uudistukset. Kone, purjeet, patjat, juokseva riki..

      • Anonyymi

        Samaahan usein sanotaaan tuon aikakauden Swaneista. Silti niihin on jouduttu tekemään todella kalliita remontteja (osmoosikorjaus, tiikkikansi, sisustus, maalaus jne. Seurakaverin S&S 6.6:n gelcoat oli todella elähtäneen näköinen. Maalaus on jo niin tolkuttoman kallis operaatio (10 t€?) ettei sellaisen teettämisessä ole mitään järkeä.

        Miksi epäilet, että nykypurret eivät kestäisi yhtä kauan kuin Antillat/S&S 6.6? Miten ne mielestäsi hajoavat ennen niitä? Vaikkapa 2000-luvun taitteen Bavarioiden on sanottu moneen kertaan kestävän lyhyen aikaan. Nyt ne alkavat olla 20-vuotiaita. Edelleen niistä saa hyvän hinnan (tietysti suhteellisesti siihen mitä uutena ne maksoivat) ja eipä noissa näy merkkejä siitä, etteivät kestäisi toista 20 vuotta ja paljon pidempäänkin.

        Ei tule mieleen yhtään ikinä tehtyä lasikuituvenettä, jota ei saisi ylläpidettyä "ikuisesti". Yleensä vaan hinnan halvetessa ne ajautuvat omistajille, joilla ei ole halua niihin laittaa ylläpidon vaatimaa aikaa ja rahaa. Niin on jo varmasti käynyt myös suurimmalle osalla Antilloista ja S&S 6.6:sta.


    • Anonyymi

      Palvelimella oli muuten joku häikkä, minkä vuoksi tekstini tuli moneen kertaan..

      Lähinnä ajattelin Antinojan S&S 30 -pursien kohdalla yksinkertaisen selkeitä rakenteita. Niissä ei tarvitse pelätä delaminoitumisia tai kerrosrakenteiden pehmenemisiä. Toki pintoja pitää välillä huoltaa, erityisesti tummia gelcoat-pintoja myös maalata. Samoin sisustukset ovat konstailemattomia ja niissä ei ole turvauduttu monissa nykypursissa tyypillisiin puujäljitelmiintai vastaaviin.

      Oma käsitykseni on, että monet S&S 30:t jatkavat elämäänsä hyvin huollettuina ja päivitettyinä.

    • Anonyymi

      Meillä taitaa olla ongelmana, että näitä ikuisia purjeveneitä on enemmän kuin niille on kysyntää. Vielä 15 vuotta sitten kysyntää oli paljon enemmän, jonka seurauksena käytettyjen hintataso oli vähintään tuplat nykyisestä. Nyt hintansa ovat ainoastaan pitäneet uudet veneet, joiden hinnat ovat nousseet 15 vuoden takaisesta. Uusien purjeveneiden hinnat ovat nykyisin irtautuneet täysin käytettyjen hintatasosta, kun vielä 15 vuotta sitten käytettyjen hinnat seurasivat niitä.

      Kehitys menee tietenkin mukavaan suuntaan niille, jotka vielä käytettyjä veneitä ostavat. Eihän meressä ja itse harrastuksessa mikään ole muuttunut huonompaan suuntaan. Toisaalta mikään ei pakota myymään omaa venettä nykyiseen matalaan hintatasoon.

      • Anonyymi

        Tuo pitää paikkansa ja muutos on ollut todella suuri. Ensimmäisiä kertoja Suomessa on edessä tilanne, jossa eräät matkapurret menettävät käytännössä arvonsa ja niistä tulee ongelmajätettä. Tämä koskee varsinkin suurimpia ja suuritöisimpiä pursia, joita ei pysytä kunnostamaan omistajavoimin.

        Samalla tilanne merkitsee, että käsistään osaava voi saada pienellä rahalla todella paljon käyttökelpoista venettä. Tällöin tukevasti tehdyillä ja konstailemattomilla konstruktioilla on kysyntää. Niitä kannattaa ja on helppo pitää elossa. Tässä mielessä uskon, että esim. Antinojan rakentamia S&S -veneitä ei tulla näkemään Kuusakosken lasikuitusilppurissa..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tuo pitää paikkansa ja muutos on ollut todella suuri. Ensimmäisiä kertoja Suomessa on edessä tilanne, jossa eräät matkapurret menettävät käytännössä arvonsa ja niistä tulee ongelmajätettä. Tämä koskee varsinkin suurimpia ja suuritöisimpiä pursia, joita ei pysytä kunnostamaan omistajavoimin.

        Samalla tilanne merkitsee, että käsistään osaava voi saada pienellä rahalla todella paljon käyttökelpoista venettä. Tällöin tukevasti tehdyillä ja konstailemattomilla konstruktioilla on kysyntää. Niitä kannattaa ja on helppo pitää elossa. Tässä mielessä uskon, että esim. Antinojan rakentamia S&S -veneitä ei tulla näkemään Kuusakosken lasikuitusilppurissa..

        Paremminkin arvon totaalinen menetys on koskenut pieniä veneitä. 70- ja 80-luvun 20-26 jalkaisten hintataso on todella romahtanut ja on jo sillä tasolla, että moottorin uusinta on paljon kalliimpi kuin veneen arvo (myös uusinnan jälkeen) ja halvimmatkin purjekerrat maksavat veneen arvon verran.

        Kyllä se sama koskee S&S-veneitäkin. Niiden ylläpito on verrattavissa jonkun vanhan autoklassikon ylläpitoon. Rahaa ja aikaa palaa, mutta vene ei ole käyttöveneenä sen parempi eikä halvemmalla ylläpidettävä kuin ne lähes arvottomat muun merkkiset.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Paremminkin arvon totaalinen menetys on koskenut pieniä veneitä. 70- ja 80-luvun 20-26 jalkaisten hintataso on todella romahtanut ja on jo sillä tasolla, että moottorin uusinta on paljon kalliimpi kuin veneen arvo (myös uusinnan jälkeen) ja halvimmatkin purjekerrat maksavat veneen arvon verran.

        Kyllä se sama koskee S&S-veneitäkin. Niiden ylläpito on verrattavissa jonkun vanhan autoklassikon ylläpitoon. Rahaa ja aikaa palaa, mutta vene ei ole käyttöveneenä sen parempi eikä halvemmalla ylläpidettävä kuin ne lähes arvottomat muun merkkiset.

        Niihä se on, että vanhaan veneeseen sijoitettua ei saa myydessä takaisin objektin kohonneena arvona, vaan sijoituksesi/päivityksesi on vain Sinun omaa käyttömukavuuttasi, -sen ajan kun itse venettäsi käytät. Käytetyn ostajalla on siis etu, että joku muu päivittää veneen, ja myy sen tappiolla. Mutta kysymykseeni: Jossain on todettu tai totena kerrottu, että wanhat hywät veneet, so. 70-luvun yms., eivät ole mukavia avotuulilla valtameri-aallokossa/mainingissa, vaikka luovivat mukavasti. Tällä on merkitystä vanhaa venettä pitkälle (p:n kierto-)matkalle etsiville. Itseänikin kiinnostaa pitkä reissu, vaikka joskus vuosikymmeniä sitten tuli tehtyä miltei circumnavication, istuksiessa mukavasti kaljakori sitloorassa kaverin veneessä jota hän oli "kunnostamassa" (lue: vaimoa piilossa) säilytysalueella, jonka sivussa oli puisto ja hölkkäpolku: Vene pysyi paikallaan, ja maapallo kiersi alla, joten olimme siis tekemässä astronomisesti katsoen pullonkiertoa. -Siis pallonkiertoa -sori toi freudismi. Vene ei keikkunut, ja ainoat vaaratilanteet olivat kun piti välillä käydä tyhjentämässä turhat nesteet naapuriveneen alle, ja piti kiivetä pukin päällä olevan botskin kannelle takaisin. Maisemissa ei ollut valittamista, sillä hölkkääjissä oli söpöjä tytyjä, ja tiukoissa kledjuissa. Ihan täyttä "Isoa Kierrosta" ei tehty, mutta ainakin kolmannes. Sen koommin en ole palloa kiertänyt, mutta nyt tekis mieli. Kertokaa vihjeitä, mikä vene olis hyvä ja edullinen.


    • Anonyymi

      Kyllähän tuo pyynti hieman yläkanttiin taitaa olla. Toisaalta S&S 6.6 on pommin kestävä vene. Ilmeisesti juuri tuo myynnissä oleva yksilö (Dike) on kiertänyt maapallon (3.5 vuotinen reissu) ja on edelleen ehjä ja purjehduskelpoinen. Lisäksi Dike vietti jonkun vuoden aikaa myös välimerellä, josta kirjoittivat Vene lehteen matkakertomusta Diken odysseija otsikon alla.

    • Anonyymi

      Klassikkoautovertaus ei ole huono. Niiden kohdallahan hintakehitys on ollut mielenkiintoinen. Esim. Porschen varhaisimpien mallien hinnat ovat nousseet käsittämättömän paljon. Halutuimpia tuntuvat olevan simppelit 356:t ja varhaiset 911:t. Voisiko sama toteutua myös pursien kohdalla?

      Olisi muuten mielenkiintoista tietää, mikä on esim. Tapio Lehtisen Asteria -veneen (S&S 36) käypä hinta.

      • Anonyymi

        Olisko miljoona liian vähän..


      • Anonyymi

        25.000? Kone ei toimi eli pitää vaihtaa, vuodot pitää fiksata. Selviäisikö rikissä vantit lyhentämällä?

        Tapio on muuten paluumatkalla ja seurattavissa träkkerissä. Ehtineekö juhannukseksi perille?

        Siimajalka


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        25.000? Kone ei toimi eli pitää vaihtaa, vuodot pitää fiksata. Selviäisikö rikissä vantit lyhentämällä?

        Tapio on muuten paluumatkalla ja seurattavissa träkkerissä. Ehtineekö juhannukseksi perille?

        Siimajalka

        Ai niin, aurinkosähkö pitäisi rakentaa uusiksi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        25.000? Kone ei toimi eli pitää vaihtaa, vuodot pitää fiksata. Selviäisikö rikissä vantit lyhentämällä?

        Tapio on muuten paluumatkalla ja seurattavissa träkkerissä. Ehtineekö juhannukseksi perille?

        Siimajalka

        Asteriassa on jo uusi kone.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        25.000? Kone ei toimi eli pitää vaihtaa, vuodot pitää fiksata. Selviäisikö rikissä vantit lyhentämällä?

