Onko muita kohtalo tovereita? Poika syntyi 5.7.2001 2550g 48cm. Syntyessään väri oli hieman harmahtava. Ei hengittänyt kunnolla ja kiidätettiin suoraan synnytyssalista vastasyntyneiden teho-osastolle. Pian selvisi että pallea oli suuri kalvomainen möykky kun sen pitäisi olla kiinteä pieni lihasmainen. Pallean liian suuri koko oli aiheuttanut sen että vasen keuhko oli kasassa ja sydän oli työntynyt keskemmälle rintakehää. Lisäksi suolistossa oli jotain mutkia joita he joutuivat operoimaan. Vaihtoivat kuulemma ohutsuolen ja paksusuolen paikkaa, mitä se sitten tarkoittaakin? Nyt pojalla on vasemmalla kylkiluiden alla "ruma" pitkä arpi. Suolisto "vetää" ruokaa hitaasti ja huolena on ollut herkkä oksentelu. Mahahapot nousevat ruokatorveen ja pojalla havaittiin vähän aikaa sitten 3 asteen ruokatorven tulehdus vaikka edellisestä tähystyksestä ei ollut kulunut muutamaa kuukautta kauempaa. Vatsan ph-mittauskin näytti ihan normaalilta. Nyt kuitenkin saatiin lääkitys siihen ja puolen vuoden päästä on taas kontrolli. Mutta ei ne vaivat siihen lopu. Osittain leikkauksen takia pojalla on hieman sisäänpäin kääntyvät jalkaterät ja hänellä oli vielä vähän aikaa sitten taipumus varvistaa kävellessään. Sanoivat että vatsalihakset on heikot kun leikkauksen yhteydessä vatsalihakset leikattiin poikki ja tämä vaikuttaa lantion kautta kävelyyn. Ai niin ja kun se keuhko oli syntyessä kasassa tämä on aiheuttanut sen että poika hengästyy herkästi jo lyhyen juoksu pyrähdyksen jälkeen eikä siis pysy muiden lasten leikeissä mukana, mikä harmittaa lasta kovasti. Eli siis jos meillä on kohtalotovereita (minkä ikäisiä tahansa!) kertokaa teidän elämän tarinanne. Itketty on monesti tässä vuosien varrella eikä kaikkea ole varmaankaan vielä edes kärsitty. Mutta niinhän se on että ulkoapäin katsottuna kaikki ihmiset näyttävät lähes samalta mutta joillakin se elämän tarina on vähän liiankin kirjava. Meillä varsinkin tuntuu että pienen lapsen harteille on sysätty ihan liikaa...
Pallea "tyrä" vastasyntyneellä!
Elina-80
52159
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Ei ole omakohtaista kokemusta, mutta kummipoikani on vähän vastaavanlainen tapaus. Hänet kiidätettiin myös heti synnytyksen jälkeen ambulanssilla toiseen sairaalaan, jossa selvisi ettei palleaa juuri ollut (olisiko ollut juuri palleatyrä tms.). Myös pojan suolisto oli sikin sokin eikä toista keuhkoa juuri ollut (painunut lyttyyn). Myös sydämen toiminnassa oli muistaakseni jotain vikaa.
Pallea saatiin sitten rakennettua ja poika pääsi 5 kk:n sairaalassaolon jälkeen kotiin. En ole varma uusittiinko leikkaus 2 vai 3 kertaa, mutta viimeisimmästä on kulunut kohta 1,5 vuotta. Poika täyttää tänä kesänä 3.
Käsittääkseni poika voi hyvin. Ainoa asia jonka tähän hätään muistan on se, ettei pojasta tule koskaan huippu-urheilijaa, mutta muuten elintoiminnot ovat normaalit. Viimeksi kun pojan näin, ei ollut tietoakaan mistään synnytyksen jälkeisistä ongelmista! Poika voi siis mainiosti!
Toivon parasta myös sinulle ja uskon, että ajan myötä homma helpottuu teilläkin. Suomessa on onneksi erittäin hyvät terveyspalvelut ja lääketiedekin kehittyy jatkuvasti. Uskon, että nämä alkulapsuuden ongelmat kääntyvät vielä voitoksi. Tsemppiä!! =)
Tuttavaperheen nuorimmaisella (3. poika) oli myös palleatyrä.
