Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on neljässä vuodessa noussut hieman yli neljä prosenttiyksikköä ja on nyt 27,4 prosenttia. Ev.-lut. kirkkoon kuuluu alle 69,7 prosenttia.
Muodolliset jäsenyydet eivät kerro kaikkea! Vuonna 2016 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan 55,5 % väestöstä pitää itseään ”ei-uskonnollisena”, kun ”uskonnollisena” itseään pitää 38,5 % ja ”vahvasti uskonnollisena” 6 %. (Anja Terkamo-Moisio 2016. http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-2198-7/urn_isbn_978-952-61-2198-7.pdf.)
Nuorisobarometrin (2018, s. 93) kyselyn mukaan 57 % pitää itseään ”ei-uskonnollisena” ja 27 % ”uskonnollisena”, ja lisäksi 21 % asemoi itsensä niiden väliin. Kahdeksassa vuodessa ei-uskonnollisten osuus on kasvanut noin 20 prosenttiyksikköä.
Kansainvälisen Pewreserach-tutkimuskeskuksen mukaan (2018) Suomen uskonnollisuuden aste on 25. sijalla 34 maasta Euroopassa; 13% aikuisista on vahvasti uskonnollisia (“highly religious”) ja 10% (27/34) sanoo uskonnon olevan hyvin tärkeää elämässään. http://www.pewresearch.org/fact-tank/2018/12/05/how-do-european-countries-differ-in-religious-commitment/
Kansainvälisessä ISSP (International Social Survey Programme) -kyselyssä (2018) teemana oli uskonto ja uskonnollisuuden muutokset. Suomessa kyselyn mukaan 25–34-vuotiaiden ikäryhmässä oli eniten vastaajia, jotka ilmoittivat jumalauskonsa muuttuneen suuntaan tai toiseen. Tämän ikäryhmän naisista 29 prosenttia ja miehistä 22 prosenttia ilmoitti luopuneensa jumalauskosta, kun molempien sukupuolien edustajista 8 prosenttia ilmoitti alkaneensa uskoa Jumalaan.
Tuoreen suomalaisen tutkimuksen mukaan uskonnollisuuden merkitys identiteetille jakaantuu seuraavasti: erittäin tärkeä 12 %, jokseenkin tärkeä 21%, ei kovin tärkeä 31 % ja ei lainkaan tärkeä 34 %. (Suomalaiset identiteeteiltään yllättävän samanlaisia, s. 11 ja 21. e2 2018. http://e2.fi/article/104.)
Suomen kulttuurirahasto ja e2 Tutkimuskeskus kysyivät myös, mikä on suomalaisille ”pyhää” (http://e2.fi/publication/68). Pyhiksi asioiksi yli 2/3 valitsi rakkauden ja läheiset ihmissuhteet. Yli 50 %:n kannatuksen saivat rauha, koti, turvallisuus ja ihmisarvo. Luontoa piti pyhänä 48 %. Sen sijaan vain 15 % piti pyhänä uskontoa ja kirkkoa.
Suomalaisen yhteiskunnan luottamusrankingissa kirkko on sijalla 19/25. Se tosin päivitti puolueet (25/25)., vaikka puolueilla – samoin kuin yhä myös kirkolla – on suuri rooli julkisen vallan käytössä ja yhteiskunnassa.
Myös kirkon tutkimuskeskuksen Gallup Ecclesiastica -kyselyn (2015) mukaan kristinuskon opettamaan Jumalaan uskoo vain kolmannes sekä Jeesuksen sovitustyöhön ja kuolleista nousemiseen vajaa neljännes kaikista suomalaisista, nuorista vielä vähemmän.
Kirkollisvaalien äänestysprosentti oli 14,4 % (alle 18-vuotiasta 8,4 %). Se tarkoittaa, että 10 % kaikista äänestysikäisistä suomalaisista äänesti. Kyseessä ei ole kuitenkaan yhtenäinen vaikuttajaryhmä, sillä kirkollisvaaleissa äänestäneet ja tehtäviin valitut ovat monista asioista varsin erimielisiä.
Maallistumiskehityksen mittalukuja
31
<50
Vastaukset
- Anonyymi
Mielenkiintosia tietoja monesta eri lähteestä. Kaikki puhuvat saman kehityssuunnan, trendin puolesta.