        Tapio on muuten paluumatkalla ja seurattavissa träkkerissä. Ehtineekö juhannukseksi perille?

        Siimajalka

        Missä trackerissä? Ei ainakaan MarineTrafficista löydy kuin 2018 ja 2017 paikkoja Astraialle.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Missä trackerissä? Ei ainakaan MarineTrafficista löydy kuin 2018 ja 2017 paikkoja Astraialle.

        Astraialle varmaan huonosti näkyykin... No siellä Golden Globe Racen kisaträkkerissä, YB-races.

        Nyt alkaa olla kanaalin kapeimmassa kohdassa, 50°41’N 1°23’E, viittä solmua koilliseen.

        Siimajalka


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Astraialle varmaan huonosti näkyykin... No siellä Golden Globe Racen kisaträkkerissä, YB-races.

        Nyt alkaa olla kanaalin kapeimmassa kohdassa, 50°41’N 1°23’E, viittä solmua koilliseen.

        Siimajalka

        Kappas vaan, se on vielä käytössä. Miksiköhän? Kisahan on ohi jo ajat sitten.

        Löytyikö syy koneen hajoamiseen? Oliko vuoden seissyt kone täysin piloilla vai ei?


      • Anonyymi

        Yleisön pyynnöstä. Mukava seurata loppumatkaakin.


      • Anonyymi

        Näkyy Asteria Marine trafficissäkin, nimellä Asteria Sing. Hand. Nyt Dunkirkin pohjoispuolella, pläkässä aamupuolen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kappas vaan, se on vielä käytössä. Miksiköhän? Kisahan on ohi jo ajat sitten.

        Löytyikö syy koneen hajoamiseen? Oliko vuoden seissyt kone täysin piloilla vai ei?

        Näkyy edelleen, koska lähettimien akuissa on virtaa. Yhtä hyvin kuin Asteria, siellä näkyvät VDH:n, Markin, Ukun ja Istvaninkin veneet.

        Eiköhän syy koneen hajoamiseen tiedetä ja muutkin sen saavat tietää, kunhan Tapio kotiin ehtii.


    • Anonyymi

      Ihan vaan tiedoksi, että tämä myytävänä oleva vene seisoo talvet HSS:llä taivasalla ilman pressua. Hylätyn näköisenä. Onko tämä hyvä tapa huolehtia omaisuudestaan?
      Sääli, kun olen lukenut tuon veneen matkoista maailmalla. Hieno vene (ollut joskus), mutta hintaa 10 t. liikaa.


      Sailor 5

      • Anonyymi

        Hintaa vähintään 20000 liikaa. Todennäköisemmin 2000 olisi lähempänä oikeaa arvoa. Tollasten reissujen ja huonon pidon seurauksena kertaalleen uusittu tekniikka vaattii täydellistä uusimista. En ottaisi vaivoikseni edes ilmaiseksi. Nimim. Kerran pommiin haksahtanut.


      • Anonyymi

        Ei pallonkierto pehmennä hyvin tehtyä 6.6.:sta. Perusrakenteet kestävät. Köli pysyy varmasti kiinni, rungon ja kannen sauma on tehty oikeaoppisesti. Sisustus on tukevaa materiaalia ja helppo kunnostaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hintaa vähintään 20000 liikaa. Todennäköisemmin 2000 olisi lähempänä oikeaa arvoa. Tollasten reissujen ja huonon pidon seurauksena kertaalleen uusittu tekniikka vaattii täydellistä uusimista. En ottaisi vaivoikseni edes ilmaiseksi. Nimim. Kerran pommiin haksahtanut.

        Vene, jonka runko on hyvin tehty, on kaukana pommista. Kuluvat osat tulee ja menee, niin kuin kaikissa muissakin veneissä. Tässä on rakenteet kunnossa, joten jos kuluvaa osaa pitää päivittää, niin sitten pitää.

        Pommi on kuten sail lifen warrior38...

        Mad as mads


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei pallonkierto pehmennä hyvin tehtyä 6.6.:sta. Perusrakenteet kestävät. Köli pysyy varmasti kiinni, rungon ja kannen sauma on tehty oikeaoppisesti. Sisustus on tukevaa materiaalia ja helppo kunnostaa.

        Miten kannen ja rungon sauma on tehty "oikeaoppisesti" ja millä tavalla se on parempi kuin joku muu tapa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten kannen ja rungon sauma on tehty "oikeaoppisesti" ja millä tavalla se on parempi kuin joku muu tapa?

        Vanhan veneen heikot kohdat ovat: 1) Kansi, jos balsatäyte, 2) vanttien kiinnitys l. rustiraudat tms. -tää liittyy kanteen koska rasitetut rustit tekevät vesivuotoja helposti kannen täytteeseen. Kansi ei saa olla pehmeä eikä joustaa, -kertoo ongelmasta. 3) Kannen ja rungon liitos, jos ei alunperinkään hyvin tehty. Monet ovat vahvistaneet sitä laminoimalla sisäpuolelle mattoa, jos rakenne sen sallii. Tämä on tehty ENNEN kuin vikaa ilmenee. 4) Jos masto seisoo kannella, kannen alla oleva tuki on joku kiinteä tolppa tai vahvistettu laipio. Ylikehutussa Vega 27:ssa kuten monessa muussakin purressa, maston alla on vielä oviaukko laipiossa. KUKAAN Vegalla maailmanympäri-purjehtinut ei ole jättänyt vahvistamatta Vegan maston tuentaa, elikkä het ei menneet tuotantoveneellä vaan modifioidulla. Vahvistaminen on helppo juttu. 5) Köli, jos on pulteilla kiinni. On joitain veneitä, joissa painolasti on laminoidun rungon sisäpuolella, jolloin köli ei voi irrota ellei venettä nosteta rannalle ja pilkota moottorisahalla. 6) Vantit ja nostimet pitää vaihtaa, jos ei myyjä ole jo tehnyt. Tarkkaile huolellisesti rosterivanttien päätteitä, jotka yleensä on puristettu kiinni: Ei saa näkyä murtumaa eikä merkkejä katkenneesta langasta. Jos, niin vaihda heti kaikki. 7) Suomessa on firmoja, jotka tekee edullisesti moottorirempan asiakkaan koneeseen, ja tilaa samalla merivesijäähdytyksen vaihto mageaan, sillä Itämeri on melkein järvivettä kun vertaa suolaiseen. Jos sulla on aikaa, älä tuijota vanhaa konetta, vaan teetä sille remppa. Menet sitten maailmalle uudenveroisella. .... Kysy viisaammilta loput vinkit. Tässä mun vinkit: Muistaakseni Uumajassa on just nu myynnissä Contessa 26, siis kansanveneen näkönen mutta parempi. Vene on kunnossa, kansi on täyttä laminaattia, ja samanlaisilla on kierretty pallo. Myyjä pyytää 5k€ -siis aikoo oikeesti myydä veneensä, ja tän kauden aikana. Ostaisin sen ite, mutta en tartte. Löydät veneen googeloimalla. Sitten toinen vinkki: Yksinpurjehdi se Kanarian Las Palmasiin, jonne muuten saa edullisia lentolippuja. Sulla on halpa keaämökki Atlantin reunalla, ja sitten toimeen: Chättäile tytyille netissä, ja vonkaa joku mukaan. Mies, joka asuu veneessä Kanarialla, on kohtuu suolainen, -joku kiinnostuu. Sitten joko rapakon yli Karibialle tai jopa jenkkeihin, tai koko pallo ympäri. -Se kysyy miestä, ja jos typy pysyy mukana, sekin kysyy. Ei tuu maailman pisintä runk-reissua, kuten hark.... Onnee matkaan!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vene, jonka runko on hyvin tehty, on kaukana pommista. Kuluvat osat tulee ja menee, niin kuin kaikissa muissakin veneissä. Tässä on rakenteet kunnossa, joten jos kuluvaa osaa pitää päivittää, niin sitten pitää.

        Pommi on kuten sail lifen warrior38...

        Mad as mads

        OK, siitä vaan! Lähtökohtaisesti suosittelen ostamaan veneen, jossa varusteet ovat vähän käytettyjä ja toimivia. Niitäkin on nimittäin tarjolla. Itse ostamalla ja asentamalla menee kamala määrä rahaa ja aikaa. Täällä on todettu ties kuinka monta kertaa, että veneeseen sijoitettua rahaa ei saa takaisin myyntivaiheessa. Sitä kannattaa todellakin hyödyntää venettä ostaessa. Rungon hinnalla ei juuri ole merkitystä, koska kaikki varusteet ovat järkyttävän kalliita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten kannen ja rungon sauma on tehty "oikeaoppisesti" ja millä tavalla se on parempi kuin joku muu tapa?

        Antinojan rakentamissa S&S 30:ssä rungon ja kannen sauma on ensinnäkin riittävän leveä. Sauma on laminoitu kiinni ja sen lisäksi pultattu vielä tukevasti noin 10 cm välein olevilla ja läpimenevillä pulteilla. Parraslista kiinnittyy samoilla pulteilla.

        Lisäksi masto seisoo kölillä ja vanttien vedot on johdettu kannen läpi laipioihin tai tukeviin polvioihin. En ole koskaan kuullut, että kovemmassakaan käytössä olisi tapahtunut kannen sauman vuotamista. Vaiva, josta eräät vanhemmat purret eivät ole vapaita.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Antinojan rakentamissa S&S 30:ssä rungon ja kannen sauma on ensinnäkin riittävän leveä. Sauma on laminoitu kiinni ja sen lisäksi pultattu vielä tukevasti noin 10 cm välein olevilla ja läpimenevillä pulteilla. Parraslista kiinnittyy samoilla pulteilla.

        Lisäksi masto seisoo kölillä ja vanttien vedot on johdettu kannen läpi laipioihin tai tukeviin polvioihin. En ole koskaan kuullut, että kovemmassakaan käytössä olisi tapahtunut kannen sauman vuotamista. Vaiva, josta eräät vanhemmat purret eivät ole vapaita.

        Siis on myös laminoitu. No hyvä, sitten tuossa on jotain, jota kaikissa ei ole. Laminoinnin jälkeen kyllä pulttaaminen on aivan turhaa eikä tuo mitään lisää. Ja liimaaminen ajaa aivan hyvin saman asian kuin laminointi, mutta sitä ei vielä 70-luvulla veneissä käytetty. Myös vaikkapa Dehlereissä on laminoitu kannen ja rungon sauma.