Mutta...
Hänen palleatyräänsä ei huomattu kuin vasta vuoden kuluttua, kun neuvolaan sattui äidin todesta ottava lääkäri.
Nimittäin...
Vauva ei alkanut syömään. Ei siis todellakaan syönyt mitään. Äitinsä itki neuvolassa, kun lapsi ei syö. Neuvolassa sanottiin, että höpöhöpö ilman muuta syö. Äiti vetosi siihen, että on jo 2 poikaa kasvattanut ja tietää mistä puhuu, mutta ei neuvolassa uskottu.
Vasta sitten...
Kun painokäyrä lähti jyrkkään laskusuuntaan, äitiä uskottiin ja vauveli laitettiin sairaalaan tutkimuksiin.
Todettiin...
Palleatyrä. Siksi lapsi ei ollut pystynyt syömään. Useita leikkauksia.
Nykyisin...
Poika ulospäinsuuntautunut, elämäniloinen optimisti, josta ihmiset pitävät. Sellainen ihanan iloisen luonteen omaava murkkuikäinen poika. Kävelee sisäänpäin ja huonosti, ei urheile. Kävelyyn opettelu kesti useita vuosia ja hän jäi lyhytkasvuiseksi (kun ei vauvana saanut syötyä...)
Puutteensa tuo poika on korvannut muilla avuilla eikä näytä kärsivän asiasta.
Joten ei muuta kuin hymyä huuleen. Jokaisella jokin vaiva tässä elämässä. Eikä poikanne ole yksin. Kohtalotovereita löytyy.
Voisitte vaikka tällä palstalla peräänkuuluttaa muita vanhempia, joiden perheessä samanlainen tilanne. Tutustuisitte vaikka s-postitse ensin ja mistä tietää, jos tapaisittekin, jolloin poikannekin saisi "vertaistukea".
Hyviä vointeja ja tsemppiä!
Kiitos teille jotka olette vastanneet!!
Sairaalassa, Helsingin lastenklinikalla, meille sanottiin että tällaista vastaavaa on viimeksi tavattu -80 luvulla. Ja leikkauksen jälkeen vasta kirurgi uskalsi tunnustaa että jos lapsella ei olisi ollut vahva sydän olisi voinut käydä huonosti...
no meillä ei tyrää mutta sydän vika löytyi kun oltiin lähdössä kotia ja lääkäri teki lähtötarkastusta ja sanoi että ei lähdetä minnekkään vaan tällä pojalla on jotain! siinä oli mennä äitillä taju! sitten yksi lääkäri tutki ja sanoi että kaikki on hyvin. no päätimme että isä lähtee hakemaan iso velin 250kilometsinpäästä että me päästään illalla kotia vauvan kanssa. no me sitten jouduttiin spesialistin luo ja sanottiin että hän vielä varmistaa että kaikki on ok. sitten paljastui että lapsella on sydän vika (aortan koarktaatio). siinä oli itkussa pitelemistä. eikuin siitä soittaan 9isälle että tule heti takas ja jätä iso veli mummolaan. sitten pohjoisesta helsinkiin. poika leikattiin viikon ikäisenä. oli rakskasta laittaa poika happi kappiin... siinä meidän tarinaa. onko kohtalo tovereita. tänään just käytiin kontrollista kaikki hyvin :)
Meillä tytär syntyi 25.10.2003 Lopetti hengittämisen kun napanuora poikkaistiin ja sitten likkaa vietiin vaasan sairaalas 3 tuntia lääkärit tuumaili mikä on kunnes selvis että vastasyntyneen pallea tyrä on. 3cm reikä palleas josta oli koko ohut suoli ja osa paksu suolta päässy keuhkon tilaan ja keuhko oli läjäs ja sydän siirtyny kiidätettiin tampereelle sairaalaan ja 3 päivän ikäsenä leikattiin toipui hyvin ja nyt tomera likka