- Anonyymi
Mielenkiintoista on sekin, että kohta 700t on eronnut kirkosta vapaa-ajattelijoiden ja VATA ry:n ylläpitämän sivuston kautta. Trendi on siis selvä. Selvä on myös vuosia jatkunut vapaa-ajattelijoiden jäsenmäärän lasku. Miksi?
Eivätkö eroajat miellä itseään uskonnottomiksi tai onko sekulaari yhteiskunta niin sekulaari, että uskonnoton on siinä kuin kala vedessä?
Jos ajattelen, minkä verran uskontoa kohtaan arkielämässä, luvut "uskonnollisiksi" itsensä mieltävistä on mielestäni aika korkeita. Esim. työyhteisössä en osaisi mainita yhtään henkilöä joka vaikuttaisi uskonnolliselta. Vaikka prosentuaalisesti heitä on useita.
Uskonnollisiin katsomuksiin ja uskoviin pilkallisesti tai negatiivisesti suhtautuvia pystyisin sensijaan mainitsemaan monia. Kyllä, työpaikalta, jonka pitäisi olla katsomusneutraalia aluetta. Uskonnon ja uskovien pilkkaaminen on yleisesti hyväksyttyä. Ehkä siksi ainoastaan tiukkapipoisimmat tarvitsevat uskonnottomien etujärjestöä.
- Anonyymi
Herää kysymys, onko opetus- ja kulttuuriministeriö tietoinen tästä kehityksestä.
- Anonyymi
Avauksen valossa Vapaa-ajattelijain liitolta perusteltu, hyvä aloite:
"Kirkkojen taholta on ehdotettu Opetus- ja kulttuuriministeriölle uskontoasioiden neuvottelukunnan perustamista. Asia tuli julki kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston ylijohtajan Riitta Kaivosojan puheenvuorossa kirkolliskokouksessa. Ehdotusta perusteltiin muun muassa sillä, että Suomessa on nykyään yhä enemmän uskontokuntia sekä vuorovaikutuksen tarpeella.
Uskonnottomien ihmisoikeus-, edunvalvonta- ja kulttuurijärjestö Vapaa-ajattelijain liitto katsoo, että mikäli uusi neuvottelukunta valtiovallan ja katsomusten kentän yhteydenpitoon halutaan, sellaisen tulisi olla uskonto- ja katsomusasioiden neuvottelukunta (tai vain katsomusasioiden neuvottelukunta) niin, että mukana ovat uskonnollisten yhdyskuntien edustajien lisäksi myös uskonnottomien järjestöjen edustajia. Pelkästään uskontokuntien erityisasemaa entisestään korostavaa neuvottelukuntaa ei mielestämme tarvita.
Uskonnottomien huomioon ottamista voi perustella sillä, että Suomessa on yhä enemmän uskonnottomia ja suomalainen kulttuuri on ylipäätään maallistunut. Uskonnottomiin kuuluvat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan ateistit, agnostikot, skeptikot ja uskontojen suhteen välinpitämättömät. Eräiden kyselytutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista identifioi itsensä ei-uskonnollisiksi. Liitämme siitä loppuun tutkimustietoa. - Anonyymi
Avauksen valossa Vapaa-ajattelijain liitolta perusteltu, hyvä aloite:
"Kirkkojen taholta on ehdotettu Opetus- ja kulttuuriministeriölle uskontoasioiden neuvottelukunnan perustamista. Asia tuli julki kulttuuri- ja taidepolitiikan osaston ylijohtajan Riitta Kaivosojan puheenvuorossa kirkolliskokouksessa. Ehdotusta perusteltiin muun muassa sillä, että Suomessa on nykyään yhä enemmän uskontokuntia sekä vuorovaikutuksen tarpeella.
Uskonnottomien ihmisoikeus-, edunvalvonta- ja kulttuurijärjestö Vapaa-ajattelijain liitto katsoo, että mikäli uusi neuvottelukunta valtiovallan ja katsomusten kentän yhteydenpitoon halutaan, sellaisen tulisi olla uskonto- ja katsomusasioiden neuvottelukunta (tai vain katsomusasioiden neuvottelukunta) niin, että mukana ovat uskonnollisten yhdyskuntien edustajien lisäksi myös uskonnottomien järjestöjen edustajia. Pelkästään uskontokuntien erityisasemaa entisestään korostavaa neuvottelukuntaa ei mielestämme tarvita.