        Kölille tulevat mastot ovat aika arkipäiväisiä tuossa kokoluokassa ja kyllä kannella seisovankin saa aivan yhtä kestäväksi. 70- ja 80-luvun veneissä oli tosiaan ongelmia rustien puutteellisessa tuennassa, mutta 2000-luvulla se on aikalailla mennyttä aikaa. Uusissa rakenteet on kunnossa jo alunperin ja vanhoissa ongelmat on jo korjattu. Jos eivät ole, 40 vuoden käyttöhistoria lienee riittävä osoitus kestävyydestä.

        Gelcoat noissa on laadultaan heikkoa, varsinkinvärillisissä. Harvoin näkee niin rujoa pintaa kuin noissa. Mahtaako hartsikin olla ko. ajalle tyypillistä osmoosille hyvin arkaa ortoftaalia? Laajalla sisäkuorella toteutettu sisusta tuo mieleen lähinnä 70-luvun sarjatuotannon.

        Jos tuollaisesta unelmoi, siitä vaan rahat kiinni. Itse pysyn 2000-luvun veneissä enkä vanhempia haikaile. Jos pitäisi budjetti noin alas venyttää, löytyisi 80-luvulta paljon houkuttelevampia veneitä. En näe kerrosrakenteessa jne. mitään pelkäämisen arvoista, vaan pelkkää positiivista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        OK, siitä vaan! Lähtökohtaisesti suosittelen ostamaan veneen, jossa varusteet ovat vähän käytettyjä ja toimivia. Niitäkin on nimittäin tarjolla. Itse ostamalla ja asentamalla menee kamala määrä rahaa ja aikaa. Täällä on todettu ties kuinka monta kertaa, että veneeseen sijoitettua rahaa ei saa takaisin myyntivaiheessa. Sitä kannattaa todellakin hyödyntää venettä ostaessa. Rungon hinnalla ei juuri ole merkitystä, koska kaikki varusteet ovat järkyttävän kalliita.

        No, olen viimeiset 10 vuotta ajellut klassisella S&S veneellä, johon on pikku hiljaa uusittu kaikki muu paitsi runko.

        Jos ainoa kriteeri on lompakon ohuus, niin silloin varmaan paras ratkaisu on joku puoliraato asuntovaunurunko, jossa on 2000-luvun tekniikka. Sillä saattaa mennä monta vuotta, jopa viisi. Vähän niinkuin ostaisi ooppelin, jossa on uusittu karvanopat...

        Klassikkorungot ei vanhene koskaan, eikä minua voisi vähempää kiinnostaa, millä hinnalla kuolinpesäni luopuu aarteestani. Siihen asti seilaan täysillä.

        Mad as Mads


    • Anonyymi

      "Jos tuollaisesta unelmoi, siitä vaan rahat kiinni. Itse pysyn 2000-luvun veneissä enkä vanhempia haikaile."

      Kukin tavallaan. Minä en maksaisi 2000-luvun leveäperseisistä sataman kaunottarista yli 100 tonnia, kun jo about kahella kybällä saa ennen öljykriisiä tehdyn klassikon, josta kovatuulisen legin jälkeen nousee laiturille hyväntuulinen porukka, joka ei ole mustelmilla eikä oksennuksessa. Otetaan minuutin googlauksella esm:
      38 000,00 AUD = 23 219,15 EUR https://www.boatsonline.com.au/boats-for-sale/used/sailing-boats/sparkman-stephens-34/219553

      Kuka maksaa tyylittömästä flätbottom-muovipulkasta enemmän kuin 2-3 kybää, vain siksi että värikkäissä mainoksissa jokeltavat ranskalaiset kilistelee niiden kajuutoissa korkeajalkaisia laseja? Onhan sullakin unelmien veneessäs samppakalja-lasi-setti?

      • Anonyymi

        En ole 2000-luvun veneistäni läheskään 100 tonnia maksanut. Ei ole oksennettu eikä saatu mustelmia. Jos on merisairaudelle altis, Antillassa se iskee moderneja veneitä aiemmin.

        Ei tarvitse lähteä aamu seitsemältä, kun vauhtia on sen verran, että puoliltakin päivin ehtii. Perille tullaan kuivina, ei ole tuollainen sukellusvene aallokossa, ja nukkumaan mennään mukavasti tuplapunkkiin, vessassa ei tarvitse käydä toisen pään vieressä. Merellä tietysti nukutaan meripunkissa.


      • Anonyymi

        Mulla rupeaa oksettamaan jo linkkisi veneen kuvien katsominen, kostunutta vaneria, homepilkkuja ja patjoja, joissa on vuosikymmenten eritteet.


      • Anonyymi

        Jäätävä pommi! Voi jeesus.
        23 000 eur? 5000 eur on jo tiukassa tuosta aussiläjästä. Joku 3500 on realistinen saanto tuossa kunnossa. Täysin kunnossa, elinkaarensa puolivälin konein ja purjein, tuorein patjoin, siisteine sisuksineen tuo voisi olla 13-14 000 arvoinen vene.
        Suomen vene on jossain siinä hintaluokassa, 9-13 000 eur.
        Liki 30 000 summilla saa jo 2000 -luvun ranskiksia, bavoja ym.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mulla rupeaa oksettamaan jo linkkisi veneen kuvien katsominen, kostunutta vaneria, homepilkkuja ja patjoja, joissa on vuosikymmenten eritteet.

        Mie en tiä, mitä sun veneessäs patjoihin päätyy. Toki laitoin sen linkin, mistä en ole kiinnostunut, -eihän kukaan näitä turhaan selaa. Löydät helposti itse täysin kunnostettuja (pohja, ceeli, kone, purjeet, yms.) hintahaarukassa >20-40 k€, kun etsit. Kritiikki kohdistui avausviestin veneen hintapyyntöön, joka on todella hurja. En oo käyny tsiikaamassa, onk kulahtanut.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jäätävä pommi! Voi jeesus.
        23 000 eur? 5000 eur on jo tiukassa tuosta aussiläjästä. Joku 3500 on realistinen saanto tuossa kunnossa. Täysin kunnossa, elinkaarensa puolivälin konein ja purjein, tuorein patjoin, siisteine sisuksineen tuo voisi olla 13-14 000 arvoinen vene.
        Suomen vene on jossain siinä hintaluokassa, 9-13 000 eur.
        Liki 30 000 summilla saa jo 2000 -luvun ranskiksia, bavoja ym.

        "Täysin kunnossa, elinkaarensa puolivälin konein ja purjein, tuorein patjoin, siisteine sisuksineen tuo voisi olla 13-14 000 arvoinen vene. "

        Kerro, kun löydät tolla rahalla. Menen heti tarjoamaan tonnin päälle. Linkissä hintapyyntöjä:
        https://boats.waa2.com/search?q=sparkman stephens 34&type=

        Suomen veneen käypä hinta lienee arviosi mukainen, kympin vene.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jäätävä pommi! Voi jeesus.
        23 000 eur? 5000 eur on jo tiukassa tuosta aussiläjästä. Joku 3500 on realistinen saanto tuossa kunnossa. Täysin kunnossa, elinkaarensa puolivälin konein ja purjein, tuorein patjoin, siisteine sisuksineen tuo voisi olla 13-14 000 arvoinen vene.
        Suomen vene on jossain siinä hintaluokassa, 9-13 000 eur.
        Liki 30 000 summilla saa jo 2000 -luvun ranskiksia, bavoja ym.

        Nyt ei linkki toimi, joten:

        1970 sparkman & stephens 34; $ 21.025
        Australia - Vic -
        2 kuukautta sitten - yachtworld.com

        1974 sparkman & stephens 34
        45,710 dollaria
        Latvia - Rega
        7 kuukautta sitten - yachtworld.com

        1978 sparkman & stephens 34
        39,500 dollaria
        Yhdysvallat - Havaiji - Haleiwa

        Suomen muinaisten puolisuljettujen markkinoiden ulkopuolella ihan oikeesti myydään kun ollaan myymässä, ja markkinat määrää hinnat.


      • Anonyymi

        Kovia hintoja pyydetään mielestäni veneistä jo Ruotsissa. Tanskassa hinnat ovat vielä kalliimpia. Mielestäni Suomessa vanhojen purjeveneiden hinnat ovat nykyään hyvin edulliset. Jos verrataan mökkien hintakehitykseen, purjeveneet ovat suorastaan halpoja hankkia. 30 tonnilla saa vanhemman kelluvan kesämökin, esim. > 35-jalkaisia ranskiksia, joissa on paljon päivitettyä. 50 tonnilla irtoaa jo 80-luvun laatuveneitä, kuten FG 36 tai 2000-luvun alun iso Bavaria. Sen verran sai maksaa 2000-luvun alussa Comfortina 32:sta tai Inferno 31:stä. Nyt niitä myydään 10-15 tonnilla. Monissa alkaa vieläpä olemaan kone päivitetty uuteen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kovia hintoja pyydetään mielestäni veneistä jo Ruotsissa. Tanskassa hinnat ovat vielä kalliimpia. Mielestäni Suomessa vanhojen purjeveneiden hinnat ovat nykyään hyvin edulliset. Jos verrataan mökkien hintakehitykseen, purjeveneet ovat suorastaan halpoja hankkia. 30 tonnilla saa vanhemman kelluvan kesämökin, esim. > 35-jalkaisia ranskiksia, joissa on paljon päivitettyä. 50 tonnilla irtoaa jo 80-luvun laatuveneitä, kuten FG 36 tai 2000-luvun alun iso Bavaria. Sen verran sai maksaa 2000-luvun alussa Comfortina 32:sta tai Inferno 31:stä. Nyt niitä myydään 10-15 tonnilla. Monissa alkaa vieläpä olemaan kone päivitetty uuteen.

        Mistä saa nyt Comfortina 32 tai Inferno 31 10-15 tonnilla. Nopeasti katsottuna pyynnit 21-35 tonnia. Varsinkin ne hiukan yli 10 vuotta sitten 50 tonnia maksaneet tuoreemmat yksilöt jää kyllä saamatta 20 tonnillakin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mie en tiä, mitä sun veneessäs patjoihin päätyy. Toki laitoin sen linkin, mistä en ole kiinnostunut, -eihän kukaan näitä turhaan selaa. Löydät helposti itse täysin kunnostettuja (pohja, ceeli, kone, purjeet, yms.) hintahaarukassa >20-40 k€, kun etsit. Kritiikki kohdistui avausviestin veneen hintapyyntöön, joka on todella hurja. En oo käyny tsiikaamassa, onk kulahtanut.

