https://i.postimg.cc/xCkgMg3g/Holed.jpg (Kuva rikkinäisen ulkopinnan poistamisen jälkeen?)
https://i.postimg.cc/Sswdr8Z4/Floater.jpg
Näin oli käyny kuvissat: Toinen raskaampi vene törmäsi ja teki runkoon reiän, sandwich-rakenteinen vene täyttyi, mutta kellui joten-kuten. Vene pelastettiin ja joku korjasi.
Mielipiteet:
- Kerrosrakenne heikompi kuin umpilaminaatti,
-kerrosrakenne eristää eikä kondenssivettä,
-korjaukset "mahdottomia" jos sattuu,
-täyte imee vettä ja erittäin kallis remppa odottaa.
Tarjotaan sandwich-purkkaria. Pysynkö kaukana vai tartunko tilaisuuteen? (Kuvat joltain keskustelupalstalta, ei liity kauppaan.)
Onk keskustelijoilla täällä sandwich-rakenteisia? Saa kommentoida.
Voileipää tai sitten ei: Kerrosrakenteen edut ja haitat??
Anonyymi
20
<50
Vastaukset
- Anonyymi
http://www.cruisersforum.com/forums/attachment.php?attachmentid=5953&d=1227583916
Keula irwistää. - Anonyymi
Kerrosrakenteen mitoituksessa on kolme järkevää vaihtoehtoa:
1) Tehdään yhtä luja kuin vertailukohteen umpilaminaatissa olisi, mutta huomattavasti kevyempi ja hieman jäykempi.
2) Tehdään yhtä painava kuin vertailukohteen umpilaminaatissa olisi, mutta selvästi lujempi ja huomattavasti jäykempi.
3) tehdään kompromissi 1 ja 2 kohdan välistä, saavuttaen hieman lujempi hieman kevyempänä, ja selvästi jäykempänä.
Jos kerrosrakenne ei kestä, olisi vertailuna ollut umpilaminaattikin pettänyt.
Jos jokin toinen umpilaminaatti olisi kestänyt, osoittaa se että vertailussa käytetty umpilaminaatti oli liian ohut.
Mitä paksumman umpilaminaatin lujuusominaisuuksia tavoitellaan, sitä suurempi on oltava myös väliaineen ominaislujuusarvojen, pelkkä paksuuden lisääminen ei siis riitä. Joko vaahto on vaihdettava tiheämpään, tai vaahto balsaan, tai balsa tiheämpään balsaan, tai jopa suuremman tiheyden puulajiin edellenkin poikittaisella syysuunnalla. Esim 10 mm umpilaminaatti voi painaa noin 18 kg/m^2.
Silloin väliaineenkin voi tehdä 5,6 kg/m^2 painoisena kevyemmän sorttiseenkin kompromissiin pyrittäessä, eikä 70 mm paksu 80 kg/m^3 tiheyden vaahto ole tällöin järkevä valinta. 36 mm paksu 155 kg/m^2 balsa saattaa olla, mutta 25,4 mm paksu 220 kg/m^3 tiheyden balsa vastaa 10 mm umpilaminaatin lujuus ominaisuuksia iskun kestävyyden suhteen paljon paremmin.
80 kg/m^3 vaahtoydin: https://www.gurit.com/Our-Business/Composite-Materials/Structural-Core-Materials/Gurit-Corecell-M
Probalsa, kaikki tiheydet: http://www.diabgroup.com/~/media/Files/Products/Core-material-products-English/ProBalsa December 2016 rev9 SI.pdf
Oikein tehdyssä kerrosrakenteessa ei ole mitään täytettä, vaan väliaine. Vain balsa imee vettä, muut vettä imevät eivät ole väliaineita, vaan säästöä väärässä paikassa. Oikein tehtynä balsa ei pääse veden kanssa tekemisiin, kun sen päällä on ehjä ja vesitiivis laminaatti pinnoituksineen. - Anonyymi
Mitä se heikoimman vaihtoehdon 80 kg/m^3 tiheyden ydinaineeksi tarkoitettu vaahtoydin sitten käytännössä kestää:
Veneiden välissä fendari puristuneena kokoon koskettaa veneen kylkeen 100 mm * 500 mm mittaisen suorakulmion alalle ja jakaa pintapaineen tasan. Tuolla pinta-alalla kyseisen vaahdon puristuslujuus on vähintäänkin 50 kN, eli reilut viisi tonnia.