Uskonnottomien huomioon ottamista voi perustella sillä, että Suomessa on yhä enemmän uskonnottomia ja suomalainen kulttuuri on ylipäätään maallistunut. Uskonnottomiin kuuluvat Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen mukaan ateistit, agnostikot, skeptikot ja uskontojen suhteen välinpitämättömät. Eräiden kyselytutkimusten mukaan yli puolet suomalaisista identifioi itsensä ei-uskonnollisiksi. Liitämme siitä loppuun tutkimustietoa. - Anonyymi
Voisi kai sanoa, ettyä potentiaalia kirkon aseman horjumiseen on. Onko kirkossa kyse savijaloilla seisovasta jättiläisestä? Paitisi että ei seiso vain omilla jaloillaan.
- Anonyymi
Jättiläistä pönkitetään valtovallan ja kuntienkin toimesta.
- Anonyymi
Toisaalta on kuitenkin kaikenlaisia sosiaalisia siteitä pysyä kirkon jäsenenä. Onko joillekin ihmisille ylimääräinen kynnys, eksistentiaalisen askeleen tai jopa hypyn vaatimus eroamisen esteen.
- Anonyymi
Valitettavasti Anja Terkamo-Moision väitöskirjan (Complexity of attitudes towards death and euthanasia) kyselyyn vastanneet (2796) eivät olleet satunnaisuuteen perustuva otos, vaan eutanasiaan liittyen vastaajaksi ilmoittautuneista itsevalikoitunut näyte (self-selected opinion poll).
Noiden prosenttilukujen luotettavuus koko väestöä kuvaavana on siksi hyvin heikko eikä niitä kannata viestinnässä enää käyttää maallistumiskehityksen selkeinä mittalukuina.
Mediakriitikko Markku Lehtola on huomauttanut tästä viitaten kysely- eli surveynmetodien ekspertin, Tampereen yliopiston emeritusprofessori Pertti Suhonen Terkamo-Moision väitöksen kyselystä esittämään murskaavaan arvioon Yhteiskuntapolitiikka-lehdessä 6/2016.
Onneksi samassa yhteydessä esiin tuomani Nuorisobarometrin kyselyt on tehty kohderyhmästä satunnaisella ja kohtuullisen suurella otannalla, joten niitä voi lähtökohtaisesti pitää luotettavana. Toki kyselyn käytännön toteutuksessa neljän vuoden välein voi olla joitakin eroja.
Olisi hienoa, jos vastaava kysely koko väestöstä voitaisiin tehdä satunnaisotannalla mieluiten vaikka parin tuhannen otoksella. Osa lehtien gallup-ruletista tehdään noin tuhannen henkilön otoksilla.
Kansainvälisesti on alettu kysyä, miten ihmiset kuvaavat, määrittävät, identifioivat itseään uskonnollinen - ei-uskonnollinen -ulottuvuudella, ja siten kysyttyjä kyselytutkimuksia tarvittaisiin Suomeenkin. - Anonyymi
On siinä Nuorisobarometrissakin ongelmia, niin kuin tekijät kertovat (s. 11):
"Kato on Nuorisobarometrin historian ajan ollut koko ajan paheneva ongelma. Luotettavan tiedon saaminen edellyttää haastatteluja, mutta
puhelinnumeron ja suostumuksen saaminen vaikeutuu kaiken aikaa. Kadon takia Väestörekisterikeskuksesta tilataan vastaajatavoitteeseen nähden vähintään kymmenkertainen määrä numeroita, ja jos valittu henkilö ei vastaa puhelimeen, haastattelija soittaa seuraavalle, ja näin saadaan halutun kokoinen otos (niin sanottu korvaava poiminta). Kun vaikeasti tavoitettavat vastaajat on korvattu helposti tavoitettavilla, syntyy poimintaharhaa, sillä tavoitettavuuskin
on vastaajan ominaisuus. Tässä otantatavassa on vaikea määritellä, mikä on kunkin vastaajan todennäköisyys tulla poimituksi. Niinpä tarkkaan
ottaen ei kyse ole otoksesta, vaan näytteestä.