        Meillä on tuplapunkat veneessä, joten vaimon kanssa tulee silloin-tällöin peuhattua. Lakanat ja petauspatjat kyllä suojaavat hyvin veneen omia patjoja. Salongin sohvat on pyhitetty ruokailuun ja punaviinin nauttimiseen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mistä saa nyt Comfortina 32 tai Inferno 31 10-15 tonnilla. Nopeasti katsottuna pyynnit 21-35 tonnia. Varsinkin ne hiukan yli 10 vuotta sitten 50 tonnia maksaneet tuoreemmat yksilöt jää kyllä saamatta 20 tonnillakin.

        No 10 oli ehkä liioittelua. Muistin keväältä 10 tonnin pyynnöllä Inferno 31:n, mutta se huutokaupan lähtöhinta. En tiedä tuliko kauppoja.

        https://www.huutokauppa.com/adfi/purjevene-inferno-31-varusteineen_id26349

        Halvin myyty Inferno 31 Nettiveneen venehintatilastossa on ollut 14 950. Myyntipäivä ollut toukokuussa. Comfortina 32:sia näkyy meneen tai ilmoituksia poistettu n. 25 tonnin hintaluokkaan.

        Inferno 31 Varattu 1986 14 950 € 05-2019


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No 10 oli ehkä liioittelua. Muistin keväältä 10 tonnin pyynnöllä Inferno 31:n, mutta se huutokaupan lähtöhinta. En tiedä tuliko kauppoja.

        https://www.huutokauppa.com/adfi/purjevene-inferno-31-varusteineen_id26349

        Halvin myyty Inferno 31 Nettiveneen venehintatilastossa on ollut 14 950. Myyntipäivä ollut toukokuussa. Comfortina 32:sia näkyy meneen tai ilmoituksia poistettu n. 25 tonnin hintaluokkaan.

        Inferno 31 Varattu 1986 14 950 € 05-2019

        Tuskin se halvin 15 tonnin Inferno 31 on lainkaan vastaava kuin 10-15 vuotta sitten 50 tonnilla myyty. Oli silloinkin selvästi halvempia Inferno 31:sia. Ainakin 30-35 tonnin.


    • Anonyymi

      Sori, unehtu kokonaan tän ketjun aihe: Että 27 donaa pyydetään S&S vahvarunkoisesta klassikosta Suomen rannoilla. Kuin paljon se tekee aussitaaloissa tämä 27 500 erkkiä? En osaa laskea, ku matikkapää.

      • Anonyymi

        Ei tuo vaadi kun googlen käyttöä:

        "27000 australian dollar to eur"

        Ja vastaus:
        27 000 Australian dollars =
        16 513.8356 Euros


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei tuo vaadi kun googlen käyttöä:

        "27000 australian dollar to eur"

        Ja vastaus:
        27 000 Australian dollars =
        16 513.8356 Euros

        Kiitos! Minulla ei sitten ole se Suomen huonoin matikkapää, vaan raskas taakka poistui painamasta. Tämä "aussipommi" oli siis joitain 25k€, aloitusviestin Suomi-vene sen 27 500 €.


    • Anonyymi

      Viime viikonloppuna oli HSS:n vieraana kansainvälisen Sparkman & Stephens Associationin veneitä ja jäseniä vuositapaamisessaan. S&S -veneiden harrastajat ovat oma ryhmänsä. Seuran julkaisuja lukiessa tulee vaikutelma, että 30 -36 -jalkaisia S&S -veneitä etsitään maailmalla aktiivisesti ja niitä kunnostetaan kunnianhimoisesti. Suurilla vesillä purjehtivat arvostavatkin näitä veneitä. Tuskin on sattuma, että Tapio Lehtinenkin valitsi Golden Glibe -kisaan vanhan, mutta kunnostetun S&S 36:n.

      • Anonyymi

        Siis Golden Globe Race..


      • Anonyymi

        Ehkä olisi kannattanut valita toisin...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ehkä olisi kannattanut valita toisin...

        Onko mielipiteeseen jokin perustelu? Ehkä tietysti jokin muu kuin S&S olisi tullut nopeammin kisakuntoon ja hanhenkaulat vaanivat erityisesti S&S-veneiden pohjia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Onko mielipiteeseen jokin perustelu? Ehkä tietysti jokin muu kuin S&S olisi tullut nopeammin kisakuntoon ja hanhenkaulat vaanivat erityisesti S&S-veneiden pohjia.

        Parempien purjehtijoiden venevalinnat ja kisan tulosluettelo näyttävät selvästi valinnan menneen metsään. Erityisen pahasti metsään se meni taloudellisessa mielessä. Todella kallis kunnostus tai paremminkin uudisrakennus ja lopputuloksena vene, jolla ei pärjää ja jonka käypä arvo ei ole juuri toista uutta moottoria suurempi


      • Anonyymi

        Venevalintaa on turha arvostella koska väärä pohjamaali pilasi mahdollisuudet menestyä, ei mikään muukaan vene olisi voinut menestyä sellaisella pohjalla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Venevalintaa on turha arvostella koska väärä pohjamaali pilasi mahdollisuudet menestyä, ei mikään muukaan vene olisi voinut menestyä sellaisella pohjalla.

        Höpö höpö. Ei vauhtia ollut puhtaallakaan pohjalla kolmen joukkoon ja keskeyttäneissä oli ainakin puoli tusinaa nopeampia. Vain VDH:n maali oli ratkaisevasti parempi. Muut vain pitivät pohjan puhtaana uimalla haita kammoksumatta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpö höpö. Ei vauhtia ollut puhtaallakaan pohjalla kolmen joukkoon ja keskeyttäneissä oli ainakin puoli tusinaa nopeampia. Vain VDH:n maali oli ratkaisevasti parempi. Muut vain pitivät pohjan puhtaana uimalla haita kammoksumatta.

        Aihe on useampaan kertaan läpi kaluttu. Mutta missään vaiheessa kisaa ei Gaian koko nopeuspotentiaali ollut käytössä, siksi sitä on aivan turha verrata mihinkään. VDH:n pohjamaali oli ratkaisevasti muita parempi, Asterian ratkaisevasti muita huonompi. Varmaan pohjaa puhdistamalla olisi joitakin viikkoja voittanut, mutta kilpailun olisi silti isolla marginaalilla hävinnyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpö höpö. Ei vauhtia ollut puhtaallakaan pohjalla kolmen joukkoon ja keskeyttäneissä oli ainakin puoli tusinaa nopeampia. Vain VDH:n maali oli ratkaisevasti parempi. Muut vain pitivät pohjan puhtaana uimalla haita kammoksumatta.

        Itsekin toteat pohjan pinnan huonoksi ja silti vänkäät vastaan: "Muut vain pitivät pohjan puhtaana uimalla haita kammoksumatta". Muilla oli siis sileä pohja ja Tapiolla ei todellakaan ollut, näkeehän sen kuvistakin.


    • Anonyymi

      Tapio ei tainnut valita vanhaa mutta kunnostettua vaan käsittääksnei valitsi vanhan ja kunnostutti sen.

      En lähde arvaamaan tuliko halvemmaksi, ainakin kisaan ilmoitetun perusteella muihin mukana olleisiin niin ei tullut.

      • Anonyymi

        Noita S&S:n vanhoja saa myös siis valmiiksi päivitettyinä ja peruskorjattuna, mutta erikoiseen tarkoitukseen kannattanee tehdä uudistukset itse, niin saa sen mitä haluaa. Oleellista on:

        Golden-global-kaveri käytti mieluimmin rahansa ikivanhaan melkein pitkäköliseen valtamerikelpoiseen, kuin näihin bava-ammeisiin. Ilmeisesti "ikäloppu" ns. uppotukki on kelpo aihio golden-global-hommiin, mutta joku muu ei?

        Kun täällä on kaikki viisaat, niin kertokaa:
        - Mäiskyttääkö lättäpohja-nykyvene valtameri-aallokossa? Siksikö globaliin wanha wene?
        - Kumpi rullaa aallokossa avotuulilla matustajien hermot loppuun ja syödyt ateriat takaisin ulkomaailmaan: Wanhanaikainen "uppotukki" ja nykytrendikäs lättäpohja-eväkölinen?

        Kiitän etukäteen vastauksista.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noita S&S:n vanhoja saa myös siis valmiiksi päivitettyinä ja peruskorjattuna, mutta erikoiseen tarkoitukseen kannattanee tehdä uudistukset itse, niin saa sen mitä haluaa. Oleellista on:

        Golden-global-kaveri käytti mieluimmin rahansa ikivanhaan melkein pitkäköliseen valtamerikelpoiseen, kuin näihin bava-ammeisiin. Ilmeisesti "ikäloppu" ns. uppotukki on kelpo aihio golden-global-hommiin, mutta joku muu ei?

        Kun täällä on kaikki viisaat, niin kertokaa:
        - Mäiskyttääkö lättäpohja-nykyvene valtameri-aallokossa? Siksikö globaliin wanha wene?
        - Kumpi rullaa aallokossa avotuulilla matustajien hermot loppuun ja syödyt ateriat takaisin ulkomaailmaan: Wanhanaikainen "uppotukki" ja nykytrendikäs lättäpohja-eväkölinen?

        Kiitän etukäteen vastauksista.

        Golden Globe -kisassa oli säännöt, joilla rajattiin vene selvästi ennen 1968 tyypilliseksi suunnitteluksi. S&S 34 ja 6.6 eivät kisaan kelpaa liian moderneina, selkein ongelma lienee erillinen peräsin. Siis myös lukuisat 60-luvun veneet olivat liian moderneja.

        Kyse on siis yhden hepun tekemästä määrittelystä, joka oli täysin venekohtainen, siis jokainen piti erikseenn kysyä kelpaako.

        Asialla ei siis ole mitään tekemistä sen kanssa millä osallistujat haluaisivat reitin purjehtija.

        Samaan aikaan oli toinenkin tapahtuma samalla reitillä. Siellä lähes kaikki veneet olivat noita modernempia.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Golden Globe -kisassa oli säännöt, joilla rajattiin vene selvästi ennen 1968 tyypilliseksi suunnitteluksi. S&S 34 ja 6.6 eivät kisaan kelpaa liian moderneina, selkein ongelma lienee erillinen peräsin. Siis myös lukuisat 60-luvun veneet olivat liian moderneja.