Mutta ko alan piirin pituus on 1200 mm, ja sen kun kertoo vaahdon paksuudella saa leikkauspinta-alan, jonka pitäisi kyetä siirtämään voima muualle veneeseen.
15 mm vaahdonpaksuudella leikkauspinta-ala olisi 18000 mm^2, minkä leikkauslujuus on vähintäänkin 18kN, eli reilut 1,8 tonnia.
Fendari voi olla isompikin, tai niitä voi olla enemmän ottamassa voimaa vastaan, tai ydinaine voi olla paksumpikin. Kaikki parantaisivat kestävyyttä.
Samoilla mitoilla se 220 kg/m^3 balsaydin olisi leikkauslujuudeltaan 81 kN, eli 8,25 tonnia ja puristuslujuus jo yli 100 tonnia.
Paljonko autosi kestää?
Eipä pääse lähellekään mitään mainituista luvuista, useimmista etupuskurin saa hajalle jo potkaisemalla.
Miksi veneen kyljen siis edes pitäisi kestää törmäyksiä, kun emme tieliikenteessäkään ajele Leopard 2A6:lla, vaikka sellainen pitäisi olla jos haluttaisiin ajoneuvon kestävän törmäyksiä vauriotta.
Veneen kyljet ovat aivan riittävän lujia tarkoitukseensa myös kerrosrakenteisina, ja kestävät töppäilyjäkin varsin usein jos fendarit on välissä.- Anonyymi
Et huomioinut laskuissasi pintalaminaatteja, jotka jakavat kuormat laajemmalle alueelle. Laminaattien kanssa lujuus on suurempi.
Aloittajan esimerkissä vene jäi joten-kuten kellumaan. Olisiko umpilaminaatista tehty vastaavanlainen vene uponnut ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et huomioinut laskuissasi pintalaminaatteja, jotka jakavat kuormat laajemmalle alueelle. Laminaattien kanssa lujuus on suurempi.
Aloittajan esimerkissä vene jäi joten-kuten kellumaan. Olisiko umpilaminaatista tehty vastaavanlainen vene uponnut ?"Aloittajan esimerkissä vene jäi joten-kuten kellumaan. Olisiko umpilaminaatista tehty vastaavanlainen vene uponnut ?"
Jos on kannattravia ilmasäiliöitä, kuten pelastusveneissä, ei uppoa. Lainauslähteessä spekuloitiin myös "uppoamattomia" kuluttajille myytyjä purkkareta, kuten Etap-mallisto, joissa kalustekuoren ja rungon väli on vaahdotettu, mutta runko tehty normi-laminaattina.
Etap-konstilla ja sandwichilla pyritään:
- uppoamattomuuteen,
- kondenssiveden torjumiseen rungosta ja kannesta (saat ne vesitipat nukkuessasi naamallesi ikkunoista, dount worry),
- jäykkyyden saavuttamiseen ilman suurta painoa.
Hienoa, että täälläkin saa asiallisia vastakommentteja! Kiitoxet kesjkustelijoille. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Et huomioinut laskuissasi pintalaminaatteja, jotka jakavat kuormat laajemmalle alueelle. Laminaattien kanssa lujuus on suurempi.
Aloittajan esimerkissä vene jäi joten-kuten kellumaan. Olisiko umpilaminaatista tehty vastaavanlainen vene uponnut ?En huomioinut pintalaminaattien kuorman jakamista, koska sillä ei ole käytetyllä laskentatarkkuudella itään merkitystä lopputuloksessa.
Kun pintalaminaatti jakaa kuormaa laajemmalle alueelle, se edellyttää pintalaminaatin taipumista. Tällöin sen alla oleva balsa murtuu joko leikkausmurtumana, tai puristusmurtumana, koska se ei siedä murtumatt asellaista muodonmuutosta mitä laminaatin kuorman jakaminen edellyttää.
Vaahdon osalta vaahto sietää muodonmuutoksen plastisella alueella, jolloin kerrosrakenne on jo menettänyt lujuuttaan. Silloinkin laajemman pinta-alan kantaessa kuormaa kuorma jakautuu sille epätasaiseti. Niinpä suuremman pinta-alan, ja keskimääräisen väliaineen jännityksen tulo ei paljoa kasva, koska kokonaiskuorma ei todellakaan enää ole max jännitys kertaa pinta-ala.
"Olisiko umpilaminaatista tehty vastaavanlainen vene uponnut ?"
