työelämässä?" 44% vastasi - ei koskaan. 32% vastasi - muutaman kerran vuodessa. Vain 11% vastasi, että joka päivä.
Eipä ruotsille siis paljon tunnu käyttöä olevan.
Eipä ruotsille siis paljon tunnu käyttöä olevan.
Kyselyssä kysyttiin: "Kuinka usein olet tarvinnut ruotsia
Anonyymi
19116
2Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 8 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
En+källa+skulle+inte+precis+skada,+speciellt+som+summan+uppgår+till+87+%.
Ja jonkinlainen jakauma/korrelaatio työtehtävänkin suhteen olisi hyvä olla. Ammattien kielitarpeet kun vaihtelevat suuresti. Karrikoiden liukuhihnalla ja ojankaivuussa ei tarvitse käyttää päivittäin edes äidinkieltä, lentokentän infossa taas useampaakin kieltä koko ajan ja jopa päällekkäin.
Samansuuntaiset+luvut+oli+Jyväskylän+yliopiston+eräässä+tutkimus++raportissa+sisäministeriön+virkamiesten+ruotsin+kielen+käytöstä+joskin+vain+jokunen+6%++kertoi+käyttävänsä+päivittäin+ruotsia+,+valtaosa+ei+kertaakaan+vuoden+aikana.
Joopa+juu,+i+Jörppöläs+amis+frågades+kaverin+och+eventuellt+frågades+också+tjänstemän+på+någon+helfinsk+ort+utanför+Nöteborgsfredens+gränser+och+det+gav+något+resultat+där+alla+svar+ihop+uppgick+till+87+%.+Jippiaieee,+fenno+forskar+igen.
Totuudet ottaa päähän rkp:n "rohkeaa kielisoturia".
Lär er länka era källor. Ser ni inte själva hur löjliga era påståenden är? "Jossain usarissa", "jotain Jyväskylässä, fattas bara: olipa kerran.
Jos+kysyttäisiin,+kuinka+paljon+joku+on+tarvinnut+työelämässä+ranskaa/saksaa/venäjää,+niin+luvut+olisivat+n.+1-5%:n+luokkaa.+Silti+ranska+on+suosituin+a1-kieli+englannin+jälkeen.
Ranskassa on se hyvä puoli, että se avaa suomalaiselle oven uuteen kieliperheeseen. Siitä on hyvä jatkaa.
Ja sen opiskelussa on, ainakin alussa, hieman etua jos on opiskellut ensin ruotsia. Englannin opettelusta ensin on taas pikemminkin haittaa.
Ruotsin kielessähän on vieläkin paljon vakiintuneita lainasanoja ranskankielestä ( ilman merkityksen muutoksia/siirtymiä, mikä on nimenomaan englannin ongelma ns. faux amies). Lisäksi ranska on tainnut vaikuttaa jonkin verran ruotsin ääntämykseen/oikeinkirjoitukseen.
Sillä ei ole mitään merkitystä kuka ruotsia oikeasti töissä tarvitsee 😂
Kieliaktiiveille ei tunnu olevan merkitystä ollenkaan sillä, tarvitseeko työelämässä kieliä vai ei. Ja jos joku osaa liian hyvin kieliä, on hän heti epäilyttävä henkilö. Jos joku on kirjoittanut A:n ruotsista, on se puolestaan hienoa.
Sillä pääsee nykyään pääministeriksi 😂
Halusit siis taas vahvistaa edellinsen postaajan olevan oikeassa?
Onhan se A:kin aina I:tä parempi.
Päinvastoin, yllättävän paljonhan sille on käyttöä. Ainakin tuo kumoaa teidän nettifennomaanikoiden lempiväitten ettei ruotsille ole mitään käyttöä/tarvetta.
Nimenomaan,+kieliaktiiville+kielestä+on+hyötyä+vain,+jos+sen+käyttöaste+on+100%+työelämässä,+mutten+kieliaktiivi+ei+opiskele+kieltä+lainkaan.
Kun noin kymmenen prosenttia kieltä tarvitsee maan pääväestöstä riittää viisiprosenttia hoitamaan kielivähemmistön asiat.
Huonoin perustelu olisi vaieta lopuilla kielillä varmaan.
Tiesittekö, että kun sodan jälkeen maansa (ja läheisiään) rajan taakse menettäneitä alettiin asuttaa Suomen puolelle, RKP ja rannikkoruotsalaiset eivät halunneet suomalaisia alueilleen !
Ne eivät halunneet suomenkielisiä kuntiinsa !
Kaukonäköisiä olivat.
Nyt ei olisi niin montaa ruotsinkielistä kuntaa
eikä ehkä pakkoruotsiakaan.
Luin tiedon ihan äskettäin eräästä kirjasta eikä se herättänyt
yhtään sympatioita
rkp-läisiä ja rannikkoruotsalaisia kohtaan.