        Kyse on siis yhden hepun tekemästä määrittelystä, joka oli täysin venekohtainen, siis jokainen piti erikseenn kysyä kelpaako.

        Asialla ei siis ole mitään tekemistä sen kanssa millä osallistujat haluaisivat reitin purjehtija.

        Samaan aikaan oli toinenkin tapahtuma samalla reitillä. Siellä lähes kaikki veneet olivat noita modernempia.

        Tässä tuon toisen tapahtuman veneitä. Suurin osa suurempia ja ovatkohan kaikki modernempia? https://longueroute2018.com/entrants.html

        Osa on vasta lähdössä ja jotkut ovat jo kiertäneet nopeammin kuin GGR-osallistujat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Golden Globe -kisassa oli säännöt, joilla rajattiin vene selvästi ennen 1968 tyypilliseksi suunnitteluksi. S&S 34 ja 6.6 eivät kisaan kelpaa liian moderneina, selkein ongelma lienee erillinen peräsin. Siis myös lukuisat 60-luvun veneet olivat liian moderneja.

        Kyse on siis yhden hepun tekemästä määrittelystä, joka oli täysin venekohtainen, siis jokainen piti erikseenn kysyä kelpaako.

        Asialla ei siis ole mitään tekemistä sen kanssa millä osallistujat haluaisivat reitin purjehtija.

        Samaan aikaan oli toinenkin tapahtuma samalla reitillä. Siellä lähes kaikki veneet olivat noita modernempia.

        Ainakin kisan voittaja VDH totesi, että olisi purjehtinut reitin mielummin modernilla designilla kuin pitkäkölisellä. Herralla on sen verran kokemusta, että uskon hänen arvioonsa asiasta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ainakin kisan voittaja VDH totesi, että olisi purjehtinut reitin mielummin modernilla designilla kuin pitkäkölisellä. Herralla on sen verran kokemusta, että uskon hänen arvioonsa asiasta.

        OK. Mine uskon. -Mutta 60-luvun pitkäkölinen (enkä nyt tarkoita colisevia archereita') vaiko esm. Contessa 32, jota lontoonkielinen maailma näyttää pitävän kaikkien aikojen parhaana cruiserina, paittu tietty S&S 34:n nimiin vannovat.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ainakin kisan voittaja VDH totesi, että olisi purjehtinut reitin mielummin modernilla designilla kuin pitkäkölisellä. Herralla on sen verran kokemusta, että uskon hänen arvioonsa asiasta.

        Yksinäisyyttä kestettävänä vähän lyhyemmän aikaa..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Yksinäisyyttä kestettävänä vähän lyhyemmän aikaa..

        Juuri siksi puristi kiertää pallon jopa kahteen-kolmeen kertaan. Pistäisin paremmaksi ja kiertäisin pituuspiiri-suuntaan, napojen kautta, mutta ku siellä on se Antarktis. Voi sitä itsekidutuksen hekumaa!


    • Anonyymi

      Se että joku persaukinen visualisti kunnostelee vanhoja paskoja S&S -veneitä ei tarkoita sitä että vene olisi jotenkin kilpailukykyinen nykyään. Kunnostetaanhan Rättisitikoita ja ketunpesä-Escorttejakin.
      Suoritus sinänsä että se aussipommi oli saatu uitettua sinne saakka ja samalla vielä sikailtua sisustus tuohon kondikseen. Jokajampan kuuppa ei sitä kestä, naisista ei ole ollut toivoakaan.

      • Anonyymi

        Linkin aussi-kippo on Svarbrick elikkä siis tehty ausseissa. Svarbrickin S&S34:t tunnistaa pitkästä kajuutasta ilman doghousea. Varmaankin tiesit, mutta et muistanut. Listoilla on useita S&S34:a, joista osalla on suolaanen hinta. Näissä veneissä on se pomminkestävä runko ja optimi konstruktio, joten niitä kannattaa kunnostaa. -Ja jengi osaa arvostaa.

        Rättisitikan bensakulutus voi olla jopa 3 sadalla, jos on hyvässä kunnossa ja kusti perfektionisti. En kuitenkaan lähde mukaan autontuunauksiin, koska siellä on niin fanaattista väkeä ettei yhtä hullua lisää kaivata. Pysytään siis vesillä, siellä on Sinun lisäksesi myös herrasmiehiä.

        Toiset haluaa pomppia aallolta aallolle munuaiset hillona liukuvalla båtsikilla, toiset viihtyy hitaammassa kyydissä, -meitä on monexi. "Leben und leben lassen", sano saku.

        Ei mulla muuta.


    • Anonyymi

      Veneet ovat tunnetusti kompromisseja. Itselläni on vanha S&S -pursi. Olen täysin tietoinen, että sillä ei pärjää nopeudessa uudemmille tyypeille, varsinkaan avotuulilla. Tykkään kuitenkin stabiileista meriominaisuuksista ja rauhallisesta kulusta. Uudempien veneiden tempoileva käyttäytyminen ja broachiherkkyys tuntuvat oudoilta. Samoin on mukava tietää, että rakenteet ovat tukevat. Runsaista vuosikymmenistä huolimatta mikään ei ole pehmennyt eikä tarvitse pelätä kölin heilumista ;)

      • Anonyymi

        Muuten oikein mutta broutsiherkkyys avotuulissa ei ole lisääntynyt vaan radikaalisti vähentynyt. Leveät nykyveneet kulkevat vakaasti ja kovempaa, eivätkä heilu puolelta toiselle kuin ss ior- veneet, joilla oli vaikea surfata. Lisksi peräsimen teho on hyvin.paljon parempi nykyään. "Tempoileva käyttäytyminen" tarkoittanee esim. kiihthvyyksiä kryssillä eikä ohjattavuutta. Siinä ss "lyijynkuljetusvene" on varmasti mukavampi.
        seppomartti


      • Anonyymi

        Epäonnistuneen golden globe kisan jälkeen alan lehdissä on ollut kirjoittelua ss-tyylisten pitkäköliveneiden merikelpoisuudesta. Jonkunlainen konsensus huippuammattilaisten ja mestarien keskuudessa onkin kääntynyt modernien veneiden kannalle. Vaikka ss-veneillä avs-kulma voi olla korkea, esim. 150 astetta, niiden vakaus on silti moderneja pienempi. Moderni vene menee ympäri pienemmällä kallistumalla, mutta alkuvakaus pitää sen pystyssä oloissa, joissa ss-veneet pyörivät maston kautta ympäri.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Epäonnistuneen golden globe kisan jälkeen alan lehdissä on ollut kirjoittelua ss-tyylisten pitkäköliveneiden merikelpoisuudesta. Jonkunlainen konsensus huippuammattilaisten ja mestarien keskuudessa onkin kääntynyt modernien veneiden kannalle. Vaikka ss-veneillä avs-kulma voi olla korkea, esim. 150 astetta, niiden vakaus on silti moderneja pienempi. Moderni vene menee ympäri pienemmällä kallistumalla, mutta alkuvakaus pitää sen pystyssä oloissa, joissa ss-veneet pyörivät maston kautta ympäri.

        Täyttä potaskaa. Veneet menee ympäri aaltojen kaatamana, ei tuulen. Siinä ei alkuvakaudella ole mitään merkitystä. Jokaiselle veneelle löytyy se kaataja-aalto.


      • Anonyymi

        Mieti nyt vähän. Moderni venekö muka kallistuisi vain vähän klassikon mennessä maston kautta ympäri :-D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mieti nyt vähän. Moderni venekö muka kallistuisi vain vähän klassikon mennessä maston kautta ympäri :-D

        Veneen kaatamiseen vaaditaan tietty energia, jota kuvataan GZ-käyrän integraalilla. Modernilla veneellä saattaa olla suurempi integraali, vaikka AVS-kulma olisi selvästi pienempikin. Aika paljon pitää niidenkin kallistua ennen kuin menevät ympäri. Tyypillisesti ehkä 120-130 astetta. Ei monella S&S-veneellä ole juuri enempää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Mieti nyt vähän. Moderni venekö muka kallistuisi vain vähän klassikon mennessä maston kautta ympäri :-D

        Kiitos integraali-kommentista. Vain harva muistaa enää sääntöä "älä väittele vaan jaa faktaa". Sitten tuohon kaatumistaioumukseen: Jollan saa nurin jos sitä käyttää väärin, mutta uppoamaveneen kaatumiset taitavat olla poikkeuksia, enkä tiedä miten sen saa aikaan. Täällä on mainittu tämä "broach", mikä on minulle outo sana. Se ei ole rantaruotsia eikä raumalaisenglantia, kuten #puukspröötti joka on suomalaista merisanastoa suoraan Englannista. Kun purjehdusharrastus alkoi jo organisoidusti ja sosieteettiä ylläpitäen jo Suomen Suuriruhtinaskunnassa, eikä traditio ole katkennut hyvine ja huonoine perinteineen, niin miten on mahdollista tämä "broach"?

        Kun rannikon kalastajilla ja herrasväen huvipurjehtijoilla oli varmasti sanasto 100%:sesti kattavaa, eikä ollut veneiltäessä tapahtuvaa asiaa, jolle ei ollut sanaa, niin miksi nyt elävä veneilijäsukupolvi etsii jonkun ihme-broachin jostain Yachting Montlyn sivuilta? -Ellei ilmiö ole aivan uusi??

        Minua on laiturilla peloteltu, että jos kovalla avotuulella olet varomaton, ja pidät liikaa purjetta ylhäällä, voi aalto kääntää veneen perän ja olet poikittain ja nesteessä. Vene voi jopa kastella isonpurjeen ja maston huipunkin, ja ottaa vettä luukuista. Liittyyk tää salaperäiseen broachaamiseen? Kertokaa maakravulle.

        Meinaan että tulik tää brouchhi Suomenlahdelle vasta fiinien kölien ja flätbottomien myötä, vai oliko asialle ennen jokin muu nimitys?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Epäonnistuneen golden globe kisan jälkeen alan lehdissä on ollut kirjoittelua ss-tyylisten pitkäköliveneiden merikelpoisuudesta. Jonkunlainen konsensus huippuammattilaisten ja mestarien keskuudessa onkin kääntynyt modernien veneiden kannalle. Vaikka ss-veneillä avs-kulma voi olla korkea, esim. 150 astetta, niiden vakaus on silti moderneja pienempi. Moderni vene menee ympäri pienemmällä kallistumalla, mutta alkuvakaus pitää sen pystyssä oloissa, joissa ss-veneet pyörivät maston kautta ympäri.