Olisi, jos se olisi mitoitettu samalle kuormalle, kuin kyseisen veneen kerrosrakenne. Tällöinkin umpilaminaatti olisi ollut kerrosrakennetta painavampi.
Kukaan ei ole väittänyt että kaikki veneet mitoitettaisiin samalle kuormalle. Eikä toivottavasti väitä koska sellainen väite ei pidä paikkaansa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Aloittajan esimerkissä vene jäi joten-kuten kellumaan. Olisiko umpilaminaatista tehty vastaavanlainen vene uponnut ?"
Jos on kannattravia ilmasäiliöitä, kuten pelastusveneissä, ei uppoa. Lainauslähteessä spekuloitiin myös "uppoamattomia" kuluttajille myytyjä purkkareta, kuten Etap-mallisto, joissa kalustekuoren ja rungon väli on vaahdotettu, mutta runko tehty normi-laminaattina.
Etap-konstilla ja sandwichilla pyritään:
- uppoamattomuuteen,
- kondenssiveden torjumiseen rungosta ja kannesta (saat ne vesitipat nukkuessasi naamallesi ikkunoista, dount worry),
- jäykkyyden saavuttamiseen ilman suurta painoa.
Hienoa, että täälläkin saa asiallisia vastakommentteja! Kiitoxet kesjkustelijoille."Jos on kannattravia ilmasäiliöitä, kuten pelastusveneissä, ei uppoa. "
Pelastusveneissä on noin, mutta ei sitä voi mihin tahansa yleistää.
On helppoa lisätä vaahtoa tai muuta kelluketta johonkin veneessä siten ettei se siirrä kuormia sellaiseen kohtaan, mikä kestäisi veteen upotettuna syntyvän nosteen. Esim matkapurjeveneen täyttämien pingispalloilla ei pitäisi sitä pinnalla, jos pohjaan tulisi reikä eikä sitä tukittaisi. Seurauksena ensin repeää kansi hajalle ja sitten pingispallojen karatessa hajonneesta kannesta vene uppoaa.
Oletko varma että kalustekuori kantaisi syntyvät rasitukset, jos sen ja rungon väliin ruiskutettu vaahto tuottaisi nostovoimaa, kten se veteen upotettuna tekee?
Väliaineet ovat riittävän lujia siirtämään kuormat itsestään pintalaminaatteihin aina, koska väliaineen toiminta kerrosrakenteen osana edellyttää paljon suurempaa kuormansiirtokykyä kuin nosteesta syntyisi. Veneissä käytetylle yleisimmän tiheyden PVC vaahdon osalta leikkauslujuus on 1 MPa luokkaa, eli neliömetrin pinta-ala kyljissä kykenee siirtämään kumpaankin pintalaminaattiin miljoon newtonia, eli yhteensä tasan jakautuneena 2 miljoonaa newtonia. Se on valtavasti enemmän kuin kellutuksessa olisi koskaan tarpeen. Sillon ratkaisevaa on siis väliaineen kokonaistilavuus, eli riittääkö pitämään vedellä täyttyneen veneen pinnalla. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En huomioinut pintalaminaattien kuorman jakamista, koska sillä ei ole käytetyllä laskentatarkkuudella itään merkitystä lopputuloksessa.
Kun pintalaminaatti jakaa kuormaa laajemmalle alueelle, se edellyttää pintalaminaatin taipumista. Tällöin sen alla oleva balsa murtuu joko leikkausmurtumana, tai puristusmurtumana, koska se ei siedä murtumatt asellaista muodonmuutosta mitä laminaatin kuorman jakaminen edellyttää.
Vaahdon osalta vaahto sietää muodonmuutoksen plastisella alueella, jolloin kerrosrakenne on jo menettänyt lujuuttaan. Silloinkin laajemman pinta-alan kantaessa kuormaa kuorma jakautuu sille epätasaiseti. Niinpä suuremman pinta-alan, ja keskimääräisen väliaineen jännityksen tulo ei paljoa kasva, koska kokonaiskuorma ei todellakaan enää ole max jännitys kertaa pinta-ala.
"Olisiko umpilaminaatista tehty vastaavanlainen vene uponnut ?"
Olisi, jos se olisi mitoitettu samalle kuormalle, kuin kyseisen veneen kerrosrakenne. Tällöinkin umpilaminaatti olisi ollut kerrosrakennetta painavampi.