Tiedonkeruun toteutti Kantar TNS Oy puhelinhaastatteluin, joita tehtiin yhteensä 1901. Aineistossa on sukupuolen (nainen, mies), ikäryhmien (15–19-, 20–24- ja 25–29-vuotiaat) ja äidinkielen (suomi, ruotsi, muu) mukainen kiintiöinti, joka vastaa osuuksia perusjoukossa. Haastattelukielinä olivat suomi ja ruotsi. Puhelinhaastattelut toteutettiin tammikuussa ja helmikuussa 2018. Haastattelujen pituuksien keskiarvo oli 33 minuuttia 40 sekuntia."- Anonyymi
Nämä kato-ongelmat koskevat itse asiassa miltei kaikkia "galluppeja"" ja kuluttajapaneeleja yhtä lailla.
- Anonyymi
Korjaus. Seuraavassa on 27 % korjattu oikeaan lukuun 22 %.
"Nuorisobarometrin (2018, s. 93) kyselyn mukaan 57 % pitää itseään ”ei-uskonnollisena” ja 22 % ”uskonnollisena”, ja lisäksi 21 % asemoi itsensä niiden väliin. Kahdeksassa vuodessa ei-uskonnollisten osuus on kasvanut noin 20 prosenttiyksikköä." - Anonyymi
Tästä on hieman korjattu versio VA-lehdessä 2/2019. Jutussa on kuitenkin myös jatkona osuus "haasteista".
- Anonyymi
Juttua ei ole vielä erikseen. Eräs osa maallistumista on kuitenkin käsitelty erikseen. ET-opetuksen tunnuslukuja: http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2019/08/30/et-oppilasmaaran-kasvu-vauhdittuu/
- Anonyymi
Terkamo-Moision väitöskirjassa ei ole tavanomaista survey-kyselyä, vaan se liittyi eutanasiasta kiinnostuneiden mielipidejakaumiiin. Siksi se on lehtijutussa vähemmällä sijalla.
- Anonyymi
Tämin vielä. Ei olis kannattanut kysyä?
Kirkon tutkimuskeskus kysyi vuoden 2019 rippikoululaisten kantoja, yli 12 000 vastasi:
35 % sanoi uskovansa Jumalaan,
32 % sanoi uskovansa Jeesuksen ylösnousemukseen,
57 % sanoi haluavansa kuulua evl kirkon jäsenyyteen.- Anonyymi
"Ei olisi kannattanut kysyä?" Hyvä kysymys. Tosiasioiden tunnustaminen on kuitenkin hyvä alka uuteen asemointiin.
Anonyymi kirjoitti:
"Ei olisi kannattanut kysyä?" Hyvä kysymys. Tosiasioiden tunnustaminen on kuitenkin hyvä alka uuteen asemointiin.
Kirkon näkökulmasta pikemminkin kannattaa kysyä mutta ei kannata kertoa vastauksia.
Toisaalta EN usko että kirkon piirissäkään on pelkästään ihan suoraviivaista hyötyajattelua. Oletan kirkon tutkimuskeskuksen pyrkivän ihan oikeasti todellista tietoa kohti.
- Anonyymi
Yhteiskunnallisen maallistumisen vastakohtana on julkisen vallan kirkollisuus: Suomen ev.-lut. kirkolla on julkisoikeudellinen erityisasema, jonka valtiokirkollisuus ilmenee näin:
Kirkkolaki (erityisasema eduskunnassa, muutoksia vain kirkolliskokouksen esityksestä, perustuslain 76 § mukaan).
Kirkollisverojärjestelmä; verokarhu ja vouti hoitavat.
Tukimääräraha valtion budjetista kirkolle 116 miljoonaa euroa könttänä.
Uskonnonopetuksen pakollisuus kirkon jäsenille peruskoulussa ja lukiossa.
Uskonnollisia tilaisuuksiia liitetään yhä koulujen ja päiväkotien ohjelmaan (hartaudet, jumalanpalvelukset).
Eduskunnan valtiopäivien avajaisjumalanpalvelukset; Humanistien ja Vapaa-ajattelijain tarjoamalla vaihtoehdolla ei virallista asemaa.
