Vastaus on yritys- ja elinkeinoelämä. Ensin suuret teollisuuslaitokset halusivat työvoimaa tehtailleen ja tehtaiden piti sijaita hyvien liikenneyhteyksien varrella. Keskittämisen alku oli teollistumisessa. Ei politiikassa. Toki politiikalla tuettiin teollistamista, koska se toi varallisuutta ja aivan huikeat määrät maatalousyhteiskuntaan verrattuna.
Teollistamisvaihetta seurasi jälkiteollinen yhteiskunta, mikä perustuu kulutukseen (hyödykkeet ja palvelut) sekä uudentyyppiseen kannattavaan vientiteollisuuteen (korkeaa osaamistasoa edellyttävä teknologiateollisuus). Jälkiteollisen yhteiskunnan toimvuus edellyttää markkinoita ja niiden läheisyyttä sekä osaamista (korkeaa koulutusta ja tutkimusta). Näiden ansiosta on syntynyt kannattavia yrityksia, joiden oleassaolo perustuu paljossa osaamisen ja markkinoiden keskittymiseen. Kannattaa kuunnella vaikka Nokian entistä pääjohtajaa Jorma Ollilaa tai Sammon Björn Wahlroosia, jos ei muuten usko. Suomeakin pyörittävät toimivat markkinat. Ja siinä toimivuudessa ihmisten saavutettavuus on tärkeää ja se on myös kustannustekijä. Esim. kuljetusyritysten on erityisen kannattaa viedä jotain tuotettaan kuljetuksilla asutuskeskuksiin 10 000 ostajalle kuin 10 ostajalle pitkien matkojen päähän johonkin peräkylään. Tässäkin yritykset priorisoivat keskittämistä, eivät poliitikot. Onneksi meillä on suuri joukko poliitikkoja, joka ei myöskään vastusta yritysten näkemystä. Paits tietysti Kepu, jota ei kiinnosta Suomelle paras mahdollinen kannattavuus. Kepu haluaa tasapäistää Suomea ja silloin koko maan kannattavuus väkisinkin kärsii.
Aikamoinen mielipidepankki
Teollistamisvaihetta seurasi jälkiteollinen yhteiskunta, mikä perustuu kulutukseen (hyödykkeet ja palvelut) sekä uudentyyppiseen kannattavaan vientiteollisuuteen (korkeaa osaamistasoa edellyttävä teknologiateollisuus). Jälkiteollisen yhteiskunnan toimvuus edellyttää markkinoita ja niiden läheisyyttä sekä osaamista (korkeaa koulutusta ja tutkimusta). Näiden ansiosta on syntynyt kannattavia yrityksia, joiden oleassaolo perustuu paljossa osaamisen ja markkinoiden keskittymiseen. Kannattaa kuunnella vaikka Nokian entistä pääjohtajaa Jorma Ollilaa tai Sammon Björn Wahlroosia, jos ei muuten usko. Suomeakin pyörittävät toimivat markkinat. Ja siinä toimivuudessa ihmisten saavutettavuus on tärkeää ja se on myös kustannustekijä. Esim. kuljetusyritysten on erityisen kannattaa viedä jotain tuotettaan kuljetuksilla asutuskeskuksiin 10 000 ostajalle kuin 10 ostajalle pitkien matkojen päähän johonkin peräkylään. Tässäkin yritykset priorisoivat keskittämistä, eivät poliitikot. Onneksi meillä on suuri joukko poliitikkoja, joka ei myöskään vastusta yritysten näkemystä. Paits tietysti Kepu, jota ei kiinnosta Suomelle paras mahdollinen kannattavuus. Kepu haluaa tasapäistää Suomea ja silloin koko maan kannattavuus väkisinkin kärsii.
Aikamoinen mielipidepankki
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.