Kukaan ei ole väittänyt että kaikki veneet mitoitettaisiin samalle kuormalle. Eikä toivottavasti väitä koska sellainen väite ei pidä paikkaansa.Onko tosiaan niin, että ainoastaan ydinaineen ominaisuudet vaikuttavat kerroslevyrakenteen lujuuteen, rajatulle alueelle tulevaa paikallista ”painekuormaa” vastaan ?
Otetaan esimerkiksi veneen kansi, jolla ihminen seisoo. Tuon teorian mukaan jalka menisi kannesta läpi, jos ydinmateriaalin leikkauslujuus ei kestäisi ihmisen painoa. Näinhän ei tietenkään ole. Esim. nomex-kennon leikkauslujuus on olematon ja silti sitä käytetään kerrosrakenteissa, myös veneiden kyljissä ja kansissa.
Kyllä kaikissa käytännön rakenteissa pintalaminaatti on niin paksu, että se jakaa pistekuorman laajemmalle aluelle, ja myös esimerkkisi fendarin kuorman (joka nyt ei ihan pistekuorma ole) jonkin verran fendaria laajemmalle alueelle. Ei myöskään ole olemassa äärettömän jäykkää rakennetta, vaan kaikki rakenteet taipuvat hieman, jolloin kuormat jakaantuvat laajemmalle alueelle ja piste/painekuorma muuttuu pintalaminaattien pinnan suuntaisiksi veto- ja puristusjännityksiksi sekä ydinaineen leikkausjännitykseksi. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko tosiaan niin, että ainoastaan ydinaineen ominaisuudet vaikuttavat kerroslevyrakenteen lujuuteen, rajatulle alueelle tulevaa paikallista ”painekuormaa” vastaan ?
Otetaan esimerkiksi veneen kansi, jolla ihminen seisoo. Tuon teorian mukaan jalka menisi kannesta läpi, jos ydinmateriaalin leikkauslujuus ei kestäisi ihmisen painoa. Näinhän ei tietenkään ole. Esim. nomex-kennon leikkauslujuus on olematon ja silti sitä käytetään kerrosrakenteissa, myös veneiden kyljissä ja kansissa.
Kyllä kaikissa käytännön rakenteissa pintalaminaatti on niin paksu, että se jakaa pistekuorman laajemmalle aluelle, ja myös esimerkkisi fendarin kuorman (joka nyt ei ihan pistekuorma ole) jonkin verran fendaria laajemmalle alueelle. Ei myöskään ole olemassa äärettömän jäykkää rakennetta, vaan kaikki rakenteet taipuvat hieman, jolloin kuormat jakaantuvat laajemmalle alueelle ja piste/painekuorma muuttuu pintalaminaattien pinnan suuntaisiksi veto- ja puristusjännityksiksi sekä ydinaineen leikkausjännitykseksi."Onko tosiaan niin, että ainoastaan ydinaineen ominaisuudet vaikuttavat kerroslevyrakenteen lujuuteen, rajatulle alueelle tulevaa paikallista ”painekuormaa” vastaan ? "
No ei tietenkään ole niin.
Kaikilla esityillä väliaineen lujuusominaisuuksilla (pintalaminaatin kuorman jakamista huomoimatta) väliaineen lujuus on selvästi suurempi kuin 10 mm umpilaminaatin taivutuslujuuden perusteella laskettu fendarin pinta-paine.
Niinpä kyseisen umpilaminaatti veneen kylki hajoaisi aina pienemmästä kuormasta, kuin mikään esitetyistä kerrosrakenteissa, kun kuormittajana on fendarin pinta-paine 100mm * 550 mm alalle.
Oletan, että jokainen osaa laskea vaikkapa tämän linkin:
http://www.roymech.co.uk/Useful_Tables/Mechanics/Plates.html
kaavoilla esim suorakulmion muotoisen levyn taivutuslujuuden vertailukelpoisella arvolla.
Esim levyn korkeus 1 m ja pituus 2,5 metriä, tuki ilman reunamomentteja ja linkissä olevan kuormitetun ympyrän säde 207 mm. Vastannee tosi isoa pallofendaria, kun linkistä ei satu löytymään kuorman muodoksi suorakulmiota, mutta tuolla piirin pituus on alkuperäistä fendaria vastaava, ja siten myös leikkauslujuus arvot väliaineelle, nehän olivat kuitenkin puristuslujuutta pienempiä, eli ratkaisevassa asemassa.