Uskonnollisen valan vannominen maalllisiin tehtäviin (virkamiehet, ministerit, armeija; sen sijaan poistui oikeuslaitoksesta 2016 ja 2017).
Valtion palkkaamat papit puolustusvoimissa ja vankiloissa.
Lakisääteiset jumalanpalvelukset ja hartausohjelmat Yleisradiossa.
Kirkosta eroajien rankaisu kirkollisverovelvollisuudella koko eroamisvuoden loppuun ja verovapaa vuosi liittyjille.
Uskonnottomien järjestöillä ei ole vihkimisoikeutta.
Jumalanpilkan kriminalisointi Rikoslaissa.
Hautaustoimilaki syrjii uskonnottomia..- Anonyymi
Huh.onpas siinä listaa kerrakseen. Jottain tarttis tehrä.
- Anonyymi
Noin 10 vuosikertaa miehistä kuuluu enää alle puolet kirkkoon.
- Anonyymi
Tarkkaan ottaen 11 vuosikertaa! Alle 50 %.
- Anonyymi
Helsingissä ikäluokittain vuoden 2018 lopussa:
____ 0-14v _ 15-19v _ 20-39v _ 40-64v _ 65v
2003 71,0% 74,6% 71,4% 67,0% 77,5%
2004 70,4% 74,5% 70,1% 66,5% 77,0%
2005 70,2% 73,8% 68,5% 65,8% 76,5%
2006 69,3% 73,3% 66,1% 65,2% 76,4%
2007 68,3% 72,4% 64,4% 64,4% 76,1%
2008 67,3% 71,4% 61,7% 63,4% 75,7%
2009 66,0% 70,9% 59,8% 62,4% 75,2%
2010 64,8% 69,7% 56,0% 60,4% 74,5%
2011 63,3% 68,8% 54,0% 59,1% 73,8%
2012 61,8% 68,3% 52,7% 58,0% 73,1%
2013 60,3% 67,3% 51,3% 56,7% 72,5%
2014 58,7% 65,9% 49,6% 55,2% 71,7%
2015 57,2% 65,6% 48,6% 53,9% 71,0%
2016 55,4% 64,4% 47,5% 52,8% 70,0%
2017 53,6% 63,3% 46,4% 51,6% 69,2%
2018 51,9% 62,7% 45,2% 50,4% 68,3%- Anonyymi
Tässä Helsingin kehityslukemia miesten ja naisten mukaan eroteltuna:
Ev.lut kirkkoon kuuluvuuden kehitys,
yhteensä, miehet, naiset:
2003 70,9% 66,9% 74,3%
2004 70,1% 66,1% 73,5%
2005 69,2% 65,2% 72,7%
2006 68,3% 64,2% 71,8%
2007 67,0% 62,9% 70,7%
2008 65,6% 61,3% 69,4%
2009 64,3% 60,0% 68,2%
2010 62,1% 57,6% 66,1%
2011 60,7% 56,2% 64,7%
2012 59,6% 55,0% 63,7%
2013 58,4% 53,8% 62,5%
2014 56,9% 52,3% 61,1%
2015 55,9% 51,2% 60,0%
2016 54,7% 50,0% 59,0%
2017 53,6% 48,8% 57,9%
2018 52,4% 47,7% 56,7% - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tässä Helsingin kehityslukemia miesten ja naisten mukaan eroteltuna:
Ev.lut kirkkoon kuuluvuuden kehitys,
yhteensä, miehet, naiset:
2003 70,9% 66,9% 74,3%
2004 70,1% 66,1% 73,5%
2005 69,2% 65,2% 72,7%
2006 68,3% 64,2% 71,8%
2007 67,0% 62,9% 70,7%
2008 65,6% 61,3% 69,4%
2009 64,3% 60,0% 68,2%
2010 62,1% 57,6% 66,1%
2011 60,7% 56,2% 64,7%
2012 59,6% 55,0% 63,7%
2013 58,4% 53,8% 62,5%
2014 56,9% 52,3% 61,1%
2015 55,9% 51,2% 60,0%
2016 54,7% 50,0% 59,0%
2017 53,6% 48,8% 57,9%
2018 52,4% 47,7% 56,7%Melko huomattava, liki 10 prosenttiyksikön ero miesten ja naisten välillä kirkon jäsenyysprosenteissa. On mietitty syitä tuohon erilaisuuteen?