        "Epäonnistuneen golden globe kisan jälkeen alan lehdissä on ollut kirjoittelua ss-tyylisten pitkäköliveneiden merikelpoisuudesta. Jonkunlainen konsensus huippuammattilaisten ja mestarien keskuudessa onkin kääntynyt modernien veneiden kannalle."

        Erittäin hienoa, että kerroit suunnittelijoilla olleen tätä ennen konsensus traditionaalisten veneiden paremmuudesta flätbottom-amme plus fin-köli -konstruktioihin nähden., mutta miksi kerroit sen vasta nyt: Olisi ollut kiva tietää tästä konseksuksesta jo silloin kun se muodostui, niin moni olisi pelastunut bawa-ammeelta.

        Bai tö vei, se ei ole märkien harrastusten väen erikoisuus, että suunnittelijoinen/tutkijoiden/spesialistien #konsensus jostain asiasta voi jatkua vuosikymmeniä, ilman että siitä kerrotaan mielikuvatasoa säätelevillä alustoilla. Sitten vasta mainitaan, kun voidaan väittää käsityksen tulleen hylätyksi, -mikä sekin väitetään erheellisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muuten oikein mutta broutsiherkkyys avotuulissa ei ole lisääntynyt vaan radikaalisti vähentynyt. Leveät nykyveneet kulkevat vakaasti ja kovempaa, eivätkä heilu puolelta toiselle kuin ss ior- veneet, joilla oli vaikea surfata. Lisksi peräsimen teho on hyvin.paljon parempi nykyään. "Tempoileva käyttäytyminen" tarkoittanee esim. kiihthvyyksiä kryssillä eikä ohjattavuutta. Siinä ss "lyijynkuljetusvene" on varmasti mukavampi.
        seppomartti

        " Leveät nykyveneet kulkevat vakaasti ja kovempaa, eivätkä heilu puolelta toiselle kuin ss ior- veneet, joilla oli vaikea surfata."

        --- Onhan selvää että runkonopeuden ylittämisen mahdollisuus menetetään raskaalla ja #viinilasi-profiili rungolla, mutta onk se niin tärkeetä?

        " Lisksi peräsimen teho on hyvin.paljon parempi nykyään. "Tempoileva käyttäytyminen" tarkoittanee esim. kiihtyvyyksiä kryssillä eikä ohjattavuutta. Siinä ss "lyijynkuljetusvene" on varmasti mukavampi.
        seppomartti"

        --- Peräsin oli S&S-aikakaudella jo siiretty skegin kanssa perään päin kölin takareunalta. Eikö se riittänyt?

        Menisin Olin Stephensin ajoista vielä taaksepäin, Carl Allbergiin, joka suunnitteli ensimmäisen sukupolven lasikuituveneitä ja jäi muistiin onnistujana. Allbergia pidetään "pohjoismaisen kansanvene-tradition" seuraajana, vaikka jenkeissä oli ollut jo 100 vuotta "albergilaisia" kalastuskuunareita pitkillä perä- ja keula-ylityksillä ja leikatulla folkkari-style pitkällä kölillä.

        Allberg ja osittain Stephenskin sovelsivat #viinilasi-poikkileikkausprofiilia veneissään, liittyen suhteellisen syvään köliin. Tällä tavoiteltiin ja saavutettiin hyviä aallokko-ominaisuuksia, joiden puuttumisestra nyky-ammeita kritisoidaan.

        Myöhempien aikojen merikestävyydestä puhuttaessa mainuitaan aina vanhemman Sadlerin Contessa 32, jollaisilla tultiin maaliin surullisen kuuluisassa Fastnet-katastrofissa, -ainoina pienten veneiden luokassa. Contessassa on pitkähkö fin-köli, ja suunnittelijalla oli repertuaarissaan maailmanympäri-kunnostautunut Contessa 26. Oli merikelpoisuus vanhanaikaista tai ei, C32:t tulivat maaliin, muut eivät ja osa vielä upposi.

        Jättäisin ehkä sen köliveneellä plaanaamisen kokematta, - kuha pääsen rantaan elävänä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitos integraali-kommentista. Vain harva muistaa enää sääntöä "älä väittele vaan jaa faktaa". Sitten tuohon kaatumistaioumukseen: Jollan saa nurin jos sitä käyttää väärin, mutta uppoamaveneen kaatumiset taitavat olla poikkeuksia, enkä tiedä miten sen saa aikaan. Täällä on mainittu tämä "broach", mikä on minulle outo sana. Se ei ole rantaruotsia eikä raumalaisenglantia, kuten #puukspröötti joka on suomalaista merisanastoa suoraan Englannista. Kun purjehdusharrastus alkoi jo organisoidusti ja sosieteettiä ylläpitäen jo Suomen Suuriruhtinaskunnassa, eikä traditio ole katkennut hyvine ja huonoine perinteineen, niin miten on mahdollista tämä "broach"?

        Kun rannikon kalastajilla ja herrasväen huvipurjehtijoilla oli varmasti sanasto 100%:sesti kattavaa, eikä ollut veneiltäessä tapahtuvaa asiaa, jolle ei ollut sanaa, niin miksi nyt elävä veneilijäsukupolvi etsii jonkun ihme-broachin jostain Yachting Montlyn sivuilta? -Ellei ilmiö ole aivan uusi??

        Minua on laiturilla peloteltu, että jos kovalla avotuulella olet varomaton, ja pidät liikaa purjetta ylhäällä, voi aalto kääntää veneen perän ja olet poikittain ja nesteessä. Vene voi jopa kastella isonpurjeen ja maston huipunkin, ja ottaa vettä luukuista. Liittyyk tää salaperäiseen broachaamiseen? Kertokaa maakravulle.

        Meinaan että tulik tää brouchhi Suomenlahdelle vasta fiinien kölien ja flätbottomien myötä, vai oliko asialle ennen jokin muu nimitys?

        AVS-kulma vs. stabiliteettikäyrän integraali -asiasta ja GGR-veneiden hitaudesta vs. myrskyjen väistämisestä taisi olla aiemmin postaus noissa GGR-ketjuissa. Asiaa käsiteltiin aikanaan yachting worldissa:

        https://www.yachtingworld.com/features/2018-19-golden-globe-race-lessons-learned-120622


      • Anonyymi

        Joo. Suurin syy olikin veneiden pienuus. Lisäksi, kisassa yksikään mukana ollut s&s vene ei mennyt ympäri.

        Lasketteko muuten swanit ja antillat pitkäkölisiksi s&s veneiksi? Viimeksi kun katsoin, oli niissä kaikissa jaettu lateraalipinta.

        Eli mistä ihmeestä oikein puhutaan, kun laitetaan kaikki muut kuin leveät nykyammeet samasn kategoriaan?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Joo. Suurin syy olikin veneiden pienuus. Lisäksi, kisassa yksikään mukana ollut s&s vene ei mennyt ympäri.

        Lasketteko muuten swanit ja antillat pitkäkölisiksi s&s veneiksi? Viimeksi kun katsoin, oli niissä kaikissa jaettu lateraalipinta.

        Eli mistä ihmeestä oikein puhutaan, kun laitetaan kaikki muut kuin leveät nykyammeet samasn kategoriaan?

        Elä siitä hermostu, bawa-mafia vaan huseeraa. #Uppotukki-kategoriaan pääsee kaikki paitsi uivat asuntovaunut, joissa on ilmastointi ja lämmin vesi ja monta kajuuttaa, mutta ei merikelpoisuutta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Muuten oikein mutta broutsiherkkyys avotuulissa ei ole lisääntynyt vaan radikaalisti vähentynyt. Leveät nykyveneet kulkevat vakaasti ja kovempaa, eivätkä heilu puolelta toiselle kuin ss ior- veneet, joilla oli vaikea surfata. Lisksi peräsimen teho on hyvin.paljon parempi nykyään. "Tempoileva käyttäytyminen" tarkoittanee esim. kiihthvyyksiä kryssillä eikä ohjattavuutta. Siinä ss "lyijynkuljetusvene" on varmasti mukavampi.
        seppomartti

        Tuolla broutsiherkkyydellä tarkoitin lähinnä suuremmilla kallistumilla tapahtuvia peräsinvirtauksien irtoamisia. Olen Seppomartin kanssa samaa mieltä, että myötäsillä nykyveneet on helpompia hallittavia. Perinteisissä S&S - pursissa saa tosiaan olla slöörillä tarkkana, varsinkin kovemmissa keleissä. Kovat kiihtyvyysmuutokset liittyvätj uuri vastakkaisiin tuuliin, joissa perinteisten pursien junamaisuus tuntuu mukavammalta - siis mun mielestä.


      • Anonyymi

        En ole pitkäkölistä s&s venettä myötäiseen, tai mihinkään muuhunkaan suuntaan ajanut, mutta lyhytkölistä 70-luvun sellaista on tullut tungettua kaikkiin ilman - ja tuulensuuntiin viimeiset 15 vuotta. On totta, että kovaan aallokkoon myötäiseen ko. tyyppinen vene on hieman kimurantti ajaa, mutta kun veneen kiemurtelu menee selkäytimeen, on se helppoa ja automaattista ohjata. Lisäksi, kovemmassa kelissä kun vene ei saa mitään lisänopeutta lisäräteistä, surffata kun ei osaa, menee nätisti ja tasapainoisesti pelkällä keulapurjeella.

        Nämä sepomartin kitkerät kommentit lienevät ajalta, jolloin vedettiin spinnu päällä 15 m/s myötäisessä isossa aallokossa ja homma lähti lapasesta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole pitkäkölistä s&s venettä myötäiseen, tai mihinkään muuhunkaan suuntaan ajanut, mutta lyhytkölistä 70-luvun sellaista on tullut tungettua kaikkiin ilman - ja tuulensuuntiin viimeiset 15 vuotta. On totta, että kovaan aallokkoon myötäiseen ko. tyyppinen vene on hieman kimurantti ajaa, mutta kun veneen kiemurtelu menee selkäytimeen, on se helppoa ja automaattista ohjata. Lisäksi, kovemmassa kelissä kun vene ei saa mitään lisänopeutta lisäräteistä, surffata kun ei osaa, menee nätisti ja tasapainoisesti pelkällä keulapurjeella.