Tulos on 1300 kgf kuormaa, jos umpilaminaatin max taivutusjännitys on 200 MPa. Kaikille kerrosrakenteille saa helposti vähintään saman taivutuslujuuden.
Lopputulos on siis että kerrosrakenne kestää noin suuren pallofendarin kuormaa paremmin kuin 10 mm umpilaminaatti, jos kerrosrakenteen paksuus on edellä laskennassa käytetty myös vaahtoytimellä.
Nomexin leikkauslujuus ei suinkaan ole olematon, vaan tiheyteensä nähden vaahtoja parempi. Sitä on myös saatavissa veneissä yleisesti käytettyä vaahtoydintä tiheämpänä eli > 80 kg/m^3
Laskelmissa tarkasteltiin lujuutena kuormitusta ensimmäisen vaurion syntymiseen asti, ei siihen asti kun kyljessä on iso reikä. Sillä kriteerillä pintalaminaatin ydinaineen kuormituspinta-alaa suurentava vaikutus on balsalle alle pintalaminaatin paksuus, eli ei edes 5% lisäystä laskettuihin ydinaineen lujuusarvoihin. Ei ole mitään järkeä sitä huomioida, kun jo lasketuilla arvoillaväliaineen leikkaus- puristus lujuus tuotti suuremman laskennallisen kuormituksen kuinglobaali taivutuskuormituksen kesto pintalaminaateissa.
Jos ammut paineilmanaulaimella veneen kylkeä, menee naula tietysti läpi kerrosrakenteesta pienemmällä paineella kuin umpilaminaatista. Mutta ensimmäisen vaurion syntymiseen eroa ei ole lainkaan kerrosrakenteen ja umpilaminaatin välillä. Tuo lienee se äärimmäinen tapaus kuormituspinta-alan pienetämisestä, jolla kerrosrakenteen saa esitettyä mahdollisimman huonossa valossa, ja silti järkevällä kriteerillä sillä pääsee yhtä hyvään tulokseen.
Fendarin kokoisella tai sitä suuremmalla pinta-alalla kerrosrakenne on helposti ylivoimainen umpilaminaattiin nähden, koska globaali taivutus on silloin se heikoin lenkki, mikä määrää milloin ensimmäinen vaurio syntyy. Ja umpilaminaatin kannalta valitettavasti myös sen milloin rakenne pettää täysin. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Onko tosiaan niin, että ainoastaan ydinaineen ominaisuudet vaikuttavat kerroslevyrakenteen lujuuteen, rajatulle alueelle tulevaa paikallista ”painekuormaa” vastaan ?
Otetaan esimerkiksi veneen kansi, jolla ihminen seisoo. Tuon teorian mukaan jalka menisi kannesta läpi, jos ydinmateriaalin leikkauslujuus ei kestäisi ihmisen painoa. Näinhän ei tietenkään ole. Esim. nomex-kennon leikkauslujuus on olematon ja silti sitä käytetään kerrosrakenteissa, myös veneiden kyljissä ja kansissa.
Kyllä kaikissa käytännön rakenteissa pintalaminaatti on niin paksu, että se jakaa pistekuorman laajemmalle aluelle, ja myös esimerkkisi fendarin kuorman (joka nyt ei ihan pistekuorma ole) jonkin verran fendaria laajemmalle alueelle. Ei myöskään ole olemassa äärettömän jäykkää rakennetta, vaan kaikki rakenteet taipuvat hieman, jolloin kuormat jakaantuvat laajemmalle alueelle ja piste/painekuorma muuttuu pintalaminaattien pinnan suuntaisiksi veto- ja puristusjännityksiksi sekä ydinaineen leikkausjännitykseksi.En tiedä kengän numeroasi, mutta minun kenkäni mitoilla piirin pituus * 15mm väliaineen paksuus on yli 10 tuhatta neliömilliä. 80kg/m^3 PVC vaahdon leikkauslujuus on reilut 1 N/mm^2, eli vaahto kestää kengän alalle yli tonnin sekä puristus että leikkauskuormaa. Ei ole mitään ongelmaa kantaa ihmisen painoa moninkertaisesti (kiihtyvyyttä ylöspäin) yhden kengän pinta-alallla ja riittävällä varmuuskertoimella.
