Tässä tärkeimpiä mutta ei kaikkia tavoitteita valtiovallan käyttäjille:
1. Elämänkatsomustiedon avaaminen nopealla ratkaisulla
Elämänkatsomustiedon (ET) avaaminen kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi on saanut laajan tuen mm. lukiolain käsittelyn yhteydessä annetuissa lausunnoissa. Nykytilanne rikkoo yhdenvertaisuutta ja lapsen oikeuksien sopimusta. Muutos voidaan tehdä nopeasti peruskoulu- ja lukiolakien teknisesti pienillä muutoksilla, eikä muutoksen käyttöönotto edellytä opetussuunnitelmien ja oppimateriaalien uusimistarvetta.
2. Jumalanpilkan kriminalisoinnin lopettaminen rikoslaissa
Jumalanpilkan kriminalisointi on lopetettu muissa pohjoismaissa, viimeksi Tanskassa ja Färsaarilla. Myös Irlanti päätti lopettaa sen kansanäänestyksen jälkeen. Noin kymmenessä maassa jumalanpilkasta on säädetty kuolemantuomio, ja ne vastaavat kritiikkiin, että ”onhan se teilläkin rikos”. Lakipykälät julkisrauhasta, vihapuheesta ja kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan riittävät turvaamaan myös uskonnon ja katsomuksen vapautta.
3. Siirrytään katsomusneutraaleihin vakuutuksiin
Valtion seremonioissa uskonnollinen vannominen ”kaikkitietävän ja kaikkivaltiaan” nimeen lopetetaan samaan tapaan kuin tehtiin oikeuslaitoksessa todistajan ja tuomarin valoille. Siirrytään kaikille yhteiseen virkamiesvakuutukseen, ministerin vakuutukseen sekä sotilasvakuutukseen. Nythän myös tasavallan presidentti ja eduskunnan puhemies antavat vakuutuksen.
4. Hautaustoimen yhdenvertaisuustilanne tarkasteluun
Hautaustoimilaki säätää hautaustoimen kirkon seurakuntien hautausmaiden tehtäväksi. Niiden toiminnassa ilmenee erityisesti uskonnottomiin kohdistuvaa syrjintää, vaikka hautausmaat saavat julkista rahoitusta kuntien koko asukasluvun mukaan. Tiloja on monin paikoin vaikea saada uskonnottomiin saattotilaisuuksiin, joissa vainaja on vielä arkussa ennen hautausta tai tuhkausta. Samalla kirkon hautausmaiden ulkopuoliset hautausmaat ovat vailla julkista rahoitusta.
5. Maistraattien asiointi lapsen nimen antoon liittyen
Maistraattien tulee alkaa asioida kaikkien lasten vanhempien kanssa suoraan eikä kirkon seurakuntien kautta. Valtion rekisteriviranomaisten ei tule enää toimia kirkon vauvajäsenhankinnan välikappaleena, vaikka äiti tai isä kuuluisivatkin kirkkoon. Perhe voi halutessaan asioida seurakunnan kanssa suoraan. Väestörekisterikeskus lopettaa lasten rekisteröinnin uskonnollisten yhdyskuntien jäseniksi.
6. Eduskunnan seremonioissa yhdenvertaisuutta uskontoihin ja katsomuksiin lisätään
Mikäli ennen valtiopäivien avajaisia ja päättäjäisiä on jumalanpalvelus, sille vaihtoehtoiselle ei-uskonnolliselle tilaisuudelle myönnetään yhdenvertainen asema uskonnollisen tilaisuuden rinnalla. Tässä voidaan hyödyntää Ruotsin valtiopäivien avajaisten kokemuksia.
1. Elämänkatsomustiedon avaaminen nopealla ratkaisulla
Elämänkatsomustiedon (ET) avaaminen kaikille valittavissa olevaksi katsomusaineeksi on saanut laajan tuen mm. lukiolain käsittelyn yhteydessä annetuissa lausunnoissa. Nykytilanne rikkoo yhdenvertaisuutta ja lapsen oikeuksien sopimusta. Muutos voidaan tehdä nopeasti peruskoulu- ja lukiolakien teknisesti pienillä muutoksilla, eikä muutoksen käyttöönotto edellytä opetussuunnitelmien ja oppimateriaalien uusimistarvetta.
2. Jumalanpilkan kriminalisoinnin lopettaminen rikoslaissa
Jumalanpilkan kriminalisointi on lopetettu muissa pohjoismaissa, viimeksi Tanskassa ja Färsaarilla. Myös Irlanti päätti lopettaa sen kansanäänestyksen jälkeen. Noin kymmenessä maassa jumalanpilkasta on säädetty kuolemantuomio, ja ne vastaavat kritiikkiin, että ”onhan se teilläkin rikos”. Lakipykälät julkisrauhasta, vihapuheesta ja kiihottamisesta kansanryhmää kohtaan riittävät turvaamaan myös uskonnon ja katsomuksen vapautta.
3. Siirrytään katsomusneutraaleihin vakuutuksiin
Valtion seremonioissa uskonnollinen vannominen ”kaikkitietävän ja kaikkivaltiaan” nimeen lopetetaan samaan tapaan kuin tehtiin oikeuslaitoksessa todistajan ja tuomarin valoille. Siirrytään kaikille yhteiseen virkamiesvakuutukseen, ministerin vakuutukseen sekä sotilasvakuutukseen. Nythän myös tasavallan presidentti ja eduskunnan puhemies antavat vakuutuksen.