        Nämä sepomartin kitkerät kommentit lienevät ajalta, jolloin vedettiin spinnu päällä 15 m/s myötäisessä isossa aallokossa ja homma lähti lapasesta.

        Se arvaus meni oikein. Useissa Suomenlahden "avomerikisoissa" ajoimme spinnulla pinnaa kahdella pinnamiehellä, 1 siis pinnan molemmilla puolilla. Vierestä saattoi ihailla kuinka Swan 38 broutsailivat. Niitä oli jopa 3 kpl näköpiirissä kun olivat uusia. Tuskin kuitenkaan silloin 30 notsin tuulessa spinnuiltiin. Ei kommentissani ole takoituksellista kitkeryyttä. Kehitys on vaan kehittynyt.
        Varhaisimpien SS- Swanien skegiperäsimet olivat aikanaan moderneja mutta nykymittapuulla pieniä ja tehottomia kovaan myötäiseen. Historiasta palauttaisin mieliin Starin peräsimen ja kölin. Taitaa design olla vuodelta 1911?. Vai oliko vielä vanhempia jaetulla lateraalipinnalla?.
        Seppomartti


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Se arvaus meni oikein. Useissa Suomenlahden "avomerikisoissa" ajoimme spinnulla pinnaa kahdella pinnamiehellä, 1 siis pinnan molemmilla puolilla. Vierestä saattoi ihailla kuinka Swan 38 broutsailivat. Niitä oli jopa 3 kpl näköpiirissä kun olivat uusia. Tuskin kuitenkaan silloin 30 notsin tuulessa spinnuiltiin. Ei kommentissani ole takoituksellista kitkeryyttä. Kehitys on vaan kehittynyt.
        Varhaisimpien SS- Swanien skegiperäsimet olivat aikanaan moderneja mutta nykymittapuulla pieniä ja tehottomia kovaan myötäiseen. Historiasta palauttaisin mieliin Starin peräsimen ja kölin. Taitaa design olla vuodelta 1911?. Vai oliko vielä vanhempia jaetulla lateraalipinnalla?.
        Seppomartti

        Vielä vanhempi ja kaiken lisäksi plaanaavaksi köliveneeksi mainittu löytyy tästäkin keskustelusta: https://www.boatdesign.net/threads/planing-keelboats-the-start-by-uffa-fox.56839/

        Ensin tuli mieleen Uffa Fox, mutta hänhän olikin itse asiassa hieman myöhemmän ajan suunnittelija.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        En ole pitkäkölistä s&s venettä myötäiseen, tai mihinkään muuhunkaan suuntaan ajanut, mutta lyhytkölistä 70-luvun sellaista on tullut tungettua kaikkiin ilman - ja tuulensuuntiin viimeiset 15 vuotta. On totta, että kovaan aallokkoon myötäiseen ko. tyyppinen vene on hieman kimurantti ajaa, mutta kun veneen kiemurtelu menee selkäytimeen, on se helppoa ja automaattista ohjata. Lisäksi, kovemmassa kelissä kun vene ei saa mitään lisänopeutta lisäräteistä, surffata kun ei osaa, menee nätisti ja tasapainoisesti pelkällä keulapurjeella.

        Nämä sepomartin kitkerät kommentit lienevät ajalta, jolloin vedettiin spinnu päällä 15 m/s myötäisessä isossa aallokossa ja homma lähti lapasesta.

        "...kun veneen kiemurtelu menee selkäytimeen, on se helppoa ja automaattista ohjata."

        Varmasti totta. Eräästä ulkomaankeskustelusta jäi mieleen sitaatti S&S34:n kanssa hyvin identtisen mutta pari jalkaa lyhyemmän "S&S":n omistajan lausunnosta, jonka oli kehdannut julkisesti esittää, joten tuskin ihan vailla perää:

        Oli tyytyväinen veneen käyttäytymiseen, sanoen sen olevan ainoa kokemansa purjeillaliikkuva, jonka ruoripinnan saattoi sitoa merenkäynnissä ja mennä kajuuttaan tekeen kahvit, -kun purjeet oli tasapainossa niinkun on tapana pitää. "Vene hoiti hetken itse itsensä."

        En minä rinnasta tätä kiemurteluun tottumiseen, mutta varmaan sellainenkin on paikallaan kun etelän satamassa tapaa tuhman tytön.


      • Anonyymi

        " Vene hoitaa itse itsensä kun pinnan tai ruorin sitoo"?.. Ei ole mitenkään tavatonta mutta rajallista. Toimii vain strekissä tai kryssissä, avotuulissa ei laisinkaan. Iso aavistus löysänä ja fokka aavistus tiukkana löytyy tasapaino kohtuullisessa kelissä myös tuntikaisiksi sidotulla ohjausella, myös nykyveneissä. Pitkäkölisissä taisi olla helpompaa.
        Seppomartti


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " Leveät nykyveneet kulkevat vakaasti ja kovempaa, eivätkä heilu puolelta toiselle kuin ss ior- veneet, joilla oli vaikea surfata."

        --- Onhan selvää että runkonopeuden ylittämisen mahdollisuus menetetään raskaalla ja #viinilasi-profiili rungolla, mutta onk se niin tärkeetä?

        " Lisksi peräsimen teho on hyvin.paljon parempi nykyään. "Tempoileva käyttäytyminen" tarkoittanee esim. kiihtyvyyksiä kryssillä eikä ohjattavuutta. Siinä ss "lyijynkuljetusvene" on varmasti mukavampi.
        seppomartti"

        --- Peräsin oli S&S-aikakaudella jo siiretty skegin kanssa perään päin kölin takareunalta. Eikö se riittänyt?

        Menisin Olin Stephensin ajoista vielä taaksepäin, Carl Allbergiin, joka suunnitteli ensimmäisen sukupolven lasikuituveneitä ja jäi muistiin onnistujana. Allbergia pidetään "pohjoismaisen kansanvene-tradition" seuraajana, vaikka jenkeissä oli ollut jo 100 vuotta "albergilaisia" kalastuskuunareita pitkillä perä- ja keula-ylityksillä ja leikatulla folkkari-style pitkällä kölillä.

        Allberg ja osittain Stephenskin sovelsivat #viinilasi-poikkileikkausprofiilia veneissään, liittyen suhteellisen syvään köliin. Tällä tavoiteltiin ja saavutettiin hyviä aallokko-ominaisuuksia, joiden puuttumisestra nyky-ammeita kritisoidaan.

        Myöhempien aikojen merikestävyydestä puhuttaessa mainuitaan aina vanhemman Sadlerin Contessa 32, jollaisilla tultiin maaliin surullisen kuuluisassa Fastnet-katastrofissa, -ainoina pienten veneiden luokassa. Contessassa on pitkähkö fin-köli, ja suunnittelijalla oli repertuaarissaan maailmanympäri-kunnostautunut Contessa 26. Oli merikelpoisuus vanhanaikaista tai ei, C32:t tulivat maaliin, muut eivät ja osa vielä upposi.

        Jättäisin ehkä sen köliveneellä plaanaamisen kokematta, - kuha pääsen rantaan elävänä.

        Fastnet 1979 V-luokassa tosiaan ainoa maaliintulija oli Contessa 32, mutta matkalle jäi myös monta Contessa 32:sta. Lähtijöitä oli yhteensä 68 ko. luokassa. Aika vähän siis tuosta voi päätellä lopulta. Maaliin pääseminen tuossa kisassa on yhdistelmä tuuria, taitoa, hulluutta, veneen ominaisuuksia ja varustusta. Ei voi siis tietää olisiko sama miehistö päässyt maaliin jollain muulla veneellä tai olisiko joku muu miehistö päässyt maaliin ko. veneellä.

        Isommilla (tai paremminkin nopeimmilla, sillä luokkajako oli tasoitusluvun mukaan) veneillä päästiin paljon paremmin maaliin. IV-luokassa jo 6/68, III:ssä 6/64, II:ssa 23/53, I:ssä 36/66 ja 0:ssa 13/14.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        " Vene hoitaa itse itsensä kun pinnan tai ruorin sitoo"?.. Ei ole mitenkään tavatonta mutta rajallista. Toimii vain strekissä tai kryssissä, avotuulissa ei laisinkaan. Iso aavistus löysänä ja fokka aavistus tiukkana löytyy tasapaino kohtuullisessa kelissä myös tuntikaisiksi sidotulla ohjausella, myös nykyveneissä. Pitkäkölisissä taisi olla helpompaa.
        Seppomartti

        Kiitämmä! Juuri tuota tietoa olen pilkkinyt:
        "" Vene hoitaa itse itsensä kun pinnan tai ruorin sitoo"?.. Ei ole mitenkään tavatonta mutta rajallista. Toimii vain strekissä tai kryssissä, avotuulissa ei laisinkaan. Iso aavistus löysänä ja fokka aavistus tiukkana löytyy tasapaino kohtuullisessa kelissä myös tuntikaisiksi sidotulla ohjausella, myös nykyveneissä. Pitkäkölisissä taisi olla helpompaa.
        Seppomartti"

        Hieno epäillys on ollut, että traditionalistit laittavat vähän lapinlisää klassikkojen kehumiseensa. Mutta maatiaisjärki sanoo, että flätbottom ei voi olla niin suuntavakaa ja yllätyksetön, kuin viinilasi-muoto tai vähän pidempi kölinen, kuten Contessa 32 jolla on jaettu lateraalipinta ja fin-köli, mutta maltillinen muoto eikä pannukakkupohjaa.

        Olisin yhä kallistumassa C32:n puoleen (17-25ke käytettynä kesällä 19), koska niissä on umpilaminaattikansi, joten vanhaa ei tartte sillai niinkun pelätä, ja köli tais olla koteloitu? Osmoosi-vaara on käynyt jo entisille omistajille tuon ikäisissä, joten myynnissä on vain korjattuja veneitä.