"Kyllä kaikissa käytännön rakenteissa pintalaminaatti on niin paksu, että se jakaa pistekuorman laajemmalle aluelle, ja myös esimerkkisi fendarin kuorman (joka nyt ei ihan pistekuorma ole) jonkin verran fendaria laajemmalle alueelle. Ei myöskään ole olemassa äärettömän jäykkää rakennetta, vaan kaikki rakenteet taipuvat hieman, jolloin kuormat jakaantuvat laajemmalle alueelle ja piste/painekuorma muuttuu pintalaminaattien pinnan suuntaisiksi veto- ja puristusjännityksiksi sekä ydinaineen leikkausjännitykseksi."
Tuossa olet itsesi kanssa ristiriidassa.
Kun pintalaminaattien kuorman jakamista ei huomioida, on tuloksena pintalaminaattien pinnan suuntaisiai veto- ja puristusjännityksiksiä sekä ydinaineen leikkausjännityksiä.
Jos taas huomioidaan, niin pintalaminaatti erikseen kantaa sekä leikkausta että taivutusta. Eli pintalaminaatin toinen puoli on puristusjännityksessä ja saman pintalaminaatin vastakkainen puoli vedossa. Sellaisella kuormituksella esim 3 mm pintalaminaatti taipuu todella paljon hyvin lyhyellä matkalla, esim jo yhdellä senttimetrillä. Poikittaissyinen balsa murtuu jo pienemmästä taipumasta yhden sentin matkalla, ellei liimaus pintalaminaattiin ole niin huono että se delaminoituu sitä ennen.
Ensimmäisen vaurion kannalta kuormien jakamisesta ei siis ole mitään hyötyä kengän pohjan kokoisilla tai sitä suuremmilla kuormitus pinta-aloilla, vaan balsalle jopa haittaa. Vaahtoydin sietää sitä paremmin, mutta kuormitetun ydinaineen pinta-alan kasvulla ei ole mainittavaa vaikutusta kuorman kestolle, koska epätasainen jännitysjakautuma lähestulkoon kompensoi sen hyödyn. Ja lisäksi pintalaminaattien taivutuskuormitus summautuu koko kerrosrakenteen taivutuksesta syntyvän puristuksen tai vedon kanssa, alentaen siten taivutuslujuutta samalla laminaatin kokonaisjännityksellä.
Tuollaisesta on siis hyötyä vain todella pienten pinta-alojen kuormituksessa vaahtoytimellä, esim kolikkoa pienemmän, jolloin väliaineen kuormitetun pinta-alan kasvu on jo merkittävää myös prosenteissa mitattuna.
- Anonyymi
Kerrosrakenteen korjaukset eivät ole mahdottomia. Suuret vauriot korjataan sisäpuolelta runkoa vasten ulkopuolelta painettua paikallista muottia vasten. Kts:
https://www.pbo.co.uk/expert-advice/repair-big-holes-28817
Kyljestä sahataan kaikki vaurioitunut laminaatti pois. Reuna porrastetaan ja viistetään sisäpuolelta niin, että uloimman laminaatin aukko on pienin. Laminointi sisäpuolelta muottia vasten järjestyksessä: uloin laminaatti (ehjän vanhan viistetyn laminaatin yli), ydinaineen liimaus ja viimeisenä sisäpuolen laminaatti vanhan sisäpuolen laminaatin yli.
Ei tuo nyt kovin paljoa eroa umpilaminaatin korjauksesta. Ne korjataan samalla tavalla sisäpuolelta paikallista muottia vasten. Molemmissa tapauksissa siis sisustus pitää purkaa vaurioituneelta alueelta.- Anonyymi
"Ei tuo nyt kovin paljoa eroa umpilaminaatin korjauksesta. Ne korjataan samalla tavalla sisäpuolelta paikallista muottia vasten. Molemmissa tapauksissa siis sisustus pitää purkaa vaurioituneelta alueelta."
OK. Fobiani sandwicheja kohtaan vähenee. Jos joudun korjaamaan umpilaminaattia, silloinkin teen ilmeisesti jonkin naarasmuotin korvikkeet toiselle puolelle, ja alan rakentamaan.
Nyt on vielä kaksi sandwich-kritiikkiä:
1. Väliaineen l. täytteen oma sisäinen lujuus?
2. On kuultu väite, että divinycel-vaahto päästää omia liuotinhöyryjään, jotka saattavat edistää delaminoitumista polyesterillä sidotuissa mattokerroksissa.
