Kotimaa24:lla on pääkirjoitus otsikolla "Onko kirkkorakennuksen elinkaari nykyään todellakin 50–70 vuotta?" Aiheena on Ylivieskan kirkko, jolle kirkkohallitus ei antanut rakentamislupaa kun piti sitä liian kalliina. Teksissä todetaan mm.
"Toisaalta Suomessakin ollaan tilanteessa, jossa luterilaisissa seurakunnissa kirkoista joudutaan luopumaan sekä hiipuvan käytön että taloudellisten realiteettien vuoksi."
50 vuottakin tuntuu minusta tavattoman pitkältä ajalta. Ääripositiivista kirkon kannalta olisi olettaa jäsenten osuuden jatkavan laskuaan prosenttiyksikön vuodessa, siis 50 vuoden päästä olevan noin 20 %.
Kriisitietoisuus ei taida sittenkään olla riittävällä tasolla kirkossa.
"Toisaalta Suomessakin ollaan tilanteessa, jossa luterilaisissa seurakunnissa kirkoista joudutaan luopumaan sekä hiipuvan käytön että taloudellisten realiteettien vuoksi."
50 vuottakin tuntuu minusta tavattoman pitkältä ajalta. Ääripositiivista kirkon kannalta olisi olettaa jäsenten osuuden jatkavan laskuaan prosenttiyksikön vuodessa, siis 50 vuoden päästä olevan noin 20 %.
Kriisitietoisuus ei taida sittenkään olla riittävällä tasolla kirkossa.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kirkkorakennukset ovat kiinteistöjä muiden joukossa, joissa ei pitäisi olla mitään etuoikeuksia tai erillissuojeluita. Mitä ei tarvita, voi purkaa pois. Esimerkiksi Helsingin tuomiokirkon purkaminen vapauttaisi ison tonttipaikan keskusta-alueella kipeästi tarvittavalle parkkitalolle tarvittaessa.
Nim. Meingott
Vapaa-ajattelijain puolesta monet kulttuurihistorialliset kohteet voivat hyvin jatkaa oloaan. Keskiaikaiset kivikirkot ovat sellaisia, samoin Tuomiokirkko rakennuksena. Eri asia on, ovatko jotkut uskonnollisessa käytössä.
Näin. Kuten olen todennut monesti, ei vanhoja linnojakaan pidä purkaa vaikka olisi kuinka sodanvastainen.
Eivät ne ole kulttuurihistoriallisia kohteita, koska edustavat lainakulttuuria, eivät suomalaista. Ne ovat rakennuksia muiden joukossa, eivät erityiskohtelun kohteita.
Nim. Meingott
Osa kirkoista on kulttuurihistoriallisia kohteita ja osa ei. Osa puretaan kirkon omilla päätöksillä (esim. Tikkurilassa). Asian tukeminen tulee siirtää pois kirkon könttärahoituksesta (nyt 114 me).
Onko suomalainen kristinusko peräisin Jerusalemista, Roomasta, Wittenbergistä -- vai Tampereelta?
Jostain lähi-idästä homma lähti, mutta muuntui paavien myötä. Siitä tuli Saksassa Lutherin ym. myötä oma versionsa, joka levisi mm. Suomeen. Ja täällä mm. Ilkon kurssikeskuksen keskustelujen perusteella lisättiin naispappeus.
Ei kulttuuri ole mikään esine, joka siirretään paikasta toiseen tai josta tehdään tarkka kopio jollain Star Trekin replikaattorin tapaisella.
Kirkoissa on paljon rumia rotiskoja, ja jos huonossa kunnossa ei kannata korjata, eli olisi syytä purkaa.
Mutta suojellaanko niitä vain siksi että ovat kirkkoja?
Toisaalta tuntuu että museovirasto haluaa suojella mitä kummallisimmilla perusteilla joita maallikko ei oikein tajua. Kaipa rumuuskin voi olla kulttuurihistoriallista, suojelun väärtti.
Aikamoinen kalabaliikki syntyi Helsingissä mm. Makkaratalon makkarasta, joka sitten päätettiin suojella. Ei se monen mielestä kovin kaunis ole.
Toisaalta kun ajattelee kuinka paljon on purettu, ainakin näin jälkikäteen ajatellen, säilyttämisen arvoisia rakennuksia...
Ei taida oikein olla vertailukohtaa, josta näkisi suojellaanko rakennuksia juuri siksi että ovat kirkkoja. Ja onhan noita suojeltavia kohteita vaikka mitä: Vanha Rauma kokonaisuutena, viljamakasiineja, jne jne.
Paljonhan kirkkoja on. Vanhoja ja arvokkaita, mutta samanlaisia -- ei liene tarpeen suojella joka ainoaa kirkkoa, vaan pikemminkin aikakautensa edustajia eri puolilla maata.
Naputin jotain liiton sivullekin: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2019/06/15/kulttuuri-elaa/
"Ääripositiivista+kirkon+kannalta+olisi+olettaa+jäsenten+osuuden+jatkavan+laskuaan+prosenttiyksikön+vuodessa,"+-+Kysyisin+tästä,+miten+tämä+on+ääripositiivista.+En+ihan+ymmärrä.++Minusta+on+ihan+realistista+ajatella,+että+ev.-lut.+kirkossa+on+kuitenkin+noin+20+%+väestöstä+50+vuoden+päästä.
Minusta ei. Se edellyttäisi laskun säilyvän nykyisellään, kun nyt näyttää eroaminen ja liittyminen säilyvän vakaana ja kastettujen osuus laskevan. Tuntuu oudolta jos prosenttiosuus ei vähene kiihtyvästi.