        Nettiselaus näytti USA:n jonkun viranomaisen sivun, jolla poismyytiin hurrikaanin tuhoaman venesataman sisältöä. Oli pitkäkölinen projekti, jonka tekniikka oli mennyttä (kun luukut oli pidetty auki hylkyä maissa säilytettäessä ja vakuutusyhtiön yms. riidellessä), mutta runko oli koossa ja muodossaan, -geeli toki näytti naarmunsa. En suosittele minkään projektien ostamista, ellei ole ammattilaminoija, mutta kauhukuvat satamaviranomaisen keräämästä romukasasta kertoivat, että naarmuuntuneessa "pitkäkölisessä" jäät henkiin kun myrsky ajaa sen riuttaan. Näissä hurrikaanituho-kuvissa näytettiin jossain myös ennen öljykriisiä tehtyä pitkäkölistä tuhonkärsineenä, ja vieressä saman myrskyn raatelama nykyvene: Klassikko oli kolhuilla mutta sen tunnisti veneeksi, nykybåtski oli kasa A4-paperin kokoisia lasikuitulappuja ja irrallinen lyijyköli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kiitämmä! Juuri tuota tietoa olen pilkkinyt:
        "" Vene hoitaa itse itsensä kun pinnan tai ruorin sitoo"?.. Ei ole mitenkään tavatonta mutta rajallista. Toimii vain strekissä tai kryssissä, avotuulissa ei laisinkaan. Iso aavistus löysänä ja fokka aavistus tiukkana löytyy tasapaino kohtuullisessa kelissä myös tuntikaisiksi sidotulla ohjausella, myös nykyveneissä. Pitkäkölisissä taisi olla helpompaa.
        Seppomartti"

        Hieno epäillys on ollut, että traditionalistit laittavat vähän lapinlisää klassikkojen kehumiseensa. Mutta maatiaisjärki sanoo, että flätbottom ei voi olla niin suuntavakaa ja yllätyksetön, kuin viinilasi-muoto tai vähän pidempi kölinen, kuten Contessa 32 jolla on jaettu lateraalipinta ja fin-köli, mutta maltillinen muoto eikä pannukakkupohjaa.

        Olisin yhä kallistumassa C32:n puoleen (17-25ke käytettynä kesällä 19), koska niissä on umpilaminaattikansi, joten vanhaa ei tartte sillai niinkun pelätä, ja köli tais olla koteloitu? Osmoosi-vaara on käynyt jo entisille omistajille tuon ikäisissä, joten myynnissä on vain korjattuja veneitä.

        Nettiselaus näytti USA:n jonkun viranomaisen sivun, jolla poismyytiin hurrikaanin tuhoaman venesataman sisältöä. Oli pitkäkölinen projekti, jonka tekniikka oli mennyttä (kun luukut oli pidetty auki hylkyä maissa säilytettäessä ja vakuutusyhtiön yms. riidellessä), mutta runko oli koossa ja muodossaan, -geeli toki näytti naarmunsa. En suosittele minkään projektien ostamista, ellei ole ammattilaminoija, mutta kauhukuvat satamaviranomaisen keräämästä romukasasta kertoivat, että naarmuuntuneessa "pitkäkölisessä" jäät henkiin kun myrsky ajaa sen riuttaan. Näissä hurrikaanituho-kuvissa näytettiin jossain myös ennen öljykriisiä tehtyä pitkäkölistä tuhonkärsineenä, ja vieressä saman myrskyn raatelama nykyvene: Klassikko oli kolhuilla mutta sen tunnisti veneeksi, nykybåtski oli kasa A4-paperin kokoisia lasikuitulappuja ja irrallinen lyijyköli.

        Tuo pyörremyrskyn jälkeisen tuhon kuvaus ei vastaa todellisuutta. 2017/18 talvella katselin Karibian rantojen tuhoutuneita veneitä, niitä lienee ollut n 2000 kpl Irman ja sitä seuranneen pienemmän hurrikaanin jäljiltä. Kyllä siinä olivat kaikki samassa läjässä rannalla koosta ja designista riippumatta. Hengissä selviäminen olisi ollut veneestä riippumatonta arpapeliä. A4 - kuvausta vsstaavia ja irronneita kölejä ei näkynyt. Erikoisuus oli pohja ylöspäin katamaraanit, jopa yli 50ft. Kaikenlaiset onnen onkijat ilmestyivät paikalle remontoimaan raatoja. Kai niitä sitten ilmestyy markkinoille "edullisina" , sietää varoa.
        seppomartti


      • Anonyymi

        Viittasin hengissäselviämisellä "normaalin" karilleajon mahdollisuuteen. On yleisen käsitys, että ennen 1974 öljykriisiä tehdyt "tuumanvahvuiset" rungot kestävät iskuja paljon paremmin, kuin useimmat kevyesti rakennetut nykytuotantoveneet. Laminointi osataan kyllä nyt paremmin, kuin ensimmäisiä Pearson Tritoneita muovailtaessa, mutta uusi tieto tukee enemmän rakentamisen helppoutta ja kustannusten hallintaa, kuin tuotteen kestävyyttä, -kuuluu sanonta.

        Nykyvenekin voi kestää, jos on hyvästä veistämöstä ja käsin laminoitu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viittasin hengissäselviämisellä "normaalin" karilleajon mahdollisuuteen. On yleisen käsitys, että ennen 1974 öljykriisiä tehdyt "tuumanvahvuiset" rungot kestävät iskuja paljon paremmin, kuin useimmat kevyesti rakennetut nykytuotantoveneet. Laminointi osataan kyllä nyt paremmin, kuin ensimmäisiä Pearson Tritoneita muovailtaessa, mutta uusi tieto tukee enemmän rakentamisen helppoutta ja kustannusten hallintaa, kuin tuotteen kestävyyttä, -kuuluu sanonta.

        Nykyvenekin voi kestää, jos on hyvästä veistämöstä ja käsin laminoitu.

        Oletko myymässä omaa vanhaa pitkäkölistäsi, vai mistä tämä jatkuva vatvominen johtuu ? Huvittavin argumentti toistaiseksi on tuo (Seppomartin vääräksi toteama) hurrikaanista ehjänä selviäminen. Tosi oleellinen juttu.

        Jotkut tykkää äideistä, jotkut tyttäreistä. Ja jotkut näköjään isoäideistä. Meitä on joka junaan, ja hyvä niin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oletko myymässä omaa vanhaa pitkäkölistäsi, vai mistä tämä jatkuva vatvominen johtuu ? Huvittavin argumentti toistaiseksi on tuo (Seppomartin vääräksi toteama) hurrikaanista ehjänä selviäminen. Tosi oleellinen juttu.

        Jotkut tykkää äideistä, jotkut tyttäreistä. Ja jotkut näköjään isoäideistä. Meitä on joka junaan, ja hyvä niin.

        Eikun ajattelin ostaa "pitkä"kölisen. Tää olis lähellä mun tämänhetken visiota: https://www.inautia.fr/bateau-39954012018209852994848571015145.html

        Matkaveneen maineessa, ja britit on tykänneet.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viittasin hengissäselviämisellä "normaalin" karilleajon mahdollisuuteen. On yleisen käsitys, että ennen 1974 öljykriisiä tehdyt "tuumanvahvuiset" rungot kestävät iskuja paljon paremmin, kuin useimmat kevyesti rakennetut nykytuotantoveneet. Laminointi osataan kyllä nyt paremmin, kuin ensimmäisiä Pearson Tritoneita muovailtaessa, mutta uusi tieto tukee enemmän rakentamisen helppoutta ja kustannusten hallintaa, kuin tuotteen kestävyyttä, -kuuluu sanonta.

        Nykyvenekin voi kestää, jos on hyvästä veistämöstä ja käsin laminoitu.

        Ensimmäisellä öljykriisillä ja nykyveneiden rakennustekniikalla on hyvin vähän syy- yhteyttä. 1974 voi joillekin uskovaisella olla maaginen luku, bawapurjehtijoilta olen kuullut vuoden 2000. Sopii uskoa kumpaan vaan. Nykyveneissä on paljon rakenteissa kritisoitavaa ( minun silmin), mutta sopivat useimmille. Harvinainen designkriteeri on selviäminen hengissä karilleajossa. En ole ennen kuullut. Mutta pitkäköliset (kuten kosterit), joissa metalliköli on koko pohjan pituinen voisi olla sellainen. Hankitko liikenteeseen panssariauton?. Siellä kuoleman riski on suurempi.
        seppomartti


    • Anonyymi

      Juuri ajelin Mäntyharjun ja Ristiinan suunnassa, ja eka vastaantulija oli v.1950 Borgward, kahdenistuttava avomalli. Sitten näkyi 40-luvun kapeenokkanen ja nuita veteraaniautoja tupsahteli liikennevirrassa. Jokainen riisikuppi yms. alkoi tuottaa pettymystä ja negatiivista esteettistä elämystä. Vähän sama, ku istuu Kaivarin nokan kahvilassa ja tsiikaa väylällä meneviä: Asuntovaunun ja veneen ristisiitoksia näkyy, joskus välillä veneitäkin. Ihan estetiikan kannaltakin voi asiaa lähestyä.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Haluaisitko nähdä

      Hänet alastomana?
      Ikävä
      78
      3895
    2. Hilirimpsistä

      Hyvää huomenta ja kivaa päivää. Ilmat viilenee. Niin myös tunteet. 🧊☕✨🍁❤️
      Ikävä
      201
      3042
    3. Nainen lopeta pakoon luikkiminen?

      Elämä ei oo peli 😔😟
      Ikävä
      25
      2980
    4. Älä elättele

      Toiveita enää. Ihan turhaa. Sotku mikä sotku.
      Ikävä
      49
      2818
    5. Olet täällä. Mutta ei minulle.

      Nyt olen tästä 100% varma. Satuttaa. T: V
      Ikävä
      24
      2764
    6. Kuule rakas...

      Kerrohan minulle lempivärisi niin osaan jatkaa yhtä projektia? Arvaan jo melkein kyllä toki. Olethan sinä aina niin tyyl
      Ikävä
      41
      2505
    7. Miten hitsissä ulosoton asiakas?

      On tää maailma kumma, tässä haisee suuri kusetus ja ennennäkemättömän törkeä *huijaus*! Miten to.monen kieroilu on edez
      Kotimaiset julkkisjuorut
      281
      2343
    8. Kela valvoo lasten tilejä.

      Tämä isoveli Kela kyttää jopa lasten yli 200,- euron rahat jotka on melko varmasti lahjaksi saatu. Se vaikuttaa perheen
      Yhteiskunta
      216
      2035
    9. Törmättiin tänään

      enkä taaskaan osannut reagoida fiksusti. Menen aina lukkoon. Yksi asia on varma: tunteeni sinua kohtaan ovat edelleen v
      Ikävä
      24
      1967
    10. Vieläkö sä

      Rakastat mua?❤️😔
      Ikävä
      44
      1927
    Aihe