- Anonyymi
Lakisääteinen et-kirjallisuuden opetus ja kirkollisveron lopetus vähentää matutusta joka pelkkänä toimeentulo/vuoratukena maksaa 2 miljardia vuodessa 100 000 matua kohden ja trooppiset yms rikokset päälle sairaudenhoitoina jne.
- Anonyymi
ET-opetus on tosiaan tärkeää maallistuville maahanmuuttajille, jotka eivät halua lapselleen islamkin uskonnon opetusta.
- Anonyymi
Pohjoismaiden evlut kirkkojen kasteosuudet koko ikäluokasta:
Ruotsi 40,2% (2018)
Norja 51,9% (2018)
Tanska 58,7% (2018)
Suomi 62,2% (2019)- Anonyymi
Oho! Painotetulla keskiarvolla tässä pohjoismaisessa populaatiossa päästään jo 50 prosentin tuntumaan.
- Anonyymi
Suomen koululaitos ei ole tietääkseen..
- Anonyymi
Vaparien onnistui levittää shariaa Vantaalla kaikessa hiljaisuudessa. Onnistunut operaatio. Vantaalainen vaparien pääsihteeri kehrää tyytyväisyydesta ja muikenee kuin vaari. Vapaa-ajattelijoiden liiton VAL kom-pääsihteeri Vantaalta on järjestänyt poliittisten toverien kanssa muslimeille etuja Vantaalla ja ollut hiljaa vaparilehdissä jne. hissun kissun hyvää tulee
Riikka Purra 19.5. PS kansanedustaja
"Suomessa on koulusta vapaata esim. helatorstaina, joka on kirkkolaista ilmenevä kirkollinen juhlapäivä.
Sitä en olisi uskonut, että Suomessa muslimioppilaat saavat lisäksi oman, erillisen vapaapäivänsä ramadanin päättyessä. Näin kuulemma ainakin Vantaalla. Miksi ihmeessä?"
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 231555
Miksi ihmeessä nainen seurustelit kanssani joskus
Olin ruma silloin ja nykyisin vielä rumempi En voi kuin miettiä että miksi Olitko vain rikki edellisestä suhteesta ja ha151384Minun oma kaivattuni
Ei ole mikään ilkeä kiusaajatyyppi, vaan sivistynyt ja fiksu sekä ystävällinen ihminen, ja arvostan häntä suuresti. Raka611331Persut nimittivät kummeli-hahmon valtiosihteeriksi!
Persujen riveistä löytyi taas uusi törkyturpa valtiosihteeriksi! Jutun perusteella järjenjuoksu on kuin sketsihahmolla.311285Onko ministeri Juuso epäkelpo ministerin tehtäviensä hoitamiseen?
Eikö hänellä ole kompetenttia hoitaa sosiaali- ja terveysministetin toimialalle kuuluvia ministerin tehtäviä?331248Pelastakaa Lapset: Netti ei ole turvallinen paikka lapsille - Erätauko-tilaisuus to 25.4.2024
Netti ei ole turvallinen paikka lapsille, mutta mitä asialle voi vanhempana tehdä? Torstaina 25.4.2024 keskustellaan ne141166Tervehdys!
Sä voit poistaa nää kaikki, mut mä kysyn silti A:lta sen kokemuksia sun käytöksestä eron jälkeen. Btw, miks haluut sabot641106Sakarjan kirjan 6. luku
Jolla korva on, se kuulkoon. Sain profetian 22.4.2023. Sen sisältö oli seuraava: Suomeen tulee nälänhätä niin, että se81106Elia tulee vielä
Johannes Kastaja oli Elia, mutta Jeesus sanoi, että Elia tulee vielä. Malakian kirjan profetia Eliasta toteutuu kokonaan351094Nellietä Emmaa ja Amandaa stressaa
Ukkii minnuu Emmaa ja Amandaa stressaa ihan sikana joten voidaanko me koko kolmikko hypätä ukin kainaloon ja syleilyyn k61072