4. Hautaustoimen yhdenvertaisuustilanne tarkasteluun
Hautaustoimilaki säätää hautaustoimen kirkon seurakuntien hautausmaiden tehtäväksi. Niiden toiminnassa ilmenee erityisesti uskonnottomiin kohdistuvaa syrjintää, vaikka hautausmaat saavat julkista rahoitusta kuntien koko asukasluvun mukaan. Tiloja on monin paikoin vaikea saada uskonnottomiin saattotilaisuuksiin, joissa vainaja on vielä arkussa ennen hautausta tai tuhkausta. Samalla kirkon hautausmaiden ulkopuoliset hautausmaat ovat vailla julkista rahoitusta.
5. Maistraattien asiointi lapsen nimen antoon liittyen
Maistraattien tulee alkaa asioida kaikkien lasten vanhempien kanssa suoraan eikä kirkon seurakuntien kautta. Valtion rekisteriviranomaisten ei tule enää toimia kirkon vauvajäsenhankinnan välikappaleena, vaikka äiti tai isä kuuluisivatkin kirkkoon. Perhe voi halutessaan asioida seurakunnan kanssa suoraan. Väestörekisterikeskus lopettaa lasten rekisteröinnin uskonnollisten yhdyskuntien jäseniksi.
6. Eduskunnan seremonioissa yhdenvertaisuutta uskontoihin ja katsomuksiin lisätään
Mikäli ennen valtiopäivien avajaisia ja päättäjäisiä on jumalanpalvelus, sille vaihtoehtoiselle ei-uskonnolliselle tilaisuudelle myönnetään yhdenvertainen asema uskonnollisen tilaisuuden rinnalla. Tässä voidaan hyödyntää Ruotsin valtiopäivien avajaisten kokemuksia.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Hyviä tavoitteita, mutta valitettavasti ne eivät päässeet mukaan uuden hallitukssen hallitusohjelmaan. Onneksi kuitenkin opetusministeriöössä on myötätuntoa tuohon ensimmäiseksi nostettuun ehdotukseen ja asian toteuttamista on ryhdytty selvittämään.
Yleisesti ottaen asioden puolesta pitää vaan jaksaa esillepanotyötä julkisessa keskustelussa.
Todellisen maallisen edistymisen olennaisia osia on aito oikeus luopua uskonnosta, oli se sitten vanhempien sanelemaa tai aikuisen edehdys. Uskonnolliset tahot pyrkivät sitouttamaan jäsenensä jo varhaisessa vaiheessa, ja pitämään heistä kiinni tekemällä eroamisesta maihdollisimman vaikeaa. Aidon ja todellisen uskonnonvapauden edistäminen on tie kohti sekulaaria yhteiskuntaa, mutta sen toteutuminen on varmasti vielä kaukana ainakin Suomessa.
"Eduskunnan seremonioissa yhdenvertaisuutta uskontoihin ja katsomuksiin lisätään" Puhemiesneuvosto on 8.10.19 asettanut uuden juhlamenotyöryhmän, joka käsittelee myös tunnustuksettomien tilaisuuksien virallistamista.
Opetusministeriö on päättänyt selvittää elämänkatsomustiedon avaamista.
Vapaa-ajattelijain ja Humanistien sitkeä vaikuttamistyö ja aloitteelisuus saavat vastakaikua.
Näissä tilanne tuntuu nyt paremmalta kuin mitä oli hallitusohjleman valossa. Katsotaan kuitenkin lopputulemaa.
Yhteistyöllä eteenpäin!
Seuraava yhteinen tilaisuus Pikkuparlamentissa sekä yhteisymmärrysviikkoon liittyen.
Antivapari yrittää tarjoilla Vapaa-ajattelijain linjaksi jotain äärilahkolaista (tosiasiassa kvasilahkolalista) kieltämislinjaa, siis että kaikki uskonnolinen musiikki kiiellettävä yms.
Vaikka asiat eivät ole halllituohjelmassa, niitä voisi kuitenkin selvittää ja valmistellakin ministeriöissä. Pohjatyö voi perustua mm. kansainvälisiin velvoitteisiin, ollen mm. arkaluontoisen tiedon yksityisyyden suojan implementointia.
Esitetäänkö näitä kansanedustajille tunnustuksettomassa tilaisuudessa ennen valtiopäivien avajaisia?
Sen tilaisuuden luonne on ehkä enemmän yleistä pohjaa luova.
Yhteistyö on voimaa!
Tästä taisi karsiutua ihan hyviä kohtia Vapaa-ajattelijain hallitusohjelmatavoitteiden pidemmäst listasta. Mutta eivätpä nämäkään toteutuneet.
Kiinnitin huomiota, että vihkimisoikeus ei olllut tällä lyhyemmällä lisalla, mutt se on kuitenkin tarpeellinen vaatimus.
Hyvä nostaa vihkimisoikeus myös siviilijärjestöille. Kesähäät!
Asian voi nähdä niinkin, että on vielä paljon käyttämättömiä mahdollisuuksia ja tilaa edetä. Paljon ilon aiheita edessä.
Avioliittoon vihkimisen käytäntöjen yhdenvertaistaminen. Nykylain mukaan viranomaisten vihkimispalvelujen tarjoamisen lisäksi vihkimisoikeuksia voidaan myöntää vain uskonnollisten yhdyskuntien edustajille mutta ei sekulaaria tapakulttuuria edistäville yleishyödyllisille yhdistyksille.
Ennen olivat kristilliset jarrunaisina, eräisssä hallituksisa, mutta nyt se rooli taitaa kuulua Kepulle.
Tässä on noteerattavaa sisällön lisäksi se, että järjestöt ovat kyenneet yhteiseen tavoitteiden asettamiseen ja julkaisemiseen. Hyvien tavoitteiden.