Vielä yx balsa-juttu: Kun selaatte espanjankielisiä listoja, -jos vaikka tekee mieli ostaa Kanarialla tai Mallorgalla seisova vene, jonka kyllästynyt britti myy puoleen hintaan- sana #balsa voi tarkoittaa aivan muuta kuin balsaa. Täytyy katsoa jostain muualta, onko myyntikohteessa balsaa ollenkaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
"Ei tuo nyt kovin paljoa eroa umpilaminaatin korjauksesta. Ne korjataan samalla tavalla sisäpuolelta paikallista muottia vasten. Molemmissa tapauksissa siis sisustus pitää purkaa vaurioituneelta alueelta."
OK. Fobiani sandwicheja kohtaan vähenee. Jos joudun korjaamaan umpilaminaattia, silloinkin teen ilmeisesti jonkin naarasmuotin korvikkeet toiselle puolelle, ja alan rakentamaan.
Nyt on vielä kaksi sandwich-kritiikkiä:
1. Väliaineen l. täytteen oma sisäinen lujuus?
2. On kuultu väite, että divinycel-vaahto päästää omia liuotinhöyryjään, jotka saattavat edistää delaminoitumista polyesterillä sidotuissa mattokerroksissa.
Vielä yx balsa-juttu: Kun selaatte espanjankielisiä listoja, -jos vaikka tekee mieli ostaa Kanarialla tai Mallorgalla seisova vene, jonka kyllästynyt britti myy puoleen hintaan- sana #balsa voi tarkoittaa aivan muuta kuin balsaa. Täytyy katsoa jostain muualta, onko myyntikohteessa balsaa ollenkaan."Nyt on vielä kaksi sandwich-kritiikkiä:
1. Väliaineen l. täytteen oma sisäinen lujuus? "
Tähän kysymykseen on jo vastattu edellisenä päivänä, eli 20.6.2019 viestiketjuhierarkieán kolmannessa ja neljännessä viestissä perusteellisesti.
"2. On kuultu väite, että divinycel-vaahto päästää omia liuotinhöyryjään, jotka saattavat edistää delaminoitumista polyesterillä sidotuissa mattokerroksissa."
Kaikkea puppua ei kannata uskoa mitä kuulee. Divinycell vaahdossa ei tehtaalta lähtiessään ole mitään liuotinhöyryjä, joten se ei sellaista myöskään päästä. Jos kuumennat vaahtoa liikaa, siitä vapautuu kaasuja, joilla tuote on paisutettu tiheämmästä muovista vaahdoksi. Se kaasu ei sisällä liuottimia.
Lue itse oikeaa tietoa valmistajan DIAB sivuilta, tai CoreCellin osalta yllä aiemmin annetusta linkistä. Samalla saatat jopa saada selville mitä liuottimia tuotteet kestävät ja mitä eivät kestä.
- Anonyymi
Suurin sandwich-rakenteisiin liittyvä riski on venen kannen väliaineen vettyminen satojen siihen porattujen reikien (tiikkikansi, heloitus, rustit jne..) kautta. Jos väliaine on balsaa, on ongelma tietty suurempi. Ja kaikista suurin se on alueilla, jossa on ”vahvistukseksi” väliaine korvattu vanerilla. Vanerissa, toisin kuin pystysyisessä balsassa, vesi pääsee kulkemaan poikkisuuntaan ja rakenne mätänee suurelta alueelta. Tästä esim. Madsin sail-life videot.
- Anonyymi
Kanteen, jossa on tiikkikansi on ruuveilla kiinni liittyy luonnollisesti oma riskinsä väliaineen vettymisestä. Hyvin tehtynä kannen väliaine saattaa olla myös vuosikymmenten jälkeen yhtä kuiva kuin veistämöltä lähtiessä. Viimeisimpinä havaintoinani on noin 40v Malön mastonjalustan ympäristö, josta näin irti sahatun täysin kuivan palan ja Finngulf 36 vm1988 tiikkikannen hionnan yhteydessä tehty väliaineen kosteusmittaus. Finngulfin väliaine oli täysin kuiva useasta kannen alle poratusta reiästä mitattuna.
- Anonyymi
Tiikkikannen ruuvit ovat kaikkein pienin riski, vaikka niitä onkin valtava määrä. Suurempi riski paikka on kuormitetut kiinnityspisteet, kuten rustit, mastonjalka, köysilukot ja vinssit. Veneessäni kaikkien noiden alta löytyy vettynyttä vaneria. Rustien kohdalta vesi oli löytänyt tiensä myös Divinycell-täyteaineeseen. Kaikki pois ja uutta tilalle oli korjaus. Vanerit korvasin umpilaminaattilla. Kansi on melkein kaikissa veneissä kerrosrakennetta ja riskinä paljon suurempi kuin runko. Rungon täyteaineen vettyminen on hyvin harvinaista, koska siihen tehdään kiinnityksiä vain sisäpuolelta.
- Anonyymi
Valmistaakohan kukaan veneisiin turvatyynyjä, jotka laukeaisivat veden vaikutuksesta automaattisesti? Jos sellaisia olisi veneessä eri osastoissa, ne veisivät tilan veneeseen tulvivalta vedeltä ja pitäisivät veneen pinnalla isoissakin vuodoissa.
- Anonyymi
Jos veneessä olisi ihmisiä sisällä tyynyjen lauetessa, niin ne voisivat estää heitä pääsemästä ulos.
- Anonyymi
Mulla on yx yhtä hyvä: Täytä tarpeettomat lokerot pingispalloilla. Ne pitävät veneen pinnalla vesilastissa. Samalla kun peräkajuutta on täynnä, voit sanoa anopille että sori nyt et pääsee kyytiin.
- Anonyymi
Totuus kerrosrakenteen kuorman jakautumisesta eri kerroksiin ja eri paikoissa:
https://journals.sagepub.com/doi/10.1177/109963620000200306
Lainaus:"The results show that classical and first order shear deformation theory under-predict stresses and strains in the sandwich faces by more than an order of magnitude, while the higher order shear deformation theory is much more accurate. Although the higher order theory gives reasonable agreement with the elasticity solution, and is believed to be useful in practical application, it still gives errors on the order of 10 to 25% in face strains and interface shear stresses. The elasticity solution shows that the shear stress varies through the core thickness in the vicinity of localized loads, contrary to the assumptions of the higher order sandwich theory."
Eli pintalaminaatin kuorman jakautumista ei todellakaan kannata ottaa huomioon, koska nuo yksinkertaistetut teoriat yliarvioivat lujuuksia muutenkin sekä pintalaminaateissa että ydinaineessa leikkausjännityksen paksuussuuntaisen jakautuman osalta.
Ja tästä huolimatta 50% kevyempi kerrosrakenne kestää enemmän tasan jakautunutta kuormaa fendarin pinta-alalla kuin umplaminaatti, jos ydinaineen paksuus, tiheys, ja osuus kokonaispainoista on tarkoitukseen oikein valittu. Saman taivutuslujuuden kerrosrakenteella saavuttaa pitkällä jännevälillä yksiakselisessa taivutuksessa (palkki) 75% kevyempänä kuin umpilaminaatilla. Moniakselisessa taivutuksessa (plate, tai shell) kerrosrakenteen etu umpilaminaattiin nähden jää pienemmäksi.
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Cynthia Woods
😋😍😋😍😋😍😋😍😋 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl04372247#CynthiaWoods 🔞💋❤️💋❤️💋🔞�114836Aimee Dvorak
😍😋😍😋😍😋😍😋😍 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl02740429#AimeeDvorak 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞💋💋03049Molly Graham
😍😋😍😋😍😋😍😋😍 😍 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl02277975#MollyGraham 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞❤️03045Pamela Orr
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 🍒 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl06055581#PamelaOrr 🔞❤️💋❤️💋❤️🔞03044Lakeisha Coleman
🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl08105348#LakeishaColeman 🔞💋❤️💋❤️💋🔞03040Rachelle Reynolds
😋😍😋😍😋😍😋😍😋 🔞 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl03175674#RachelleReynolds 🔞❤️💋❤️💋❤️03035Becky Steele
🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑🍑 💋 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl05250014#BeckySteele 🔞❤️💋❤️03035Allison Queen
🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl07854217#AllisonQueen 🔞❤️❤️❤️❤️❤️🔞03034Jennifer Mitchell
🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑🍒🍑 🔞 Nymfomaani -> https://x18.fun/girl08490246#JenniferMitchell 🔞❤️💋❤️💋❤️03029Stephanie Love
😋😋😋😋😋😋😋😋😋😋 ❤️ Nymfomaani -> https://x18.fun/girl01692207#StephanieLove 🔞❤️💋❤️💋❤️03026